Voiko villikalan suolimassasta tehdä bisnestä?

Blogi - Julkaistu 28.4.2026

Laadukasta ja terveellistä kalaöljyä voidaan tehdä suomalaisen villikalan suolimassasta. Toimiva, kylmäkuivaukseen ja ylikriittiseen uuttoon perustuva prosessi on kehitetty Kalarvo-hankkeessa. Voiko prosessista saada taloudellisesta kannattavan?

Teollisuudesta syntyvien sivuvirtojen hyödyntäminen tehokkaasti tukee esimerkiksi elintarviketeollisuuden ekologista kestävyyttä ja materiaalien kiertoa sekä vähentää hävikkiä. Merkittäviä taloudellisia hyötyjä on mahdollista saavuttaa jalostamalla sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi ja näin kasvattaa niiden arvoa. Suomessa yksi elintarvike- ja rehuteollisuuden kääntämätön kivi on villikalan käsittelystä syntyvien sivuvirtojen jatkojalostus. Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun Kalarvo-hankkeessa on pureuduttu tähän teemaan ja arvioitu prosessia kokonaisvaltaisesti.

Suomessa villikalan suolimassaa syntyy vuosittain 500 tonnia kalan käsittelyssä. Tähän lukuun ei ole laskettu mukaan pieniä kokonaisina käsiteltäviä kaloja, kuten kilohailia, muikkua ja silakkaa. Aloitetaan laskelmat oletuksesta, että kokonaismäärästä saataisiin 200 tonnia suolimassaa järkevästi kuljetettua yhteen paikkaan vuosittain. Tavalliselle ihmisille 200 tonnia saattaa kuulostaa isolta määrältä, mutta esimerkiksi kalajauhotehdas käsittelee edellä mainitun määrän päivässä tai kahdessa.

Suuruuden ekonomian näkökulmasta ajatusketju kannattaisi lopettaa jo tähän.  Sen mukaan tuotannon yksikkökustannukset laskevat, kun tuotantomäärät nousevat. Ihmiselle tai lemmikille kelpaava kalaöljy on kuitenkin niin arvokasta, että se heilauttaa laskelmia mielenkiintoiseen suuntaan.

200 tonnista suolimassaa saadaan 24 tonnia kalaöljyä ja 48 tonnia kalajauhoa. Tehtaalta kalaöljy voitaneen myydä hintaan 40 euroa kilo. Hankkeessa tehty arvio perustuu yksinkertaiseen arvoketjuajatteluun ja kuluttajahintoihin. Kaupoissa myytävän kalaöljyn hinta on tällä hetkellä 60–120 euroa per kalaöljykilo. Suomalaisen kalaöljy-yrityksen liikevaihto voisi arvokkaan lopputuotteen avulla olla lähes miljoona euroa. Tämä kuulostaa jo varteenotettavalta liikevaihdolta.

Kalajauhosta kollageenia

Lisäksi vuosittaisiin tuloihin pitää laskea mukaan kalajauhobisnes. Tällä hetkellä rehumarkkinoilla laadukkaasta kalajauhosta saa kaksi euroa kilolta. Suolimassaan perustuvalla tehtaalla oletetaan kuitenkin kalajauhon myyntihinnaksi vain yksi euro per kilo. Syy alempaan hintaolettamaan on lopputuotteen matalampi proteiinipitoisuus kilpailijoihin nähden. Kalajauhon liikevaihto olisi vain 48 000 euroa.

Kalajauhoon liittyy kuitenkin arvonnousupotentiaalia. Tuotettavan kalajauhon kollageenipitoisuus voi kirjallisuuden perusteella olla 20 prosenttia, eli tällä tehtaalla kollageenia voisi tuottaa noin 10 tonnia vuosittain. Jalostettu kollageeni voidaan myydä 20 euron kilohinnalla markkinoille, mikä kasvattaisi liikevaihtoa 200 000 eurolla vuosittain. Tällä hetkellä ei kuitenkaan tiedetä, mitä kollageenin jalostaminen maksaa, investoinnin suuruusluokasta puhumattakaan. Tämän takia kollageenin arvonnousupotentiaalia ei huomioida lopullisissa laskelmissa, mutta potentiaalia ei silti kannata unohtaa.

Kalaöljytehtaalla on tuottojen lisäksi runsaasti menoja. Prosessin energiakustannukset nousisivat hankkeessa tehdyn arvion mukaan jopa 310 000 euroon vuosittain. Lisäksi henkilöstökulut olisivat helposti 360 000 euroa, jos tehtaassa työskentelisi neljä työntekijää suomalaisella keskipalkalla. Muut kulut, kuten logistiikka, pakkausmateriaalit ja tilavuokrat olisivat arviolta 80 000 euroa vuodessa. Markkinointikulut voisivat jäädä pieneksi, jos tuotetta myytäisiin kaupan omalla merkillä Euroopan markkinoille.

Laskelmista todellisuuteen

Jos ynnätään menot ja tulot ja katsotaan erotus, voisi viivan alle jäädä 250 000 euroa. Tällaisella liikevoitolla maksaisi miljoonan euron investoinnin seitsemässä vuodessa, jos korko olisi 10 %:n korko.

Villikalaöljytehtaan tulevaisuus voi kuitenkin kaatua heti kättelyssä moneen asiaan. Jos henkilöstömäärä tuplaantuisi tai investointi olisikin yli miljoonan, laskelmat menisivät täysin uusiksi. Myös uuselintarvikelaki voi vaatia yritykseltä valtavan eurollisen selvitysprosessin, jotta kalaöljystä saadaan laillinen myytävä tuote Euroopan markkinoille.

Kalarvo-hankkeessa pääpaino ei ollut talouslaskelmissa vaan laadukkaan kalaöljyn tuottamisprosessin kehittämisessä. Näin ollen näiden lukujen pohjalta ei kannata yritykselle lähteä vielä vuokraamaan tiloja ilman systemaattisempaa yritysselvitystä.

Päättäkäämme kuitenkin ajatusketju ja laskelmat leikkisän positiivisiin mielikuviin. Tehtaan ensimmäiset 15 vuotta voisivat mennä seuraavasti. Alkutaipaleen viisi vuotta kuluisi logistiikkaketjun ja prosessin stabiloimiseen, minkä jälkeen kehitettäisiin oma kalaöljybrändi lemmikkieläinpuolelle. Kymmenen vuoden toiminnan jälkeen voisi aloittaa kehittämään kalajauhon jalostusprosessia ja tuottamaan kollageenia niin elintarvike-, kosmetiikka-, kuin terveysteknologiateollisuuden tarpeisiin.

Prosessikäsitteet

Kylmäkuivaus on prosessi, jossa lämpötila on jääkaappilämpötila. Tuotteesta haihtuu neste, koska tuote on tyhjiössä. Tuote laitetaan pakastettuna kylmäkuivaukseen.

Ylikriittinen hiilidioksidiuutto on prosessi, jossa on maltillinen lämpötila mutta korkea paine, kuten 50 °C ja 300 bar. Hiilidioksidi on tilassa, jossa se vaihtaa jatkuvasti olomuotoa kaasun ja nesteen välillä. Tällaisessa tilassa hiilidioksidi liuottaa rasvaa. Hiilidioksidi tunkeutuu tuotteeseen ja ottaa rasvan mukaansa. Rasva saadaan prosessista kemikaalivapaana.

Kalarvo-hankkeen koko nimi on Kalasivuvirtojen prosessointi arvotuotteiksi. Oulun yliopiston hanketta toteutetaan Kajaanissa, Kajaanin yliopistokeskuksella. Hankkeen rahoitus on Euroopan rakennerahastot, EAKR TYT.

Lisätietoja hankkeesta Oulun yliopiston verkkosivuilta.