Kasvinterveys koskettaa jokaisen elämää

Blogi - Julkaistu 4.5.2020

Vietämme parhaillaan YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta. Vuosittain maailmassa menetetään 20 – 40 prosenttia sadosta kasvintuhoojien takia, mikä tarkoittaa noin 200 miljardin euron kuluja. Sadonmenetyksillä on vaikutuksia ruoan saatavuuden lisäksi väestön toimeentuloon. Kyse on myös tulevien sukupolvien tulevaisuudesta, ja siitä millaisen maailman jätämme jälkipolville. Kasvinterveys on kestävän kehityksen ajuri.

Kasvinterveyden merkityksestä tarvitaan enemmän tietoa

Suomen maa- ja metsätalousministeriö teki YK:lle aloitteen kansainvälisestä kasvinterveysvuodesta ja iloksemme aloite hyväksyttiin vuonna 2018. Kansainvälinen kasvinterveysvuosi edistää erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: ei köyhyyttä, ei nälkää, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua. Suomessa olemme liittäneet kasvinterveysvuoden teemaan myös pölyttäjien vähenemisestä virinneen Hyönteishotellit2020-kampanjan täydentämään teemavuoden antia.

Ruokavirasto selvitti viime vuoden lopulla, miten paljon kansalaiset tietävät kasvinterveydestä. Selvitys osoitti, että vanhempi väestö tuntee kasvinterveyden nuorempia paremmin. Maatalous-, metsä- ja puutarha-alan opinnot tai työkokemus parantavat myös tietoisuutta kasvinterveydestä. Puutarhaharrastajien tietoisuus kasvintuhoojista ja tuontiehdoista oli yllättävän hyvällä tasolla.

Poikkeusolojen takia kasvinterveyden viestintään käytettäviä kanavia on rajoitetusti, emmekä valitettavasti voi järjestää yleisötapahtumia. Viesti kulkee joka tapauksessa verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja mediassa yleensä.

Keskitytään kasvintuhoojien torjuntaan ja terveisiin siemeniin

Vain terveet kasvit tuottavat satoa. Erityisesti näin keväällä haluan painottaa kaikenlaisen ruoantuotannon aloittamista mahdollisimman puhtailla siemenillä ja terveillä taimilla.

Kasvien terveyttä vahingoittavat kasvintuhoojat, joita ovat virukset, bakteerit, sienet, viroidit, fytoplasmat ja tuholaiset, kuten hyönteiset, punkit ja ankeroiset. Ne aiheuttavat huomattavia satotappioita maa-, metsä- ja puutarhataloudessa.

Metsiäkään emme todellakaan saa unohtaa. Toivon, että metsänomistajat sekä kaupunkien ja kuntien ympäristöstä vastaavat henkilöt kiinnittävät huomiota metsien terveyteen. Tuhoojat eivät valitse puita sijainnin mukaan.

Kaikesta huolimatta näen Suomen tilanteen kasvinterveyden kannalta hyvänä, ja sellaisena toivon sen yhteisvoimin pysyvänkin. Omalta osaltani seuraan tarkasti ympäristöäni ja teen ilmoituksen Ruokavirastolle mahdollisista kasvintuhoojista. Pyrin myös sekä sosiaalisessa mediassa sekä muussa keskustelussa kiinnittämään muidenkin ihmisten huomiota kasvinterveyteen.

Miten sinä aiot toimia kasvinterveyden edistämiseksi?

 


Agenda 2030

Kansainvälinen kasvinterveysvuosi edistää erityisesti seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: 1. Ei köyhyyttä, 2. Ei nälkää ja 8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

1. Ei köyhyyttä2. Ei nälkää8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

Blogin kirjoittaja Jaana Husu-Kallio on toiminut vuodesta 2012 alkaen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö, joka on ollut YK:n kansainvälisen kasvinterveysvuoden aloitteentekijänä. Hän on ollut Euroopan elintarvikeviraston johtokunnan jäsen heinäkuusta 2012 ja viimeiset neljä vuotta sen puheenjohtaja.
 

Yhteystiedot: jaana.husu-kallio(at)mmm.fi, p. 0400 291 910, Twitterissä @jhusukallio

Linkit lisätietoihin:
Maa- ja metsätalousministeriön kasvinterveyssivu https://mmm.fi/kasvinterveysvuosi2020
Ruokaviraston kasvinterveyssivut kasvinterveys.fi
Twitter #kasvinterveys #kasvinterveysvuosi2020 #IYPH2020
Hyönteishotellit2020-kampanja: https://hyonteishotellit.fi/

Lue seuraava artikkeli: Korona koettelee myös metsäteollisuutta, silti pehmopapere... »