Tekstiilivallankumouksen eturintamassa – biomateriaalialan startup esittelee uuden entistä kestävämmän tekstiilikuidun

Case - Julkaistu 3.3.2022

Vauhdilla kehittyvä kestävien tekstiilikuitujen kenttä on saanut uuden pelurin. Aalto-yliopiston spin-off -yritys, Nordic Bioproducts on kehittänyt uuden menetelmän kuitujen kehräämiseen biopohjaisista raaka-aineista. Tammikuussa 2022 yhtiö ilmoitti sijoittavansa 30 miljoonaa euroa uuteen Lappeenrantaan rakennettavaan pilottilaitokseen yhteistyössä maailman kolmanneksi suurimman sellun tuottajan CMPC:n kanssa.

Suomalaiset innovaatiot kirittävät tekstiiliteollisuuden kestävyysmurrosta

Tekstiiliteollisuuden kestävyyshaasteet ja halpamuodin mukanaan tuomat ympäristöongelmat ovat syystäkin nousseet parrasvaloihin viime aikoina muun muassa ilmastonmuutoksen, ympäristön kemikalisoitumisen ja mikromuoviongelman kärjistyessä. Hälyttävien ympäristöuutisten seassa hyvä uutinen on se, että suomalaiset ovat tällä hetkellä uusien biopohjaisten tekstiilikuitujen kehityksen kärjessä. Panostukset biomateriaalien tutkimukseen sekä erityisesti puun ja tarkemmin sanottuna selluloosan ominaisuuksiin alkavat tuottaa näkyviä tuloksia. Uusien selluloosasovellusten saralla tekstiilit ovat selkeästi nopeimmin kasvava alue.

Monet uudet suomalaiset tekstiili-innovaatiot ovat lähtöisin tutkimuslaitoksista ja lähestyvät jo teollisen mittakaavan tuotantoa. Globaalien alan toimijoiden mielenkiinto onkin nyt kohdistunut suomalaisiin kehityshankkeisiin ja uusista kumppanuuksista tiedotetaan tiheään tahtiiin. Esimerkiksi Metsä Spring tekee yhteistyötä japanilaisen Itochun kanssa kehittääkseen Kuura -kuituaan, jonka valmistuksessa hyödynnetään Aalto-yliopistolla kehitettyjä ionisia nesteitä. VTT:n spin-off Spinnova puolestaan on kehittänyt kuidun, jossa selluloosaa ei liutoteta vaan siitä valmistetaan uusia kuituja mekaanisesti. Yritys rakentaa nyt kaupallisen mittakaavan tehdasta Jyväskylään yhteistyössä brasilialaisen sellujätti Suzanon kanssa. Se on arvioitu valmistuvan tänä vuonna.

Toinen VTT:n spin-off, Infinited Fiber, on puolestaan kehittänyt selluloosakarbamaatti -teknologian, jonka avulla kierrätetyistä tekstiileistä voidaan valmistaa uutta kuitua. Yrityksen Infinna -kuidusta tehty ensimmäinen rajoitettu erä farkkuja myytiin viime vuonna loppuun alle 24 tunnissa H&M konserniin kuuluvasta Weekday verkkokaupasta. Nordic Bioproducts liittyy nyt tähän hienoon joukkoon uudella tuotteella, jolla on monia uusia etuja perinteisiin teknologioihin verrattuna.

Uusia ominaisuuksia, kunnianhimoisia tavoitteita

Uudessa Norratex -menetelmässä selluloosa pilkotaan ensin ilman myrkyllisiä kemikaaleja , jonka jälkeen se työstetään edelleen viskoosimaiseksi kuiduksi. Nordic Bioproducts aloitti tekstiilin valmistusmenetelmän kehittämisen vasta vuonna 2020 yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Kehruun onnistuminen näin nopeasti oli yllätys koko työryhmälle. Myös märkäkehräyksen ja langanvalmistuksen toteuttanut Tampereen yliopiston tutkija Maija Järventausta oli tyytyväinen tulokseen. ”Seitsemäs kehruukoe yllätti minut todella! Sillä hetkellä ehdotin, että meidän pitäisi kokeilla ensimmäistä kertaa langan valmistusta. Seuraavassa vaiheessa karstaus onnistui, kuitu kesti avautumisen, käpristyi kauniisti eikä nukkaa muodostunut. Kuitujen välinen kitka oli optimaalinen. En olisi koskaan uskonut, että näin lyhyellä tuotekehitysjaksolla voidaan onnistua ja saada toimiva lopputuote.”

Norratex-kuidun valmistusmenetelmän uutuus on, että se ei vaadi haitallisia kemikaaleja tai kalliita liuottimia, mikä tekee siitä kustannustehokkaan ja ympäristöystävällisen. Tämän lisäksi Norratex -teknologia mahdollistaa kaikenlaisten orgaanisten raaka-aineiden, kuten metsä- ja maatalouden sivuvirtojen sekä tekstiilijätteen käytön. Tekstiilien kierrätys on perinteisesti ollut hankalaa, sillä vaatteet ovat harvoin puhtaasti yhtä materiaalia. Norratex -menetelmä saattaa tarjota yhden ratkaisun myös tähän haasteeseen. Ensimmäisten laboratoriokokeiden perusteella kierrätetyt kuidut onnistuttiin erottamaan puhtaiksi muovi- ja luonnonkuitujakeiksi, mikä mahdollistaa puolestaan jakeiden kierrätyksen erikseen.

Puusta valmistettuna Norratex -kuidun etuna muihin on se, että sitä voidaan valmistaa paperilaatuisesta massasta, joka voi olla jopa 30 % halvempaa kuin liukosellu. Nordic Bioproductsin perustaja ja innovaatiojohtaja Olli Kähkönen kertoi lehdistötilaisuudessa, että Norratex -kuitu tarjoaa hyvin pian ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon viskoosille ja että yrityksen tavoitteena on pitkällä tähtäimellä korvata mikromuovipäästöjä aiheuttavan fossiilipohjaisen polyesterin käyttöä. Synteettisten kuitujen osuus markkinoista on kasvanut
jo yli puoleen resurssi-intensiivisen puuvillan tuotannon osuuden pienentyessä ja koska muuntokuitujen kehitys on ollut hidasta.

Nordic Bioproducts Group suunnittelee yhteistyökumppaneineen Espoon Otaniemeen myös Bio Innovation Garagea, joka Kähkösen mukaan aikoo saattaa yhteen alan keskeiset toimijat, suomalaisen huippuosaamisen ja rohkeuden visioida. Tavoitteena on luoda näin tulevaisuuden innovaatioita yhdistämällä perinteisiä sellunjalostusprosesseja synteettiseen biologiaan.


Kirjoittajat:

Kati Sointukangas on toimittaja ja käsikirjoittaja, joka uskoo, että maailman pelastamiseen tarvitaan sekä tiedettä että taidetta. Hän on ollut mukana muun muassa Suomen Tulevaisuus -tiedesarjan tiimissä ja tekee tällä hetkellä töitä sekä tiedeviestinnän, dokumenttien että kulttuurin parissa. Yhteystiedot: kati.sointukangas(at)gmail.com, Instagram: @katisoi, Twitter: @KSointukangas.

Nina Pulkkis on suomalainen tiedetoimittaja ja dokumenttiohjaaja. Tiedetoimittajana hän on erikoistunut insinööritieteisiin, synteettiseen biologiaan ja kemiaan, erityisesti liittyen biotalouteen ja biomateriaaleihin. Hän on muun muassa ohjannut ja käsikirjoittanut yhteistyössä Howard Jacobsin kanssa kansainvälisesti palkitun tiededokumenttisarjan Suomen tulevaisuus, joka esitettiin MTV3-kanavalla vuosina 2014-2017. Tiedesarjan lisäksi Nina Pulkkis on ohjannut ja käsikirjoittanut kymmeniä yritys- ja historiadokumentteja. Yhteystiedot: nina.pulkkis(at)synbio.fi, +358 50 4416714, twitter @NPulkkis.


Agenda2030

Kiertotalous ja kestävä biotalous voivat tällaisten uraauurtavien biomateriaali-innovaatioiden myötä ottaa aimo harppauksen eteenpäin. Uusien kestävämpien kuitujen kehittäminen ja tekstiiliteollisuuden ympäristöhaasteiden ratkaisu tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio, 9 – Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja, 12 – Vastuullista kuluttamista sekä 13 – Ilmastotekoja. Jännityksellä jäämme odottamaan seuraavia askelia – ja todellista muutosta tekstiiliteollisuuden kestävyyteen.

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

6. Puhdas vesi ja sanitaatio9. Kestävää teollisuutta, innovaatiota ja infrastruktuureja12. Vastuullista kuluttamista13. Ilmastotekoja

Aihetunnisteet: artikkeli, puu, tekstiilit

Lue seuraava artikkeli: Hevosala työllistää tuhansia suomalaisia - Islannista ja ... »