HaliPuu-metsään pääsee vaikka toiselta puolelta palloa

Metsää ei voi siirtää. Sen vuosisatainen juuristo on syvällä paikallaan, vaikka puut olisivat nuoriakin. Toisaalta urbaanissa maailmassa kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä nauttimaan metsän rauhoittavasta läsnäolosta. Kittiläläinen HaliPuu on omistautunut tuomaan suomalaisen metsän ja metsäkokemuksen kaikkien ulottuville, asuinpaikkaan katsomatta. Nykytekniikalla, ja pienellä määrällä luovaa hulluutta, tämä onnistuu mainiosti!

HaliPuun tarina sai alkunsa metsässä, pääsiäisenä 2014. Tulistelun lomassa mietittiin että Veitservasassa sijaitseva talousmetsä oli tullut ikään, jossa se pitäisi hakata. Ajatus ei kuitenkaan tuntunut hyvältä, sillä paikka oli rakas ja siellä vallitsi mukava metsän henki. Alueen omistaja, ikänsä metsätyötä tehnyt Kaarle Raekallio ehdotti ratkaisuksi metsän vuokraamista halauspuiksi. Idea oli niin hauska että se oli pakko toteuttaa. Kehitystyöhön ryhtyi Kaarlen tytär Riitta Raekallio-Wunderink, jonka tausta on niin kauppatieteissä kuin vaihtoehtoisissa hoitomuodoissakin.

Puu on kuin lemmikki

IMG_1315HaliPuu on hybridi, jossa matkailutuotteen ominaisuudet yhdistyvät luonnonsuojelullisiin sekä pelillisiin elementteihin. Puuta ajatellaan lemmikin kaltaisena olentona, johon voi muodostaa henkilökohtaisen suhteen. HaliPuun internetsivustolla voi valikoida ja adoptoida haluamansa puun ja tuunailla sitä vaikkapa naavaviiksillä tai linnunpöntöllä. Omasta puustaan voi tilata taiteilijan piirtämän muotokuvan. Sivustolla voi myös jättää huolensa Huolipuulle, huolet poltetaan metsässä tuhkaksi ja ripotellaan Huolipuun juurelle. Kaikesta tästä vastaa Raekallion perhe.

Adoptioaika on aluksi viisi vuotta, ja siitä saa merkiksi adoptiotodistuksen. Omaa puutaan voi tänä aikana käydä tapaamassa metsässä aivan milloin haluaa. Metsään pääsee myös virtuaalisesti. Sunnuntaisissa Periscope-lähetyksissä istutaan nuotion äärellä HaliPuu -metsässä ja tarkkaillaan vuodenajan ilmiöitä. Metsään tutustutaan sen omistajien kautta, ja puun adoptoijasta tulee ikäänkuin osa perhettä.

Puun voi adoptoida niin omaksi ilokseen, lahjaksi kuin yrityslahjaksikin. Puuta voikin tuunata nettisivuilta löytyvän valikoiman lisäksi vaikkapa yrityksen logolla varustetulla nimikyltillä. Rajana on vain mielikuvitus.

HaliPuusta yhteistyöbrändi

Maailmalta puunadoptointipalveluita löytyy jonkin IMG_1337verran. Yleensä ne liittyvät joko suojeltavaan alueeseen/puistoon, taikka olemassa olevaan tuotteeseen (esim. oliiviöljy). Suomessa tällaista palvelua ei ole ollut tarjolla – kenties puita ei ole nähty metsältä. Pohjoisen puhdasta luontoa revontulineen on markkinoitu ulkomaille jo vuosikymmeniä. Etupäässä Aasian markkinoita ajatellen suunniteltu HaliPuu mahdollistaa yhteyden tähän erityiseen ympäristöön myös silloin kun itse ei pääse paikalle. Aasian markkinoiden saavuttaminen onkin yrityksen tärkeimpiä tehtäviä.

HaliPuista jokainen on valikoitu, merkitty ja kuvattu yksitellen. Merkitsemiseen käytetty HaliPuu -logo on suojattu rekisteröimällä, sillä pyrkimys on luoda HaliPuusta omassa asiayhteydessään tunnettu tuotemerkki. Niin metsästä kuin sen puistakin halutaan tehdä persoonallisia, ja näyttää että puuta ei tarvitse kaataa, jotta se pystyttäisiin jalostamaan tuotteeksi.

Yritys on ollut varsinaisessa toiminnassa marraskuusta 2015 lähtien, joten vielä on aikaista sanoa miten liiketoiminta käytännössä tulee kehittymään. Vaikka HaliPuu ei vielä ole saavuttanut laajaa tunnettuutta, kiinnostus on ollut vilkasta Australiassa saakka, ja ensimmäiset puutkin on adoptoitu – vaikuttaa siis siltä että markkinat todellakin ovat olemassa. Yksi puu on mennyt Brittein saarille, syntymäpäivälahjaksi. Yllätyksenä on tullut, että ensimmäisten joukossa puun adoptoi myös ulkosuomalainen.

HaliPuu tuo esiin metsän mahdollisuudet leikkikenttänä ja alustana luovuudelle. Päämääränä on tulla puun adoptoinnin airueeksi, ja laajentaa toimintaa esimerkiksi yhteistyön kautta myös muualle Suomeen. Puun adoptoinnilla voi olla Suomelle suurta markkinointipotentiaalia niin maabrändin, matkailun kuin ympäristöarvojenkin näkökulmista, ja tässä HaliPuu haluaa olla katalysaattorina.

 

Artikkelin kirjoittaja Riitta Raekallio-Wunderink on yksi HaliPuun perustajista. 

Lisätietoja: info(ät)halipuu.com

www.halipuu.com

Artikkeli julkaistu 9.2.2016