Lannasta uusi tulovirta ruokaketjuun

Case - Julkaistu 16.6.2026

Lannan hiili voi tulevaisuudessa olla muutakin kuin ravinteita ja kustannuksia. Uusi selvitys tunnistaa neljä reittiä, joiden kautta lannan ilmastohyödyistä voisi syntyä arvoa maatiloille, biokaasualalle ja ruokaketjulle.

Suomessa syntyy vuosittain suuria määriä lantaa, jonka ravinteet ja energia voidaan saada kiertoon nykyistä tehokkaammin. Lannan hyödyntäminen biokaasutuotannossa yhdistää monta biotalouden ydinteemaa: uusiutuvan energian tuotannon, ravinteiden kierron ja ilmastopäästöjen vähentämisen.

Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n koordinoimassa Lannan hiilestä hintaa -hankkeessa on selvitetty, miten lannan biokaasutuksen ja lantapohjaisten kierrätyslannoitteiden ilmastohyödyt voisivat näkyä nykyistä paremmin myös taloudellisena hyötynä.

Kestävästi tuotettu biokaasu korvaa fossiilisia polttoaineita, mistä palkitaan esimerkiksi päästökaupassa sekä tieliikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoitteessa. Sen sijaan kierrätyslannoitteiden ilmastohyötyjen tunnistaminen ja kaupallinen hyödyntäminen on vielä varhaisessa kehitysvaiheessa. Hankkeessa tarkastelun lähtökohtana olivatkin erityisesti kierrätyslannoitteet.

“Lanta on tällä hetkellä monelle kotieläintilalle kustannus ja aiheuttaa usein myös logistisia haasteita. Hankkeessa halusimme selvittää, millä ehdoilla siitä voisi tulla osa ruokaketjun ilmastotekoja ja arvonluontia”, kertoo Lannan hiilestä hintaa -hankkeen projektipäällikkö Olivia Korkeela Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä.

Arvo syntyy ketjussa

Lannan arvo on perinteisesti määrittynyt ravinteiden ja nykyisin myös biokaasupotentiaalin kautta. Samalla kun lannasta tuotetaan uusiutuvaa energiaa biokaasulaitoksessa, lannan ravinteet ja osa hiilestä palautuvat peltoon mädätteenä tai siitä jalostettuina kierrätyslannoitteina. Tällöin sama sivuvirta voi tuottaa energia-, ravinne -ja ilmastohyötyä.

Yksittäinen maatila ei kuitenkaan voi ratkaista kokonaisuutta yksin. Mukaan tarvitaan kotieläintiloja, kasvinviljelytiloja, biokaasulaitoksia, lannoitevalmistajia, elintarviketeollisuutta ja kauppaa. Vasta kun tieto lannan hiilen kierrosta, päästövähennyksistä ja kierrätyslannoitteiden käytöstä kulkee ketjussa, voi lannan hiilelle muodostua laajempi markkina-arvo.

Neljä reittiä lannan hiilen arvolle

Selvityksessä tunnistettiin neljä tapaa, joiden kautta lannan hiilen arvo voisi realisoitua erilaisille toimijoille.

Ensimmäinen reitti on markkinalähtöinen arvonluonti kaupan ja elintarvikealan kannustimien kautta. Ruokaketjun yritykset etsivät keinoja vähentää omien hankintaketjujensa ilmastovaikutuksia ja alkavat hyödyntämään lantapohjaisia kierrätyslannoitteita alkutuotannossa.

Toinen reitti liittyy EU:n hiilenpoistojen ja hiiliviljelyn sertifiointikehykseen eli CRCF-asetukseen. Tulevaisuudessa kierrätyslannoitteiden käytöstä syntyviä ilmastohyötyjä voitaisiin mahdollisesti todentaa sertifioituina hiiliyksiköinä. Tämä edellyttää vielä selkeitä menetelmiä, luotettavaa laskentaa sekä ratkaisuja hiilen pysyvyyteen, lisäisyyteen ja omistajuuteen liittyviin kysymyksiin.

Kolmas reitti liittyy uusiutuvan energian direktiivin kansalliseen toimeenpanoon ja sen pohjalta rakennettaviin mekanismeihin, kuten biopolttoaineiden jakeluvelvoitteeseen ja mahdollisiin joustomekanismeihin. Tällä hetkellä lannan hiilelle syntyy hintaa vahvimmin juuri energiakäyttöön liittyvien järjestelmien kautta.

Neljäs reitti kulkee maatalouspolitiikan kautta. Jos maaperän kasvukunnon parantaminen, hiiltä lisäävät viljelytoimet ja kierrätyslannoitteiden käyttö huomioidaan vahvemmin maatalouden ohjauskeinoissa, voidaan luoda viljelijöille uusia kannustimia orgaanisen hiilen palauttamiseen peltomaahan. Nykyiset tukijärjestelmät ja sääntely eivät kuitenkaan vielä ohjaa lannan hiilen arvon hyödyntämistä täysimääräisesti.

“Yhteistä näille kaikille reiteille on tarve luotettavalle tiedolle. Ilmastohyötyjen pitää olla laskettavia, todennettavia ja jaettavissa reilusti koko ketjussa”, Korkeela sanoo.

Seuraavaksi tarvitaan kokeiluja

Selvityksen keskeinen viesti on, että lannan hiilen taloudellinen potentiaali on tunnistettu, mutta kierrätyslannoitteiden hiilihyötyjen muuttaminen kaupattavaksi hyödykkeeksi on vielä tiensä alussa. Avoimia kysymyksiä liittyy muun muassa mittaamiseen, lisäisyyteen, omistajuuteen, sääntelyyn ja kaksoislaskennan välttämiseen.

Seuraavaksi tarvitaan vapaaehtoisia pilotteja, hiilimarkkinoiden kehittämistä, ravinnekierrätyksen tukemista sekä päästöjen mittaamisen ja raportoinnin parantamista.

Hankkeessa on julkaistu taustaraportin lisäksi koulutusopas, joka kokoaa keskeiset havainnot erityisesti maatilojen käyttöön. Oppaassa avataan, miten lannan ohjaaminen biokaasulaitokselle ja kierrätysravinteiden käyttäminen voivat olla myös taloudellinen mahdollisuus, mitä tietoja tilalla kannattaa kerätä ja millaisia asioita sopimusneuvotteluissa on hyvä huomioida.

Parhaimmillaan lannan hiilen hinnoittelu voisi vahvistaa maatilojen kannattavuutta, lisätä biokaasun raaka-ainepohjaa, vauhdittaa kierrätyslannoitteiden käyttöä ja tukea kotimaista ja vähäpäästöisempää ruokajärjestelmää.

Kirjoittajat: Olivia Korkeela, ravinnekierrätyksen asiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Anna Virolainen-Hynnä, johtava biokaasuasiantuntija, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry

Lisätietoa

Selvityksen taustaraportti. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Sweco Finland Oy. 2026.

Koulutusopas. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Sweco Finland Oy. 2026.  

Utbildningsguide. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry och Sweco Finland Oy. 2026.

Koulutuswebinaari. Suomen Biokierto ja Biokaasu ry ja Sweco Finland Oy. 2026. 

Hankkeen koordinaattorina toimii Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, ja Sweco Finland Oy on toteuttanut hankkeen selvitystyötä asiantuntijatoimeksiantona. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.