Paljon puuta, älykkäitä koteja ja kelluva talo

Blogi - Julkaistu 29.8.2023

Torstaina 3.8.2023 minibussi starttasi Pasilan Haaga-Helian kampukselta kohti Loviisaa ja asuntomessuja. Bussin kyydissä oli parikymmentä mikro- ja pk-yritysten edustajaa. Matkalla pohdimme, millaisia vastuullisia ja kestävän kehityksen ratkaisuja messuilla on ja mitkä ovat rakentamisen uusimmat trendit.

Haaga-Helia- ja XAMK-oppilaitosten EU-hankkeessa autetaan yrityksiä ottamaan haltuun vihreän siirtymän mahdollisuuksia.

”Asuntomessut Loviisassa valikoitui tapahtumaksi, koska teemoina ovat vastuullisuus ja kestävä rakentaminen”, kertoo Haaga-Helian projektiasiantuntija Maija Rummukainen. ”Tavoitteena on, että meidän hankkeemme tapahtumissa inspiroidutaan ja että palatessa osallistujilla on jotain enemmän kuin tapahtumaan lähtiessä”, Rummukainen jatkaa.

Messumatkalle osallistui yritysedustajia muun muassa rakennus- ja energia-alalta. Mukaan pääsi myös Biotalous.fi:n toimittaja. Saimme aluksi tutustua alueeseen omalla tahdilla. Yrityksillä oli omat messutelttansa alueelle saavuttaessa. Koteihin oli tarjolla paljon puusta tehtyä, kuten huonekaluja, pienempiä tavaroita, leikkimökkejä ja saunoja. Esittelyssä oli myös sanomalehdistä tehty selluvilla, jolla voidaan korvata muun muassa lasivillaa lämmöneristeenä.

Teemoina merellisyys, edelläkävijyys ja luonnonmukaisuus

Ensimmäisenä oli helppo havaita alueen ainoa kerrostalo. Asuinkerroksia tässä puutalossa on viisi ja niissä 33 asuntoa. Ullakkokerroksessa on sauna ja muita asukkaiden yhteisiä tiloja. Kokoonnuimme ullakkokerrokseen kuulemaan asiantuntijan luentoa alueen rakentamisesta. Lähtökohtana oli märkäpohjainen rakennusmaa, jota oli kalkkistabiloitu rakentamista varten seitsemän metrin syvyyteen.

Kuningattarenrannan rakentamisen teemoja ovat merellisyys, edelläkävijyys ja luonnonmukaisuus.

Keskeistä alueella on ollut luonnon säilyttäminen lähivirkistysalueeksi ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ruokopolku-nimellä kulkeva virkistysreitti on leveä lankkupolku, joka mutkittelee ruovikon poikki lahden päällä. Polku on saanut inspiraationsa Helsingin Vanhankaupunginlahdella sijaitsevasta Lammassaaresta. Kuningattarenrannassa puistoaluetta on yhteensä seitsemän hehtaaria, ja etelässä asuinalue rajautuu Gröna Uddenin tammimetsään.

Kuningattarenrannasta voi pyöräillä Loviisan keskustaan Suomen pisintä kelluvaa siltaa pitkin. Silta on tehty puusta, ja se on kevyen liikenteen käytössä ympäri vuoden.

Hulevesiratkaisu on rakennettu lammen kautta. Lampea suurennettiin, jotta hulevesi viipyisi siinä riittävän pitkään ennen mereen valumista. Puhdistuksessa luotetaan luonnon omaan systeemiin. Hulevesien mukana tulevat ravinteet sitoutuvat kasveihin ja sedimentoituvat osittain lammen pohjaan.

Kestävää rakentamista

Kuningattarenrannassa on yhteensä 34 talotonttia, joista 24 on pientaloille, 3 kerrostaloille, 2 paritaloille, 2 pienkerrostaloille ja 3 rivitaloille. Kelluville taloille on varattu 9 paikkaa. Lisäksi alueella on palvelurakentamisen kortteli, ravintola ja kelluva uimala. Asuntomessujen aikana valmiina oli yhteensä 24 kohdetta: 16 pientaloa, kaksi rivitalohuoneistoa, kaksi paritaloa, kaksi kerrostalohuoneistoa, minitaloja ja yksi kelluva talo. Pienyrityksiä, kahvila- ja ravintolatoimijoita alueelle haetaan parhaillaan.

Rakennuttajia on kannustettu puurakentamiseen sekä aurinkovoiman käyttöön. Useammassa talossa on lämmitysmuotona maalämpö. Puiden ja muun luonnon säilyttämisen taustalla on myös ajatus ilmastonmuutokseen sopeutumista: luonto auttaa lämpötilan säätelyssä ja pitää kesäkuumalla alueen viileämpänä.

Puu on selvästi ollut suosituin rakentamisen materiaali. Hirsiseiniä on jätetty näkyviin osana sisustusta ja puu näkyy huonekaluissa sekä tietysti saunoissa. Puusta on tehty myös taiteellisia seinäpaneeleja sisä- ja ulkoseiniin.

Eniten jonoa keräsi alueen tällä hetkellä ainoa kelluva talo. Se on kaksikerroksinen ja valmistettu CLT-massiivipuuelementeistä. Talossa voi asua ympäri vuoden ja se lämpenee ilmavesilämpöpumpulla. Terassin materiaali on suomalaista lämpöpuuta, josta ei liukene vesistöön haitallisia aineita.

Taloista päällimmäisenä mieleen jäivät mustat tai ruskeat ulkoseinät ja keittiöt sekä puu hyvin näkyvänä elementtinä. Näistä trendeistä kuulimme jo tulomatkalla kattojen parissa työskentelevältä Galina Tikkalalta. ”Taloissa tykätään tällä hetkellä tummanharmaasta ja mustasta, ja sadevesijärjestelmistä lähtien kaiken pitää olla tummaa. Kattopeltien aaltomuoto on väistynyt, ja ihmiset haluavat nyt sileitä kattoja. Puurakentaminen on yleistynyt, ja omavaraisuutta korostetaan”, Tikkala luetteli.

Loviisalaisia on osallistettu alueen rakentamiseen aktiivisesti ja samalla on pyritty sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, joka on vihreän siirtymän tärkeitä teemoja. Koska alueen rakentamisessa on painotettu luonnonmukaisuutta ja samalla on pyritty lisäämään Loviisan virkistysalueiden määrää, paikalliset ovat suhtautuneet uuteen asuinalueeseen myönteisesti. Kuten retkellä mukana ollut Business Vantaan edustaja Sami Jokelainen totesi: ”Rakentaminen ei ole pelkkää betonia, vaan pitää ajatella ihmistä”.

Jokelainen kuvaili havaitsemaansa positiivista muutosta rakennetuissa ympäristöissä ja suhtautumisessa ympäristöarvoihin.

“Monimuotoisen luonnon ymmärrys ja arvostus on lisääntynyt, kun on saatu kokemusta loistavasti suunnitelluista ja toteutetuista alueista. Ihmiset tekevät valintoja toisenlaisista näkökulmista kuin aikaisemmin. Kiertotalous tai hiilineutraali energia ovat tulleet kuluttajan valintoihin vastuullisuuden arvostamisen myötä. Saatamme nyt kuluttajina vaatia ehkä enemmän vastuullisuuspäätöksiä suunnittelu- ja rakennusvaiheessa kuin aikaisemmin. Pohdimme Vantaalla Avoimen innovaation edistäminen rakennetussa ympäristössä -hankkeessa tähän liittyviä näkökulmia ja toteuttamismahdollisuuksia.”

Blogin kirjoittaja on Biotalous.fi:n toimittaja Sara Turunen Tapiosta.