Millaisia ovat biotalouden osaajat vuonna 2030?

Blogi - Julkaistu 12.4.2016

Biotalouden kehittäminen Suomessa on yksi hallituksen kärkihankkeista ja alalle toivotaan syntyvän tulevaisuudessa runsaasti uusia työpaikkoja. Tarve uudenlaiselle osaamiselle on ilmeinen, mikä puolestaan asettaa myös alan koulutuksen uusien haasteiden eteen.

Biotalous vuonna 2030

Karelia-ammattikorkeakoulun, JAMKin sekä Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistojen edustajia kokoontui tammikuussa Joensuuhun pohtimaan bio-ja ympäristöalan tulevaisuuden osaamistarpeita osana AVOT-hankkeen biotalouspilottia. Kysymykseen lähdimme hakemaan vastauksia pienryhmissä Tulevaisuuspyörä-menetelmän avulla. Valitsimme tarkastelun kohteeksi vuoden 2030, koska se on riittävän etäällä nykyisestä, mutta ei kuitenkaan mahdottoman kaukana. Teimme kuvitteellisen aikamatkan vuoteen 2030 pohtien sitä, miltä biotalous-ympäristöala tuolloin näyttää?

Uskomme vahvasti siihen, että vuonna 2030 energiantuotanto pohjautuu pitkälti uusiutuvaan energiaan ja fossiilisten polttoaineiden käyttö on huomattavasti vähentynyt. Energiatuotannossa ja ylipäänsä ympäristöalalla on tapahtunut myös paljon teknologista kehittymistä. Biopolttoaineet ovat korvanneet öljyn ja mm. sähköautot ovat yleistyneet. Puurakentaminen on suosittua ja uusia materiaaleja on otettu käyttöön.

Monissa veteen liittyvissä asioissa on saavutettu edistysaskeleita. Makean veden puute maailmalla on tarjonnut Suomelle mahdollisuuden viedä paitsi vettä niin myös veteen liittyvää teknologiaa ja uusia innovaatioita. Samoin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty merkittäviä ratkaisuja sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla.

Vuonna 2030 myös jokainen kansalainen on entistä tietoisempi biotalouteen ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Biotalouteen kuuluvat asiat ovat arkipäiväistyneet ja niistä on tullut osa kansalaistietoja ja -taitoja. Kiertotalous ja yhteisömäinen tai kylämäinen asuminen ovat yleistyneet merkittävästi, ja jätteen käsite sellaisenaan on häviämässä.

Biotalouden osaamistarpeet vuonna 2030

Toimintaympäristön analyysin jälkeen jatkoimme pohdintaa siitä, millaista osaamista yllä kuvatun kaltaisessa toimintaympäristössä tarvitaan.

Bio- ja ympäristöalalla tarvitaan jatkossakin vahvaa kemian, biokemian ja muiden luonnontieteiden perusosaamista. Perusprosessien ymmärrys luo pohjan myös bioteknologian alalla tapahtuvalle kehitykselle. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat tiimityöskentelytaidot, koska työtä tehdään verkostomaisesti ja eri asiantuntijoiden muodostamissa ryhmissä sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Monialaisuus ja kyky yhdistellä asioita korostuvat, samoin kuin hyvät tiedonhakutaidot. Uusien innovaatioiden ja sovellusten syntyminen varmistetaan eri tieteenaloja törmäyttämällä. Robotiikka ja muiden älyllisten ratkaisujen soveltaminen edellyttävät hyviä digitaalisia taitoja.

Kestävä kehitys osana ekologista, yhteiskunnallista ja kulttuurista arvomaailmaa vaatii uudenlaista osaamista. Tarvetta on myös etiikalle ja ympäristöfilosofialle, samoin kuin uudenlaiselle yrittäjyydelle ja palveluosaamiselle.

Miten osaaminen tulevaisuudessa hankitaan?

Tulevaisuudessa korostuvat yksilölliset opintopolut ja henkilökohtaiset opintosuunnitelmat. Tutkinnon voi räätälöidä entistä useammin omista lähtökohdista käsin. Uusi osaaminen rakennetaan luontevasti aiemmin hankitun osaamisen jatkoksi, ja tarvitaan jatkuvaa itsensä kehittämistä mm. mentoroinnin ja erilaisten valmennusten avulla. Koulutusohjelmien suunnittelussa hyödynnetään monialaisia asiantuntijaryhmiä ja työelämärelevanssista huolehditaan.

Edellä kuvattu toimintaympäristön analyysi auttaa meitä hanketoimijoina eteenpäin kohti hankkeen tavoitteita. Pyrkimyksenä on saada jo ensi syksyksi tarjolle Biotalousasiantuntijan osaamissalkku –koulutuskokonaisuus, jossa hyödynnetään monipuolisesti jo tarjolla olevaa avoimen korkeakouluopetuksen koulutustarjontaa ja joka suunnataan täyttämään akuuttia osaamistarvetta biotalousalan yrityksissä.

Kirjoittajat Helena Puhakka-Tarvainen toimii projektipäällikkönä Karelia-ammattikorkeakoulussa ja Eeva-Riitta Koivunen on koulutussuunnittelija Helsingin yliopiston Avoimessa yliopistossa.

Yhteystiedot: eeva-riitta.koivunen@helsinki.fi tai helena.puhakka-tarvainen@karelia.fi

Lisätietoja hankkeesta: https://blogit.utu.fi/avot

Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus (AVOT) -hankkeessa on tavoitteena kehittää avointa korkeakouluopetusta vastaamaan paremmin työelämän muuttuviin tarpeisiin sekä kehittää toimintamalli koulutuksen ketterään hyödyntämiseen.