Suomalaiset bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan pilotointiympäristöt

Rekka.

Case - Julkaistu 26.2.2016

Työ- ja elinkeinoministeriön VTT:llä teettämässä selvityksessä on koottu Suomessa toimivat bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan ”open access” pilotointympäristöt. Bio- ja kiertotalouden prosesseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä melko laajasti metsä-, kemian- ja polttoaineteollisuuden sekä teollisen biotekniikan ja elintarviketeknologian tyypillisiä tuotantoprosesseja. Selvityksessä pääpaino on julkisten toimijoiden, kuten tutkimuslaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteydessä toimivien pilotointiympäristöjen esittelyssä. Lisäksi mukaan on otettu sellaisten yritysten pilotointiympäristöt, joista ulkopuolisten on mahdollista ostaa tutkimuspalveluja. Myös alalla toimivat yrityspuistot yms. osaamiskeskittymät sekä alan teollisuuden omat pilotit ovat mukana selvityksessä, mutta näiden osalta luettelo ei ole kattava.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomesta löytyy paljon pienehköjä ns. semi-pilot mittakaavan laitteistoja läpi koko jalostusketjun, mutta suuremman pilot-mitan laiteympäristöjä on vain melko harvoilla toimijoilla. Suomessa on monipuolinen pilot-laitekanta uusien biopohjaisten materiaalisovellusten kehittämiseen, termokemiallisten teknologioiden prosessikehitystä tukevia uusia pilotteja, puupohjaisen biomassan prosessoinnin ja sellun valmistuksen monipuoliset semi-pilot-laitteistot, ja näitä tukeva monikäyttöinen kemian prosessitekniikan pilot-infra. Lisäksi löytyy hyvin mädätykseen perustuvan biokaasun ja ravinnepitoisen mädätteen yhteistuotannon koelaitteistoja, jopa demonstraatiomittakaavassa. Teollisessa biotekniikassa ja elintarvike-teknologiassa löytyy melko paljon pienen mittakaavan pilot-laitteita, mutta suuren mittakaavan monipuolista biotekniikan pilottia maassamme ei ole. Chempolis Oy:n demonstraatiomitan biojalostamo on poikkeus, ja sen laajempi hyödynnettävyys avaisikin biomassaa hyödyntävien prosessien kehittämiselle uusia mahdollisuuksia. Sellun valmistuksen pilottien muuntaminen uusille biotuotteille vaatii edelleen panostusta, jotta laitekanta saadaan paremmin vastaamaan bio- ja kiertotalouden prosessien tarpeita.

Viime vuosien kehityksessä on selvästi havaittavissa yliopistojen vähentynyt panostus pilot-mittakaavan laitteisiin ja toisaalta vastaavasti ammattikorkeakoulujen ja VTT:n lisääntyneet investoinnit ja panostus uusien pilotympäristöjen rakentamiseen.

Lisätietoja:
hankejohtaja Jussi Manninen, TEM, puh. 040 535 5947
johtava tutkija Mika Härkönen, VTT, puh. 020 722 2942, mika.harkonen@vtt.fi

VTTpilotit-selvitys-kansiLataa selvitys: Suomalaiset bio- ja kiertotalouden prosessitekniikan pilotointiympäristöt (pdf)

 

Julkaistu 26.2.2016


Lue seuraava artikkeli: Ensimmäinen pohjaan palamaton maito maailmassa »