Suomen biotalousstrategia

Julkaisu: Suomen biotalousstrategia (pdf)

Faktalehti: Suomen biotalousstrategia 2022–2035 tähtää kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää (pdf)

Tiedote 1.4.2022 strategian julkaisusta: Biotalousstrategia 2022–2035 – kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää


Suomen biotalousstrategia. Kestävästi kohti korkeampaa arvonlisää

Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa, joka tuo hyvinvointia koko Suomelle.

Esipuhe

Hyvä lukija,
Suomen ensimmäinen biotalousstrategia julkaistiin vuonna 2014 osana valtioneuvoston Kasvun kärjet -periaatepäätöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti kesällä 2020 hankkeen Suomen biotalousstrategian päivittämiseksi. EU:n biotalousstrategia oli päivitetty vuonna 2018 ja siitä annetuissa, Suomen puheenjohtajakaudella valmistelluissa neuvoston päätelmissä esitettiin, että jäsenvaltiot joko laativat tai päivittävät biotalousstrategian.

Biotalous on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä sektori. Vuonna 2019 sen luoma arvonlisä oli 26 miljardia euroa vuodessa, mikä vastaa 13 prosenttia kansantaloudessa syntyvästä arvonlisästä. Strategian päivitystyössä tunnistettiin mahdollisuudet kaksinkertaistaa biotalouden arvonlisä vuoteen 2035 mennessä kokonaiskestävyys huomioon ottaen.

Biotalousstrategialla on rajapintaa useiden muiden valtioneuvoston strategioiden ja politiikkaohjelmien kanssa, joilla linjataan muun muassa kansallisten metsävarojen käytöstä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä teollisuuspolitiikasta. Päivitystyössä on tunnistettu biotalouden kannalta keskeiset kansalliset ja EU:n strategiat ja ohjelmat, jotka on otettu annettuina lähtökohtina huomioon, mutta samalla on tunnistettu, että missään niissä ei tarkastella biotalouden arvonlisän kasvattamisen mahdollisuutta kattavasti ja kokonaisvaltaisesti.

Suomen biotalousstrategian päivitystyön kärkenä on ollut tuottaa systemaattinen, kattava ja kokonaisvaltainen biotalouden arvonlisää kehittävä toimenpideohjelma. Se on selkeä suunnanmuutos vuoden 2014 biotalousstrategiaan, jossa strateginen päämäärä oli lisätä merkittävästi biotalouden tuotannon määrää. Päivitetty strategia ei ota kantaa tuotannon määrään, vaan pyrkii siihen, että entistä korkeampaa arvonlisää kyetään luomaan biotalouden eri sektoreilla.

Biotalousstrategian päivityksen valmisteluun osallistui laaja joukko valtakunnallisia ja alueellisia toimijoita. Kansalaisten näkemykset koottiin otakantaa.fi -kyselyllä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama eri toimialojen, hallinnon, tutkimuksen ja kansalaisjärjestöjen sekä muiden sidosryhmien edustajista koostuva biotalouspaneeli osallistui päivitystyöhön aktiivisesti koko prosessin ajan. Yhteistyötä on tehty myös ensimmäistä kansallista biotalousstrategiaansa valmistelevan Ruotsin kanssa ja päivitystyötä on esitelty Euroopan unionin komission järjestämissä tilaisuuksissa. Tutkijayhteisöltä tilatut selvitykset ja skenaariomallit ovat auttaneet kartoittamaan suomalaisen biotalouden toimintaympäristöä, sen uhkia ja mahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa.

Strategian toimeenpano jakaantuu usean eri ministeriön vastuulle ja sitä tehdään yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Toimintaympäristön muutokset otetaan huomioon toimenpiteiden valmistelussa. Alueilla on keskeinen rooli biotalousstrategian tavoitteiden saavuttamisessa ja niiden toivotaan tekevän omat toimeenpanosuunnitelmansa. Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa ohjausryhmän päivitetyn biotalousstrategian toimeenpanoa varten.

Suuret kiitokset kaikille biotalousstrategian päivitykseen osallistuneille.

Alivaltiosihteeri Petri Peltonen

Uutiset, biotalousstrategia

Artikkelit, biotalousstrategia

Saarenmaan lokikirja: Jos biotalous on vastaus, mikä on kysymys?

Suomi kehittääBlogi

– Don’t sleep on your success, varoitti EU:n sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton avainpuheenvuorossaan Dipolissa…

Eri maiden biotalousstrategiat eivät ole veljiä keskenään

Suomi kehittääBlogi

Yli 40 maata Euroopassa ja muualla maailmassa ovat laatineet strategian vauhdittaakseen biotalouden kehitystä omassa maassaan.…

Biotaloutta uudistavat tuotteet

Suomi kehittääBlogi
Käsi pitelee teräksistä otinta, jossa on kananmunanvalkuaisen vaahtoa.

Biotaloudella on merkittävä rooli Suomessa, niin kansantalouden kuin ihmisten identiteetin näkökulmasta. Vuosien saatossa biotalous on…

Suomen biotalouden moninaisuus puntarissa – vähemmistä luonnonvaroista enemmän arvonlisää

Suomi kehittääBlogi
Kaurahiutaleita kulhossa.

Suomen biotalouden ”kova ydin” rakentuu edelleen perinteisten vahvojen tukijalkojen varaan metsä- ja maataloussektoreilla. Keskeinen kysymys…

EU-jäsenmaiden 10 politiikkasuositusta kansallisen biotalouspolitiikan rakentamiseen

Suomi kehittääBlogi

Kymmenellä politiikkasuosituksella EU:n jäsenmaita kannustetaan rakentamaan kansallisia biotalousstrategioita ja -politiikkaa siten, että ne johtavat reiluun,…

Biotalousstrategiaa päivitetään. Haastattelussa alivaltiosihteeri Petri Peltonen, TEM

Suomi kehittääVideo

Suomen biotalousstrategiaa päivitetään parhaillaan. Valmisteilla on strategia, joka keskittyy biotalouden jalostusarvon kestävään kasvattamiseen. Tavoitteena on…

Suomen biotalousstrategia päivitetään: tavoitteena tukea kestävää kasvua ja ilmastotavoitteita

Suomi kehittääCase

Suomen kansallisen biotalousstrategian päivityksen tavoitteena on luoda biotalouden avulla uusia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat…

Ranska julkisti biotalousstrategian: uutta pöhinää biopohjaisten tuotteiden käytölle

Suomi kehittääBlogi

Ranskan biotalousstrategia hyväksyttiin 18.1.2017 hallituksen istunnossa. Suomalaisillekin toimijoille biotalousstrategia avaa uusia mahdollisuuksia, sillä biotalous tulee…

Ei tuloksia.