Yritykset innovoimaan ja investoimaan kestävään biotalouteen

Strategian painopisteet eri elementeissä. Aurinko: korkeampaa arvonlisää biotaloudesta. Käsi ja dekantteri: vahva osaamis- ja teknologiaperusta. Metsä: kilpailukykyinen toimintaympäristö. Vesi: bioresurssien ja muiden ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys.

Uutinen - Julkaistu 13.5.2022

Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Biotalouden innovaatiot auttavat Eurooppaa etenemään kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa sekä kestävää taloutta. Tilaisuuden avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti, että biotalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli EU:n vähähiilisyys- ja päästötavoitteiden saavuttamisessa.

”Biotalouden hyödyntäminen edistää EU:n kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoaa hyvinvointia ja työpaikkoja myös syrjäseuduilla. Yrityksille on luotava toimintaympäristö, joka kannustaa innovoimaan ja investoimaan kestävään biotalouteen. Biotalous onkin sisällytettävä kiinteämmäksi osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa”, ministeri Lintilä ehdotti.

”Suomi on juuri aloittanut päivitetyn biotalousstrategiansa toimeenpanon. Panostamme voimakkaasti biopohjaisten raaka-aineiden innovatiiviseen käyttöön luodaksemme fossiilivapaita, kierrätettäviä ja arvonlisää kasvattavia tuotteita”, Lintilä jatkoi.

Seminaarissa kuultiin esimerkit neljältä yritykseltä siitä, miten biotaloudella synnytetään korkeampaa arvonlisää. VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen johtaja Atte Virtanen kertoi, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä, Sulapacin varatoimitusjohtaja Ami Rubinstein esitteli, miten edetään kohti muoviroskatonta tulevaisuutta, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoi tekstiilikuitujen vallankumouksesta ja Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka Ruokaa ilmasta -hankkeesta. Esitysten keskeinen viesti oli se, että biotalouden tuotteisiin ja palveluihin liittyy sekä ilmaston että kilpailukyvyn näkökulmasta suuria mahdollisuuksia.

Seminaarin paneelissa pohdittiin biotalouden innovaatioita osana Euroopan Green Deal -ohjelmaa ja kestävää kasvua. Paneeliin osallistuivat sijoitusjohtaja Lauri Reuter (Nordic FoodTech VC), toimitusjohtaja Niklas von Weymarn (Metsä Spring), hallituksen puheenjohtaja Iida Miettinen (Kamupak), vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela (Nestlé) ja toimitusjohtaja Paula Laine (Ilmastorahasto). Paneelin ja koko seminaarin juonsi kirjailija André Noël Chaker.

Alivaltiosihteeri Petri Peltonen esitteli seminaarissa Suomen kansallisen biotalousstrategian, jonka yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden synnyttämän arvonlisän osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235

Tiedote 13.5.2022, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö


Aihetunnisteet: biotalousstrategia