Kati Merruntaus – ensimmäinen suomalainen biotalouden nuorisolähettiläs

Kati Merruntaus seisomassa syksyisellä metsäpolulla

Case - Julkaistu 2.12.2025

Suomen ensimmäinen EU:n biotalouden nuorisolähettiläs Kati Merruntaus haluaa lisätä nuorten tietoisuutta biotalouden tarjoamista mahdollisuuksista. Metsätieteitä opiskeleva Kati näkee tehtävässään tilaisuuden tuoda esille metsien merkitystä ja oppia lisää biotalouden edistämisestä EU:n tasolla.

26-vuotias Kati Merruntaus on nimitetty EU:n biotalouden nuorisolähettilääksi ensimmäisenä suomalaisena. Hän kuuluu viidentoista eurooppalaisen nuoren joukkoon, jotka edistävät tulevien kahden vuoden aikana biotalouden tunnettuutta ja kehitystä Euroopan komission tukemina. Nuorisolähettiläiden tehtävänä on inspiroida, viestiä ja tuoda nuorten näkemyksiä esiin biotalouteen liittyvissä kysymyksissä.

Selkeä suunta kohti biotaloutta

Katin opintotausta on monipuolinen: hän aloitti ammattikoulussa maaseutuyrittäjän ja metsäenergian tuottajan opinnoilla, jatkoi agrologiksi ammattikorkeakoulussa ja tällä hetkellä viimeistelee parhaillaan metsätieteiden maisteriopintoja Itä-Suomen yliopistossa.

Biotalous on tuntunut hänestä aina luontevalta ja kiinnostavalta alalta, mitä selittää Katin mukaan pitkälti kasvaminen maatilan töiden ja metsänhoidon parissa.

”Suoraan sanoen en ole paljoa muita vaihtoehtoja uralleni miettinytkään”, Kati toteaa.

Myös työkokemusta biotalouden alalta on ehtinyt kertyä maataloustyöntekijänä ja lomittajana eri tiloilla. Opintojensa aikana Kati on toiminut tutkimusassistenttina älymaatalouden ja suoekologian parissa, sekä ollut harjoittelijana Euroopan metsäinstituutissa tulevaisuudentutkimukseen liittyvässä projektissa.

Työtä nuorten äänen ja biotalouden tunnettuuden puolesta

Kun Kati sai tiedon nuorisolähettiläsohjelmasta, hän päätti hakea mukaan.

”Olen ollut pitkään mukana monenlaisessa järjestötoiminnassa, joten päätös hakea oli helppo. Tehtävä kuulosti mielenkiintoiselta, ja koin osaamiseni sopivan kuvaukseen”, Kati kertoo.

Hakuprosessi oli Katin mukaan kevyt: hän täytti lomakkeen ja kolmen kuukauden päästä kysyttiin onko hän vielä käytettävissä tehtävään. Vaikka Kati ei juurikaan uskonut omiin mahdollisuuksiinsa, valikoitui hän nuorisolähettilääksi noin kolmensadan hakijan joukosta.

Nuorisolähettiläät ovat 18–30-vuotiaita eurooppalaisia, joilla on kiinnostusta ja kokemusta biotaloudesta tai siihen liittyvistä aloista. Heiltä edellytetään tiimityöskentelytaitoja, esiintymisvalmiuksia ja halua viestiä biotaloudesta.

Kaksivuotisen kauden suunnittelu käynnistyi kesällä. Suunnitteilla on muun muassa hackathonin ja kesäkoulun järjestäminen sekä uutiskirjeen perustaminen. Tarkoitus on myös osallistua Bulgarian biotalousstrategian laadintaan.

Nuoria istumassa tuoleilla huoneessa ja edessä henkilö pitämässä esitystä.
Nuorisolähettiläät kokoontuivat heinäkuussa 2025 ensimmäistä kertaa yhteen Brysselissä. Kuva: Euroopan komissio.

Kati pohtii parhaillaan, millaisiin projekteihin ja tehtäviin haluaa itse erityisesti tarttua. Tällä hetkellä häntä kiinnostaa viestinnälliset tehtävät, kuten blogin pitäminen sekä nuorille suunnattujen tapahtumien järjestäminen.

”Näin suomalaisena ja metsätieteiden opiskelijana metsät ovat tärkeä teema. Niiden merkitystä ei ehkä EU:n tasolla vielä riittävästi tunnisteta”, Kati kuvaa.

Toinen kiinnostava aihe on biotalouden monipuolisuus. ”Olisi hienoa voida tuoda esille, mitä kaikkea biotalous oikein pitää sisällään. Esimerkiksi ekosysteemipalveluja käsitellään Suomen biotalousstrategiassa, mikä kuvaa biotalouden laajuutta.”

Mahdollisuuksia oppimiseen ja vaikuttamiseen

Nuorisolähettilästoiminta tarjoaa Katin mukaan paljon oppimismahdollisuuksia. ”Esiintymistaidot, omien mielipiteiden tiivistäminen ja projektinhallinta kehittyvät varmasti. Samalla saa paremman kuvan siitä, miten biotalous näyttäytyy eri puolilla Eurooppaa.”

Kati toivoo, että nuorisolähettiläsohjelman kautta saataisiin lisättyä nuorten tietoisuutta biotalouden tarjoamista mahdollisuuksista aina politiikasta tutkimukseen.

”Nuorten olisi todella hyvä kuulla lisää biotalouden alan mahdollisuuksista. Lisäksi on tärkeää, että nuoria kuullaan biotalouteen liittyvissä aiheissa – me olemme nautiskelemassa tästä maapallosta aika pitkään, huolimatta siitä, mihin suuntaan sen on menossa.”

Hän kannustaa myös suomalaisia toimijoita ottamaan yhteyttä nuorisolähettiläisiin ideoiden ja yhteystyöehdotusten muodossa. ”Olemme aktiivinen porukka ja tartumme innokkaasti erilaisiin mahdollisuuksiin”, Kati summaa.

Kirjoittaja: biotalous.fi toimittaja Selma Salin, selma.salin(at)tapio.fi


Lisätietoja ja yhteydenotot

Sähköposti: kati.merruntaus@gmail.com


Agenda2030

EU:n biotalouden nuorisolähettiläät edistävät esimerkiksi seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Tavoite 12: Vastuullista kuluttamista
  • Tavoite 13: Ilmastotekoja
  • Tavoite 17: Yhteistyö ja kumppanus

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

12. Vastuullista kuluttamista13. Ilmastotekoja17. Yhteistyö ja kumppanuus

Aihetunnisteet: biotalous, EU, nuorisolähettiläät

Lue seuraava artikkeli: Biokaasusopimusten ohjekäsikirja viljelijöiden ja biokaasu... »