EU:n tuore itärajastrategia: turvallisuutta biotalouden kasvun kautta?

Blogi - Julkaistu 7.5.2026

Euroopan unionin itäraja on muodostunut geopoliittisesti merkittäväksi alueeksi, jossa turvallisuuden, alueellisen kehityksen ja biotalouden kysymykset kietoutuvat yhteen. Suomen kannalta merkityksellinen EU:n tuore tiedonanto pyrkii vahvistamaan turvallisuutta vastaamalla näihin haasteisiin toimenpidepaketin avulla. Toimien jalkauttaminen edellyttää kuitenkin aktiivisuutta suomalaistoimijoilta.

EU:n itäraja, etenkin Venäjän ja Valko-Venäjän kohdalla, on viime vuosina muuttunut geopoliittiseksi etulinjaksi. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hybridivaikuttaminen ja rajan sulkeutumisen sosioekonomiset vaikutukset ovat ajaneet EU:n tunnistamaan itärajaseutujen erityistilanteen. Viime vuosien tuomien geopoliittisten haasteiden lisäksi alueella on pitkäaikaisempia rakenteellisia ongelmia muun muassa väestökehityksen kanssa.

Haasteista huolimatta alueella on myös suurta potentiaalia, osaamista ja runsaat luonnonvarat.

Helmikuussa 2026 julkaistiin Euroopan komission tiedonanto Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan rajalla sijaitsevista itäisistä alueista. ”Vahvat alueet Euroopan suojana” -tiedonanto vastaa monipuolisiin haasteisiin ehdottamalla toimenpidepakettia liittyen turvallisuuden ja aluetalouden kehittämiseen alueella.

Vaikka EU:n huomio asiassa, hieman harmillisesti Suomen kannalta, levittäytyy Paatsjoelta aina Mustallemerelle asti, tunnistaa komissio kuitenkin erikseen Venäjän vastaisen rajan poikkeuksellisen tiukan tilanteen muihin itärajan alueisiin verrattuna.

Tiedonannossa on vahva turvallisuuspoliittinen painotus. Silti sen ytimessä on kysymys alueiden elinvoimasta. Tästä avautuu kiinnostava näkökulma: missä määrin EU:n itärajaturvallisuuden vahvistaminen kytkeytyy biotalouteen – ja voisiko biotalous olla jopa osa turvallisuusratkaisua, erityisesti Suomessa?

Komission lähestymistapa poikkeaa perinteisestä turvallisuuspolitiikasta. Itäraja nähdään paitsi suojattavana myös kehitettävänä alueena. Tiedonannon viisi painopistettä muodostavat kehikon, jossa talouskehitys toimii turvallisuuden edellytyksenä.

Tiedonannon painopisteet

1. Turvallisuus ja häiriönsietokyky
2. Kasvu ja alueen vauraus
3. Paikallisten vahvuuksien hyödyntäminen
4. Yhteydet
5. Ihmiset

Maa- ja metsätalous tiedonannon ytimessä

Suomi nosti jo tiedonantoa valmisteltaessa aktiivisesti esiin biotalouden mahdollisuuksia itärajan elinvoiman edistämisessä, toivoen komissiolta toimia, joilla sektorin toimintaedellytyksiä EU:n itärajalla parannettaisiin. Tiedonanto tunnistaa biotalouden – maa- ja metsätalouden näkökulmasta – yhtenä alueelle ominaisena elinvoiman lähteenä ja huoltovarmuuden peruspilarina. Olemassa olevat luonnonrikkaudet ja niihin liittyvä syvä osaaminen ovat itärajan alueille mahdollisuus, kun luonnonvaroja käytetään kestävästi.

Maataloustuotannon jatkuminen itärajalla nähdään prioriteettina. Maatalous tuottaa ruokaturvaa Suomelle Itämeren pohjukassa, elinvoimaa itärajalle ja raaka-ainetta seudun elintarviketeollisuudelle. Yhtenä toimena komissio ehdottaa itärajan alueille mahdollisuutta maksaa muista alueista poikkeavasti korkeampia tuotantosidonnaisia tukia, jotta alueen maatalouden tuotantopotentiaalia ei hylättäisi. Komissio myös katsoo, että biokaasutuotantoa ja siihen liittyvää kiertotaloutta edistämällä voitaisiin tukea huoltovarmuutta, niin energian kuin lannoitteidenkin suhteen.

Metsätalous voisi komission mukaan myös tuoda mahdollisuuksia alueen elinvoimalle. Tiedonanto kannustaa sektoria kehittämään uusia arvoketjuja ja panostamaan korkean arvonlisän tuotteisiin. Esimerkiksi rakennustuotteet mainitaan esimerkkinä metsäteollisuuden arvoketjujen mahdollisuuksista.

Komissio myös näkee tiedonannossaan mahdollisuuksia tuottaa itärajan alueiden biomassasta raaka-aineita EU:n ReFuelEU Aviation- ja FuelEU Maritime ‑aloitteiden mukaisten kehittyneiden biopolttoaineiden tuotantoon. Näin biotalous kytkeytyy energiantuotantopotentiaalin kautta EU:n huoltovarmuuteen.

Elinvoimasta turvallisuutta

Kaiken tämän biotalousagendan taustalla vaikuttaa ajatus, että suurelta osin maaseutuvaltainen itärajan Euroopan asuttuna pitäminen on omalta merkittävältä osaltaan biotalouden varassa. Jollei alue tarjoa ihmisille töitä, ei siellä myöskään asuta. Tällainen kehitys loisi alueelle myös turvallisuustyhjiötä. EU haluaakin olla tukenamme säilyttämässä itärajan elinvoimaa ja sitä kautta turvallisuutta.

Suomelle – ja erityisesti itäiselle Suomelle – avautuu mahdollisuus kehystää biotalous entistä vahvemmin osaksi EU:n turvallisuuspolitiikkaa. Mahdollisuuksien ulosmittaaminen vaatii kuitenkin vielä aktiivista toimintaa niin hallinnolta kuin sidosryhmienkin puolelta. Tiedonannon varsinaiset konkreettiset toimenpiteet eivät loppujen lopuksi ole sektorin näkökulmasta sellaisinaan käänteentekeviä. Isolta osalta tämä johtuu siitä, että komissio oli tiedonannon tullessa jo tehnyt ehdotuksensa vuoden 2027 jälkeisestä rahoituskehyksestä. Irtonaista rahaa ei siis ollut käytettävissä. Kuitenkin tiedonannon avaamiin oviin tarttumalla, voidaan asioita viedä eteenpäin.

Tiedonanto tarjoaa investointien vauhdittamiseen alueelle EastInvest -rahoitusvälinettä. Harmillisesti rahoitusväline ei kuitenkaan sisällä tuoretta lisärahoitusta alueelle. Se kuitenkin tarjoaa mahdollisesti merkittävän tilaisuuden tarkastella kokonaisvaltaisesti Euroopan investointipankin mahdollisuuksia vivuttaa EU:n ja yksityisen sektorin rahoituksia biotalouden ja muiden toimialojen kehittämiseen itärajan alueella. Kun tämä ajoittuu samaan saumaan tulevan rahoituskehyksen toimien, etenkin Suomen kansallisen ja alueellisen kumppanuussuunnitelman (NRP-suunnitelman), suunnittelun kanssa, voidaan vaikutusta saada aikaan, kun tarkastellaan tuttuja toimintatapoja ja rahoitusmalleja uudella tavalla.

Tiedonannossa on myös muutamia muita biotalouden ja maaseudun elinvoiman kannalta relevantteja avauksia. Siellä puhutaan esimerkiksi alueellisista biotalouden keskuksista. Mahdollisuudet ovat osittain kuitenkin sellaisia, ettei suurella varmuudella juuri mitään tapahdu, ellei niihin tartuta, edellytetä jatkotoimia ja tarjota suomalaisosaamista EU:n käyttöön ja pyydetä EU:n osaamista meidän käyttöömme siellä, missä siitä voi olla apua.

Lisätietoja

Tutustu Euroopan komission tiedonantoon komission verkkosivuilla.

Artikkelikuva: Euroopan komissio.