Suomi mukana vaikuttamassa: Biotalous on asetettava EU:n teollisuuspolitiikan keskiöön

Case - Julkaistu 7.3.2024

Biokiertotalouden perustana ovat biopohjaiset ratkaisut ja bioteknologia. Ne lisäävät EU:n kilpailukykyä, luovat työpaikkoja ja parantavat resilienssiä. Avainalueille, kuten bioteknologiaan ja bioturvallisuuteen, on saatava investointeja. Espanja, Italia, Latvia, Ruotsi, Suomi ja Viro ovat laatineet biotaloutta käsittelevän epävirallisen asiakirjan (non-paper), joka julkaistiin helmikuussa 2024.

Kuusi Euroopan unionin jäsenmaata, muiden muassa Suomi, ovat laatineet yhteisen epävirallisen asiakirjan, jonka sisältämillä ehdotuksilla pyritään edistämään EU:n biotaloutta. Asiakirjan tarkoitus on herättää Euroopan unionissa keskustelua biotaloudesta.

Biotalouteen sisältyvät kaikki sektorit ja järjestelmät, joiden perustana ovat biologiset resurssit sekä niiden toiminta ja periaatteet. Esimerkiksi metsistä, pelloilta ja vesistöistä saadut raaka-aineet ja niistä tehdyt tuotteet kuuluvat biotalouden piiriin. Nämä ovat kuitenkin vain yksi osa biotaloutta, sillä myös bioteknologia ja mikro-organismien käyttö lasketaan osaksi sektoria.

Tutkimus tuottaa innovaatioita ja korkeamman arvonlisän tuotteita

Bioteknologian merkitys korostuu epävirallisessa asiakirjassa, koska siinä ennustetaan, että jo lähitulevaisuudessa tapahtuu bioteknologinen vallankumous. Uusien bioteknologian sovelluksien, esimerkiksi elintarvikkeisiin ja rehuihin käytettävien proteiinien, lääkeaineiden, kemikaalien ja biosynteettisten materiaalien ansiosta vallankumouksen odotetaan vaikuttavan niin teollisuuden prosesseihin kuin kuluttajien elämäntapaan.

Tällainen kehitys korostaa tarvetta panostaa korkean arvonlisän innovaatioihin, investointeihin ja tuotantoon.

Korkean arvonlisän biopohjaiset tuotteet ja bioteknologian laajempi käyttö edellyttävät innovaatioita ja tutkimusta. Niiden jatkoksi tarvitaan tyypillisesti 5–10 vuotta ja 10–50 miljoonan euron investoinnit, ennen kuin uusi korkean lisäarvon biopohjainen tuote on kehitetty niin pitkälle, että se voidaan tuoda markkinoille.

Tekstissä korostetaan, että innovaatioiden, uusien teknologioiden ja uuden valmistuskapasiteetin saamiseksi Euroopan unioniin on tärkeää käyttää sekä julkista että yksityistä rahoitusta. Jotta biotalouden tavoitteet ja sen potentiaaliset hyödyt saavutetaan, epävirallisen asiakirjan laatimisessa mukana olevat jäsenvaltiot haluavat, että biotalous tunnustetaan olennaiseksi osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa ja sen välineitä. Tähän sisältyvät esimerkiksi EU:n biotalousstrategian uudistaminen ja muun muassa teollisuusallianssin perustaminen.

Biotalous tukee vihreää siirtymää – kun muistetaan kestävyys

Kestävä biotalous voi tarjota ratkaisuja useisiin maailmanlaajuisiin ympäristö-, ilmasto-, ruokajärjestelmä- ja energiaturvallisuushaasteisiin. Epävirallisessa asiakirjassa käsitellään esimerkiksi sitä, miten luontoon pohjautuvilla, uudistuvilla ratkaisuilla voidaan korvata fossiilisia tuotteita pakkaus- ja tekstiiliteollisuudessa ja fossiilisia polttoaineita. Rakennusalalla puun ja muiden biopohjaisten tuotteiden käyttö voi luoda hiilivarastoja ja pienentää sektorin hiilijalanjälkeä.

Tekstissä todetaan, että innovaatiot ja kiertotalousratkaisut tulisi toteuttaa samanaikaisesti tavoitteellisen ilmastopolitiikan kanssa ja resurssitehokkaasti. Tässä korostuu biotaloussektorilla tehtävän kestävyystyön merkitys.

Kestävä biotalous edellyttää myös toimitusketjuilta kestävyyttä. Tällöin ketjun jokaisen vaiheen, valmistuksesta kuluttajalle asti, on oltava kestävä. Kun vahvistetaan kiertotalouden “enemmän vähemmällä” periaatetta ja varmistetaan raaka-ainepohjan kestävyys, kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja globaalien haasteiden ratkaiseminen helpottuvat.

Epävirallinen asiakirja on julkaistu englanninkielisenä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivustolla.