Metsät puhkuvat terveyshyötyjä, mutta miten ne saadaan käyttöön? Ota kantaa

Otakantaa.fi-sivustolla on parhaillaan käynnissä maa- ja metsätalousministeriön kysely, jossa sinut toivotetaan tervetulleeksi ottamaan kantaa siihen, mihin metsäpoliittiset toimenpiteet tulisi suunnata.

Tarkemmin sanottuna kysymys on kansallista metsästrategiaa toteuttavista hankkeista. Esimerkiksi sellaisista, joiden avulla metsien virkistyskäyttö ja terveysvaikutukset kasvavat ja metsät ovat kaikkien saavutettavissa.

Hankkeilla vauhditetaan metsästrategian toteutumista

Ennen kuin paljastan, mitä itse vastasin kyselyyn, kerron esimerkin yhdestä strategisesta hankkeesta, jonka saimme Tapiossa valmiiksi viime vuodenvaihteessa. Hanke oli maa- ja metsätalousministeriön tilaama työ, joka toteutettiin nimellä ”Ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen”. Ekosysteemipalvelut ovat luonnon itsensä tuottamia palveluita, kuten puuntuotanto tai kasvien pölytys.

Hankkeessa mylläsimme metsien muita kuin puuntuotannollisia ekosysteemipalveluita. Siis esimerkiksi tähän aikaan vuodesta mahdollisuutta ulkoiluttaa koiraa ja kivääriä utuisen raikkaassa syysaamussa. Keskityimme aineettomiin hyötyihin, siis siihen, että vaikka saalista ei tulisi, mieli virkistyy ja ruska on kaunis. Tavoitteena myös oli, että hyötyjen ammentamiseen liittyy elinkeinotoimintaa, vaikkapa matkailuyrityksen tuottama palvelu yksityisen maanomistajan metsässä – toteutettuna niin, että myös maanomistaja hyötyy.

Metsien aineettomiin ekosysteemipalveluihin nojautuvien markkinoiden kehittyminen olisi metsäpoliittisesti toivottavaa, koska se vahvistaisi metsien käytön kestävyyttä. Aineettomatkin hyödyt perustuvat luonnon monimuotoisuuteen.

Ajattele syysauringossa kirkkaanpunaisena hohtavia lehtipuiden latvuksia. Ne ovat talousmetsissä yleisiä haapoja: metsätaloudellisesti pääosin merkityksettömiä, mutta metsän monimuotoisuudelle hyvin tärkeitä. Siksi metsänomistajat säästävät niitä metsissään.

Talousmetsä on hyvä paikka tarjota palvelua – mutta miten vauhtia bisnekseen?

Kuinka metsien aineettomiin hyötyihin perustuvat liiketoimintamahdollisuudet saataisiin paremmin metsänomistajien ja palveluntuottajien tietoon? Kuinka kuluttajat löytäisivät helpommin palvelua silloin, kun tarpeena on päästä ohjatusti luontoon? Mitä yhteiskunnan pitäisi tehdä asian edistämiseksi?

Ratkaisuksi kehitimme palveluntuottajan ja metsänomistajan välistä sopimuskäytäntöä ja tuotimme sopimusmallit. Kunnille on tarjolla myös koulutusaineisto. Otimme käyttöön palvelumuotoilun keinot ja teimme ehdotuksen palvelukonseptista, jonka tavoitteena on Suomen yksityismetsien tuotteistaminen työnimellä ”Unique Forest Experience”. Tulokset on julkaistu raportissa ”Luontoon perustuvat palvelut yksityismetsissä”.

Metsästrategiassa aiheen edistäminen jatkuu edelleen otsikolla ”Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut”.

Miten sinä edistäisit metsästrategian toteutumista?

Minun palautteeni otakantaa.fi-kyselyyn oli, että näiden metsässä tuotettavien palveluiden toimintaedellytyksiä voitaisiin parantaa niin, että tehdään palvelualusta, joka auttaa palvelutuottajien asiakashankintaa. Lisäksi voitaisiin kehittää metsänomistajien edellytyksiä tuottaa matkailun tarvitsemaa infraa yksityismetsiin.

Mitä sinä ehdottaisit?

 

Kirjoittaja Lauri Saaristo, FM, biologi, toimii Tapion projektipäällikkönä ja konsulttina ekosysteemipalveluiden tuotteistamisen ja talousmetsien luonnonhoidon hankkeissa.
Puh. 040 573 9168, lauri.saaristo@tapio.fi

www.tapio.fi

 


Kansallisen metsästrategian hankkeet, Ota kantaa -kysely

Tällä hetkellä voimassa oleva, vuoteen 2025 ulottuva kansallinen metsästrategia laadittiin vuonna 2015. Sen strategiset tavoitteet ovat edelleen ajan tasalla mutta hankkeet, joiden avulla näihin tavoitteisiin aiotaan päästä, kaipaavat metsien eri käyttömuotoja edustavan metsäneuvoston mielestä päivittämistä. Päivitystyö käynnistettiin maaliskuussa ja työn on määrä valmistua joulukuussa.

Tuleva, päivitetty metsästrategia sisältää yhdeksän strategista hanketta, joiden aihepiirit ovat seuraavat:

  • Metsätieto ja alustatalous
  • Metsäalan vuorovaikutus ja viestintä
  • Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito
  • Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus
  • Ilmastonmuutoksen hallinta
  • Metsätiet ja metsien saavutettavuus
  • Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut
  • Osaaminen ja koulutus
  • EU- ja kansainvälinen metsäpolitiikka

Linkki Ota kantaa -kyselyyn, avoinna 30.9. saakka

Kansallinen metsästrategia 2025 (pdf)


 

Julkaistu 20.9.2018

Hyönteisruoasta ratkaisu maailman ruokaongelmaan?

Rajusti kasvava väestö sekä suurien massojen keskiluokkaistuminen tulevat luomaan valtavat haasteet ruoantuotannolle seuraavan 30 vuoden aikana. Yksi parhaimmista ratkaisuista ongelmaan löytyy yllättävästä suunnasta – hyönteisistä. Hyönteisten kasvatus tuottaa 98 % vähemmän kasvihuonepäästöjä perinteiseen lihantuotantoon verrattuna, minkä lisäksi hyönteisten vaatima vesimäärä sekä tilantarve ovat minimaalisia perinteiseen lihantuotantoon verrattuna.

Ekologisuuden ja resurssitehokkuuden lisäksi hyönteisten puolesta puhuvat niiden sisältämät ravintoarvot. Esimerkiksi kuivatut sirkat sisältävät lähes 70 % proteiinia, minkä lisäksi sirkoista löytyy valtavat määrät rautaa, kalsiumia sekä esimerkiksi B12 -vitamiinia. Suomessa hyönteisten tarjoamat mahdollisuudet on havaittu jo hyvissä ajoin, ja Suomi sallikin hyönteisten elintarvikekäytön yhtenä Euroopan ensimmäisistä maista syyskuussa 2017. Useimmat Euroopan maat joutuvat sitä vastoin odottamaan hyönteisten tuloa ruokapöytiin vähintään vuoden 2019 alkupuolelle saakka.

Elintarvikehyväksynnän jälkeen Suomessa onkin aloittanut toimintansa jo kymmeniä hyönteiskasvattajia sekä useita hyönteiselintarvikkeita kehittäviä yrityksiä. Mahdollisuudet maailman mittakaavassa ovat valtavat, sillä Suomesta löytyy tarvittava osaaminen niin maatalouden, automatisaation että kuin elintarvikekehityksenkin saralta. Ehkäpä tulevaisuudessa näemme maailmalla juuri Suomessa kasvatettuja sirkkoja sekä suomalaisia hyönteiselintarvikkeita.

Entis – yksi alan edelläkävijöistä

Turussa hyönteiselintarvikkeita on kehitetty jo lähes kahden vuoden ajan. Viiden turkulaisen opiskelijan perustama Entis kaupallisti ensimmäiset tuotteensa silmänruokana jo ennen hyönteisten hyväksymistä elintarvikkeiksi. Entiksen sekä muiden alan toimijoiden tekemä pioneerityö vaikutti osaltaan myös edellä mainittuun hyönteisten hyväksymiseen elintarvikkeiksi syyskuussa 2017.

Vuoden 2017 jälkeen tuotekehitys on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin. Entiksen ensimmäiset porttituotteet, Sirkkasuklaat sekä Sirkkasmoothiet, löytyvät jo yhteensä lähes 200 jälleenmyyjän valikoimista ympäri Suomen. Lisäksi Entis julkisti syyskuussa 2018 kauan odotetun uutuustuotteensa, Sirkkiksen. Kyseessä on kypsän jauhelihan kaltainen, sirkoista sekä kasvisproteiineista valmistettu proteiininlähde. Sirkkis sisältää 24 % proteiinia, minkä lisäksi Sirkkis on B12 -vitamiinin lähde ja sisältää runsaasti rautaa. Sirkkiksestä valmistuvat helposti arjen yleisimmät ruoat, esimerkiksi tortillat, lasagnet sekä perinteiset makaronilaatikot.

Maukkaat tuotteet auttavat länsimaalaisia tutustumaan muun maailman normaaliin ruokavalioon

Sekä helposti lähestyttävillä porttituotteilla että Sirkkiksen kaltaisilla ruokatuotteilla on paikkansa kauppojen hyllyillä lähivuosien aikana. Vaikka lähes kaksi miljardia ihmistä ympäri maailman käyttää hyönteisiä osana ruokavaliotaan, on hyönteisruoka länsimaalaisille vielä uusi ja hieman jännittäväkin asia. Helposti lähestyttävät Sirkkasuklaat sekä Sirkkasmoothiet ovat omiaan vaikuttamaan positiivisesti ihmisten mielikuvaan hyönteisruoasta ja tulevaisuudessa yhä useampi valitseekin kauppakassiinsa myös Prismoista löytyvän Sirkkiksen. Tärkeintä on kehittää tuotteita maku sekä helppokäyttöisyys edellä.

Tulevaisuudessa hyönteiset löytävät tiensä varmasti myös valtavaa vauhtia kasvavaan proteiinimarkkinaan erityisesti kuntosali– ja fitnesspuolella. Turussa markkinan tarjoamat mahdollisuudet on jo havaittu ja Entis lupaileekin ensimmäisiä tuotteita kuntosali- ja fitness-harrastajille viimeistään vuoden 2019 alkupuolella.

 

Artikkelin kirjoittaja Samuli Taskila on Entomophagy Solutions Oy:n (Entis) toimitusjohtaja.

Yhteydenotot: puhelin 044 366 8907, sähköposti entis@entis.fi

Entis on kuuden turkulaisen näkemys tulevaisuuden ruoasta. Kehitämme maukasta, jännittävää ja ennen kaikkea laadukasta hyönteisruokaa jokaiseen makuun. Näemmekin hyönteiset erinomaisena ravinnonlähteenä. Hyönteiset ovat ravintoarvoltaan lihaan verrattavia, mutta niiden kasvatus tuottaa vähemmän kasvihuonepäästöjä ja kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä kuin lihantuotanto.

Lisätietoja www.entis.fi

 

Artikkeli on julkaistu 19.9.2018

Pakuri on vientituote, joka nostaa metsän tuottavuuden uusiin ulottuvuuksiin

Pakurisieni on superfoodia, jota voidaan kasvattaa koivujen rungossa. Tuotteella on kysyntää erityisesti Aasiassa. Kasvatusaika on lyhimmillään viisi vuotta, mikä nostaa metsänomistajan tuottomahdollisuudet uusiin ulottuvuuksiin. Suomen Pakuri toimittaa ”avaimet käteen” -viljelypaketteja.

Pakuria on käytetty maailmalla jo tuhansia vuosia muun muassa lääkinnällisiin tarkoituksiin. Nykyään se lasketaan myös superfoodien joukkoon. Pakurin kysyntä ylittää tarjonnan ja etenkin Aasiassa siitä on suorastaan pula. Ongelmana on, että pakuri on heikko leviämään luonnossa ja sitä etsivät kerääjät joutuvat menemään aina vain syvemmälle erämetsiin löytääkseen kerättävää pakuria. Eniten pakuria viedään maailmalle Siperian metsistä.

Suomen Pakurilla jo satoja sopimusviljelijöitä

Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen yhteisprojektissa kehitettiin menetelmää, jossa pakurisieni voitaisiin istuttaa puuhun. Tutkimus onnistui ja tuloksena on nyt tieteellisesti todistettu tapa viljellä pakuria. Tutkimusprojektin ympärille perustettiin vuonna 2015 Suomen Pakuri Oy, jolla on tarjota metsänomistajille ”avaimet käteen” -tyyppinen paketti viljelytoiminnan aloittamiseksi.

Yritys hoitaa istutettavien pakuriymppien valmistuksen, niiden istutuksen, valmiin pakurin keräämisen sekä vielä pakurin ostonkin metsänomistajalta, hänen niin halutessaan. Sopimusviljelijöitä Suomen Pakurilla on jo noin 250.

Mikko Rämö Suomen Pakurilta opettamassa ymppien istuttamista Kainuun Ammattiopiston pakurinviljelyn kurssilla.

Pakurin viljely on tuottoisaa

Pakurin viljelyllä saadaan koivumetsän tuotto nousemaan huikeasti ja nopeasti. Esimerkiksi ensiharvennettavan koivun arvo metsänomistajalle on noin yhden euron, mutta viljelemällä siinä pakuria, yhden puun arvo saadaan nostettua jopa 150 euroon lyhimmillään reilussa viidessä vuodessa. Tämä on aivan uutta tuoton odottelemiseen tottuneille metsänomistajille.

Pakuriymppien istutusaika alkaa mahlakauden päätyttyä, eli toukokuun loppupuolella, kestäen aina roudan tuloon asti. Suomen Pakurilla on käytössä 30 eri sienikantaa ympäri Suomen, josta metsänomistajalle toimitetaan juuri hänen alueellaan parhaiten menestyvää pakurisienikantaa.

Alan odotetaan työllistävän Suomessa lähivuosina mm. pakurin viljelyn ja jatkojalostuksen muodossa useita satoja henkiä. Erilaisia pakurituotteita näkee jo Suomenkin kauppojen hyllyillä enenevissä määrin. Valtaosa pakurisadosta menee kuitenkin vientiin. Suomen Pakuri Oy on tehnyt viime vuodet kovasti töitä yhteistyökumppaneidensa kanssa, jotta he pystyvät tarjoamaan viljelijöillensä parhaat mahdolliset jatkomarkkinat valmistuvalle pakurille. Suomen Pakuri Oy hoitaa pakurin jatkojalostuksen eri muotoihin ja erilaisiksi tuotteiksi, kuten  heti juotavaksi pakuriteeksi) ja avaa väyliä ulkomaan vientiä varten.

 

Lisätietoja pakurinviljelystä löytyy sivuilta www.suomenpakuri.fi.

Yhteydenotot: Mikko Rämö, Suomen Pakuri Oy
Puhelin 0400 317 969, sähköposti info@suomenpakuri.fi

Artikkeli on julkaistu 18.9.2018.

Ministeri Leppä Team Finland -matkalle Etelä-Afrikkaan

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vierailee 17.-21.9. Team Finland -delegaation kanssa Etelä-Afrikassa. Matkaohjelman painopiste on vesitalouden kysymyksissä ja elintarvikealan yhteistyössä, ja mukana matkustaa joukko suomalaisia elintarvikealan ja vesisektorin yrityksiä ja vientiviranomaisia. Matka järjestetään yhteistyössä ulkoministeriön ja Business Finlandin kanssa.

Pretoriassa ministeri Leppä tapaa maa-, metsä- ja kalatalousministeri Senzeni Zokwanan sekä vesi- ja sanitaatioasioista vastaavan ministeri Gugile Nkwintin.

– Tarve löytää vettä säästäviä ja kierrättäviä ratkaisuja on kovassa kasvussa. Suomella on tarjota kilpailukykyisiä ratkaisuja maailman vesihaasteisiin ja tavoitteelliseen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön. Meillä vahva vesiosaaminen yhdistyy innovatiiviseen IT-osaamiseen ja luotettavaan teknologiaan ja yrityksemme tarjoavat älykkäitä ratkaisuja vesitalouden seurantaan ja kokonaisvaltaiseen hallintaan, kertoo ministeri Leppä.

Ministeri osallistuu matkalla myös yritystapaamisiin ja yritysten verkostoitumistilaisuuksiin Pretoriassa, Johannesburgissa ja Kapkaupungissa.

– Suomalaisille elintarvikealan yrityksille korkealaatuisia ja puhtaita raaka-aineita arvostava Etelä-Afrikkaa on yksi potentiaalisimmista vientimarkkinoista. Turvallisuuden ja puhtauden lisäksi suomalaisten elintarvikkeiden suurimpia vahvuuksia ovat innovaatiot ja uusimman teknologian käyttö elintarviketeollisuudessa, kertoo ministeri.

Vuonna 2016 käynnistyneellä hallituksen kärkihankkeella on edistetty suomalaisten elintarvikkeiden vientiä EU:n ulkopuolisille markkina-alueille, joiden avaaminen vaatii viranomaisten kesken käytäviä neuvotteluja. Aasian markkinoiden ohella kärkihankkeella on tähän mennessä vauhditettu muun muassa kalan, sianlihan ja maitotuotteiden viennin käynnistymistä Etelä-Afrikkaan.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö:
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. +358 50 565 0424
Jertta de Mazieres, neuvotteleva virkamies, p. +358 50 511 7316
Anna Salminen, viestintäasiantuntija, p. +358 50 358 8793

Business Finland:
Esa Wrang, Head of Industry, Food from Finland, p. +358 400 243 076

Team Finland -matkaan osallistuvat yritykset:

Elintarvikeala

  • Finn Spring
  • Helsinki Mills
  • Atria
  • HKScan
  • Apetit
  • Raisio
  • Valio
  • Kinnusen Mylly
  • Lignell & Piispanen
  • Hätälä

Vesisektorin yritykset:

  • Aquamatters
  • UROS
  • SATEL

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 17.9.2018

Liikenteestä hiiletöntä vuoteen 2045 – polkuja päästöttömään tulevaisuuteen

Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on koonnut kolme vaihtoehtoista skenaariota liikenteen päästöjen poistamiseksi. Yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä siihen ei ole, todetaan työryhmän väliraportissa.

Ilmastonmuutoksen torjuminen on eräs keskeisimmistä ihmiskunnan haasteista nyt ja lähitulevaisuudessa. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen on merkittävä osa ratkaisua, sillä esimerkiksi Suomessa liikenne muodostaa noin viidenneksen näistä päästöistä. Valtioneuvoston keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa esitetyn tavoitteen mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

– Suuria päästövähennyksiä aikaansaavat toimet on välttämätöntä käynnistää juuri nyt, jos aiomme torjua ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset katastrofaaliset seuraukset yhteiskunnallemme. Meidän on oltava valmiita tekemään vaikeiltakin tuntuvia ratkaisuja, työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.

Ilmastopolitiikan työryhmän palvelu-, bio- ja tekno-skenaarioiden tarkoituksena on tuoda esille eri tekijöiden vaikutuksia liikenteen päästöjen määrään sekä eri polkuihin liittyviä erilaisia toimenpidekokonaisuuksia. Skenaariot toimivat ajattelun apuvälineinä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan.

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti julkaistiin 14.9.2018. Varsinainen toteuttamiskelpoinen toimenpideohjelmaehdotus ja ehdotuksen vaikutusarvioinnit esitellään loppuraportissa joulukuussa 2018. Työryhmässä on edustus muun muassa keskeisistä ministeriöistä ja yliopistoista sekä yritysten edustajia.

Skenaarioiden kautta toimenpiteiden valintaan

Työryhmä on luonut kolme toisistaan selvästi erottuvaa skenaariota, muutospolkua, jotka tuovat esille eri tekijöiden vaikutuksen päästöjen määrään. Skenaarioissa esitetään myös, millaisia keinoja tavoitteiden saavuttaminen vaatisi. Vaihtoehdot esitellään ääriskenaarioina.

Muutospolut eivät vielä ole ehdotus toteutettavista toimenpiteistä, vaan listaus toimista, joilla eri tulevaisuuskuviin päästäisiin. Ajatuksena on, että näiden toimenpiteiden joukosta viisaasti valitsemalla voidaan vähentää ja lopulta kokonaan poistaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.

Bio-polussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai entistä vähäpäästöisempiä polttoaineita. Bio-polussa ongelmaksi muodostuu kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Liikennesektorilla tarvetta biopolttoaineisiin siirtymiseen on tieliikenteen lisäksi lentoliikenteessä ja vesiliikenteessä, mikä kasvattaa kysyntää.

Tekno-polussa päästöjä vähennetään pääosin hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä mm. siirtymällä sähköautoihin. Tekno-polussa haasteena on koko autokannan ja muiden liikennevälineiden uusiminen päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti. Tilanne on samankaltainen tai vielä haastavampi vesi- ja lentoliikenteessä.

Palvelu-polussa päästöjä vähennetään pääosin vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen suoritetta (kilometrejä) ja parantamalla muilla tavoin liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Palvelu-polussa haasteeksi nousee jäljelle jäävä liikennesuorite ja kasvihuonekaasupäästöt siihen liittyen.

Täydentävänä keinona liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistamiseen tarkastellaan mahdollisuuksia hyvittää liikenteen päästöjä Suomessa, EU:n laajuisesti tai kansainvälisesti.

Muutospolut on kuvattu toisistaan erillisinä, mutta niillä on monia yhtymäkohtia. Kaikilla muutospoluilla on sama tavoite: liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen poistaminen vuoteen 2045 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaikissa muutospoluissa vahvaa poliittista tahtotilaa toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Mitä seuraavaksi?

Työryhmän työ jatkuu sidosryhmien ja kansalaisten näkemysten kartoittamisella sekä aktiivisella vuoropuhelulla. Kysely on avoinna 8.10.2018 asti. Vuoropuhelua käydään erikseen järjestettävissä keskustelutilaisuuksissa sekä sosiaalisessa mediassa.

Syksyn aikana työryhmä hahmottelee toteuttamiskelpoisen ehdotuksen toimenpideohjelmasta.

Loppuraportissa työryhmä kokoaa yhteen yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi keinot, joilla kotimaan liikenne muutetaan nollapäästöiseksi vuoteen 2045 mennessä. Samalla tarkastellaan, onko päästöttömyyteen mahdollista päästä jo nopeammin.

Lisätietoja:

työryhmän varapuheenjohtaja, johtaja Sabina Lindström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 527 6103, sabina.lindstrom@lvm.fi, Twitter @LindstromSabina

työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Johanna Särkijärvi, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2024, johanna.sarkijarvi@lvm.fi, Twitter @josalvm

työryhmän sihteeri, liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 0295 34 2560, saara.jaaskelainen@lvm.fi, Twitter @SaaraJskelinen1

Bio-polun vetäjä, pääjohtaja Juhani Damski, Ilmatieteen laitos, p. 0295 392 201, juhani.damski@fmi.fi, Twitter @JuhaniDamski

Palvelu-polun vetäjä, toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto, p. 0295 343 024, mirja.noukka@liikennevirasto.fi, Twitter @MNoukka

Tekno-polun vetäjä, pääjohtaja Mia Nykopp, Trafi, p. 0295 345 200, mia.nykopp@trafi.fi, Twitter @MiaNykopp

Lisätietoja antavat myös muut työryhmän jäsenet. Heidän yhteystietonsa löytyvät tiedotteen liitteenä olevasta yhteystietolistasta.

LVM:n tiedote 14.9.2018

Elintarvikemarkkinalaki etenee eduskuntaan – elintarvikemarkkinavaltuutetulle tulossa vahva rooli

Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle hallituksen esityksen elintarvikemarkkinalaiksi. Lain on tarkoitus astua voimaan 1.1.2019 ja sen tavoitteena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata elintarvikeketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Elintarvikekauppaa valvomaan tulee elintarvikemarkkinavaltuutettu.

Lailla varmistettaisiin tuottajille mahdollisuus saada maataloustuotteiden myyntiä koskevat sopimukset kirjallisina. Lisäksi pyritään estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten tai muuten toisen osapuolen kannalta sopimattomien menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa. Elintarvikemarkkinalaissa säädettäisiin myös elintarvikemarkkinavaltuutetusta, jonka tehtäväksi tulisi valvoa lakiin kirjattujen vaatimusten ja kieltojen noudattamista.

– Laissa perustettava valtuutettu voi puuttua elintarvikeketjun epäreiluihin kauppatapoihin. Uskon, että tämä siistii peliä ruokaketjussa. On hienoa, että saamme nopealla aikataululla pitkään kaivatun ulkopuolisen viranomaisen ja hänelle vahvat valtuudet puolustaa heikomman asemaa ruokaketjussa, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Havaitessaan elinkeinonharjoittajan ryhtyneen lainvastaiseen toimenpiteeseen elintarvike-markkinavaltuutetun olisi pyrittävä saamaan neuvotteluteitse elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan siitä. Valtuutettu voisi itse ratkaista, onko sopimuksen kirjallista muotoa ja vähimmäissisältöä koskevia vaatimuksia noudatettu, ja antaa tarvittaessa tähän liittyvän huomautuksen tai julkisen varoituksen. Lisäksi valtuutettu voisi hakea markkinaoikeudelta toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä koskevaa kieltoa ja tähän liittyvän uhkasakon asettamista. Valtuutettu voisi myös antaa elintarvikeketjun toimintaan liittyviä suosituksia, lausuntoja ja ehdotuksia sekä tiedottaa ja neuvoa elintarvikeketjun toimijoita hyvistä liiketavoista.

Kauppatapalautakunnan kuuleminen kirjattu lakiin

Lausuntokierroksen perusteella päätettiin vahvistaa valtuutetun ja jo olemassa olevan itsesääntelyelimen välistä yhteistyötä siten, että valtuutetun on ennen suositusten antamista pyydettävä lausuntoa elintarvikeketjun itsesäätelyelimeltä, käytännössä Keskuskauppakamarin yhteydessä toimivalta elintarvikeketjun kauppatapalautakunnalta.

Elintarvikemarkkinavaltuutetun virka tulisi vuoden 2019 alussa perustettavaan Ruokavirastoon. Viran ja toimiston perustamisesta on arvioitu aiheutuvan 500 000 euron kustannukset vuodelle 2019. Hallituksen esitys elintarvikemarkkinalaiksi liittyy esitykseen valtion vuoden 2019 talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lain arvioidaan lisäävän keskeisten ehtojen kirjaamista sopimuksiin, vähentävän hyvien liiketapojen vastaiseen toimintaan liittyviä riskejä ja parantavan elintarvikemarkkinoiden toimivuutta. Määrämuotoiset kirjalliset sopimukset ja niiden dokumentointi lisäisivät alkuvaiheessa jonkin verran kustannuksia niiden toimijoiden osalta, joiden sopimukset nykyisellään eivät vastaa uuden lainsäädännön vaatimuksia. Viranomaisvalvonnan arvioidaan olevan ensi sijassa lainvastaisuuksia ennalta ehkäisevää.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424
Ministeri Leppä on lyhyesti toimittajien tavattavissa eduskunnan kuppilassa välittömästi kyselytunnin jälkeen tänään 13.9. noin klo 17 alkaen.

osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, p. 040 775 6060, minna-mari.kaila(at)mmm.fi

lainsäädäntöneuvos Aku-Petteri Korhonen, p. 050 318 8948, aku-petteri.korhonen(at)mmm.fi

MMM:n tiedote 13.9.2018

Tutkimus: Puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018-2020

Suomeen vuosina 2018–2020 nouseva kerros- tai rivitalo on yhä useammin tehty puusta. Tämä selviää Rakennustutkimus RTS:n kesäkuussa toteuttamasta tutkimuksesta, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.

Vuosina 2018–2020 Suomessa aloitetaan kuntien arvioiden mukaan yhteensä 186 puukerrostalon rakentaminen. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin tähän mennessä koko 2010-luvulla. Eniten puukerrostaloja kaavaillaan Turkuun (20 kpl) ja Helsinkiin (15 kpl). Kaikkiaan puukerrostaloja aikoo rakentaa 73 kuntaa.

Myös puisten rivitalojen määrä on kovassa kasvussa. Kunnissa arvioidaan toteutettavan vuosina 2018–2020 noin 60 hirsi- tai massiivipuurakenteista rivitaloa – määrä on noin nelinkertainen koko 2010-luvun alkupuoleen verrattuna. Yhteensä 15 kuntaa arvioi lähivuosina saavansa uusia hirsi- tai massiivipuurivitaloja.

Ilmastotavoitteet edellyttävät puun käytön lisäämistä – ”Kunnat alkavat herätä”

Yleisimpiä käytännön keinoja puurakentamisen edistämiseksi ovat kaavoitus sekä puun käyttäminen kouluissa ja palvelurakennuksissa. Noin 26 prosenttia kunnista edistää puun käyttämistä kerrostalorakentamisessa ja vastaavasti palvelurakentamisessa 25 prosenttia kunnista.

”Ilmastotavoitteisiin pääseminen edellyttää puun käytön lisäämistä rakentamisessa. Nyt myös kunnat alkavat pikkuhiljaa herätä tähän, vaikkakin tehtävää on vielä paljon. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta, ja vaikka puu on pitkään ollut suosituin materiaali omakotirakentamisessa, sopii se yhtä lailla kaikkeen kaupunkirakentamiseen”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman vetäjä Petri Heino sanoo.

Puurakentamisen suosion odotetaan kasvavan hoito- ja opetusrakennuksissa

Noin 30 prosenttia Suomen kunnista arvioi puurakentamisen suosion kasvavan vuosina 2018–2020 hoitoalalla ja opetusrakennuksissa, ja vain 2–3 prosenttia kunnista arvioi niiden määrän laskevan. Esimerkiksi päiväkodit, vanhuspalvelurakennukset ja koulut rakennetaan todennäköisesti entistä useammin puusta.

Vuosina 2010–2017 Suomessa tehtiin kuntaselvityksen perusteella 29 palvelurakennusta hirrestä tai massiivipuusta. Nyt vuosille 2018–2020 tiedossa on jo 86 vastaavaa palvelurakennusta, eli noin kolme kertaa enemmän kuin mitä koko 2010-luvun alkupuolella rakennettiin. Sekä päiväkoteja että kouluja on kumpiakin tulossa yli 30 kpl, vanhuspalvelurakennuksia oli kesäkuussa 2017 tiedossa 14 kpl, muita palvelurakennuksia 8 kpl. Liike- ja toimistorakennusten osalta noin 15 prosenttia odottaa puun käytön kasvavan, laskua ennustaa noin 4 prosenttia.

Tutkimuksen tausta: Tutkimus perustuu kesäkuussa 2018 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 293 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Tutkimuksen on toteuttanut Rakennustutkimus RTS. Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.

Lisätietoja

Puurakentamisen ohjelma: Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö, petri.heino@ym.fi, 0295 250 203

Rakennustutkimus RTS Oy: Jari Toivonen, tutkimuspäällikkö, jari.toivonen@rakennustutkimusrts.fi, 040 900 5602

Ympäristöministeriön tiedote 12.9.2018 

Suoramyynti maatiloilta kasvattaa suosiotaan – jo yli puolet munatiloista suosii suoramyyntiä

Viime vuonna Suomen kotieläintiloista 13 prosenttia, eli noin 1 500 tilaa harjoitti suoramyyntiä. Määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Suosituimpia suoramyyntituotteita ovat kananmunat: viime vuonna 53 prosenttia kananmunia tuottavista tiloista harjoitti suoramyyntiä.

Espoon Tapiolassa sijaitsevaan Kaisan Café -kahvilaan saapuu kerran viikossa kuljetus, joka tuo 2 000 kananmunaa kahvilan ovelle. Kaisan Cafén yrittäjä Miko Söderholm ostaa kaikki leivonnaisiin käytettävät munat suoraan tilalta.

– Käytämme kotimaisia tuotteita niin paljon kuin mahdollista. Haluamme tukea suomalaisia maatiloja. Saamme salolaiselta toimittajalta kananmunat autokyydillä ilman välikäsiä tai kuljetusmaksuja, tyytyväinen Söderholm sanoo.

Hän ei ole ainoa, joka suosii suoramyyntiä. Kun vielä vuonna 2015 alle kymmenen prosenttia kotieläintiloista teki suoramyyntiä, viime vuonna määrä oli jo 13 prosenttia. Parissa vuodessa reilusti yli sata tilaa on aloittanut suoramyynnin.

Kananmunat ovat suosittuja suoramyyntituotteita. Viime vuonna yli puolet tiloista (53 prosenttia) myi kananmunia suoraan kuluttajille. REKO-lähiruokarenkaille munia myi 17 prosenttia munatiloista, ruokapiireille taas 9 prosenttia kananmunatiloista.

Kuva: Anna Laitinen / MTK

Kauppa käy kellon ympäri, myyjääkään ei tarvita

Loimaalainen munatuottaja Juuso Hulmi on tehnyt maatilayrittäjänä suoramyyntiä jo kymmenen vuoden ajan.

– Sain idean alun perin, kun olin harjoittelussa Ruotsissa. Siellä kanalan ovi oli auki 24 tuntia vuorokaudessa, munia sai tulla hakemaan koska tahansa ja rahat jätettiin seinässä olevaan reikään. Päätimme pystyttää samanlaisen suoramyyntipisteen, hän sanoo.

Kanakumppanit-yrityksen toinen omistaja Hulmi kertoo, että tilalla on 45 000 munituskanaa. Tila tuottaa siis noin 40 000 munaa päivässä. Niistä noin pari-kolme prosenttia myydään suoraan tilalta.

Kananmuna on helppo pakata myyntikuntoon, sillä se tarvitsee vain kennon.

– Varastointi heikentää kananmunan laatua. Tilalta haettu muna taas voi olla munittu samana päivänä, jolloin se vaikuttaa makuun. Kuluttajien mukaan hyvä maku vetää puoleensa, Hulmi sanoo.

Hyvä sijainti auttaa suoramyyntiä

Hulmin mukaan suoramyynti on tilalle kannattava tapa tehdä bisnestä, sillä muun muassa pakkaamon ja rahdin katteet jäävät pois.

Kanakumppanien 24h-myyntipiste on toiminut Hulmin mukaan hyvin, satunnaisia rosvoja lukuun ottamatta. Rahoja ei ole viety, mutta kananmunia välillä.

– Olemme koittaneet parantaa tilannetta kameroiden avulla, Hulmi sanoo.

Hänen mukaansa suoramyynnin kannattavuuteen vaikuttaa suoraan tilan sijainti.

– Meillä on onneksi hyvä sijainti: olemme ison tien varressa, Hulmi kertoo.

Fakta: Tuottajalta kuluttajalle ilman välikäsiä

  • Alkutuotannon suoramyynnillä tarkoitetaan myyntitapaa, jossa maatilayrittäjä myy itse alkutuotannon tuotteet suoraan kuluttajalle tai paikalliseen vähittäismyyntiin.
  • Perinteisin tapa tehdä suoramyyntiä on myydä tuotteet suoraan tilalta. Monet myyvät tuotteita myös kauppa-auton avulla tai esimerkiksi toreilla.
  • Ruokapiirien avulla voi tilata luomu- ja lähiruokaa suoraan tuottajalta. Erilaisia ruokapiirejä löytyy ympäri Suomea.
  • Viime vuosina ovat yleistyneet myös REKO-lähiruokarenkaat. Ne toimivat ruokapiirien tapaan, mutta REKO-renkaat toimivat Facebookin kautta suljetuissa ryhmissä, joissa sovitaan tuotteiden tilaukset ja toimitukset.

Lähde: MTK, Suoramyynnin säännöt

Suoramyynnin tilastot: Maatilojen kehitysnäkymät 2025 -selvitys

Osta tilalta -päivää vietetään lauantaina 15. syyskuuta. Tapahtuma tuo ruuan tuottajat ja kuluttajat yhteen. Mukana on tuottajia ympäri maata. Täältä näet oman alueesi tilat, jotka ovat mukana päivässä: https://ostatilalta.fi/hae-tiloja/kartalla/

Lisätietoja:

Kirsi Viljanen, lähiruokakoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö
puh. 040 509 8986, kirsi.viljanen(at)mmm.fi

Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
puh. 050 511 8909, anni-mari.syvaniemi(at)mtk.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 10.9.2018

Ota kantaa -kyselyssä pääset vaikuttamaan Suomen metsien käytön tulevaisuuteen – vastausaikaa 30.9.2018 asti

Ota kantaa -kyselyssä pääset vaikuttamaan Suomen metsien käytön tulevaisuuteen – vastausaikaa 30.9.2018 asti

Sähköiseen Otakantaa.fi –palveluun on avattu kysely, johon vastaamalla voi osallistua keväällä 2018 käynnistettyyn Kansallisen metsästrategian päivittämiseen. Ota kantaa -kansalaiskysely on avoinna 30.9.2018 asti – itse päivitystyön on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.

Tällä hetkellä voimassa oleva, vuoteen 2025 ulottuva kansallinen metsästrategia laadittiin vuonna 2015. Sen strategiset tavoitteet ovat edelleen ajan tasalla mutta hankkeet, joiden avulla näihin tavoitteisiin aiotaan päästä, kaipaavat metsien eri käyttömuotoja edustavan metsäneuvoston mielestä päivittämistä. Päivitystyö käynnistettiin maaliskuussa ja työn on määrä valmistua joulukuussa.

Tuleva, päivitetty metsästrategia sisältää yhdeksän strategista hanketta, joiden aihepiirit ovat seuraavat:

  • Metsätieto ja alustatalous
  • Metsäalan vuorovaikutus ja viestintä
  • Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito
  • Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus
  • Ilmastonmuutoksen hallinta
  • Metsätiet ja metsien saavutettavuus
  • Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut
  • Osaaminen ja koulutus
  • EU- ja kansainvälinen metsäpolitiikka

Ota kantaa -kyselyn kautta saatava palaute täydentää maa- ja metsätalousministeriön muuta kautta keräämää palautetta hankkeiden suunnitellusta sisällöstä. Palautetta kerätään eri näkökulmia edustavilta sidosryhmiltä ja tutkijoita sekä metsästrategiaan että yksityiskohtaisemmin myös metsien käsittelymenetelmiin liittyen.

Metsät ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä, historiaa ja kulttuuria ja meille monesta eri näkökulmasta tärkeitä. Suomen hyvinvointia on kautta aikain rakennettu metsistä saatavalla tuotolla, ja luontoarvoiltaan monimuotoiset metsät tuottavat meille myös virkistystä ja monia muita hyötyjä.

Vastaamalla oheiseen kyselyyn pääset mukaan vaikuttamaan niihin keinoihin, joilla metsien kestävä käyttö varmistetaan myös tulevaisuudessa.

Linkki Ota kantaa -kyselyyn
Kansallinen metsästrategia 2025

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
erityisasiantuntija Katja Matveinen, p. 029 516 2287, etunimi.sukunimi@mmm.fi
metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 029  516 2444, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 4.9.2018

Kiertääkö hyvä kauttani?

Miten pystyn muuttamaan omia päivittäisiä toimintatapojani? Entä muiden? Miten voin osaltani edistää rakentavaa keskustelua yhteiskunnassa?

Isoja, minua jo vuosikymmeniä mietityttäneitä kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Näitä kysymyksiä olemme myös ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeessa viime vuodet pyöritelleet.

Iloksemme huomasimme, että emme ole pohdinnan kanssa yksin. Kesäkuussa käynnistyneeseen ravinnekiertojen kuluttajakampanjaan lähti lopulta 27 organisaatiota mukaan. Kiertääkö hyvä kauttasi? –kampanja tuo faktojen ja visuaalisuuden kautta arjen ravinne- ja vesiviisaat valinnat jokaisen ulottuville. Saimme kampanjan näkyviin muun muassa 1200 bussipysäkille ympäri Suomen. Toivottavasti viesti yhdistettynä pitkään kuumaan leväkesään on herättänyt muutokseen.

Sinilevä on aihe, joka herätti tänäkin kesänä keskustelua. On harmillista, että keskustelu tuntui jälleen kiteytyvän eri yhteiskunnan toimintojen, erityisesti maatalouden, syyttelyyn. Moni tuntui unohtavan, että a) sinilevissä on kyse vuosikymmenten takaisista synneistä, b) maatalouden toimintatavat ovat sittemmin muuttuneet merkittävästi fiksumpaan suuntaan c) maanviljelijät eivät tee työtään huvikseen vaan meitä muita varten. Kuluttajien käsitys omien valintojen merkityksestä tuntuu hämärtyneen.

Myönteistä kesän ympäristökeskustelussa on se, että ihmisen vaikutusta ilmastonmuutoksen ja vesien rehevöitymisen kaltaisiin ongelmiin ei enää kyseenalaisteta. Meidän jokaisen roolista ja vaikutusmahdollisuuksista muistutettiin. Toisaalta joissain kannanotoissa tuntui unohtuvan, että ongelmat ovat monisyisiä eikä niihin ole pikaratkaisuja. Tämä ei mielestäni vähennä vaan korostaa kuluttamisen tapojemme muutoksen kiireellisyyttä.

Muutosvaraa nimittäin löytyy, ihan jokaisella meistä. Oma pieni askeleeni kohti parempaa oli ottaa mökillä käyttöön biojätteen lajittelu. Sitä tavaraa syntyy ruokahävikin välttelystä huolimatta paljon! Alkukesän fasilitointikoulutuksen jäljiltä tein myös henkilökohtaisen lupauksen kuunnella jatkossa aidosti niidenkin ihmisten mielipiteitä, jotka eivät ole kanssani samaa mieltä. Toimivan dialogin edistäminen on hyvän kierrättämistä sekin.

Jaa oma vinkkisi sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #kiertääköhyväkauttasi ja käy kurkkaamassa lisää osoitteessa https://kiertaakohyvakauttasi.fi/.

Myös maataloutta tulee edelleen kehittää entistä vesistöystävällisemmäksi ja innovaatioita ravinteiden hallintaan tarvitaan. Tätä työtä olemme osaltamme tukeneet hallituksen rahoituksen avulla. Tuotekehityshankkeita on eri ohjelmista käynnistynyt kymmeniä. Pienten ja keskisuurten yritysten pilotteja tukevan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman viimeinen haku on nyt käsillä. Vielä ehtii hakea rahoitusta bio- ja kiertotaloutta edistävälle, rehevöitymistä vähentävälle innovaatiolle 1.10. mennessä!

Lisätietoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta
Lisätietoa Kiertääkö hyvä kauttasi? –kampanjasta.

 

Kirjoittaja Anna Toppari on Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön –kärkihankkeen viestintäasiantuntija Luonnonvarakeskuksesta.

Yhteydenotot: anna.toppari(@)luke.fi

Kirjoitus on julkaistu 4.9.2018.

Sään ääri-ilmiöt haastavat maanviljelyn

Ruuan riittävyys on Suomessa nykypäivänä itsestäänselvyys, mutta kulunut kesä sekä viime kesä ovat tuoneet esille, miten haavoittuvainen maanviljely ja ruuan raaka-aineiden tuotanto Suomessakin voi olla. Viimeistään nyt, näiden kahden sääilmiöiltään ääripään kasvukauden jälkeen on selvää, että jotain pitää tehdä sääriskien pienentämiseksi ja tuotantovarmuuden parantamiseksi maataloudessa.

Tärkeimmiksi tekijöiksi nousevat maan rakenne ja vesitalous sekä viljelytekniikka ja viljelyosaaminen. Näihin on jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota. Sato- ja myyntikasvien viljely tulisi keskittää hyville peltolohkoille, joilta kiloja ja tuottoja on selvästi odotettavissa. Haasteelliseksi asetelman tekee se, että viljely on viimeisen viiden vuoden aikana ollut melkoisessa negatiivisessa kierteessä. Heikot sadot ja kohonneet tuotantokustannukset ovat vieneet viljelyn tuloksen tappiolle eikä mahdollisuuksia viljelyn kehittämiseen ja investointeihin, kuten pellon vesitalouden ja kunnon parantamiseen ole ollut. Tämä on johtanut tilanteen pahenemiseen edelleen, mikä vielä korostuu sään ääri-ilmiöissä. Maan rakenne ja pellon tuotantokyky heikkenevät, mikä johtaa entisestään huonompiin satoihin ja sen vuoksi yhä heikompaan kannattavuuteen.

Peltojen pitää antaa välillä ”levätä ja latautua”

Viljelyssä tulisi rohkeasti pitää välivuosi pellon peruskunnostamiseksi, jotta tuotanto saadaan negatiivisesta kierteestä positiiviselle uralle. Heikko sato tuottaa vain tappiota ja silloin mikä muu vaihtoehto tahansa on pellolle ja myös viljelijän kukkarolle parempi. Erilaisten nurmien ja syväjuuristen kasvien viljely lisää orgaanista ainesta maahan, ja niiden juuristo rikkoo tehokkaasti maan tiivistymiä parantaen veden kulkua maassa. Kun pelto on nurmipeitteisenä, voidaan tehdä pellon salaojituksen kunnostustoimia ja lisätä maanparannusaineita pellon multavuuden ja vedenpidätyskyvyn parantamiseksi. Näin peltomaalle saadaan lisää kestävyyttä sään ääri-ilmiöille, ja maan rakenne ja pellon tuottokyky paranevat.

Pelkkiin kevätviljoihin pohjautuva viljely on hyvin riskialtista. Viljelyn monipuolistamisella, jossa viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syyskylvöisiä tai monivuotisia kasveja, öljy- ja palkokasveja tai erikoiskasveja, vähennetään säästä johtuvia viljelyn riskejä ja voidaan viljelyn kannattavuutta parantaa. Myös valitsemalla kasvuajaltaan erilaisia lajikkeita, pienennetään poikkeavien sääolosuhteiden aiheuttamaa riskiä. Viljelykiertojen monipuolistaminen tuo myös hyötyjä maan rakenteelle.

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että koko peltoala Suomessa ei ole koko ajan viljeltynä, vaan tietty osa lohkoista on ”lepäämässä ja latautumassa”. Tälle lepäämiselle olisi annettava sijansa ja mahdollisuutensa niin, että voidaan kuitenkin pitää yllä viljelyn taloudellinen kannattavuus. Tällaisilla lohkoilla voisi olla ympäristöllinen status ja sen mukainen kompensaatio. Lisäksi sato- tai myyntikasvien viljelyssä olevilla lohkoilla on silloin annettava mahdollisuus tuottaa tehokkaasti, sadontuottokykyä vastaavia panoksia käyttäen. Näin turvataan ruuan raaka-aineen riittävyys niin kotimaiseen kulutukseen kuin vientiinkin. Pellot voivat hyvin ja viljely saadaan positiiviselle uralle.

 

Kirjoittaja Sari Peltonen toimii johtavana asiantuntijana ProAgria Keskusten Liitossa kasvintuotannon asiantuntijapalveluiden kehitystehtävissä ja kasvintuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamisen parissa. ProAgria on valtakunnallinen maaseutuyrittäjille asiantuntijapalveluita tarjoava organisaatio.

Yhteydenotot: sari.peltonen(a)proagria.fi

Pääkuva: Sari Peltonen

Rakennusvarman Varma Luonnonpuu on luonnollinen ratkaisu sisäilmaongelmiin

Varma Luonnonpuu on Rakennusvarman brändi käsittelemättömästä puusta naulaamalla koottavalle MHM-massiivipuuelementille (Massiv-Holz-Mauer®). Rakennusvarma Oy:llä on lisenssi MHM-massiivipuuelementin käyttämiseen ja tuottamiseen. Varma Luonnonpuu on luonnollisesti eristävä ja hengittävä tuote. Se on kemikaaliton, muoviton ja liimaton, mikä takaa terveellisen sisäilman. Helposti muokattava Varma Luonnonpuu mahdollistaa monipuolisen rakentamisen erilaisissa kohteissa.

Ekologisuus kulkee läpi Varma Luonnonpuun kaikissa elinkaaren vaiheissa aina metsänhoidosta tuotantoon ja Varma Luonnonpuutalojen varusteluun. Varma Luonnonpuutalojen asukkaat voivat halutessaan nauttia esimerkiksi taloyhtiön puutarhasta ja kasvihuoneesta, jossa voidaan kasvattaa omaa lähiruokaa. Saatavana ovat myös latauspisteet hybridi- ja sähköautojen lataamiseen. Lisäksi massiivipuuelementtien valmistusprosessissa on otettu huomioon päästöjen minimointi sekä viimeisimmät ympäristönormit.

Hengittävyyttä ja äänieristystä

Varma Luonnonpuu -massiivipuuelementti on luonnollisesti eristävä ja hengittävä tuote. Lautojen välissä olevat ilmataskut toimivat sekä eristeenä että takaavat moduulin hengittävyyden. Urituksella saadaan aikaan myös noin 20 prosentin etu lämmöneristyksessä. Rakennuksissa terveyttä edistävä huoneilma syntyy juuri materiaalin luonnollisen rakenteen ansiosta.

Varma Luonnonpuun rakenne takaa myös huoneilmankosteuden tasaamisen. Samoin alhainen lämmönjohtavuus vaikuttaa positiivisesti sisälämpötilaan ulkolämpötilan vaihteluista huolimatta.

Varma Luonnonpuu on erittäin helposti muokattava rakennusmateriaali. Elementtejä voidaan käyttää kaikissa pystysuuntaisissa rakenteissa. Rakennuksien ala-, väli- ja yläpohjissa käytetään esimerkiksi PHE-profiilipuuelementtejä tai palkkirakenteisia elementtejä. Seinät voidaan pinnoittaa lähes millä tahansa materiaalilla. Lisäksi haluttaessa myös runkorakenne voidaan eristää ulkopuolelta.

Varma Luonnonpuun etuihin lukeutuu myös hyvä ääneneristävyys, joka saavutetaan seinän suurella massalla ja kerrosrakenteella.

Oma tuotantolaitos Loviisassa

Uusi, keväällä avattu Loviisan tuotantolaitos tuottaa alkuun noin 10.000 m2 Varma Luonnonpuu -massiivipuuelementtejä vuodessa. Kapasiteetti riittää tällä hetkellä Rakennusvarman koko vuoden Varma Luonnonpuusta rakennettavien rakennuskohteiden tarpeiden kattamiseen.

Varma Luonnonpuu -elementit ja moduulit rakennetaan Loviisassa lähes täysin valmiiksi, mikä mahdollistaa nopean kokoonpanon rakennuskohteessa, sekä vähentää altistumista kosteudelle. Rakennusvarman Varma Luonnonpuu -kohteiden työmaat ovatkin muuttuneet rakennustyömaista kokoonpanotyömaiksi.

Loviisa valittiin tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi hyvien logististen yhteyksien vuoksi. Lähellä olevan Kotkan sataman lisäksi logistiikassa voidaan hyödyntää itään kulkevaa junarataa.

Loviisan tuotantolaitoksen avaaminen on osoitus siitä, että Rakennusvarma uskoo ekologisen puurakentamisen ja sen mahdollisuuksien olevan kasvussa. Puurakentamisella voidaan ratkaista Suomenkin rakennuskantaa vaivaavia sisäilmaongelmia. Puurakentamisella onkin valtava kasvupotentiaali jo ainoastaan Suomessa.

Rakennusvarma hakee kasvua myös ulkomailta. Varma Luonnonpuusta on tulossa vientituote muun muassa Aasian markkinoille. Rakennusvarma on sopinut Kiinaan rakennettavista ensimmäisistä Varma Luonnonpuu -kohteista Rizhaon kaupungin kanssa.

 

Artikkelin kirjoittaja Lotta Lehtonen toimii Rakennusvarman lehdistövastaavana

Yhteydenotot: puhelin 050 371 4567 tai sähköposti lotta.lehtonen(a)rakennusvarma.fi

***

Voimakkaasti kasvava Rakennusvarma Oy on rakennusalan monipuolinen edelläkävijä. Rakennusvarma tuottaa laatukoteja ja kehittää rakentamiseen uusia ekologisia ratkaisuja, erityisesti puun käytön osalta rakennusmateriaalina. Rakennusvarma hallitsee koko kiinteistöketjun kaavoitusasioista suunnitteluun, rakentamiseen ja asunnonostajien palveluun.

Luonnon omalla ilmastointiautomatiikalla varustettu Varma Luonnonpuu on ratkaisu Suomenkin rakennuskantaa vaivaaviin sisäilmaongelmiin. Rakennusvarma on sitoutunut takaamaan varmasti puhtaan ja terveelliseen sisäilman Varma Luonnonpuusta rakennettavissa kodeissa, kouluissa ja päiväkodeissa.

Rakennusvarma-konsernin liikevaihto tilikautena 2017 oli 5,39 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 lopussa konsernilla oli yhteensä 37 työntekijää.

www.rakennusvarma.fi

***

Artikkeli on julkaistu 21.8.2018

Ilmastonmuutos vaatii uusia ratkaisuja arktisella alueella

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää 10.–11.9.2018 Rovaniemellä kansainvälisen Arctic Resilience -foorumin, jossa etsitään uusia ratkaisuja arktisen alueen ilmastokestävyyden eli resilienssin vahvistamiseen, sää- ja ilmastoriskien hallintaan sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Yhteistyössä ulkoministeriön ja Arktisen neuvoston sihteeristön kanssa järjestettävä tilaisuus on osa Arktisen neuvoston ohjelmaa Suomen puheenjohtajuuskaudella.

Ilmastonmuutos vaatii uusia ratkaisuja arktisella alueellaIlmastonmuutoksen kiihtyminen vaikuttaa arktisella alueella muita alueita voimakkaammin ja uhkaa koetella rajusti alueen herkkää luontoa ja sen varassa harjoitettavia elinkeinoja. Muutokseen sopeutuminen vaatii tiivistä yhteistyötä tutkijoiden, viranomaisten, yritysten ja alueen asukkaiden kesken sekä uuden, ilmastokestävän ajattelutavan omaksumista. Esimerkiksi meteorologisia ja hydrologisia havainnointijärjestelmiä, tulvavaroitusjärjestelmiä ja patoturvallisuutta on kehitettävä edelleen.

”Uusia, tehokkaita sopeutumistoimia on kehitettävä nopeasti. Keskeisintä tässä on tutkimustiedon ja osaamisen lisääminen, myös koulutus ja kehitys ovatkin näkyvästi esillä foorumissa. Tilaisuuden ensisijaisena tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia parhaista käytännön ratkaisuista. Hyvin toimiva käytäntö erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi on esimerkiksi Metsähallituksen luonnonvarojen käytöstä käynnistämä dialogiprosessi paikallisten toimijoiden kanssa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

”Suomi toimii vuosina 2017–2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajana ja on sitoutunut kaudellaan edistämään toimia arktisen alueen ilmastokestävyyden vahvistamiseksi. Samalla Suomi pyrkii edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteiden toteutumista myös arktisella alueella, sanoo Arktisen neuvoston kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Pekka Shemeikka ulkoministeriöstä.

Foorumissa esiintyvät muun muassa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski, professori ja resilienssiasiantuntija Sverker Sörlin Ruotsin Kuninkaallisesta korkeakoulusta sekä osastopäällikkö Gun-Britt Retter Saamelaisneuvostosta. Foorumiin osallistuu Arktisen neuvoston jäsenmaiden ja alkuperäiskansajärjestöjen edustajia sekä neuvoston työryhmien jäseniä ja tarkkailijajäseniä. Mukana on myös paikallisten arktisten sidosryhmien edustajia.

Median edustajat ovat tervetulleita kuuntelemaan ensimmäisen seminaaripäivän eli maanantain 10.9. esityksiä. Ilmoittautumiset tiistaihin 4.9. mennessä osoitteeseen arf2018@mestudio.fi

Twitterissä foorumia voi seurata tunnisteella #arcticresilience

Arctic Resilience –foorumin ohjelma (in English)
Foorumin puhujat (in English)

Lisätietoja:
Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö, MMM, p. 029 516 2184, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Saara Lilja-Rothsten, neuvotteleva virkamies, MMM, p. 029 516 2060, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Pekka Shemeikka, lähetystöneuvos, UM, p. 0295 351 944, etunimi.sukunimi@formin.fi

Maa- ja metsätalousministeriön ja ulkoministeriön tiedote 20.8.2018 

Biotalouden uudet bisnekset haastavat maatilojen neuvonnan

Uusiutuvien luonnonvarojen ympärille rakennetaan kiivaasti uusia ansaintalogiikoita. Maatiloilla ja maaseudun yrityksissä tämä tarkoittaa uusien erilaisten yritystoiminnan mahdollisuuksien kokonaisvaltaista puntarointia. Perinteisten maidon, lihan, puun ja perunan rinnalle tai sijaan haetaan uusia mahdollisuuksia hyödyntää biotalouden tuotantoa kestävästi ja kannattavasti – tuhlaamatta. Asiantuntijoilta odotetaan myös neuvonnassa uudenlaista osaamista, neuvonnan sisällön uudistamista ja uusia välineitä.

BioPlanning

Tarkastelimme BioPlanning -hankkeessa, miten maa- ja metsätalouden suunnittelu- ja neuvonta vastaa biotalouden haasteisiin. Aikaisempaa kokonaisvaltaisemman suunnittelun mahdollistamiseksi ideoitiin aihioita eteenpäin kehitettäväksi.

Uuden edessä yhteistyöllä voidaan saada monipuolisuutta ja lisäarvoa kaikille. Yrittäjien välisestä yhteistyöstä olisi hyötyä jo siinä vaiheessa, kun hahmotetaan, mitä resursseja, raaka-aineita, tuotteita ja sivuvirtoja kylällä on ja mitä on mahdollista tavoitella. Biotalousyritykselle on tyypillistä, että talouden lisäksi on syytä tarkastella myös luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä osaavan työvoiman saatavuutta ja kulttuurista näkökulmaa. Yhdessä tieto, näkökulmat ja ideat rikastuvat ja voivat konkretisoitua yhteisten resurssien käyttöön.

Bio- ja kiertotalouden laaja-alaisuuden vuoksi neuvontaa antavien asiantuntijoiden tietotaidon riittävyys joutuu koetukselle, mihin ratkaisuna voi olla myös neuvojien yhteistyöverkostojen muodostaminen. Neuvojan roolissa painottuisikin jatkossa uusien näkymien avaaminen, aktivointi ja sparraus.

Digitaaliset välineet tulisi saada yrittäjien ja yrityssymbiooseja rakentavien yhteisöjen avuksi kokoamaan kaikkea sitä tietoa, jota meillä eri tavoin ja eri säilöihin on kertynyt. Biotalous.fi:ssä juuri avattu Biotalouden yritysneuvonta -tietopaketti linkkeineen on hyvä ja tervetullut apu digitalisaation edistämiseen. Sen avulla voidaan hahmottaa, mitä tietosisältöä on tarjolla kehittämistään odottavien sovellusten käyttöön.  Tarvetta olisi esimerkiksi sovellukselle, jonka avulla yrittäjä voisi etsiä omalle tilalleen sopivia tuotantovaihtoehtoja tai niiden yhdistelmiä. Sovelluksen tuottamisessa olisi hyvä yhdistää pelintekijöiden ja biotalousosaajien tiedot ja taidot. Kokonaisuuden hallintaa edistäisi palvelu, joka yhdistäisi eri tuotannonalojen tietokantoja.

Suunnittelun lopullinen selkeä tavoite on yrityskohtaisen toiminnan kannattavuus. Yhteistyötä ja toimintaa tulee tarkastella laajemmin, mutta yrittäjä tarvitsee päätöksenteon ytimeksi omat toimintansa tulosodotukset ja arvonsa.

BioPlanning-hankkeen toteuttivat  Oulun ammattikorkeakoulu, Suomen metsäkeskus, Itä-Suomen yliopisto ja Pro Agria. Hankkeen tulos on tiivistetty malliksi:

Kirjoittaja Eeva-Liisa Repo toimii elinkeinopäällikkönä Suomen metsäkeskuksessa Pohjois-Pohjanmaalla, puh. 029 432 5256, eeva-liisa.repo@metsakeskus.fi

Kirjoittaja Raili Hokajärvi toimii lehtorina Oulun ammattikorkeakoulussa, puh. 050 5570612, raili.hokajarvi@oamk.fi

Lue myös ePOOKI-palvelussa julkaistut artikkelit, joista löydät linkkejä laajempien lisätietojen lähteelle: Biotalous haastaa kehittämään maatilan suunnittelupalveluja ja Maatilojen päätöstuki kehittämiskohteena BioPlanning-hankkeessa

Blogikirjoitus on julkaistu 14.8.2018

Yritysneuvojille uusi tietolähde biotalousyrittäjien palveluun

Yritysneuvojille on julkaistu uusi tietolähde biotalouden yritysten neuvonnan tarpeisiin. Koottu tieto parantaa yritysneuvojien edellytyksiä tunnistaa biotalousyrittäjä, löytää heille sopivaa rahoitusta ja verkostoja sekä auttaa toiminnan kehittämisessä. Tietolähde on osa biotalous.fi-verkkosivustoa.

Biotalousteemaisen yritysneuvonta-tietopaketin tarkoituksena on parantaa neuvojien edellytyksiä palvella aloittelevaa, toiminnan laajentamista tai kansainvälistymistä harkitsevaa biotalousyritystä. Alan yrityksille on tarjolla monipuolisia verkostoja ja vain biotalouteen suunnattua rahoitusta.

Tietolähteen suunnittelun apuna toimi runsas joukko biotalouden yrityksiä ja yritysneuvojia, joita haastateltiin toiminnan erityispiirteistä sekä neuvonnan haasteista.

”Haastattelujen perusteella yritykset tarvitsevat apua erityisesti oikean rahoituslähteen löytämisessä sekä liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien tekemisessä.”, kertoo projektin päällikkö Tommi Tenhola Tapiosta. ”Biotalous.fi:ssä ylläpidettävä rahoitustietokanta monipuolisine hakutoimintoineen tarjoaa tähän hyvän avun. Tietopaketista löytyy myös linkkejä alan tilastoihin ja markkinakatsauksiin, joista on apua liiketoimintasuunnitelman laadinnassa.”

Ensimmäinen haaste neuvojille on tunnistaa biotalousyritys, sillä se voi toimia esimerkiksi kemian tai biotekniikan alalla, maa-, metsä- tai erätaloudessa, matkailussa, hyvinvointipalveluissa, energia- tai teknologia-alalla, kalataloudessa, luonnontuote- tai elintarvikealalla. Yrittäjille on tarjolla runsaasti erilaisia verkostoja, joissa toimimalla voi saada uutta oppia ja tukea vertaisilta. Monet neuvojat ovat perehtyneet eri toimialoille ja yritysneuvoja voi tietolähteen kautta löytää kollegan, jonka erityisosaamista yrityksen kannattaa hyödyntää.

”Sivusto on hyvä ja kattava kuvaus, josta tarvittava tieto ja linkit löytyvät nopeasti. Yritysneuvojille tulee hyödyllistä tietoa”, kuvaa palvelua kehittämispäällikkö Hannu Koponen Keski-Suomen liitosta.

Biotalouden yritysneuvonta -tietopaketin osat ovat:

  • Tunnista biotalousyrittäjä
  • Verkostot ja neuvojat
  • Rahoitus ja resurssit
  • Tietolähteiden parhaimmistoa.

Biotalous.fi:n muukin sisältö, kuten asiantuntijoiden blogikirjoitukset, yritysten itse kirjoittamat case-artikkelit sekä tapahtumakalenteri auttavat hahmottamaan alan monipuolisia mahdollisuuksia ja kehitysnäkymiä.

”Suomessa on suuri joukko aloittelevia ja kasvuhakuisia biotalouden yrityksiä, joilla on hyviä ideoita. Näiden yritysten kannustaminen ja liiketoiminnan edistäminen tukee hyvin biotalousstrategian tavoitteita”, toteaa apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä.

Tietolähteen kokoaminen toteutettiin Tapio Oy:ssä yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ELY-keskuksen ja Keski-Suomen maakuntaliiton kanssa. Kehitystyön rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

”On hienoa, että Biotalous.fi sai näin tarpeellisen lisän sisältöönsä”, sanoo palvelun päätoimittaja Tarja Ollas Tapiosta. ”Jatkamme neuvojien tietopaketin ylläpitoa nyt sivuston toimituksen voimin. Avuksi toivomme runsaasti palautetta ja kehittämisehdotuksia niin yritysneuvojilta kuin yrittäjiltäkin. Meille voi lähettää viestiä osoitteeseen toimitus@biotalous.fi.”

Yritysneuvojien tietolähde löytyy verkko-osoitteesta www.biotalous.fi/yritysneuvonta

 

Lisätietoja:

Tommi Tenhola, ympäristötalouden asiantuntija, Tapio Oy, tommi.tenhola@tapio.fi, 040 098 1652

Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, liisa.saarenmaa@mmm.fi, 0295 1624 29

Lahnajauheliha SÄRVIN on ruokapöydän uutuus, joka parantaa vesistöjä

Kyllästyttääkö sinuakin syödä aina vain sitä samaa sika-nauta-jauhelihaa tai hunajamarinoituja broilerinsuikaleita? Särkifood Oy on lanseerannut vaihtoehdoksi kaksi täysin uudenlaista tuotetta; SÄRVIN Tex-mexin ja SÄRVIN Originalin. Niiden pääraaka-aine on kotimainen lahna.

Särkifood Oy:n rohkeana missiona on hyödyntää miljoona (1 000 000) kiloa kotimaisia särkikaloja vuosittain. Siinä missä monien kalalajien ylikalastus on ongelma, parantaa särkikalojen kalastaminen vesistöjemme tilaa poistamalla sieltä rehevöittäviä ravinteita. Lisäksi särkikalat ovat erittäin hyvä ja maukas proteiininlähde.

Näin ollen aluksi mahdottomalta kuulostava miljoonan kilon missio alkaakin näyttäytyä välttämättömyytenä. Vesistöjemme rehevöityminen on pysäytettävä. Samaan aikaan maailman proteiinintarve kasvaa jatkuvasti väestönkasvun ja elintason nousun myötä. Lihan kulutuksen vastaavaa kasvua planeettamme ei kestä. SÄRVIN Tex-mex ja SÄRVIN Original vastaavat näihin megatrendeihin.

Uudet SÄRVIN-lahnajauhelihat sopivat tuttuihin resepteihin

SÄRVIN Tex-mex on nimensä mukaisesti texmex-maustettu lahnajauheliha. Se sopii erinomaisesti texmex-ruokiin, kuten tortilloihin ja tacoihin. Sillä voi myös kätevästi korvata perinteisen jauhelihan perisuomalaisessa makaronilaatikossa.

SÄRVIN Original puolestaan on erittäin kevyesti maustettu lahnajauheliha. Se taipuu kotikeittiössä mihin tahansa makumaailmaan. Vain kokin mielikuvitus on rajana. SÄRVIN Original sopii esimerkiksi pastaan, pyöryköihin ja pihveihin. Mehevästä SÄRVINpihvistä voi helposti rakentaa maukkaan SÄRVINburgerin.

SÄRVIN-tuotteet sisältävät lahnafilettä (abramis brama, 85%), rypsiöljyä, erilaisia mausteita ja etikkaa. Tex-mex -versiossa on lisäksi mm. perunakuitua. Ne sopivatkin moneen ruokavalioon.

Texmex-ruokiin saa vaihtelua uusilla täytteillä.

Särkifoodilla on hyvät kasvun eväät

Särkifood Oy:n tarina alkoi vuonna 2016 Aalto-yliopiston yrittäjyysohjelmassa, AVP:ssä. Kurssilta saatujen oppien pohjalta yritys osallistui Sitran Ravinnekierto Challengeen toukokuussa 2016. Särkifood Oy voitti kilpailun ja sai 10 000 € alkupääomaa. Tämä Sitralta saatu rahoitus oli ratkaisevassa roolissa yrityksen tuotekehityksessä ja on yksi tärkeimmistä yksittäisistä tekijöistä elokuussa 2018 tapahtuneen tuotelanseerauksen takana.

Aluksi SÄRVIN-tuotteita myydään ainoastaan munaeggspress.fi-myyntikanavassa. Tulevaisuuden tavoitteena Särkifood Oy:llä on jatkaa uusien, innovatiivisten tuotteiden kehittämistä särkikaloista ja tuoda ne myös muihin myyntikanaviin mahdollisimman monen kuluttajan saataville. Särkifood Oy:n tuottama ympäristöhyöty on suoraan verrannollinen myytyjen tuotteiden määrään. Suuri ympäristöhyöty vaatii siis suuria myyntivolyymeja.

 

Artikkelin kirjoittaja Paavo Vallas on Särkifood Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja.

Yhteydenotot ja lisätiedot: paavo.vallas@sarkifood.fi, +358 40 583 0011

www.sarkifood.fi

munaeggspress.fi

Facebook: www.fb.com/sarkifood

Julkaistu 10.8.2018

MMM:n budjettiehdotus turvaisi ruuantuotannon tukitasot – kuivuuden aiheuttamista toimista päätetään budjettiriihessä

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2019 toiminnan painopisteitä ovat kotimaisen ruuan tuotannon turvaaminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö sekä edellytysten luominen niihin perustuville elinkeinolle ja hyvinvoinnille. Kärkihankerahoituksen poistuminen vähentää pääluokan määrärahoja.

Hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja noin 2,5 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat vähenevät lähes 63 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 68,9 prosenttia (1 752,6 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 16,7 prosenttia (424,2 milj. euroa), luonnonvaratalouden 7,4 prosenttia (187,2 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (129,0 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen vajaa kaksi prosenttia (42,5 milj. euroa) ja Metsähallituksen vajaa prosentti (7,8 milj. euroa).

Tulokertymäarvio vuodelle 2019 on runsaat 1,0 miljardia euroa, mikä on noin 190 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan tulot kasvavat, koska vuoden 2018 luonnonhaittakorvausten EU:n rahoitusosuus tuloutetaan talousarvioon muuttuneen käytännön mukaisesti vasta vuonna 2019.

Luonnonhaittakorvauksen lisämäärärahoilla turvataan tuen taso

Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.

Maa- ja elintarviketalouden määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 43 miljoonalla eurolla, mikä pääosin johtuu hallituksen kärkihankerahoituksen päättymisestä. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki alenee 6,7 miljoonalla eurolla, mutta luonnonhaittakorvauksen määrärahassa on vastaavasti huomioitu lisäyksenä huhtikuun kehysriihessä sovittu 10 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi MMM esittää luonnonhaittakorvauksen määrärahaa lisättäväksi 21,5 miljoonalla eurolla hallituksen kevään lisätalousarvioneuvottelussa sovitun mukaisesti.

Talousarvioesitykseen ei sisälly toimenpiteitä, joilla pyrittäisiin helpottamaan kasvukauden kuivuudesta viljelijöille aiheutuvia taloudellisia vaikeuksia. Toimenpiteistä päätetään hallituksen budjettiriihessä.

Maaseudun kehittämisen määrärahojen ensisijaisena tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen ja elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Keskeinen väline on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020, johon myös luonnonhaittakorvaus sisältyy. Alan toimijoita ovat maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) ja saaristoasiain neuvottelukunta (SANK).

Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 8 miljoonalla eurolla. Ministeriö esittää 0,3 miljoonaa euroa Kyläkaupat monipalvelukeskuksina -kokeiluhankkeeseen.

Talousarvioesitykseen on sisällytetty määräraha vuoden 2019 alussa toimintansa aloittavalle Ruokavirastolle. Viraston tehtävänä on edistää, valvoa ja tutkia elintarvikkeiden sekä maa- ja metsätalouden tuotantopanosten turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä kasvinterveyttä.

Metsähallituksen virkistys- ja retkeilyalueiden korjausvelkaan rahoitusta

Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä biotalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Lisäksi sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Luonnonvaratalouteen kuuluvat metsä,- kala-, riista-, ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat.

Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 12 miljoonalla eurolla, johtuen lähinnä hallituksen kärkihankerahoituksen päättymisestä. Suomalais-ruotsalaisen bioinnovaatio-ohjelman käynnistämiseen esitetään 1 miljoonan euron määrärahaa sekä Metsähallituksen retkeily- ja virkistysalueiden luontokohteiden korjausvelan purkamiseen 0,9 miljoonan euron lisämäärärahaa.

MMM esittää, että riistanhoitomaksua alennetaan alle 18-vuotiaiden osalta 39 eurosta 20 euroon. Muuten riistanhoito- ja kalastonhoitomaksut säilyvät ennallaan.

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahoilla varmistetaan hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen toiminta sekä edellytykset toimialan päätöksentekoa edistävän tutkimustiedon tuottamiselle. Tuottavuuden lisääntymisen vuoksi toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 3 miljoonalla eurolla.

Paikkatiedot vauhdittavat digiyhteiskuntaa

Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahoilla tuotetaan kiinteistö- ja maastotietoja. Niihin liittyvät järjestelmät sekä tuleva huoneistotietojärjestelmä (ASREK) turvaavat osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä, huoneistoja ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden.

Paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, viranomaistoiminnassa, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa. Asiakkaiden ja yhteiskunnan tarpeet ohjaavat siten yhä selvemmin palvelutuotantoa. Mobiiliteknologian ja muiden innovatiivisten ratkaisujen käyttö yleistyy loppukäyttäjien sovelluksissa.

Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti vajaalla 12 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääosin digitaalisuutta edistävän kärkihankerahoituksen päättymisestä sekä säästöistä.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodeksi 2019 julkistettiin 9.8.2018, kun valtiovarainministeriö antoi palautteensa ministeriöiden talousarvioehdotuksista.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 5650424, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 162022, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 9.8.2018

Osallistu verkkokeskusteluun suomalaisesta ruuasta ja sen tuottamisesta

Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ovat kutsuneet vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Osana selvitystyötä suomalaisesta ruuasta ja ruuantuotannosta on tänään käynnistynyt verkkokeskustelu, johon kaikki suomalaiset ovat tervetulleita vastaamaan, kannustaa selvityshenkilö Reijo Karhinen.

”Nyt on jokaisella suomalaisella mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meillä on mahdollisuus syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa”, selvityshenkilö Reijo Karhinen sanoo.

”Haluan nyt aidosti uusia aihioita ja näkemyksiä keskusteluun ruuasta ja siihen verkkokeskustelutyökalumme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Sidosryhmien näkemyksiä kuulemme muutenkin, joten haluamme antaa nyt suunvuoron erityisesti kuluttajille ja yksittäisille ruuan tuottajille”, Karhinen toteaa.

Puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus tulevat usein ensimmäisenä esiin kun keskustellaan suomalaisesta ruuasta ja ruuantuotannon tulevaisuudessa tärkeistä asioista.  Tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon edellytyksenä on kuitenkin toiminnan kannattavuus, Karhinen toteaa.

Selvityshenkilö Karhinen halusi aloittaa työn verkkoaivoriihellä. Sen jälkeen työ jatkuu loppuvuoden ajan niin verkossa kuin eri sidosryhmien kanssa järjestettävien tapaamisten ja työpajojen muodossa. Selvitystyön tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2019.

”Verkkoaivoriihemme on innovatiivinen kysely, jossa vastaajalle tarjoutuu mahdollisuus ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin luovalla tavalla. Tervetuloa mukaan”, Karhinen sanoo.

Verkkoaivoriiheen pääsee tästä:

www.ruuantuotantokannattavaksi.fi

Yhteydenotot selvityshenkilölle: ruokaselvitys@gmail.com

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 13.7.2018.

Kotkamills matkalla kohti muovitonta maailmaa – pakkaus kerrallaan

Muovijäte on alati kasvava ongelma, jonka kukistamiseen Kotkamills on kehittänyt ratkaisun. Uudet AEGLE® -pakkauskartongit ja ISLA® -elintarvikekartongit eivät sisällä lainkaan ympäristölle haitallisia muoveja tai fluorokemikaaleja. Tuotteiden helppo kierrätettävyys tekee niistä kiinteän osan kiertotaloutta ja pitää huolen, että arvokas puukuitu käytetään uudestaan.

Maailma on viime vuosina herännyt muoveista syntyviin ongelmiin. Valtava osuus muovijätteestä syntyy pakkausteollisuudesta. Monia kansainvälisiä toimenpiteitä muovijätteen vähentämiseksi on toteutettu tai suunnitteilla. Lainsäädännölliset toimenpiteet vaativat tuekseen innovatiivista tuotekehitystä. Samalla, kun muovin käyttöä pyritään hillitsemään, kierrätyksen merkitys korostuu. Kulutus ja kierrätys ovat kuluttajan valintoja, mutta valmistajien vastuulla on tarjota tuotteita, jotka vastaavat näihin haasteisiin. Kotkamillsin uudet tuotteet tarjoavat kestävän vaihtoehdon.

Muoveista vapaat pakkausmateriaalit

Kotkamillsin lanseeraamat ISLA® ja AEGLE® -kartonkimateriaalit eivät sisällä lainkaan ympäristölle haitallisia muoveja. ISLA® -tuoteperhe on suunniteltu erityisesti kertakäyttöisiin kahvimukeihin. AEGLE® -tuotteet ovat pakkauskartonkeja ja soveltuvat hyvin monien erilaisten kuluttajille suunnattujen pakkausten materiaaliksi, kuten lääkkeiden, rasvaisten ruokien tai pakasteiden pakkaukseen. Kertakäyttöisten tuotteiden kohdalla keskeistä on kierrätyksen järjestäminen siten, että puukuitu uusiokäytetään. Kotkamills pyrkii edistämään tuotteiden kierrätystä yhdessä jätteenkäsittelytoimijoiden kanssa.

Kotkamillsin kartongeissa hyödynnetään ainutlaatuista suomalaista teknologista innovaatiota. Kartongeissa käytetään uudenlaista eriste- eli barrier-kerrosta, joka estää nesteen, kosteuden tai rasvan imeytymisen kartongin läpi. Vesipohjaisella dispersio-tekniikalla toteutettu barrier-kerros ei sisällä lainkaan muovia, joten tuote on helppo kierrättää. Tuotteet eivät sisällä terveydelle mahdollisesti haitallisia fluorokemikaaleja.

Täysin muovittomat AEGLE®-pakkauskartongit soveltuvat esimerkiksi pakasteiden pakkaamiseen.

Kiertotalouden asialla

Kiertotalous ja kallisarvoisten materiaalien tehokas uusiokäyttö ovat tärkeä osa tulevaisuutta ja kestävää kehitystä. Perinteisen suomalaisen metsäteollisuusosaamisen yhdistäminen innovatiiviseen teknologiaan ja suunnitteluun mahdollistaa kiertotalouden viemisen käytäntöön. Kotkamills pystyy käyttämään arvokkaan puukuidun kokonaisuudessaan tehokkaan tuotantoprosessin ansiosta. Tuotantolaitoksella sahan sivutuotteet voidaan hyödyntää kartonki- ja paperituotteiden valmistuksessa, ja esimerkiksi muoviton kuppi voidaan kierrättää ja käyttää uudestaan raaka-aineena. Muovittomat tuotteet ja entistä paremmat kierrätysmahdollisuudet säästävät luontoa.

Kotkamills tarjoaa vaihtoehdon perinteisille pakkausmateriaaleille perinteisten ja kansainvälisten pikaruokayhtiöiden ja kahvilaketjujen tarpeisiin. Tuotteet tarjoavat jokaiselle kuluttajalle mahdollisuuden vaikuttaa muovittomaan tulevaisuuteen. Pienilläkin muovittomilla valinnoilla on suuri vaikutus.

 

Lisätietoja antaa:
Toimitusjohtaja Markku Hämäläinen, puh.+358 40 721 0548, markku.hamalainen@kotkamills.com

Kotkamills on vastuullinen kumppani, joka valmistaa innovatiivisia, uusiutuvasta luonnonvarasta, puusta, kehitettyjä tuotteita. Tuotteita ovat täysin kierrätettävät kuluttajapakkauskartongit AEGLE® ja ISLA®, korkealaatuinen erikoislaminaattipaperi Absorbex® sekä ekologiset puutuotteet. Tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, kierrätettäviä ja turvallisia käyttää.

www.kotkamills.com

Julkaistu 3.8.2018. Artikkelin kirjoittaja: Tuomas Tierala.

Ympäristöministeriö käynnistää puurakentamisen tukiohjelman: ensimmäisellä kierroksella tuetaan digitalisaatiota edistäviä hankkeita

Puurakentamisen ohjelmaan kuuluvan Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman tavoitteena on vauhdittaa puun käyttöä rakentamisessa. Tukiohjelma kohdentaa tukea tulevien vuosien aikana eri puurakentamisen teemoihin. Ensimmäisellä hakukierroksella tukea voivat hakea hankkeet, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen digitalisaation edistämiseen.

Puurakentamisen toimenpideohjelman 2016–2021 ensisijaisena tavoitteena on edistää puun käyttöä rakentamisessa ja siten tähdätä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Ohjelma haluaa aktivoida sidosryhmiä ja kannustaa uusia toimijoita mukaan, joten se käynnistää elokuun alussa Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman. Tukiohjelma myöntää rahoitusta erilaisille hankkeille, jotka tarjoavat ratkaisuja puurakentamisen vauhdittamiseksi. Ensimmäisen hakukierroksen teemana on puurakentamisen digitalisaatio.

”Puurakentamisen kysyntä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukiohjelman avulla haluamme kannustaa erilaisia hankkeita kehittämään monipuolisesti puun käyttöä rakentamisessa ja löytää uusia ratkaisuja alalle”, sanoo Puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Ensimmäisellä hakukierroksella rahoitusta voivat hakea yksityiset ja julkiset organisaatiot sekä yritykset. Haku päättyy 30. syyskuuta, ja ympäristöministeriö tekee rahoituspäätökset lokakuun 2018 loppuun mennessä.

Digiratkaisuja vähähiiliseen ja materiaalitehokkaaseen rakentamiseen

Heinon mukaan digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia puun arvoketjun kehittämiseen. Digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan esimerkiksi kehittää teollista puurakentamista sekä terveellistä ja turvallista julkista rakentamista.

Puurakentamisen digitalisaatioteeman alla on kolme eri osa-aluetta, joihin tukihakemuksen voi kohdistaa: tietomallipohjainen suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona, puurakentamisen kestävä laatu ja tiedon rajapinnat sekä vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin.

”Esimerkiksi puurakentamisen laadun varmennus vaatii älykkäitä rajapintoja, joiden avulla voidaan löytää järkeviä tapoja rakentaa materiaali- ja energiatehokkaasti. Digitaalisten työkalujen avulla voimme oppia myös puurakentamisen kulttuuriperinnöstä ja monipuolistaa puun käyttöä nykyrakentamisessa”, Heino kertoo.

Tukiohjelma jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka. Ohjelman toisen hakukierroksen käynnistymisen ajankohta ja teema päätetään elokuun lopussa. Kokonaisuudessaan tukiohjelma myöntää hankkeille rahoitusta enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Lisää aiheesta

Tukea hakevat hankkeet voivat lähettää mahdolliset kysymykset sähköpostitse: puutuki@ym.fi

Lisätietoja

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, Puurakentamisen toimenpideohjelma, ympäristöministeriö, petri.heino@ym.fi, puh. 029 5250 203

Digitalisaatioteemasta lisätietoja antaa Simon le Roux, projektiasiantuntija, ympäristöministeriö, simon.leroux@ym.fi, puh. 029 5250 086

Ympäristöministeriön tiedote 24.7.2018 

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeelta lähes 83 000 euroa avustuksia kuntien puurakentamiseen

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma on myöntänyt yhteensä 82 600 euroa avustusta kahdelle hankkeelle, jotka edistävät kuntien puurakentamisen kokeilu-, käynnistämis- tai tutkimustoimenpiteitä.

Ensimmäisellä hakukierroksella rahoitetut hankkeet ja summat

  • Helsingin kaupunki: Asuntoreformi Helsinki – Asuminen 2020 -arkkitehtuuri- ja ideakilpailu
    (46 600 €)
  • Porvoon kaupunki: Porvoon Länsirannan Puukortteli (36 000 €)

Ensimmäisellä hakukierroksella saatiin 2 hakemusta, ja haetun tuen summa oli yhteensä 118 000 euroa.

Avustettavat hankkeet kehittävät puun käyttöä asuntorakentamisessa ja asumisen ratkaisuissa sekä parantavat kuntien osaamista puurakentamisessa. Arvioinnissa kiinnitettiin huomiota erityisesti siihen, että hankkeet tulevat todennäköisesti johtamaan myös toteutuviin rakennushankkeisiin.

Ympäristöministeriö on varautunut rahoittamaan kuntien puurakentamisen hankkeita vuonna 2018 enintään 250 000 eurolla, ja seuraava hakukierros käynnistyy syksyllä 2018. Hakukuulutus toiselle hakukierrokselle julkaistaan myöhemmin osoitteessa ym.fi/puurakentaminen.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Petri Hieno, puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö, p. 02952 50203, petri.heino@ym.fi

Ympäristöministeriön uutinen 19.7.2018

Strateginen tutkimus ja kokeiluympäristöt vauhdittavat sinistä biotaloutta – tutustu tutkimusagendaan

Sinisen biotalouden liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on määritelty laajassa yhteistyössä. Juuri julkaistun tutkimusagendan tavoitteena on vauhdittaa veteen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa liiketoimintaa, jotta sininen biotalous olisi Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä.

Sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin vesi kytkeytyy vahvasti, ja joissa suomalaisilla yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Painopisteet ovat:1) kestävä ruuantuotanto, 2) puhdas vesi ja sanitaatio, 3) edullinen ja puhdas energia, 4) terve ja monimuotoinen vesiympäristö, 5) ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä 6) terveys ja hyvinvointi.

Esimerkiksi puhdas vesi ja sanitaatio –teemassa tavoitteena on löytää kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla lääkeainejäämät ja mikromuovit poistetaan jätevedestä. Tavoitteena on myös kehittää vettä säästäviä ja kierrättäviä teknologioita, jotta jätevettä syntyy vähemmän ja sitä voidaan käyttää uudelleen.

Miten parannetaan sinisen biotalouden edellytyksiä?

Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät muutoksia yritysten, tutkimuksen, hallinnon ja myös kolmannen sektorin toimintatavoissa ja yhteistyössä. Agendassa tunnistetaan viisi painopistettä (kts. kuva 1), jotka luovat muutokselle perustan, kertoo valmistelua johtanut erityisasiantuntija Riitta Rahkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

– Vesiympäristön käytön kestävyys edellyttää, että meillä on luotettava kuva esimerkiksi hyödynnettävän kalakannan tilasta. Vesistöalueiden käytön ja hoidon suunnittelu sekä kaavoitus ovat myös keskeisessä roolissa. Meidän tulee ymmärtää paremmin ekosysteemin ja ihmistoimintojen monimutkaista vuorovaikutusta ja ennakoida muutoksia eri toimijoiden näkökulmista, Rahkonen sanoo.

Innovaatiot mahdollistavat uudenlaiset resurssikierrot sekä täysin uudenlaiset veden ja vesiluonnonvarojen hoidon ja käytön ratkaisut. Innovaatioiden syntymiselle on tärkeää luoda edellytyksiä. Digitalisaatio sekä bioteknologian ja –prosessoinnin nopeasti kehittyvät menetelmät mahdollistavat korkean arvon tuotteiden ja uusien palveluiden kehittämisen.

– On tärkeää luoda kansainvälisesti houkuttelevia tutkimus- ja kokeilualustoja, myös virtuaalisia, ja kohdentaa viisaasti investointeja vanhentuvan infran ja myös digitaalisen infrastruktuurin uudistamiseen. Esimerkiksi Suomessa vesi-infrastruktuurin korjausvelka on yhdestä kahteen miljardia euroa ja merkittäviä investointeja tehdään lähitulevaisuudessa. Niitä toteutettaessa voidaan edistää uusia innovaatioita ja luoda kansainvälisestikin kiinnostavia kokeiluympäristöjä kuten Mikkelissä on tapahtunut, täydentää neuvotteleva virkamies Timo Halonen maa- ja metsätalousministeriöstä.


Kuva 1. Sinisen biotalouden kasvun edellytykset

Liiketoimintamallit ja arvonluonnin logiikka kehittyvät jatkuvasti. Myös tutkimustoiminnassa on ymmärrettävä nykyistä paremmin, mistä arvo voi syntyä ja kehittää ratkaisuja yhdessä asiakkaiden kanssa. Innovaatiotoiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen vaativat pitkäjänteistä yhteistyötä ja luottamusta.

Lisäksi tavoitteena on luoda perinteiset yritys-, tieteenala-, hallinto- ja toimialarajat ylittäviä osaamisen keskittymiä, joissa osaamista jaetaan ja jotka houkuttelevat myös tutkimusrahoittajia ja sijoittajia niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

– Nyt tarvitaan eri alojen osaajien törmäyttämistä, että syntyy uusia tuotteita ja palveluita. Uskomme, että yritysten, julkisen sektorin, tutkimus- ja koulutustahojen uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä on menestyksen avain, toteavat Rahkonen ja Halonen.

Rahkosen mukaan sinisessä niin kuin muussakin biotaloudessa fiksu hallinto tarkoittaa, että julkiset tahot tukevat kestävää ja resurssitehokasta liiketoimintaa, ymmärtävät entistä paremmin uusia arvonluonnin tapoja ja vahvistavat tutkimus- ja muun rahoituksen kanavoitumista Suomeen.

Agenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Työhön ovat osallistuneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy. Arvokkaita näkemyksiä on saatu yrityshaastatteluiden, työpajojen, verkkokyselyn ja lausuntokierroksen avulla.

Linkkejä:
Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 6a/2018)
MMM:n ja YM:n tiedote 13.6.2018: Vesiosaamisen kysyntä kasvaa maailmalla – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö liiketoiminnan kasvun avain Suomelle
Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 10.7.2018.

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma rahoittaa puurakentamista edistäviä toimia

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma käynnistää Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman, jonka avulla edistetään puun käyttöä rakentamisessa myöntämällä tukea erilaisille hankkeille. Tukiohjelmassa kohdennetaan tukea valittuihin alan teemoihin sekä aktivoidaan sidosryhmiä ja kannustetaan uusia toimijoita. Tavoitteena on saavuttaa avustettavien hankkeiden myötä laaja vaikuttavuus alan kasvun vauhdittamiseksi. Rahoitusta myönnetään yhteensä enintään 2,5 miljoonaa euroa.

Ensimmäinen hakukierros: Puurakentamisen digitalisaation edistäminen

Ensimmäisellä hakukierroksella ympäristöministeriö myöntää tukea puurakentamisen digitalisaatiota edistäviin ratkaisuihin. Hakuaika on 1.8.2018-30.9.2018.

Digitalisaatio tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia puun arvoketjun kehittämiseen, aina metsistä jalostettuihin tuotteisiin saakka. Digitalisaation avulla on mahdollista edistää tiivistyvien kaupunkien rakentamista, kehittää terveellisen ja turvallisen julkisen rakentamisen sekä teollisen puurakentamisen ratkaisuja ja vauhdittaa alueellisten osaamiskeskittymien muodostumista.

Ketkä voivat hakea tukea?

Tukea voivat hakea kaikki yksityiset ja julkiset organisaatiot ja yritykset, jotka ovat oikeushenkilöitä. Hakija ei voi olla yksityishenkilö. Hakijana voi olla myös konsortio. Mikäli konsortio hakee tukea, hankkeella on oltava yksi päähakija, jonka kanssa ympäristöministeriö tekee sopimuksen tai avustuspäätöksen. Päähakija vastaa hankkeesta kaikkien konsortion osapuolten puolesta ja huolehtii siitä, että konsortio on sopinut keskenään hankkeen toteuttamisesta riittävällä tavalla.

Teemat, joihin tukea hakevien hankkeiden on tarjottava ratkaisuja

Tietomallipohjainen (BIM) suunnittelu puurakentamisen tehostamiskeinona

Teollisessa puurakentamisessa on tarve yleisille tietomallivaatimuksille, yhteisille menetelmille sekä avoimille standardeille. Tietomallinnuksen yleiset kirjastot ja nimikkeistöt helpottavat puurakentamisen hankintoja ja vaihtoehtojen vertailua suunnitteluprosessin varhaisessa vaiheessa.

Tietomallipohjainen suunnittelu vaatii sekä määrämuotoista suunnitteluprosessia että tuoteosasuunnittelun ja valmistajan tuotannonsuunnittelun välisten rajapintojen täsmentämistä. Lisäksi puurakentamisessa on tarve mallinnustyötä nopeuttaville BIM-ohjelmistojen suunnittelukomponenteille. Tietomallien tietosisältöä on mahdollista hyödyntää tuotantoautomaation ohjauksessa rakenneosia valmistettaessa, mikä osaltaan tehostaa tuotantoa.

Suunnitteluprosesseja ja valmistuksen rajapintoja sujuvoittamalla voidaan tehostaa merkittävästi puurakentamisen arvoketjua ja muuttaa tapoja, joilla rakennusala toimii. Puurakentamisen teollinen esivalmistus tuo mukanaan runsaasti uusia sovelluksia. Myös puurakentamisen rakennejärjestelmät ovat muuttumassa, ja tietomallintamisen kehitys tapahtuu rakennushankkeiden yhteydessä. Toimialan tulisi tunnistaa hyödyllisiä suunnittelutyökaluja yhteistyössä ohjelmistoyritysten kanssa.

Kestävää laatua ja tiedon rajapinnat

Rakentamisen laadunvarmistuksen avulla voidaan löytää järkeviä tapoja rakentaa materiaali- ja energiatehokkaasti. Samalla rakennuksista tulee yhä terveellisempiä ja turvallisempia niiden käyttäjille. Sisäympäristön laadun seuranta, rakennusfysikaaliset arvioinnit, kosteuden ja haitallisten aineiden hallinta sekä kiinteistöhallinta kehittyvät uusilla sovelluksilla, älykkäillä rajapinnoilla ja seurantatyökalujen avulla.

Puurakentamisen perinne ja osaamisperusta tarjoavat arvokasta tietoa nykyrakentamisen kehitykseen. Digitaalisia työkaluja käyttämällä on mahdollista oppia puurakentamisen kulttuuriperinnöstä ja monipuolistaa puun käyttöä rakentamisessa.

Rakennuksen elinkaaren kustannuslaskennan avulla on mahdollista parantaa teollisen puurakentamisen kilpailukykyä ja tuottaa kestävää arvoa. Tiedonkeruuta on yhä kehitettävä, jotta ratkaisut jalkautuvat rakennusalan käytäntöihin ja tuotekehitykseen.

Vähähiilisen rakentamisen edistäminen digitalisaation ja tiedonlouhinnan keinoin

Rakentamisen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarvitaan parempia laskentamenetelmiä ja tietokantoja, helppokäyttöisiä arviointityökaluja sekä käytännönläheisiä pilottihankkeita, joissa tutkitaan puun käyttöä rakentamisessa ja sen ympäristövaikutuksia rakennusten elinkaaren loppuun saakka.

Rakennetun ympäristön arvioinnissa digitalisaatio ja datan hyötykäyttö tarjoavat uusia keinoja ja alustoja löytää ratkaisuja ajankohtaisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tiedonkeruun avulla voidaan laskea esimerkiksi puutuotteiden hiilivarastot, verifioida rakennusten elinkaarilaskennan tulokset ja saada puutuotteiden ympäristöselosteita.

Materiaalitehokkaiden, uusiutuvien ja kierrätettävien puupohjaisten tuotteiden kehitys ja käytön edistäminen perustuvat materiaalivirtojen seurantaan ja laadunvarmistukseen. Tähän tarvitaan uusia alustoja ja kokeiluja, joiden avulla tutkimustieto saadaan siirrettyä rakennusalan käytäntöihin ja samalla parannettua alan ympäristötehokkuutta sekä puurakentamisen arvoketjuja ja ekosysteemejä.

Hakemusten arviointi

Avustushakemukset arvioidaan pisteyttämällä ne alla esitettyjen kriteerien mukaisesti asteikolla 1-5. Ympäristöministeriön ja tarvittaessa muiden ministeriöiden edustajista koostuva asiantuntijapaneeli pisteyttää avustushakemukset ja asettaa ne paremmuusjärjestykseen.

Arviointikriteerit

  • Kyky edistää puurakentamista: Hanke edistää puun käyttöä rakentamisessa digitalisaation keinoin ja sovittaa rakentamisen digitalisaation ratkaisut puurakentamisen käytäntöön. Puurakentamisen näkökulma ja soveltamisen tavoite ovat hankkeessa selkeästi perusteltuja.
  • Hanke on innovatiivinen, uusi ja kokeellinen: Hanke tähtää tulevaisuuteen ja sillä on uutuusarvoa. Jos hanke ei ole sinänsä uusi, se voi tukea olemassa olevan parhaan käytännön jalostamista, pilotointia tai kokeilua. Hanke tai siinä esitetty ratkaisu on jotain uutta ja erityistä tai uudella tavalla tehty tai siihen liittyy uusia ja erityisiä elementtejä. (Kriteeriä ei sovelleta 31 artiklan mukaisiin koulutustuki-hakemuksiin.)
  • Vaikuttavuus: Hanke liittyy rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaation toteutumisen kannalta keskeiseen haasteeseen tai mahdollistaa muita, vaikuttavuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. Hanke vauhdittaa rakennusalan toimintatapojen muutosta ja muuttaa alan nykyistä toimintamallia, jossa puun käytöstä ei saada korkeinta mahdollista lisäarvoa. Hanke tähtää kestäviin ja laadukkaisiin toimintamalleihin, ja sillä on potentiaalia systeemiseen muutokseen yhteiskunnassa. Hanke voi edistää erilaisten standardien yhteentoimivuutta ja kehitystä.
  • Toteuttamiskelpoisuus: Toteuttajilla on riittävä osaaminen ja verkostot toteuttamiskelpoisen ja taloudellisesti järkevän ratkaisun kehittämiseen, käyttöönottoon ja vakiinnuttamiseen. Hanke on toteutettavissa esitetyn suunnitelman, aikataulun ja käytettävissä olevien resurssien mukaisesti. Hankkeen keskeinen sisältö ei ole tuotteen tai palvelun myynti. Lisäksi hankkeen budjetti on realistinen.
  • Monistettavuus: Hankkeessa saadut opit ovat hyödynnettävissä myös muilla aloilla ja isommassa mittakaavassa.
  • Jatkuvuus: Hakemuksessa osoitetaan vahva sitoutuminen, resurssit ja suunnitelmat toiminnan jatkuvuudesta hankkeen jälkeen.
  • Viestinnällisyys: Hankkeen toteuttajat sitoutuvat suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeen viestinnän. Viestinnän tavoitteena on levittää hankkeesta saatuja oppeja ja mahdollistaa niiden monistettavuus sekä lisätä kuluttajan tietoisuutta puusta valmistetuista korkean arvon lisätuotteista.

Hakumenettely

Kaikki myönnettävät tuet ovat valtionavustuksia. Avustushakemus pitää kohdistaa yhteen alla olevista ryhmäpoikkeusasetuksen tukiluokista. Yhdestä hankkeesta hyväksytään vain yksi hakemus ja sen voi kohdistaa vain yhteen tukiluokista. Tukiluokkia koskevat ehdot ja tukiprosentit löytyvät tukiohjelman ohjeista hakijoille ja avustuksen saajille  (kohdasta 4).

a) 25 artiklan mukainen tutkimus- ja kehityshankkeisiin myönnettävä tuki
3) kokeellinen kehittäminen

b) 31 artiklan mukainen koulutustuki

c) 53 artiklan mukainen tuki kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen

Tukiohjelman kohdassa 5 kuvataan muun muassa hakemuksessa vaadittavat hakijan ja hankkeen tiedot.

Hakumenettelyyn sovellettava lainsäädäntö

Hakemuksen jättäminen

Ensimmäinen hakukierros suoritetaan poikkeuksellisesti täyttämällä PDF-lomake. Jatkossa valtionavustusta haetaan sähköisen verkkolomakkeen kautta. Avustushakemus laaditaan hakuilmoituksen ja tukiohjelman ohjeiden mukaisesti. Kaikkiin kohtiin on vastattava – vaillinaisesti täytetyt ja hakuajan jälkeen lähetetyt lomakkeet jätetään huomioimatta. Hakemuksen tulee allekirjoittaa henkilö, jolla on virallinen nimenkirjoitusoikeus. Hakemukseen tulee liittää vapaamuotoinen toteutussuunnitelma.

Avustushakemukset lähetetään sähköpostitse 30.9.2018 klo 23.55 mennessä osoitteella kirjaamo@ym.fi. Viestiin merkitään ”Kasvua ja kehitystä puusta; avustushaku syksy 2018”.

Ympäristöministeriö tekee avustuspäätökset 31.10.2018 mennessä.

Hakulomake ja ohjeet

Lisätietoja
Puurakentamisen toimenpideohjelma – Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelma: puutuki@ym.fi

Puurakentamisen toimenpideohjelma

 

Ympäristöministeriön tiedote 12.7.2018, päivitetty 20.7.2018, julkaistu biotalous.fi:ssä 31.7.2018

Osallistu verkkokeskusteluun suomalaisesta ruuasta ja sen tuottamisesta

Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ovat kutsuneet vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Osana selvitystyötä suomalaisesta ruuasta ja ruuantuotannosta on tänään käynnistynyt verkkokeskustelu, johon kaikki suomalaiset ovat tervetulleita vastaamaan, kannustaa selvityshenkilö Reijo Karhinen.

”Nyt on jokaisella suomalaisella mahdollisuus vaikuttaa siihen, että meillä on mahdollisuus syödä kotimaista ruokaa myös tulevaisuudessa”, selvityshenkilö Reijo Karhinen sanoo.

”Haluan nyt aidosti uusia aihioita ja näkemyksiä keskusteluun ruuasta ja siihen verkkokeskustelutyökalumme tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet. Sidosryhmien näkemyksiä kuulemme muutenkin, joten haluamme antaa nyt suunvuoron erityisesti kuluttajille ja yksittäisille ruuan tuottajille”, Karhinen toteaa.

Puhtaus, terveellisyys ja turvallisuus tulevat usein ensimmäisenä esiin kun keskustellaan suomalaisesta ruuasta ja ruuantuotannon tulevaisuudessa tärkeistä asioista. Tulevaisuuden laadukkaan ruuantuotannon edellytyksenä on kuitenkin toiminnan kannattavuus, Karhinen toteaa.

Selvityshenkilö Karhinen halusi aloittaa työn verkkoaivoriihellä. Sen jälkeen työ jatkuu loppuvuoden ajan niin verkossa kuin eri sidosryhmien kanssa järjestettävien tapaamisten ja työpajojen muodossa. Selvitystyön tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2019.

”Verkkoaivoriihemme on innovatiivinen kysely, jossa vastaajalle tarjoutuu mahdollisuus ottaa kantaa esitettyihin kysymyksiin luovalla tavalla. Tervetuloa mukaan”, Karhinen sanoo.

Verkkoaivoriiheen pääsee tästä:

www.ruuantuotantokannattavaksi.fi

Yhteydenotot selvityshenkilölle: ruokaselvitys@gmail.com

 

Maa- ja metsätalousministeriö 13.7.2018 

Kooste saaristo- ja vesistömatkailun parhaista paloista

Saaristoasiain neuvottelukunta kokosi yhteen 80 saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun esimerkkikohdetta ja hyväksi havaittua toimintamallia. Työ vahvisti käsitystä siitä, että kiinnostus vesistömatkailua ja sen kehittämistä kohtaan on suurta kaikkialla Suomessa. 

Koonti on osa Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet ja toimintamallit -selvityshanketta, jossa analysoitiin kotimaisia ja valikoituja ulkomaisia kohteita sekä niissä tarjottavia tuotteita. Laaja kirjo kohteiden esittelyjä löytyy hankkeen loppuraportista. Raporttiin on myös kuvattu hyväksi havaittuja toimintamalleja liittyen muun muassa yritysten tuotekehitykseen ja markkinointiin. Esimerkeistä voidaan ottaa oppia vesistömatkailun kehittämiseen yritys- ja aluetasolla.

Ulkomaan kohteiden tarkastelussa nousi esille kymmeniä kohteita ja palveluja, joita Suomessa voidaan
tuottaa sellaisenaan tai poimia ideoita ja toimintatapoja Suomen oloihin sopiviksi. Lisäksi ulkomaisten kohteiden tarkastelussa nousi vahvasti esille kestävä kehitys, ympäristöystävällinen matkailu sekä yritysten näkyvä ympäristösertifiointi kansallisilla tunnuksilla.

Selvitystyö konkretisoi sen, että Suomen vesistöalueet kokonaisuutena ovat monimuotoisuudessaan jopa koko maailman kärkeä, ja niiden matkailullisessa kehittämisessä ei ole rajoja näkyvissä. Myös ympärivuotinen palveluiden tarjonta on vahvistumassa.

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö organisoivat ja rahoittivat hanketta vuosina 2017–2018. Hankkeen toteuttivat konsultit Hannu Komu, Onvisio Consulting ja Sari Selkälä, Caprice Consulting yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa.

Tutustu kohteisiin ja hyviin toimintamalleihin hankkeen loppuraportista.

Lisätietoja:

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö
Puhelin 0400 744 900 tai sähköposti jorma.leppanen(a)mmm.fi

Kuva: Allas Sea Pool / Eetu Ahanen

Artikkeli on julkaistu 29.6.2018

Oivallusvaaran seinättömät palvelut tarjoavat terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Luonnossa hengityksesi alkaa tasaantua ja alat rentoutua kahden minuutin oleskelun jälkeen. Vartin oleskelun jälkeen leposykkeesi rauhoittuu ja verenpaineesi laskee. Oltuasi paikassa kolme varttia sinun luovuutesi, ongelmaratkaisukykysi, tarkkaavaisuutesi ja muistisi paranevat. Kahden tunnin oleskelun jälkeen elimistösi puolustuskyky paranee – puhumattakaan sen tuomista vaikutuksista pidemmällä aikavälillä.

Miksi siis enää haluisit viettää aikaa sisätiloissa, varsinkaan jos kyse on ihmisille suunnatuista terveyspalveluista? Näin kysyy nuori ja edistyksellinen Oivallusvaara Oy, joka on uusien tutkimustulosten tavoin todennut luontoympäristöissä oleskelun tuovan ihmisille hyvinvointia monissa eri muodoissa.

Perusta moniammatillisuudessa ja luonnon terveysvaikutuksissa

Oivallusvaaran tiimiin kuuluvat yleislääketieteen erikoislääkäri, toimintaterapeutti, psykoterapeutti, fysioterapeutti, lähihoitaja, eläintenkouluttaja ja lauma eläimiä, jotka nekin toimivat tarvittaessa mukana asiakastyössä.

Vuonna 2016 perustetun yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa lääkärin sekä toimintaterapeutin metsävastaanotot, eläinavusteinen toimintaterapia sekä toimintaterapeutin vastaanotto maatilaympäristössä. Lääkäripelkoisten on mahdollista tilata lääkärikotikäynnille koiran kanssa.

Oivallusvaaran lääkäri Janne Tuovila tekee myös tavallisia kotikäyntejä, mutta asiakkaan niin toivoessa voi lääkäri lähteä mukaan myös metsäkävelylle, sillä usein vaikeista omaan terveyteen liittyvistä asioista voi olla vaikea puhua kasvotusten. Tuovila kokeekin työskentelyn mielekkäämpänä, kun vastaanotolle tulevaa ihmistä ei tarvitse kohdata alituisessa kiireessä. Oivallusvaaran tarjoaman lääkärin vastaanoton aikana sairauden syitä on mahdollista tarkastella laajemmin kuin perinteisellä lääkärin vastaanotolla.

Myös toimintaterapia tai psykoterapia on mahdollista toteuttaa ulkoilmassa, metsässä, puistossa tai maatilalla. Kuntoutus suunnitellaan aina asiakkaan omista lähtökohdista. Luonnossa ihmisiin saa aivan erilaisen kontaktin ja tarvittava luottamus syntyy helpommin. Ajan mittaan sopivassa ympäristössä solmitut asiakassuhteet ovat etu sekä asiakkaalle että palveluntuottajalle, koko yhteiskunnalle.

Luonnon terveyshyödyt osaksi uudistuvia sote-palveluita?

Asiakkaiden kiinnotus uusia palvelumuotoja kohtaan on herännyt samaan tahtiin kun tutkimustietoa on tullut lisää. Oivallusvaaran lääkäripalvelut ovat tavalliseen tapaan KELA-korvausten piirissa, mutta luonto- ja eläinavusteisen terapiamuotojen matka osaksi julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on vielä puolitiessä. Ensimmäisiä askelia on kuitenkin jo otettu, kun Oivallusvaaran solmi toimintaterapiasopimukset HUS:in ja Carean kanssa luonto-ja eläinavusteista terapian tarjoamisesta. Oivallusvaarassa luotetaan täysillä siihen, että luonnon terveysvaikutukset ja moniammatillisuus tuovat etuja tulevassa sosiaali- ja terveysuudistuksessa.

Oivallusvaaran palveluihin kuuluvat myös retki- ja virkistystoiminta. Myös niissä yhdistellään luonnon terveysvaikutuksia, luontoliikkumista sekä paikkoihin liittyviä menneitä tarinoita.

Oivallusvaarassa tavoitteena on tarjota vain sellaisia palveluita, joita he myös itse haluaisivat käyttää. Työnteon näkökulmasta katsottuna parhaita tuloksia syntyykin silloin kun myös työntekijät saavat työskennellä sellaisessa työympäristössä, jossa viihtyy parhaiten.

Artikkelin kirjoittaja Eerika Korhonen toimii toimintaterapeuttina perustamassaan Oivallusvaara Oy:ssä.

Lisätietoja: puh. 040-0933508

www.oivallusvaara.com

Oivallusvaara Oy on perustettu vuonna 2016 ja se tarjoaa erilaisia terveys- ja virkistyspalveluita. Yritys toimii pääosin Uudenmaan alueella, mutta ammentaa vapaa-ajallaan ideoita Pohjois-Savon vaaroilta ja Pohjois-Pohjanmaan soilta. Oivallusvaara kuuluu Luo hyvää! Itä-Uudenmaan luonto- ja eläinavusteiset hyvinvointiyrittäjät -yritysryhmähankkeeseen. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin maaseuturahastosta. Hankkeen avulla Oivallusvaara on vieraillut mm. Pohjois-Norjassa tutustumassa paikallisiin luontoalan yrittäjiin.

Artikkeli on julkaistu 26.6.2018

On aika modernisoida Euroopan talous

Kun tarkastelemme nykyistä tapaamme tuottaa ja kuluttaa tuotteita, ei se näyttäydy kestävänä pidemmällä aikavälillä. Globaali väestönkasvu ja raaka-aineiden niukkuus muodostavat yhtälön, joka pakottaa pohtimaan uusia vaihtoehtoja nykyisille kulutustavoillemme. Uskon, että ratkaisut tähän ovat löydettävissä.  Työskennellessäni Euroopan komission varapuheenjohtajana, vastuullani työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky, olen asettanut tavoitteekseni jatkuvasti modernisoida Euroopan taloutta ja haastaa totuttuja tapoja. Yksi painopistealueeni on ollut luoda eurooppalaiselle kiertotaloudelle suotuisa lainsäädäntöympäristö.

Kiertotalouden tavoitteena on korvata nykyinen lineaarinen kulutus toimintamallilla, jossa otamme käytetyt materiaalit takaisin hyötykäyttöön pois heittämisen sijaan ja valmistamme niistä uusia tuotteita. Kiertotalouden keskeisin periaate on resurssitehokkuus, minkä avulla tuotteita ja palveluita voidaan tehdä ympäristöystävällisemmin ja kilpailukykyisemmin. Samalla se tuottaa hyötyjä yrityksille ja kuluttajille. Edistääkseen kiertotalouden toteutumista komissio julkaisi vuonna 2015 maailman ensimmäisen Kiertotalouden toimintaohjelman (Circular Economy action plan).

Komission tammikuussa esittelemä muovistrategia on yksi laajan Kiertotalouden toimintaohjelman aloitteista. Muovimateriaalit ovat taloutemme kannalta hyvin keskeisessä roolissa ja ne mahdollistavat toimintaamme monilla eri sektoreilla. Tavoitteenamme on tukea Euroopan teollisuuden kasvua maailman innovatiivisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi. Nykyään alle 30 prosenttia Euroopan unionin alueella syntyneestä muovijätteestä kierrätetään. Muovien tarve alueella on noussut 49 miljoonaan tonniin. Suurin muovin käyttäjä on pakkausteollisuus, jota seuraavat rakennus- ja autoteollisuus.

Muovistrategian yhtenä päätavoitteena on, että kaikki pakkausmuovi olisi kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on myös käyttää vuosittain 10 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia uusiin tuotteisiin. Tätä varten olemme käynnistäneet EU:n laajuisen sitoumuskampanjan, jossa eri toimialojen yritykset voivat antaa vapaaehtoisen sitoumuksen kierrätysmuovin käyttämiseksi tuotteissaan. Strategian avulla pyrimme myös tavoittamaan alueelliset viranomaiset, jotka ovat keskeisessä roolissa politiikan toimeenpanossa.

Muutos edellyttää uusia innovaatioita. Tähän mennessä EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelma on tarjonnut yli 250 miljoonaa euroa rahoitusta muovistrategialle tärkeiden osa-alueiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä rahoitusta on tarjolla vielä 100 miljoonaa euroa lisää.

Pahimmassa tapauksessa muovi päätyy ympäristöön. EU:ssa pääsee joka vuosi valtameriin 150 000 – 500 000 tonnia muovijätettä. Määrää nostaa muovisten kertakäyttötuotteiden kasvava käyttö. Nämä tuotteet eivät useinkaan päädy kierrätykseen, vaan muuttuvat roskiksi käytön jälkeen. Kertakäyttötuotteisiin lukeutuvat mm. erilaiset pienet pakkaukset, pussit, kertakäyttökupit, kannet, pillit ja ruokailuvälineet. Tutkimustieto vahvistaa, että merten roskista 50 prosenttia on kertakäyttöisiä muovituotteita ja 27 prosenttia kalastusvälineitä, kuten esimerkiksi verkkoja.

Muovistrategian valmistumisen jälkeen komissio laati direktiiviesityksen kertakäyttöisten muovituotteiden vähentämiseksi. Direktiivin tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille välineitä ryhtyä toimiin niillä osa-aluilla, joilla tarve on tunnistettu. Muovistrategia, sen paremmin kuin direktiivikään, eivät ole itsessään muovin vastaisia, vaan itse asiassa ehdotamme erilaisia ​​toimintamalleja, jotka ottavat huomioon kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajien tarpeet sekä liiketoimintamahdollisuudet. Toimimme paitsi ympäristön hyväksi, myös luodaksemme edellytyksiä kestävämmille vaihtoehdoille. Siten syntyy uusia edellytyksiä muovia korvaaville ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetuille tuotteille, kuten uusiutuvalle muoville tai erilaisille selluloosapohjaisille tuotteille. Hyvien kestävien esimerkkien avulla voimme avata tien tulevaisuuden innovaatioille. EU:n ulkopuolella sijaitsevien valmistajien, jotka haluavat myydä tuotteitaan unionin alueella, on noudatettava näitä sääntöjä. Tällä tavoin EU luo myös kansainvälisiä standardeja.

Olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa kiertotalousajattelu vahvistuu sekä siitä, että EU:n on oltava johtavassa roolissa kiertotalouden ratkaisujen löytämisessä. Kun hyödynnämme Euroopan unionin sisämarkkinoita hyvien esimerkkien ja standardien käyttöönotossa, olen varma, että luomme sillä yrityksillemme merkittävää kilpailuetua. Samalla vakuutamme globaalit kumppanimme, jotta hekin valmistautuisivat tekemään oman osuutensa.

 

Kirjoittaja Jyrki Katainen on Euroopan Komission varapuheenjohtaja, jonka vastuulla on työllisyyden, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn teemat. Katainen on ollut aktiivisessa roolissa sekä kiertotalouden kehittäjänä että tammikuussa 2018 julkaistun Muovistrategian laadinnassa.

yhteydenotot: jyrki-katainen-contact@ec.europa.eu

Haaste suomalaisille biotaloustoimijoille -blogisarjassa EU-alueen päättäjät ja vaikuttajat nostavat esiin tärkeitä kehittämiskohteita, joita voidaan ratkaista biotalouden keinoin.

Osallistu

Lue haasteeseen vastaajien kommentit ja osallistu keskusteluun bioeconomy.fi-sivuilla

#BioChallenge
#BioHaaste

Kirjoitus on julkaistu 21.6.2018

Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä

Uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutetaan syksyllä 2018. Energiavirasto järjestää marras-joulukuussa tarjouskilpailun, jonka perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään.

Kilpailutuksen kohteena on 1,4 terawattitunnin vuotuinen uusiutuvan sähkön tuotanto. Tarjouksia voivat tehdä sähkön tuottajat, joilla on pitkälle valmisteltu tuulisähkö-, aurinkosähkö-, biomassasähkö-, biokaasusähkö- tai aaltosähköhanke.

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilain voimaantulosta. Laki tulee voimaan 25.6.2018.

– Kyseessä on todennäköisesti maailman teknologianeutraalein tarjouskilpailu, jonka mukaan tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille. Tarkoitus on katsoa miten uusiutuvan sähkön eri tuotantomuodot todellisuudessa pärjäävät, kun ne asetetaan samalle viivalle, kertoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Järjestelmä on ylimenokauden ratkaisu, joka tarvitaan varmistamaan Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Se on veronmaksajille merkittävästi edullisempi tapa tukea uusiutuvan sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä­, jonka se korvaa, ministeri Tiilikainen vakuuttaa.

Kilpailutuksen toteutuksen edellytyksenä on, että eduskunta hyväksyy parhaillaan käsittelyssään olevaan valtion vuoden 2018 ensimmäiseen lisätalousarvioon esitetyn valtuuden valtion tuesta yhteensä enintään 1,4 TWh:n vuosituotannolle. Tukea maksettaisiin 12 vuoden ajan. Arvion mukaan tukea maksettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Voimaan tulevalla lailla muutetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Laissa säädetään tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa edistetään teknologianeutraalisti uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Syöttötariffijärjestelmä suljetaan uusien biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta.

Sähkön tuottaja, jonka voimalaitos hyväksytään preemiojärjestelmään, saa tarjouksessa ilmoittamansa preemion mukaan määräytyvän tuen. Sähkön markkinahinnan nousu pienentää preemion perusteella määräytyvää tukea. Tuottaja on velvollinen tuottamaan sähköä hyväksytyn tarjouksen mukaisesti. Velvollisuutensa laiminlyövä tuottaja määrätään maksamaan valtiolle alituotantokorvausta. Preemiojärjestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa määräajan.

Energiavirasto kertoo heinäkuussa verkkosivuillaan tarkemmin kilpailutuksen käytännön toteutuksesta ja aikataulutuksesta.

Lisätietoja verkossa:

tem.fi/paatokset

Tiedotustilaisuuden esitysaineistot:

Ministeri Tiilikaisen esitys
Uusiutuvan sähkön tuotantotuen kilpailutus, Roland Magnusson Energiavirasto

Lisätiedot:

energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, puh. 029 506 2078

 

Työ- ja elinkeinoministeriö  20.6.2018 

Kokemuksiani biotalous-polun KasvuOpenista

Kun meidät alunperin kutsuttiin KasvuOpeniin Metsämessuilla, jäin ihmettelemään, mistäköhän golf-tapahtumasta tässä on kyse. Metsäkeskuksen tapaamisessa asia tuli uudelleen esiin ja meitä houkuteltiin taas osallistumaan. Kovasti siitä intoiltiin, mutta tapahtuman tarkoitus jäi edelleen aika lailla hämärän peittoon. Meillä oli ja on kova halu kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ja kyseessä on ohjelma, jonka eri tukijat, kuten Nordea, Business Finland, Finnvera ja Metsäkeskus, haluavat auttaa pieniä yrityksiä kasvuun sekä juuri kansainvälistymään. Kiinnostukseni kasvoi entisestään, kun muistin, että yritys nimeltä Naava on ollut yhden vuoden voittaja ja tällä hetkellä porskuttaa huimaa vauhtia mm. jenkkimarkkinolla. Tulin tuon referenssin kautta uteliaaksi ja seuraavana olikin vaihe perustella osallistuminen osakkaillemme. Sain heidät innostumaan – innostusta saattoi edesauttaa ohjelman matalat kustannukset osallistuville yrityksille.

Seuraavaksi oli sitten itsetutkiskelun vuoro, kun tajusin, että hakemukseen pyydettiin ns. pitchaus-video, puhuva pää. Se ei ollut pakollinen, mutta otin haasteen vastaan ja sain kuvattua sellaisen. Yhtään kertaa en ole sen jälkeen sitä kuitenkaan uskaltanut itse katsoa… voi sitä häpeän määrää. Täytettyäni hakemuksen ja liitettyäni pyydetyt tiedot valmiille KasvuOpen-pohjalle sain automaattisen vastausviestin. Sen sisältö oli seuraavanlainen: ”Tässä on se mainitsemamme vahvistus hakemuksesi saapumisesta, voit nyt nojata taaksepäin. Sparrauksiin mukaan hakeminen on erinomainen päätös, lykkyä tykö!“ Itse asiassa viesti kuulosti ihan rennolta. Alkoikin vähän jännittää, että noinkohan meillä oli mahdollisuus tulla valituksi. Ja niinhän siinä kävi, että meidät tosiaan valittiin ja olimme yksi viidestätoista yhteensä 69:n hakeneen yrityksen joukosta biotalous-kasvupolun kiitoradalle.

Sparraavat myllärit

Ammattilaiset, jotka ovat kiitoradoilla sparrailemassa – ns. myllärit – kuulostivat taustoiltaan hyvin mielenkiintoisilta. Omien toivomustemme mukaan meille oli varattu henkilökohtaiset sessiot kymmenen myllärin kanssa. Ensimmäisen kiitopäivän lähestyessä alkoi taas jännittää, kun kollegan kanssa valmistelimme ”live pitchia” ja mahtavasta tuurista pääsimmekin sitten lavalle ihan ensimmäisenä. Vetäjillä oli kuitenkin homma niin ammattimaisesti ja upealla asenteella hallussa, että päivästä tuli suorastaan riemukas ja mielenkiintoinen niin pitchien kuin itse mylläysten osalta.

Alunperin tuntui siltä, että tapahtumassa saattaa olla hyvinkin läheisiä kilpailijoita meille. Todellisuudessa kuitenkaan mitään kilpailutilannetta ei syntynyt, mutta sitäkin enemmän verkostoja. Myllärit tulivat haastamaan meitä mm. markkinoinnista, kansainvälistymisestä, tuotteistamisesta, kiertotaloudesta, juridiikasta, ekologisuudesta, strategiasta sekä rahoituksesta. Osa keskusteluista oli laajempia, osa hyvin spesifisiä ko. aiheeseen syvästi pureutuvia. Saimme palautetta Pihqa-tuotteistamme, joita meillä oli mukana ja esillä, sekä kommentteja liiketoiminnan suunnitelmista ja haasteista. Vaikka jossain vaiheessa mylläreistä puhuttiin TV-ohjelma “SharksTank” tyyliin, he olivat erittäin kiinnostuneita auttamaan juuri meitä ja pääosin hyvin valmistuneita. Osa palautteesta ja kommenteista oli hyvin perusteltuja, osa taas jo meille ennalta tuttua asiaa. Toisaalta kaikki osa-alueet toivat, jos ei muuta, niin uskoa itseen ja siihen, että suuntamme on oikea. Kaikkien kanssa emme tietenkään olleet samaa mieltä. Ja niinkin yksinkertaisista asioista kuin tuotepakettien väreistä keskustellessamme olimme lähes henkilökohtaisten mieltymysten tasolla, josta ei voi kinastella.

Tärkeää mylläyksiin mentäessä oli miettiä valmiiksi aihealueen kysymykset. Lisäksi lähetin jokaiselle etukäteen henkilökohtaisen sähköposti/LinkedIn-viestin, josta oli helppo jatkaa varsinaisessa 45 minuutin mylläyksessä sekä sen jälkeen. Kiitoratapäivien välissä oli ns. avoin päivä kaikille mukaan hakeneille ja olikin kiva kuulla, minkälaisia erilaisia yrityksiä ja liikeideoita oli jäänyt ulkopuolelle kilpailun. Itse päivän sisältö ei kuitenkaan antanut kiitoradalle päässeenä meille mitään lisäarvoa ja ne myllärit, jotka intoutuivat vain puhumaan itsestään, eivätkä olleet tehneet kotiläksyjä (eli edes katsoneet niitä upeita pitchaus-videoita), olivat vähiten kiinnostavia.

Pihqa matkalla maailmanvalloitukseen

Mitä meille sitten jäi käteen ja maailmanvalloitusmatkalle matkalaukkuun eväiksi? Aika monta juttua itseasiassa, ja erityisesti nyt jo pitkälle kehittyneitä jatkokeskusteluja niin rahoituksen kuin kansainvälistymisenkin ammattilaisten kanssa. Sain KasvuOpenin jälkeen myös kutsun lähteä mukaan luonnon antimien Suomen laajuista logistiikkaa pohtivaan työryhmään ja taas sitä kautta mielenkiintoisiin uusin verkostoihin, joista on konkreettista hyötyä esim. juuri meille tärkeän pihkan ammattimaisen keräilyn näkökulmasta.

Kynnys KasvuOpeniin osallistumiseen on tehty hyvin matalaksi ja toteutus on hienosti viilattu kokonaisuus, jossa huumori siivittää kaikkea tekemistä. Tästä ohjelmasta on lähtenyt jo monta pientä ja keskisuurta yritystä maailmanvalloitusmatkalleen. Mahtavaa, että innovaatioita ja kasvuhaluisia yrityksiä tuetaan näin konkreettisesti. Ai, miten meille sitten kävi? No, emme voittaneet biotalouden kasvupolkua. Kunnia meni selvästi suuremmille yrityksille, jotka ovat olleet mukana jo useampana vuonna. Se olikin yksi opeista. KasvuOpeniin haetaan tyypillisesti uudestaan ja juuri mylläreiden annin, ei siis välttämättä niinkään voittamisen takia. Joten, ehkä meidän vain pitää alkaa miettiä uutta pitchaus-videota ja palata ensi vuonna ykköstiille entistä valmiimpina.

Blogin kirjoittaja:
Susanna Böckerman
CEO, Karelia Arctic Oy
+358 40 772 34 61

www.pihqa.com

Pihqa Facebookissa sekä Instagramissa @PIHQA.

Katso myös case-artikkeli: Suomen metsistä käsin kerätty kuusenpihka apuna moniin ihon ongelmiin

Julkaistu 15.6.2018

Progres® – tehopisara suomalaisesta metsästä

Progres® on mullistava rehukeksintö, jolla voidaan korvata rehuantibiootteja, edistää kotieläintuotannon kestävyyttä ja elintarvikkeiden puhtautta.

Antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmenen aikana. Laajaa antibioottien käyttöä elintarvikeketjussa on arvosteltu yhdeksi syyksi resistenttien bakteerikantojen kehittymiseen ja leviämiseen. EU:n ulkopuolella teollisessa tuotantoeläinkasvatuksessa rehuihin lisätään usein antibiootteja eläimen tuottavuuden ja nopean kasvun parantamiseksi.

Maailmanlaajuista tarpeetonta antibioottikäyttöä tulee vähentää. Monet elintarvikeyhtiöt jo nyt vaativat lihantuottajiltaan antibioottivapautta, mikä lisää tarvetta korvata rehuantibiootit luonnollisilla keinoilla.

Suomen johtava rehuvalmistaja Hankkija Oy ja mäntyöljyjalostamo Forchem ovat yhteistyössä tuoneet markkinoille Progresia sisältävät -rehut, joiden tehoaineena toimivat resiinihapot syntyvät selluloosateollisuuden sivuvirrasta.

Luonnollista tehokkuutta

Suomalaisesta mäntyöljystä jalostetulla biokemikaalilla, Progresilla ja sen sisältämillä pihkan resiinihapoilla voidaan muokata suolistomikrobistoa luonnonmukaisesti. Resiinihapoilla on myös myönteinen vaikutus eläinten suoliston kuntoon ja eheyteen ja sitä kautta pihkan tehoaine tukee eläimen hyvinvointia, terveyttä ja tuottavuutta.

Progresin kehitystyö alkoi vuonna 2008 Tekesin projektissa. Työ on jatkunut useissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa eri maissa ympäri maailmaa ja vaikutuksesta on saatu vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, jota on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä kongresseissa.

Progres muuntaa esimerkiksi lehmän pötsin mikrobistoa tuottavampaan muotoon. Pötsimikrobit tuottavat enemmän propionihappoa, joka on tärkein verensokerin lähtöaine maksalle. Se vähentää myös ketoosista johtuvaa maidon rasvapitoisuuden nousua, hillitsee energiavajeen syvyyttä ja lehmän laihtumista alkulypsykaudella yhtä tehokkaasti kuin propyleeniglykoli.

Progresia käytetään tällä hetkellä lisäksi myös porsas-, emakko-, kalkkuna- ja broilerirehuissa sekä vasikoiden juomarehuissa.

Progres rehuinnovaatio valloittaa maailmaa

Progres vastaa maailmanlaajuiseen tarpeeseen korvata rehuantibiootit kotieläintuotannossa ja vähentää mikrobiresistenssin haittoja ihmisille. Progres on ainoa luontaisia resiinihappoja sisältävä rehuaine markkinoilla ja sille on myönnetty useita kansainvälisiä patentteja. Rehuteollisuuden tarvitsema lopullisen resiinihapon määrä on pieni, vain yksi tuhannesosa rehun kokonaismassasta. Progresin käyttäminen kotieläinten rehuissa ei siis aiheuta suurien massojen rahtaamista. Progresin lisääminen rehuihin valmistuksen yhteydessä onnistuu eri rehutehtaissa ja valmistuspaikoissa ympäri maailmaa.

Progresin testimarkkinointi ja asiakaskokeet aloitettiin rajatulla alueella Euroopassa vuoden 2015 lopussa. Vuonna 2017 Progres-rehuilla ruokittiin jo 400 miljoonaa broileria ja tuotteen markkina-aluetta laajennettiin muualle Eurooppaan sekä Kaakkois-Aasiaan.

Progres voitti Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon 2018. Lue lisää tästä.

Linkkeja uutisiin ja artikkeihin:

Huippuluokan innovaatiot käyttöön porsaiden ruokinnassa.
Progresin innovaatio valloittaa Hollannin vasikkakasvatusta.
Progres paransi kasvua ja rehun hyväksikäyttöä juottovasikoilla.
Progres rehuinnovaatio valloittaa Puolassa.
Progres® väläyttelee tehoa hapanpötsiä vastaan

Yhteydenotot:

Juhani Vuorenmaa, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Hankkija Oy
Puhelin 010 402 7185 tai sähköposti juhani.vuorenmaa(a)hankkija.fi

Artikkeli on julkaistu 14.6.2018