Kansallispuistojen suosio kasvaa – puistoihin investoidut summat palautuvat moninkertaisina

Case - Julkaistu 29.9.2016

Luontokohteet ja ulkoilu vetävät sekä suomalaisia että kansainvälisiä matkailijoita. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat kasvaneet yli neljänneksellä viimeisen neljän vuoden aikana. Turvalliset retkeilyreitit ja taukopaikat sekä matkailuyrittäjien palvelutarjonta vetoavat myös kokemattomampiin samoilijoihin. Kansallispuistoja on Suomessa yhteensä neljäkymmentä, kun Hossa avautuu kesällä 2017.

Metsähallituksen luontopalvelut selvittää vuosittain kaikkien kansallispuistojen, valtion retkeilyalueiden sekä muutamien muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Rahasumma, jonka valtio sijoittaa kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin, palautuu yhteiskunnalle monikertaisesti takaisin paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina.

Kansallispuistoihin sijoitettu euro kymmenkertaistuu

Keskimäärin kansallispuistoissa kävijöiden rahankäyttö tuo lähialueelle noin 10 euroa jokaista puiston retkeilypalveluihin ja luontokeskuksiin sijoitettua euroa kohti. Matkailualueilla sijaitsevissa kansallispuistoissa hyötysuhde on vielä tätä korkeampi, keskimäärin 14 euroa. Eniten rahaa paikallistalouteen tuottaa Pallas–Yllästunturin kansallispuisto (36,5 milj. euroa), toisena on Urho Kekkosen kansallispuisto (21,5 milj. euroa) ja kolmantena Oulangan kansallispuisto (19 milj. euroa). Isojen kaupunkien ja pääkaupunkiseudun läheisyydessä korostuvat paikallistaloudellisten vaikutusten sijaan lähivirkistys- ja terveyshyödyt.

Metsähallituksen luontopalvelut on kansainvälisesti katsottuna edelläkävijä luonnonsuojelualueiden kävijäseurannassa ja niiden paikallistaloudellisten vaikutusten määrittelyssä. Vastikään suomalaista osaamista esiteltiin maailman suurimmassa luonnonsuojelualan kokouksessa, Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton maailmankongressissa Havaijilla. Suomen menetelmistä haetaan yhtenäistä pohjaa kansainväliselle yhteistyölle.

Suomi 100 -vuoden jalokivi – Hossasta seuraava kansallispuisto

Hossan retkeilyalue, yksi Suomen vanhimpia, perustettiin jo vuonna 1979. Nyt Suomussalmen ja Kuusamon rajapinnan kylä elää muutoksen hetkeä, sillä siitä tulee ensi kesänä Suomen 40. kansallispuisto. Hossan kansallispuiston perustaminen on hallituksen kärkihanke ja yksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kohokohdista.

Yrittäjät Suomussalmella ja lähikunnissa suunnittelevat kansallispuiston herättäminä muun muassa uusia yhteistyökumppanuuksia sekä ohjelmapalveluita. Metsähallitus ja paikalliset urakoitsijat työskentelevät maastossa sekä remontin alla olevassa luontokeskuksessa. Kansallispuiston avajaisia vietetään Luonnon päivänä 17.6.2017.

Uutta luoden, vanhaa kunnostaen

Hossassa on kansallispuiston rakenteellisia vaateita ajatellen paljon jo olemassa, mutta uuttakin rakennetaan ja retkeilyalueen vanhoja rakenteita kunnostetaan. Koko alueen opaskyltitys uusitaan ja reitistö suunnitellaan niin, että patikoijille on tarjolla selkeitä kokonaisuuksia päiväretkiksi ja pidemmille vaelluksille.

Patikoitsijoiden lisäksi kirkasvetinen Hossa vetää puoleensa sukeltajia ja melojia. Hossa on myös jo vuosikymmeniä ollut erilaisten erityisryhmien matkailukohde ja esteettömän luontomatkailun puitteita parannetaan edelleen tulevaan kansallispuistoon.  Uutena retkeilyelementtinä kansallispuistoon suunnitellaan maastopyöräilyreitistö. Pyöräily on ollut jo pidempään nouseva trendi luontoliikkumisessa, mutta suoraan pyöräilyyn tuotteistettuja, luontoarvoiltaan hienoja kohteita on Suomessa vasta vähän. Hossan kansallispuisto tuo tähän merkittävän lisän.

Hossan retkeilyalueelle on tehty vuosittain noin 50 000 käyntiä. Kulunut kesä oli vilkas, kävijämäärät nousivat tuntuvasti viime vuoteen verrattuna ja alueen toimijat toivovat tämän enteilevän tulevaa.  Odotettavissa onkin, että kansallispuistoksi muuttumisen myötä Hossan kävijämäärät nousevat ja paikallistalous pääsee puiston peesissä kasvuun.

Artikkelin kirjoittaja Sini Salmirinne toimii tiedottajana Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalveluissa.

Yhteydenotot: sähköposti sini.salmirinne(@)metsa.fi, puhelin 040 6359576

Tutustu kansallispuistoihin Luontoon.fi-palvelussa.
Lisätietoja: Suojelualueet ja paikallistalous

Artikkeli on julkaistu 29.9.2016