Yksityinen pääoma – globaalien haasteiden ratkaisija?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttaminen tulee kansainvälisten arvioiden mukaan edellyttämään globaalisti 5000–7000 mrd. dollarin vuosittaisia investointeja. Pelkästään kehitysmaissa vuosittaisen rahoitusvajeen on arvioitu nousevan yli 2000 mrd. dollariin. Perinteisen kehitysavun ollessa vajaat 150 mrd. dollaria, on selvää, että haasteiden ratkaiseminen tulee edellyttämään merkittäviä yksityisen sektorin investointeja.

Rahoittamiseen liittyvä haaste on myös kansallinen, ja sen tärkeyttä korostaa ennustettu julkisen talouden liikkumavaran heikkeneminen. Suomen on kyettävä tulevaisuudessa saamaan liikkeelle julkisin toimin ja investoinnein kestäviä ja vastuullisia yksityisen sektorin investointeja, jotka yhdessä mahdollistavat kestävälle kehitykselle, luonnonsuojelulle tai esimerkiksi bio- ja kiertotaloudelle asetettujen kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisen.

Finanssiala heräämässä SDG-investointeihin

Yllä kuvattu rahoitusvaje voi vaikuttaa massiiviselta, mutta se vastaa vain pientä, noin 10 prosentin osuutta G8-maiden institutionaalisten sijoittajien varoista. Vastuullinen sijoittaminen kehittyy ja monipuolistuu nopeasti. Green bondit, eli vihreät joukkovelkakirjat (ns. korvamerkityt sijoitukset kestävän kehityksen tai ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi) yleistyvät nopeasti ja pohjoismaiset toimijat ovat olleet tällä markkinalla kansainvälisiä edelläkävijöitä. Vuonna 2017 vihreiden velkakirjojen markkina ylitti jo 150 mrd. dollarin rajan ylittäen kooltaan myös kansainvälisen kehitysavun rajapyykin.

Vaikka vihreät joukkovelkakirjat muodostavat edelleen vain pisaran globaalilla yli 100 000 mrd. USD velkakirjamarkkinalla, ovat ne osoitus rahoitussektorin potentiaalista toimia muutoksen mahdollistajana. Finanssialan toimijoiden kasvava sitoutuminen YK:n luomiin ESG-sijoittamisen (Environmental, Social, and Governance) periaatteisiin on myös osoitus tästä viime vuosina kiihtyneestä muutostrendistä. Vuonna 2015 YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin sitoutuneiden tahojen hallinnassa oli varallisuutta 59 000 mrd. USD:n arvosta.

Nopeasti kasvava kokonaan uusi sijoitusmuoto on vaikuttavuusinvestoiminen, jolla pyritään taloudellisen tuoton lisäksi saavuttamaan yhteiskunnallista hyötyä ja ratkaisemaan yhteiskunnallisia ongelmia. Suomessa on Sitran johdolla kokeiltu niin sanottua tulosperusteista rahoitussopimusta, jolla tarkoitetaan sitä, että yksityiset sijoittajat rahoittavat tavoitteeseen tarvittavat toimet ja julkinen sektori maksaa vain mitatusti todennetusta vaikuttavuudesta.

Useat kansainväliset selvitykset tukevat näkemystä siitä, että vain kestävän kehityksen mukaiset investoinnit voivat olla sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä oikeasti kannattavia ja kestäviä valintoja myös sijoittajien näkökulmasta.

Miltä Suomen kestävän rahoituksen tiekartta voisi näyttää?

Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti syksyllä 2018 sinisen biotalouden kärkihankerahoituksella selvityksen, jonka tavoitteena on tunnistaa toimintamalleja, joilla yksityistä suomalaista pääomaa voitaisiin tulevaisuudessa suunnata tehokkaammin globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Selvityksen avulla hahmoteltava tiekartta voi auttaa myös vastuullisten suomalaisten yritysten kansainvälistä liiketoimintaa esimerkiksi vesialalla.

Gaia Consulting vastaa työn toteuttamisesta ja selvityksen on määrä valmistua maaliskuussa 2019. Työ tehdään osallistavasti, ja sen ohjauksessa sekä kommentoinnissa ovat mukana keskeiset ministeriöt, Business Finland sekä kansalaisjärjestöjen ja finanssialan edustajia.

Selvitystyössä hyödynnetään oppeja ja parhaita käytäntöjä maailmalta arvioiden samalla niiden soveltuvuutta Suomeen. Työn eri vaiheissa tunnistetaan tarvittavia kumppanuuksia ja toimintamalleja, joiden avulla olemassa olevia pullonkauloja voitaisiin poistaa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme on saada liikkeelle kehitys, joka johtaa kestävän rahoituksen ekosysteemin muodostumiseen ja toimivien, sidosryhmiä yhdistävien rahoitusmallien syntymiseen suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. Helppoa se ei ole, mutta varmasti tavoittelemisen arvoista!

Pysykää siis kuulolla. Tulevaisuudessa voi hyvin olla mahdollista, että Itämeren kunnostustoimia tai vesihuollon investointeja kotimaassa ja kehitysmaissa rahoitetaan ja toteutetaan sinisten bondien tai vaikuttavuusinvestointien kautta!

 

Timo Halonen hallinnoi maa- ja metsätalousministeriössä Euroopan meri- ja kalatalousrahaston Suomen ohjelmaa ja vastaa pääministeri Sipilän hallituksen sinisen biotalouden kärkihankkeesta. Lisäksi hän vauhdittaa innovatiivisia julkisia hankintojen ja vaikuttavuusinvestointimallin soveltamista bio- ja kiertotalouden haasteiden ratkaisemiseen. Yhteydenotot: timo.halonen(a)mmm.fi

Seppo Rekolainen vastaa maa- ja metsätalousministeriössä kansainvälisestä vesiyhteistyöstä. Siihen kuuluu kahdenvälistä yhteistyötä mm. Kiinan ja Venäjän kanssa sekä yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen kanssa erityisesti rajavesistöyhteistyön edistämiseksi. Rahoitus on olennainen osa myös makeita vesien koskevan kestävän kehityksen tavoitteen (SDG6) saavuttamiseksi. Yhteydenotot: seppo.rekolainen(a)mmm.fi

Mikko Halonen koordinoi Gaia Consulting Oy:ssä kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvää SDG työtä. Hän keskittyy työssään erityisesti ilmastonmuutoksen sopeutumiseen ja hillintään sekä vastuullisen yksityisen sektorin ja finanssialan rooliin Agenda 2030 tavoitteiden saavuttamisessa – Suomessa ja kansainvälisesti. Yhteydenotot: mikko.halonen(a)gaia.fi

 

***

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Sukella vesiasioiden pariin Silakkaa ja sinistä biotaloutta –blogisarjan parissa.

Blogisarjan tuottavat maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia ja Gaia Consulting. Kirjoitukset julkaistaan syys-joulukuussa biotalous.fi -sivustolla.

Blogisarjan aiemmin julkaistut kirjoitukset ovat luettavissa täältä.

Julkaistu 5.12.2018