Kasvava liiketoiminta syntyy asiakkaiden tarpeista

Nainen laboratoriossa pitelee kädessään suurta annostelijaa ja pulloa, jossa on vaaleanpunaista nestettä. Naisella on valkoinen laboratoriotakki, läpinäkyvät suojalasit ja kädessään turkoosit kumihanskat.

Blogi - Julkaistu 26.9.2022

Uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelu on ollut perinteisesti raaka-ainelähtöistä. Koko prosessi on syytä kääntää ympäri: asiakkaiden tarpeet ratkaisevat.

Jos tavoitellaan kasvavaa liiketoimintaa, liikkeelle on lähdettävä asiakkaista: on mietittävä ja selvitettävä, millaisia tarpeita heillä on.

Vasta sen jälkeen mietitään, mitä olemassa oleva teollinen pohja mahdollistaa.

Lopuksi katse käännetään raaka-aineeseen ja osaamiseen. Innovaatio- ja investointirahoitus on se, mikä pistää rattaat pyörimään yrityksissä.

Kohti arvopyramidin huippua

Uuden biotalousstrategian kärkenä on arvonlisä. Näkökulma on tervetullut. Arvonlisällä tarkoitetaan sitä, mitä jää käteen, kun myyntihinnasta vähennetään valmistukseen käytetyt välituotteet. Esimerkiksi leipomossa arvonlisä on leipämyynti, josta on vähennetty jauhojen ja energian hinta sekä tilavuokra.

2010-luvulla keskimäärin noin 70 prosenttia nettoarvonlisästä on mennyt yritysten työntekijöille. Bruttokansantuote ja hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti yhteen.

Biotalouden osuus kansantaloudesta oli 13 prosenttia vuonna 2019. Sitä on mahdollista kasvattaa merkittävästi.

Kaikki arvopyramidin eri kerroksissa tapahtuva kasvu on hyvää kasvua. Arvonlisän kasvattamiseksi yritysten pitäisi erityisesti tähdätä arvopyramidin ylimpiin kerroksiin: siellä ovat tuotteet, joiden tuotantomäärät ovat pieniä mutta kilohinta suuri. Saman ajattelun pitäisi ohjata myös muiden innovaatiotoimijoiden, kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten, painopistevalintoja.

Pyramidin ylimmässä kerroksessa ovat esimerkiksi lääkkeet, alimmassa kerroksessa taas esimerkiksi polttoaineet ja energia. Ylimmän kerroksen tuotteiden kaupassa myös palvelulla on suuri merkitys.

Arvopyramidi jonka huipulla ovat lääkkeet, hienokemikaalit, terveys- ja hyvinvointituotteet. Toisella tasolla elintarvikkeet ja rehut. Kolmannella tasolla kemikaalit, lannoitteet ja materiaalit. Alimalla tasolla liikennepolttoaineet, lämpö ja energia. Arvo nousee huippua kohden ja tuotantomäärät taas laskevat.
Arvopyramidi

Biotalousaalto on käynnissä

Kenellekään ei tarvitse enää todistella, että biotalous on talouden seuraava aalto. Biotalousaalto on käynnissä jo nyt. Suomella on erinomaiset edellytykset pärjätä siinä: on luonnonvaroja, osaamista, ketteryyttä ja yhteistyökykyä.

Kemia on se osaaminen ja tiede, jolla aineista tehdään toisia aineita. Siksi kemia on biotalouden mahdollistaja. Kemianteollisuuden visio 2025 on luoda kestävää kasvua, hyvinvointia ja ratkaista globaaleja haasteita. Samoja tavoitteita voidaan myös saavuttaa biotalouden kautta, ja silloinkin tarvitaan kemiaa.

Kilpailukykyinen toimintaympäristö on tärkeä, jotta Suomeen saadaan lisää liiketoimintaa. Biotalousstrategiaan listattu monia hyviä toimenpiteitä arvonlisän kasvattamiseksi kemian alalla: varmistetaan raaka-aineiden saatavuus uusien tuotantolaitosinvestointien vauhdittamiseksi, kehitetään biomassapohjaisten kemikaalien valmistuksessa tarvittavat erotus- ja puhdistusteknologiat, hyödynnetään bioteknologiaa ja kehitetään biopohjaisten muovien valmistusteknologioita.

Jotta kemianteollisuuden toimintaedellytykset paranisivat entisestään, listalle tarvitaan vielä innovointia, investointeja ja tuotantolaitoksia. Jotta Suomeen saadaan uusia tuotantolaitoksia, luvituksen pitää olla nopeaa, ennakoitavaa ja sujuvaa. Innovaatio- ja investointirahoitusta myös valtion puolelta tarvitaan yritysten rohkaisemiseksi ja riskin jakamiseksi.


Kirjoittaja Mika Aalto on Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja.


Agenda2030

Kemianteollisuuden toiminta tukee kaikkien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja siinä korostuvat erityisesti seuraavat kestävän kehityksen tavoitteet:
3 terveys ja hyvinvointi, 6 puhdas vesi ja sanitaatio, 9 kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, 12 vastuullista kuluttamista ja 13 ilmastotekoja.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

3. Terveyttä ja hyvinvointia6. Puhdas vesi ja sanitaatio9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja12. Vastuullista kuluttamista13. Ilmastotekoja

Aihetunnisteet: biotalous, blogi, kemia, kemianteollisuus

Lue seuraava artikkeli: Kohti eettisesti kestävää oikeudenmukaisuutta? »