Maakuntien toimilla viedään biotalousstrategiaa käytäntöön – työvälineitä tarjolla

Case - Julkaistu 26.2.2024

Suomen biotalousstrategiassa tavoitellaan biotalouden arvonlisän kestävää kaksinkertaistamista. Onko meillä vielä piilossa olevia keinoja ja rohkeutta kasvaa? Tätä on puitu useissa maakunnissa ja keinojakin on löydetty. Biotalousstrategian alueelliseen toimeenpanoon on tarjolla suunnittelun työvälineitä.

Biotalousstrategialla laitetaan vauhtia biotalouden arvon kasvattamiseen. Suomen joukkueen tärkeiksi biotalous-toimijoiksi tunnistettiin maakunnat ja niiden aktiiviset kehittäjät – yritykset ja oppilaitokset mukaan lukien.

Ministeriöt halusivatkin selvittää, kuinka alueilla tunnistetaan biotaloudesta syntyvä arvo ja sen kasvumahdollisuudet. Strategian valmistumisen jälkeen 2022-23 MMM ja TEM kävivät vuoropuhelua lukuisten maakuntaliittojen ja ELY-keskusten kanssa. Ministeriöt saivat näistä hyvän tilannekuvan ja sitä täydennettiin kyselyllä kaikille alueille. Keskeisiä biotalouden näkökulmia tarkasteltiin myös useissa webinaareissa.

Biotalous on osa älykästä erikoistumista

Alueilla arvonlisän tai jalostusarvon kasvuun on kiinnitetty huomiota useimmin älykkään erikoistumisen strategiassa tai maakuntaohjelmassa. Kasvupotentiaalia tunnistetaan mm. tuotannon sivuvirroissa, puurakentamisessa, elintarvikkeissa, matkailussa ja hyvinvointipalveluissa. Kestävyyden elementtejä on käsitelty mm. ilmasto-ohjelmissa. Bioresurssien käyttökohteiden yhteensovittaminen kestävästi edellyttää hyvää yhteistyötä. Metsät ovat useiden alueiden suunnitelmissa mukana – niin teollisuuden uusina korkean arvon tuotteina kuin myös hiilensidontapalveluina ja palvelujen tuottamisen ympäristönä. Toimialojen yhteistyöstä voi syntyä uusia avauksia.

Pohjois-Karjalan ja Kainuun kokemukset

Kun maakunta päätti aktivoitua laatimaan biotalouden toimintasuunnitelmaa, heille tarjottiin valmisteluun fasilitointipalveluita.

Pohjois-Karjala ja Kainuu laativat suunnitelmat biotalousstrategian alueelliseen toimeenpanoon maakuntaliittojen johdolla ja yhdessä alueen toimijoiden kanssa. He lupautuivat toimimaan pilotteina, jotta muutkin maakunnat saisivat oppia heidän menetelmistään ja kokemuksistaan.

”Tavoittelimme pilottien kanssa mahdollisimman käytännönläheistä ja osallistavaa prosessia, jotta toteutusvalmis suunnitelma syntyisi ripeästi”, kertoo työn fasilitaattorina toiminut Tarja Ollas Tapiosta. ”Teimme myös Word-pohjan, jota voi käyttää kaikissa suunnittelun vaiheissa”.

Molemmat maakuntaliitot käynnistivät suunnittelun kirjoituspöytätyönä kokoamalla tiedot siitä, miten biotalous on jo osa alueen muita strategioita ja ohjelmia sekä hahmottamalla, keitä työhön tarvitaan mukaan.

Kainuun liiton aluekehitysjohtaja Jouni Ponnikas kuvasikin suunnittelun ensi vaiheita ohjelmien ja tiekarttojen matchmakingiksi.

”Tiedettiin toki, että biotalous on Kainuulle keskeinen toimiala. Se on ollut maakuntaohjelmassa ja älykkään erikoistumisen strategiassa jo useamman ohjelmakauden yksi elinkeinollisen kehittämisen kärjistä. Oli mukava huomata, miten hyvin kansallisen biotalousstrategian tavoitteet vastaavat Kainuun tavoitteita”, Jouni Ponnikas kertoo ja jatkaa:

”Tulevassakin maakuntaohjelmassa biotalous epäilemättä säilyy vahvana. Siitä pitää huolen Kainuun vahva luonnonvaraperusta ja siihen perustuva monipuolinen ja mittava elinkeinotoiminta. Kansallinen biotalousstrategia ja Kainuun alueellinen suunnitelma luovat hyvän perustan biotalouden tavoitteiden asettamiselle 2025 voimaan tulevaan uuteen maakuntaohjelmaan.”

Pohjois-Karjalassa työ eteni kahden työpajan avulla. Aluksi kutsuttiin toimijoiden ydinjoukko koolle laatimaan tilannekuvaa biotaloudesta ja uusista mahdollisuuksista. Ne varmistettiin laajemmalla joukolla ja työstettiin toimenpiteet, joihin alueen toimijat halusivat sitoutua. Suunnitelma kirjoitettiin valmiiksi maakuntaliitossa ja virallisen vahvistamisen jälkeen se julkaistiin verkossa.

”Metsäbiotaloudella on ollut ja on edelleen erittäin vahva rooli Pohjois-Karjalan arvonlisäntuottajana ja työllistäjänä. Uuden kansallisen biotalousstrategian tavoitteisiin oli helppo sitoutua, koska samat aiheet puhuttavat maakunnan toimijoita”, kertoo metsä- ja ilmastoasiantuntija Sari Koivula Pohjois-Karjalan liitosta.

Koivula kuvaa prosessin menestystekijöitä: ”SWOT-analyysin tekeminen työn aluksi toi hyvin esille maakunnan vahvuudet ja parannettavat alueet. Näiden yhdistäminen toisiinsa loi raamit tarvittaville toimenpiteille. Uskomme vahvasti, että toimijoiden sitouttaminen prosessiin alusta lähtien ja se, että jalkauttamissuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet tulivat toimijoilta itseltään, vie suunnitelmaa käytäntöön luonnollisella tavalla.”

Pohjois-Karjala: Kansallisen biotalousstrategian jalkauttamissuunnitelma
Kainuu: Kansallisen biotalousstrategian Kainuun alueellinen toimeenpanosuunnitelma 2022–2035

Lapissa biotalous koetaan merkittävänä mahdollisuutena

Myös Lapissa on käynnistetty biotalouden tarkastelu alueelle lisää arvoa tuovana mahdollisuutena.

”Lapissa on rikkaat luonnonvarat ja erityisesti luonnontuotteissa arktisuudesta johtuvat ylivoimatekijät, kuten arvoaineiden korkeampi pitoisuus etelässä kasvaneisiin verrattuna. Myös metsävarojen suhteen Lapin tilanne on hyvä: metsät kasvavat enemmän kuin on puuston poistuma ja myös suojelun osuus on jo merkittävä”, kuvaa lähtötilannetta ryhmäpäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

Alueen ydintoimijat kokoontuivat joulukuussa biotalous-työpajaan ELY-keskuksen ja Lapin liiton kutsusta.

”Työpajan pääviestiksi todettiin biotalouden tiiviimmän yhteistyön, tiedon ja koulutuksen tarve: mukaan pitää saada lisää tekijöitä erityisesti nuorista ja siksi oppilaitosyhteistyö kehittämistoiminnassa koettiin tärkeänä. Paljon nähtiin tehtävää myös biotalouden käytännön tasolla mm. teknologian kehittäminen biotuotteiden arvon lisäämiseksi”, Ristioja summaa.

Työtä on tarkoitus jatkaa kokoamalla tilannekuvaa Lapin biotaloudesta, jotta saadaan konkreettisia lukuja alkutilanteesta ja myöhemmin voidaan arvioida tehtyjen toimien tuloksia.

Ministeriön tarjoamia fasilitointipalveluja pidettiin tarpeellisina.

”Apu työpajan järjestämiseksi oli kullan arvoinen, koska muutoin kiireisen syyskauden aikana työ olisi siirtynyt kauaksi tulevaisuuteen”, Anne Ristioja kiittää.

Biotalous halutaan EU:n komission työohjelmaan

”Ministeriöt olivat tyytyväisiä työn tulokseen ja alueiden aktiivisuuteen. Työ vahvisti käsitystä, että kaikkea biotalouden potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty”, kertoo biotalousneuvos Anne Vehviläinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Biotalous-investoinneille on vahva kansallinen tuki. Rahoitusta on tarjolla kasvuhaluisille yrityksille ja maakuntien kannattaa hyödyntää erityisesti EU-rahoitukset. Kansallisen työn lisäksi Suomen tavoitteena on vahvistaa EU:n kilpailukykyä biotalouden keinoin.

”Biotalouden on oltava seuraavan EU:n komission työohjelman keskiössä”, Vehviläinen korostaa.

Artikkelin kirjoittaja on Biotalous.fi:n päätoimittaja Tarja Ollas, Tapio