Ruuantuotannon ja teollisuuden sivuvirrat tuotteiksi

Ravinteiden kierrätyksen ajatellaan pääasiallisesti olevan sitä, että erilaisista biomassoista tehdään lannoitevalmisteita. Tai että lantaa ja nurmea mädätetään biokaasuksi ja lannoitteeksi. Hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeissa on kehitelty paljon muutakin kiinnostavaa.

Ruoantuotannon symbioosit

Kokonaisvaltaisimpia ratkaisuja sivuvirtojen sisältämän fosforin ja typen hyödyntämiseen ovat niin sanotut agroekologiset symbioosit. Symbiooseissa useamman yrityksen muodostama yhteenliittymä hyödyntää yritysten toiminnassa muodostuvia biomassoja biokaasulaitoksen syötteinä. Biokaasu hyödynnetään enenevässä määrin autojen tankeissa polttoaineena. Ravinteet puolestaan saadaan ulos massana, joka voidaan sellaisenaan käyttää kasvien lannoitukseen tai edelleen jalostaa nestemäisiksi ja kiinteiksi lannoitetuotteiksi. Lannoitteilla kasvaneista kasveista jalostetaan vaikkapa leipomossa elintarvikkeita, joiden tuotannossa syntyvät sivuvirrat palautetaan jälleen kiertoon biokaasulaitokseen. Näin kierto toimii, maanviljelijän saamat sadot parhaimmillaan kasvavat, pellon kasvukunto paranee, jätteenä pidetylle materiaalille löytyy hyötykäyttöä ja ulkopuolelta ostettavissa tuotantopanoksissa säästetään. Palopuron symbioosi ja Jokimaan Kaasu ja Kakka ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta yhteistyöstä.

Teollisuuden kiertotalousmallit

Toinen tapa on kerätä erilaisia sivuvirtoja jalostuslaitokseen, jossa on useita erilaisia käsittelymenetelmiä. Hyviä sivuvirtasyötteitä saadaan esimerkiksi panimoista, meijereistä, kalanviljelylaitoksista, perunatehtaalta ja maatiloilta. Näistä valmistetaan nestemäisiä lannoitteita esimerkiksi pelto- ja puutarhaviljelyyn, kasvihuoneisiin ja hydroviljelyyn. Leväkasvatusta puolestaan voidaan hyödyntää ravinnerikkaiden elintarviketeollisuuden jätevesien puhdistuksessa niin, että lopputuotteena saadaan puhdasta vettä sekä levää kala- ja eläinrehuihin, kosmetiikkaan, elintarvikkeisiin, jopa lääke- ja ravitsemustuotteisiin.

Paikallisista ratkaisuista virtaa alueille ja vesiensuojeluun

Paikallisesti merkittäviä ratkaisuja on kehitetty elintarvikejalostuslaitosten yhteyteen. Esimerkiksi perunajauhotehtaan soluneste, kuorimoiden jätevedet, pienteurastamoiden veri tai meijerin hera ovat raaka-aineita rehuille tai lannoitteille. Sivuvirroista pyrolyysikäsittelyn kautta saatavat tuotteet ja esimerkiksi sellutehtaiden kuitulietteet toimivat kasvualustoissa ja pelloillakin paitsi lannoitteena ja maanparannusaineena, myös ravinteiden pidättäjinä.

Emme saa unohtaa myöskään esimerkiksi luonnon vesien sisältämiä ravinteita. Järvi- ja meriruoko sisältävät paljon fosforia ja orgaanista ainesta ja ovatkin arvokasta kasvualusta-ainesta kasvihuoneviljelyyn sekä maanparannusainetta peltoviljelyyn. Onpa siitä kehitetty huussinkuivikettakin. Järvikalojen jatkojalostus ruoaksi tuo ympäristöystävällisiä ja terveellisiä vaihtoehtoja ravitsemukseemme.

Muun muassa edellä mainittujen kokeilujen kautta hallituksen kärkihankkeet viitoittavat Suomen tietä kohti kiertotalouden edelläkävijyyttä. Samalla vesiensuojelu tehostuu, kun ravinteet pidätetään satoon tai sieppareihin ja vesiin karkaa vähemmän sinilevää aiheuttavia typpeä ja fosforia. Moni lupaava kokeilu on vielä käynnissä, ja lisätukea hyville ideoille on nyt saatavilla 2.4. asti auki olevassa Raki2-rahoitushaussa

 

Kirjoittaja Arja Nykänen on ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelman (Raki) projektipäällikkö, joka koordinoi ohjelmasta rahoitettuja hankkeita.

Yhteydenotot:arja.nykanen(a)ym.fi, 029 525 0053, Twitterissä @ArjaNykanen

Raki-ohjelma on yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa.

Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.

Julkaistu 1.3.2019


AGENDA 2030

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tulee käytäntöön useitakin silloin, kun jalostetaan sivuvirtoja tuotteiksi. Jätevesistä saadaan puhdasta vettä (SDG 6), biokaasulaitosten ollessa mukana, saadaan puhdasta ja edullista energiaa (SDG 7). Kun käytetään kierrätyslannoitteita, sidotaan samalla hiiltä maaperään ja edistetään ilmastotavoitteita (SDG 13). Uusien menetelmien kehittäminen vaatii yhteistyötä (SDG 17), luo uusia innovaatioita (SDG 9) ja samalla luodaan myös talouskasvua ja uusia työpaikkoja (SDG 8).

Tämä toiminta edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Tavoite 6: Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille
  • Tavoite 7: Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille
  • Tavoite 9: Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita
  • Tavoite 13: Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan
  • Tavoite 17: Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta