Hevosala työllistää tuhansia suomalaisia – Islannista ja Ranskasta mallia kasvulle?

Ruskea suomenhevonen lumisessa tarhassa.

Case - Julkaistu 2.3.2022

Ratsastus ja raviurheilu ovat perinteinen osa hevosalaa, ja ideoita kasvuun voi löytyä etenkin hevosmatkailusta. Ala tarjoaa työtä jo saman verran kuin Lapin matkailu. Laiduntavilla hevosilla on luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa vahvistava vaikutus ja alaa kehitetään kestävästi.

Hevosala on monimuotoinen: kasvatuksen, ratsastustoiminnan ja raviurheilun lisäksi siihen kuuluu muun muassa matkailua ja hevosavusteista terapiaa. Hevosia ruokitaan, hoidetaan, kengitetään ja valmennetaan ja harrastajat tarvitsevat monenlaisia palveluja majoituksesta alkaen.

Hevoset ja hevosala yhdistävät kaupunkilaisia ja maaseudulla asuvia monin tavoin. Toiminta sijoittuu asiakkaiden kysynnän mukaan, joten sitä löytyy myös läheltä asutuskeskuksia. Maaseudulla on paljon tilaa sitä vaativalle hevoskasvatukselle ja ravivalmennukselle.

Alan yrityksiä arvioidaan olevan Suomessa noin 3000 ja noin 17 % yritystoiminnasta sijoittuu maaseudulle. Suomessa hevosalan työllistävä vaikutus on peräti 6000–7000 henkilötyövuotta. Ala tarjoaa työtä noin 15 000 ihmiselle koko- ja osa-aikaisesti, mikä on samaa kokoluokkaa Lapin matkailun kanssa.

Maanomistajille palveluiden ja rehujen ostot sekä pelto- ja niittylaidunten vuokraaminen tuovat liiketoimintamahdollisuuksia. Alueet hyötyvät niin verotuloista kuin vireästä toiminnasta. Tapahtumat voivat tuoda paikkakunnille suuriakin rahasummia. Esimerkiksi Kuninkuusravien on todettu jättävän tapahtuman lähiseudulle jopa 8–15 miljoonan euron tulot.

Kuninkuusravit Seinäjoella. Kuva: Ville Vuorinen.

Luontoon perustuvien palveluiden kehittäminen on biotalousstrategian tavoite

Päivitetyssä biotalousstrategiassa yhtenä toimenpiteenä on kasvattaa ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen arvonlisää esimerkiksi tarjontaa ja liiketoimintamalleja kehittämällä.

Hevosmatkailu on tästä hyvä esimerkki. Se perustuu luonnon hyödyntämiseen; hevosilla voidaan liikkua luonnossa ja samalla seurata sen ilmiöitä. Suomessa ratsailla liikkuminen kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Hevosmatkailu on kuitenkin meillä varsin kehittymätöntä. Hevosmatkailun johtavien maiden USA:n, Ranskan ja Islannin tavoista yhdistää hevoset luonto- ja kulttuurimatkailuun on meillä paljon opittavaa. Islannissa hevosen selästä voi seurata esimerkiksi lintuja ja tutustua paikallisiin nähtävyyksiin.

Tulevaisuudessa yritysmuodoista mm. hevosavusteinen toiminta, hevosten hoitopalvelut, matkailu- ja vaellustoiminta sekä karsinapaikkojen vuokraus ja täysihoitopalvelut lisääntyvät. Hevosten käyttö ihmisten hyvinvoinnin tuojana kasvaa. Mielen ja kehon hyvinvointia vahvistaville Green Care- ja elämyspalveluiden tuottamiselle on lisääntyvää kysyntää. Hevosiin perustuvaan matkailuun uskotaan nyt ja tulevaisuudessa eniten Pohjois-Suomessa. Tästä johtunee siellä muuta Suomea suuremmat investoinnit sekä yrittäjän itsensä että henkilökunnan osaamisen kehittämiseen.

Tämä merkitsee myös harrastustoiminnan kasvua suhteessa kilpaurheiluun ja kilpailutoimintaan. Ranskassa jo lähes kymmenen vuotta sitten tehdyssä analyysissä ne skenaariot, joissa hevonen kiinnostaa laajaa joukkoa ihmisiä ja sosiaalisia ryhmiä, ja joissa ympäristöarvot – kuten luonnon ja rotujen monimuotoisuus – otetaan huomioon, menestyvät parhaiten ja johtavat sekä hevosten että alan työpaikkojen määrän kasvuun. Näissä skenaarioissa asiakkaille ja harrastajille tarjotaan räätälöityjä palveluita, jotka perustuvat uusiin innovaatioihin. Sen sijaan hevostalous, joka perustuu huippu-urheiluun ja kilpahevosten kasvatukseen ja vedonlyönnin harjoittamiseen, ja toisaalta hevostalous, jossa hevosiin suhtaudutaan lemmikkieläiminä, johtavat hevosten ja alan työpaikkojen määrän vähenemiseen.

Hevoset lisäävät peltojen hiiltä ja monimuotoisuutta ja lannasta saa biokaasua

Hevosalasta puhuttaessa ei voi olla nostamatta esiin lantaa, jonka käsittely ja jatkosijoittaminen tuottavat huomattavaa lisätyötä ja kustannusta monelle tallille. Hevosen lannalla tiedetään kuitenkin olevan merkitystä etenkin maanparannusaineena.

Ruotsin pelloilla on muita Pohjoismaita parempi hiilitase. Merkittävimpänä sosioekonomisena ajurina on ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hevosen lannan käyttö. Kaikkialla, missä kotieläintuotanto on vähentynyt voimakkaasti, kärsitään seurauksena maan kunnon heikkenemisestä, kun sen hiilipitoisuus alenee. Sekä hevosenlannan käytöllä että hevosten rehuksi tuotettavan monivuotisen nurmen viljelyllä on hiilitasetta parantava vaikutus. Hevosten rehujen tuotantoon tarvitaan noin 100 000 ha peltoa.

Suomessa hevosen lannan tuotanto sijoittuu pääasiassa logistisesti edullisesti lähelle karjattomia viljelyalueita. Lannan merkitystä uusiutuvassa energiantuotannossa on pohdittu ja tutkittu monissa maissa, ja sen biokaasupotentiaali on todettu hyväksi. Kysymykseen voisi tulla lannan käyttö biokaasulaitoksissa hajautetussa energiantuotantomallissa, jos tallit sijaitsevat logistisesti hyvin biokaasulaitoksiin nähden. Samalla lannan sisältämät ravinteet saadaan hyödynnettyä mädätteessä. Sen sijaan lannan polttaminen energiaksi ei ole kannattavaa.

Hevosalan kestävä kehittäminen

Hevostaloudenkin uusia trendejä ovat kiertotalous, eettinen ajattelu, ilmastonmuutos, ympäristövastuullisuus, eläinten hyvinvointi, ”one health” ja asiakaslähtöisyys. Hevosenomistajan ja tallinpitäjän tulee ottaa huomioon toimintansa ympäristövaikutukset koko hevosen elinkaaren ajalta. Tärkeätä on hevosten ja ympäristön hyvinvoinnin yhteensovittaminen.

Viime vuosien aikana on investoitu hevosten ulkoilu- ja harjoittelualueisiin, eli hevosten hyvinvointia edistäviin kohteisiin. Aiemmin 2000-luvun alussa investointien kohteena olivat lantalat ja lannankäsittely.

Se, että hevosala vaikuttaa välillisesti positiivisesti ilmastotavoitteisiin ei tietenkään ole riittävää, vaan ala tarvitsee omaehtoisiakin toimia. Tulevaisuuden panostuksena alan tulee vähentää fossiilisten energianlähteiden käyttöä. Aurinkoenergian tuottaminen maneesien, tallien, ravikatsomoiden ym. rakennusten lämmityksessä maatilojen tapaan on helpoimpia askeleita. Suurissa hevoskeskittymissä voi tekniikan kehittyessä ja halventuessa tulla mahdolliseksi biokaasun tuotanto.

Kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta Suomen ainoan oman alkuperäisen hevosrodun, eli suomenhevosen, kasvatus ja käyttö ovat oleellinen osa hevosen roolia monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön ylläpitämisessä.

Kansikuva: Suomenhevonen, kuvaaja: Suvi Hakkarainen.


Artikkelin kirjoittaja on Markku Saastamoinen, joka työskentelee johtavana tutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Hänen tutkimusaiheitaan ovat hevosten hyvinvointi ja ympäristövaikutukset sekä hevosalan vaikuttavuus. Yhteystiedot: markku.saastamoinen(at)luke.fi .


Agenda2030

Hevostaloudella on positiivisia vaikutuksia useisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, kuten SDG3 terveyttä ja hyvinvointia, SDG7 edullista ja puhdasta energiaa, SDG8 ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, SDG13 ilmastotekoja ja SDG15 maanpäällinen elämä.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

3. Terveyttä ja hyvinvointia7. Edullista ja puhdasta energiaa8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua13. Ilmastotekoja15. Maanpäällinen elämä

Lue seuraava artikkeli: Tiedekeskus Heurekan SuperPUU opettaa arvostamaan puuta »