Sivuvirroista liiketoimintaa? – Kaupungit vauhdittavat biokiertotaloutta yhdessä yritysten kanssa

Käsissä multaa ja viherkasvi.

Blogi - Julkaistu 24.8.2020

Bio- ja kiertotalouden toimet vauhdittavat kestävää kehitystä myös suurissa kaupungeissa. Helsingissä kehitetään bio- ja kiertotalousyrityksille palveluja CircVol-hankkeessa ja luodaan edellytyksiä teollisille ja urbaaneille symbiooseille, joissa toisen jäte on toisen raaka-ainetta. Pelkästään pääkaupungissa ja lähiseudulla biopohjaisia sivuvirtoja syntyy yli 460 000 tonnia vuodessa. Niiden lähteet ovat nähtävissä karttapalvelussa.

Valveutuneet kansalaiset, kunnat ja yritykset pyrkivät omalla toiminnallaan edistämään ympäristön kestävyyttä ja kiertotaloutta. Kaupunkiympäristössä kiertotalous voi kuitenkin olla haastavaa, kun valmiit rakenteet eivät aina tue toimintaa. Ajankohtainen tieto ei välttämättä tavoita vastuullisia yrittäjiä. Monilla kunnilla on jo erilaisia toimenpidesuunnitelmia ja ne tulee nyt jalkauttaa käytännön tasolle yritysten kannattavaksi liiketoiminnaksi ja kaupunkilaisten käyttäytymismalleiksi.

Tarvitsemme monipuolista sektorirajojen ylitse ulottuvaa yhteistyötä. Materiaalia pitää jatkohyödyntää monen toimialan ylitse. Muun muassa biologisia virtoja voi kierrättää kaskadiperiaatteen mukaisesti, jolloin siitä saadaan mahdollisimman paljon arvonlisää ennen sen päätymistä esimerkiksi energiaksi.

Myös valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 pyrkii siihen, että siirtymä kierrätyksestä kiertotalouteen toteutuu. Lisäksi jätteiden tehokkaampaa käyttöä ja kierrätystä ohjaa EU:n jätehierarkia, joka painottaa ennen kaikkea jätteiden syntymisen ehkäisemistä.

CircVol – yhteisvoimin kohti kestävää kaupunkia

CircVol on 6Aika-strategian hanke, jonka teemana on ”Kaupunki kestävällä maalla”. Hankkeella on kolme kiertotaloutta vauhdittavaa tehtävää:

  • Haetaan uusia ratkaisuja teollisuuden suurivolyymisten sivuvirtojen hyödyntämiseen infra- ja maarakentamisessa.
  • Toisen jäte voi olla toisen raaka-aine. Hanke vauhdittaa kiertotalouden mukaista liiketoimintaa ja tukee käännettä lineaarisesta arvoketjuajattelusta kiertävään malliin.
  • Uusioaineiden käyttö maarakentamisessa on tehokas tapa vähentää ympäristön kuormitusta. Hankkeessa viedään eteenpäin kestävän maarakentamisen teemaa kaupungeissa ja avataan yrityksille mahdollisuus päästä mukaan infrarakentamisen projekteihin.

Helsingin kaupunki ottaa vastuuta kestävästä kehityksestä CircVol-osatoteutuksessaan edistämällä teollisten sivuvirtojen, suurivolyymisten biomassojen käyttöpotentiaalin ja liiketoiminnan avaamista. Kaupunki tekee aktiivista yhteistyötä kiertotalousyritysten kanssa ja kehittää toimintamallia biokiertotalouden juurruttamiseksi kaupunkiympäristöön. Visiona on tulevaisuuden kestävä kiertotalouskaupunki.

Digitaaliset ratkaisut lisäävät yhteistyötä ja tiedonsaantia

Kestävän kaupungin kehittäminen vaatii yhteistyötä ja joustoa, parempaa resurssien optimointia ja uusien liiketoimintamallien muodostamista. Kaupungin yksi rooli on tarjota avoimia data-alustoja ja edistää vuorovaikutusta. Digitaaliset alustat voivat parhaimmillaan toimia ymmärryksen lisääjinä ja kiertotalousmallien ajureina paikallisella, kansallisella ja globaalillakin tasolla

Koronakeväänä etätyöskentelyn toimintamallit ovat vahvistuneet. Digitaalinen vuorovaikutus voi vakiinnuttaa laajojakin yhteistyöverkostoja, kun toimijat sijainnistaan riippumatta ovat pystyneet työskentelemään yhdessä. Avoimen, ajankohtaisen tiedon levitys voi lisätä luottamusta uuteen kiertotaloussysteemiin ja ottamaan – ei pelkästään vastuullisia – vaan myös liiketoiminnalle kannattavia loikkauksia.

Helsingin ja lähiseudun biomassat Story Map -karttasovelluksessa

Teollisuuden laajat biologiset sivuvirrat pääsivät suurennuslasin alle, kun hankkeessa lähdettiin kartoittamaan Helsingin ja lähiseudun rajatulla alueella muodostuvia sivuvirtoja. Syntyvien virtojen laajuus yllätti. Tavoitteena oli avata myös käyttökohteita ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Käyttökohteita ovat tällä hetkellä lämmön, sähkön ja liikennepolttoaineiden tuotanto sekä lannoite- ja maanparannusaineet.

Story Map -sivustolla voi nyt avoimesti tarkastella massojen lähteitä, laatua ja määriä. Karttasovellus perustuu jätetilastointiin, Luonnonvarakeskuksen Biomassa-Atlaksen ja ympäristöhallinnon YLVA-tietokannan tietoihin syntyneistä laitoskohtaisista biomassoista Helsingin seudulla.

StoryMap-kartalle on merkitty biopohjaisten sivuvirtojen tuottajat ja käsittelijät Helsingissä ja lähiseudulla. Palvelusta löytyy myös lisätietoa sivuvirtojen hyödyntämisestä ja kehittämiskohteista.

Kartoituksen perusteella biopohjaisia sivuvirtoja syntyi alueella yli 460 000 tonnia vuodessa, joista ylivoimaisesti suurin virta muodostui puupohjaisista massoista (155 000 t). Jätevesilietteet (67 000 t) ja metsäsivuvirrat (58 000 t) muodostivat seuraavaksi suurimmat virrat. Myös kotieläinten lantaa muodostui huomattavasti. Näistä 67 % oli hevosten ja ponien lantaa. Muita pienempiä kartoitettuja jakeita olivat peltokasvien sivuvirrat, kotitalouksien ja elintarviketeollisuuden biojätteet, puutarhajäte, eläinperäinen sivutuote ja rasvat/öljyt.

Kaavio kokonaiskuvan tunnistetuista biomassoista. Puupohjaiset virrat 33%, jätevesilietteet 14%, metsäsivuvirrat 12%, lanta 12%, peltokasvien sivuvirrat 8%, biojäte kotitalouksista 8%, biojäte palveluista 7%, puutarhajäte 4%, eläinperäinen sivutuote 2%, rasvat ja öljyt 2%.

Alueellisen biomassakartoituksen tuloksia arvioinut Jaakko Pajunen Lassila & Tikanojalta pitää erinomaisena sitä, että karttasovellus näyttää konkreettisesti ja läpinäkyvästi materiaalivirtojen lähteet ja käsittelijät.

Sivuvirrat voivat mahdollistaa kannattavaa liiketoimintaa kehittyneiden teknologioiden ansiosta muun muassa biokaasun ja maanparannusaineiden tuotantolaitoksille. Kartoitusta olisi vaivatonta laajentaa myös muille alueille koko potentiaalin selvittämiseksi.

Helsingissä kiertotalouden suunnittelua ei ole sidottu valmiisiin teknologisiin ratkaisuihin, vaan kaupunki voi toimia alustana ja kumppanina yritysten pilotoinneissa ja kaupallistamisessa kestävän kaupunkisuunnittelun ohella. Kartoitus auttoi ymmärtämään eri toimijoiden roolia ja dynamiikkaa.

Tervetuloa syksyn tapahtumiin

Kaupunki-yritys -yhteistyö on CircVol-hankkeessa jo täydessä vauhdissa, ja biokiertotalouden yritysekosysteemi alkaa piirtyä.

Verkostomainen työskentely yhteisten tavoitteiden eteen jatkuu muun muassa syksyn tapahtumissa, jotka tuovat erilaisia toimijoita yhteen. Tapahtumien keskiössä ovat viherrakentaminen ja biokaasut tulevaisuuden kiertotaloudessa.

CircVol-hankkeen myötä kaupunki on askeleen lähempänä Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitetta. Voimme vauhdittaa ilmaston kannalta väistämätöntä siirtymää lineaarisesti taloudesta kohti kiertävää talousmallia, jossa toisen jäte on toisen raaka-aine.


Kirjoittaja Jenna Inkinen on valtiotieteiden maisteri Helsingin yliopistosta, joka on erikoistunut ympäristöpolitiikkaan ja työskentelee Helsingin kaupungilla 6Aika hankkeessa CircVol –suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa.

Yhteystiedot: inkinenjenna(at)gmail.com


Agenda2030

CircVol-hanke edistää kestävän kehityksen tavoitetta 11) kestävät kaupungit ja yhteisöt, erityisesti alatavoitetta 11.6 ”Vähentää vuoteen 2030 mennessä kaupunkien haitallisia ympäristövaikutuksia kiinnittämällä erityistä huomiota esimerkiksi ilmanlaatuun sekä yhdyskunta- ja muiden jätteiden käsittelyyn.” Lisäksi edistetään tavoitteita 7) edullista ja puhdasta energiaa, 8) ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 9) kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja sekä 13) ilmastotekoja.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

7. Edullista ja puhdasta energiaa8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt13. Ilmastotekoja

Lue seuraava artikkeli: Miten biotalous koetaan eri teollisuudensaloilla? »