Solumaatalous voi tehdä Suomesta ruokainnovaatioiden vientimaan

Case - Julkaistu 12.5.2025

Solumaatalous tarjoaa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia ruokaviennin kasvattamiseen ja ruokajärjestelmän uudistamiseen. Uusi selvitys listaa kahdeksan konkreettista toimenpidettä alan kehittämiseksi.

Solumaatalous tarkoittaa solujen, kuten mikrobien, kasvien, sienten tai eläinsolujen hyödyntämistä elintarvikkeiden ja rehujen tuotannossa. Soluja tai niiden tuottamia yhdisteitä kasvatetaan ravinneliuoksessa bioreaktoreiden sisällä. Esimerkkejä jo kaupoissa olevista solumaatalouden tuotteista ovat sienten mykoproteiinista tehtävät lihankorvikkeet ja erilaisten juustojen valmistukseen tarvittavat mikrobiperäiset juoksutteet.

Esimerkiksi proteiineja ja rasvoja voidaan tulevaisuudessa tuottaa korvaamaan tai täydentämään perinteisiä raaka-aineita. Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita ruoantuotannolle. Ratkaisu voi löytyä näistä raaka-aineiden uusista tuotantotavoista.

Solumaataloudella on merkitystä talouskasvulle, ruokaomavaraisuudelle ja resilienssille. Raaka-aineiden tuottaminen solumaataloudella voi pienentää myös ruoantuotannon ympäristövaikutuksia: solujen energianlähteenä voi hyödyntää muun muassa elintarviketeollisuuden sivuvirtoja ja ruoan raaka-aineita voi tuottaa pienemmällä maapinta-alalla ja hiilijalanjäljellä.

Vientipotentiaali jopa miljardi euroa

Solumaatalouden kasvupotentiaalia ja keinoja potentiaalin lunastamiseksi esitellään VTT:n, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston julkaisemassa selvityksessä. Työ on tehty maa- ja metsätalousministeriön sekä Business Finlandin tilauksesta.

”Tulevaisuudessa ruokajärjestelmä perustuu modernin maatalouden ja solumaatalouden yhteispeliin ja hyödyntää kiertotalouden ratkaisuja”, sanoo valtiosihteeri Päivi Nerg maa- ja metsätalousministeriöstä VTT:n tiedotteessa. ”Kehitys tuo mukanaan paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomelle ja ruokajärjestelmän toimijaverkostolle.”

Selvityksen mukaan solumaatalouden arvioitu vientipotentiaali vuoteen 2035 mennessä on 500–1000 miljoonaa euroa. Lisäksi tehdasinvestointien ja teknologiaosaamisen kautta on mahdollista synnyttää miljardiluokan laite-, teknologia- ja osaamisvientiä.

Keskeisimpinä kehityksen vauhdittajina nähdään investoinnit tuotantolaitoksiin sekä EU-tason sääntelyn keventäminen. Nykyinen uuselintarvikesääntely on hidasta ja karkottaa yrityksiä Euroopan ulkopuolelle. Kansainvälisiä yrityksiä voi houkutella investoimaan Suomeen investointitukien avulla.

Suomesta löytyy jo nykyisellään houkuttimia solumaatalouden investoinneille. ”Huippuluokan asiantuntemus teollisessa biotekniikassa yhdistettynä maa- ja metsätalouden biomassojen prosessointiosaamisen sekä uusiutuvaan energiainfraan voi tarjota Suomelle kilpailuedun”, kertoo selvitystyötä vetänyt Emilia Nordlund VTT:ltä.

Kahdeksan askelta kohti solumaatalouden läpimurtoa

Viennin potentiaalin lunastaminen vaatii konkreettisia toimia, kuten Suomen omien vahvuuksien tunnistamista ja pitkäjänteistä yhteistyötä tutkimusorganisaatioiden kanssa. Selvitys esittää kahdeksan toimenpidettä, joilla Suomi voi rakentaa vahvan aseman solumaatalouden kentällä:

1. Vauhditetaan investointeja infrastruktuuriin: Suomi tarvitsee toimintasuunnitelman lisätäkseen pääomasijoituksia ja kansainvälisten yritysten kiinnostusta investoida Suomeen.
2. Edistetään EU-tason regulaatioprosessia: Nykyinen sääntely hidastaa alan kehitystä. Perustetaan Suomeen toimisto, joka antaa konkreettista tukea solumaatalouden uuselintarvikeprosessin läpiviemiseen sekä vaikuttaa EU:n suuntaan.
3. Käynnistetään TKI-ohjelma: 5-vuotinen, 100 miljoonan euron tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma tuottaisi innovaatioita tulevaisuuden ruokajärjestelmän hyväksi yhdistäen perinteisen maatalouden ja solumaatalouden.
4. Perustetaan tulevaisuuden ruokaministeriö: Ministeriöiden yhteinen työryhmä tai organisaatio kehittäisi tulevaisuuden ruokajärjestelmää. Organisaatio tukisi myös TKI-ohjelmaa ja edistäisi eri toimialojen välistä yhteistyötä. 
5. Turvataan tulevaisuuden osaajat alalle: Osaamispohjaa tulee laajentaa ja koulutusohjelmia kehittää vastaamaan alan kasvaviin vaatimuksiin. Koulutuksen tulee tuottaa osaajia ja asiantuntemusta ruoka-alalle laaja-alaisesti, solumaatalous ja kiertotalous mukaan lukien. 
6. Tuetaan kuluttajaviestintää ja mahdollistetaan julkiset maistatukset: Viestintä innostavalla tavalla solumaatalouden innovaatioista sekä mahdollisuus julkisiin maistelutilaisuuksiin lisää kuluttajien tulevaisuustietoisuutta ja tutustumista uusiin tuotteisiin. Kuluttajien osallistuminen yhteiskehittämiseen tulisi mahdollistaa. Asiantuntijoiden järjestämät uuselintarvikkeiden maistatukset tulee sallia Suomessa.
7. Integroidaan alkutuotanto solumaatalouden arvoketjuihin: Raaka-aineiden tuotanto ja laadun standardointi solumaatalouden prosesseihin on kriittistä solumaatalouden arvoketjuissa, ja se avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia alkutuottajille. On luotava kannustimia yhteistyön tehostamiseksi alkutuottajien kanssa.
8. Kohdistetaan tukitoimintoja viennille: Solumaatalouden kasvu- ja vientipotentiaalia arvioitaessa on huomioitava sekä Suomessa tapahtuva tuotanto ja siihen liittyvä tuotevienti että laite-, teknologia- ja osaamisvienti ja IP-lisensointi. Tehtaiden ja arvoketjujen rakentamista ulkomaille ei saa unohtaa. Tukitoimintoja tulee kohdistaa kaikkiin viennin osa-alueisiin ja ymmärtää eri vientimarkkinoiden kehitysnäkymät.

Tarvitaan rohkeutta ja yhteistyötä

Business Finlandin johtaja Teija Lahti-Nuuttila korostaa, että suomalaisyritysten kannattaa tunnistaa vahvuutensa ja rakentaa kilpailukykyään pitkäjänteisesti tutkimuksen kanssa. Rahoitusta solumaatalouden hankkeille on jo saatavilla, joten toimintaan kannattaa tarttua nyt.

”Kansainvälisesti Suomi on hyvin mukana kehityksessä. Nyt olisi tärkeää tarttua tuumasta toimeen ja lunastaa alalle ennustettuja kasvumahdollisuuksia”, Lahti-Nuuttila toteaa.

Lue koko selvityksen yhteenveto:
VTT – Kestävää kasvua solumaatalouden arvoketjuista

Kirjoittaja: Selma Salin, biotalous.fi (selma.salin(at)tapio.fi)