FinnCERES – biomateriaalien uuden aikakauden kynnyksellä

Sellulankakerä

Puu taipuu moneksi, jos FinnCERES-lippulaivan asiantuntijoilta kysytään. Kasvit ja erityisesti puukuidut ovat VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkijoille inspiraation lähde. He katsovat puuta pintaa syvemmälle ja ovat löytäneet sille aivan uusia kestäviä käyttömahdollisuuksia.

Luonto tarjoaa monia erinomaisia materiaaleja, joista puu on vain yksi monista. Tutkijoiden haasteena on nyt ottaa mallia luonnosta ja luoda materiaaleille uusia käyttötarkoituksia. Uusilla biomateriaaleilla on merkittävä rooli, kun etsimme vaihtoehtoja esimerkiksi öljypohjaiselle muoville.

VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkijoiden käsissä puu muuttuu keinoksi siirtää dataa ja jopa valokuiduksi.

Kohti kestävää tulevaisuutta

VTT:n ja Aalto-yliopiston tutkijoiden erityisenä mielenkiinnon kohteena on luoda uutta taloudellista lisäarvoa sellupohjaisilla tuotteilla. Bulkkisellun sijaan Suomen vientiin tarvitaan täysin uudenlaisia, korkean jalostusarvon tuotteita.

Lignoselluloosan ominaisuudet ovat monella tapaa ylivertaiset. Se on lujaa ja helposti muokattavaa. Mikä tärkeintä, siitä voidaan valmistaa materiaaleja, jotka ovat kierrätettäviä ja biohajoavia, ja niiden käytöllä voidaan edistää kestävää kehitystä.

Keväällä 2018 Suomen Akatemia myönsi VTT:n ja Aallon FinnCERES-osaamiskeskittymälle merkittävän lippulaivarahoituksen. FinnCERESissä kehitetään uusia biopohjaisia materiaaleja vastaamaan aikamme haasteisiin. VTT on arvioinut, että Suomen metsäteollisuuden tuotannon arvo voidaan jopa kaksinkertaistaa vuoteen 2050 mennessä. Se edellyttää sekä merkittäviä tutkimuspanostuksia että muutosvalmiutta teollisuudelta.

Hankkeen tavoitteena on tarjota uusia kasvi- ja erityisesti puumateriaaleihin liittyviä teknologioita ja materiaaliratkaisuja. Lignoselluloosan ominaisuuksiin ja käyttömahdollisuuksiin paneutuva tutkimus auttaa kehittämään myös sellutehtaiden sivuvirroille arvokasta käyttöä. Lippulaivan ja sen ympärille rakentuvan ekosysteemin tähtäin on viedä Suomi materiaalien uudelle aikakaudelle.

Sovelluksia pakkauksista nanoelektroniikkaan

Kasvimateriaalit eli lignoselluloosan komponentit – selluloosa, ligniini ja hemiselluloosa -ovat toiminnan keskiössä. Selluloosan kyky imeä vettä ja sitoa sitä on ominaisuus, jota voidaan hyödyntää materiaaliratkaisuissa. Tätä ominaisuutta lippulaivan tutkijat tarkastelevat molekyyli- ja nanotasolla. Tutkijoiden tavoitteena on hyödyntää uusissa biomateriaaleissa myös kasveista löytyviä ominaispiirteitä.

Kasvipohjaiset biomateriaalit korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettua muovia esimerkiksi pakkauksissa, tekstiileissä ja erilaisissa suodattimissa. Selluloosaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää jopa elektroniikassa, fotoniikassa ja puolijohteissa. Selluloosan sovelluspotentiaali fotoniikassa perustuu siihen, että nanosellu taittaa valoa ainutlaatuisella tavalla. Ominaisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi maalien ja pinnoitteiden valmistuksessa.


Videolla tutkijoiden kehittämä selluloosasta valmistettu valokuitu, joka soveltuu antureihin, joissa on hyötyä materiaalin biohajoavuudesta. Valo etenee kuidussa, koska kuidun ydintä ympäröi sitä taitekertoimeltaan alhaisempi kuoriosa. Valo heijastuu ytimen ja kuorikerroksen rajapinnasta takaisin kuidun ytimeen. 

Mikromuovien ja hormonien sieppaus jätevedestä – kalat kiittävät

Nanoselluloosaa voidaan hyödyntää esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, koska siinä on aktiivista pintaa ja huomattavan paljon imukykyä. Yksi sovelluskohteista voi olla mikromuovien hallinta, niiden tunnistaminen, määrittäminen ja tehokas poistaminen jätevesistä. Aihepiiri, missä olemassa olevat menetelmät ovat riittämättömiä.

FinnCERESin tutkijat ovat myös valmistaneet sellukuitulankaa, joka sieppaa hormoneja ja muita lääkeaineita jätevedestä. Langan toiminta perustuu pintaan kiinnitettyyn sykliseen sokeriin, joka sieppaa tehokkaasti lääkeyhdisteitä – esimerkiksi ehkäisypillerien etinyyliestradiolihormonia – vedessä turvonneen kuidun onkaloihin. Tällaiset hormonit voivat vesistöön päätyessään vaikuttaa jopa kalojen sukupuoleen ja muuttaa uroskaloja naaraiksi.

Vihreämpää elektroniikkaa panimomäskistä

Biomassasivuvirroista – kuten panimomäskistä ja männynkuoresta – voidaan valmistaa biohiiltä, jota voidaan elektroniikan sovelluksissa, kuten aurinkokennoissa, hyödyntää energian varastoinnissa. FinnCERES-projektissa kehitetyn biohiilen kapasiteetti näyttää lupaavalta.

Yritykset mukaan

FinnCERESissä on käynnissä useita tutkimusprojekteja. Aallossa ja VTT:llä aihepiirin parissa vaikuttaa noin 200 tutkijaa, ja lukuisten tutkimushankkeiden lisäksi yhteisöön kuuluu myös yritysjäseniä. Akatemian lippulaivarahoituksen myötä toimijoiden yhteistyö ja yhteisten resurssien hyödyntäminen on noussut biotaloudessa uudelle tasolle.

FinnCERES verkossa: https://finnceres.fi/

 

Yhteydenotot ja lisätiedot:

Tutkimusprofessori Tekla Tammelin, VTT
puhelin 0400562814, sähköposti tekla.tammelin(a)vtt.fi

Professori Orlando Rojas, Aalto yliopisto
sähköposti orlando.rojas(a)aalto.fi

Yläkuvassa: Tutkijat kehittivät sellulangasta tehokkaan materiaaliin sieppaamaan hormoneja ja muita lääkeaineita. Langan pintaan yhdistetään syklistä sokeria, joka sieppaa tehokkaasti yhdisteitä vedessä turpoavan kuidun onkaloihin.

 


Agenda 2030

FinnCERES-hanke vastaa erityisesti YK:n jäsenmaiden kestävän kehityksen tavoitteisiin 9 ja 13 edistämällä kestävää teollisuutta ja innovaatiota sekä tarjoamalla kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ilmastonmuutosta vastaan.

SDG 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja SDG 13 Ilmastotekoja

 

 

 

Artikkeli on julkaistu 4.12.2019. 

GrainSense, laite ja pilvipalvelu viljan laadun analysoimiseen nopeasti ja langattomasti

GrainSense-analysaattorilla mittaat viljasta ja muista viljelykasveista kosteuden, proteiinin, öljyn ja hiilihydraatit jopa pellolla ennen sadonkorjuuta. 

Proteiini on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista viljassa, mutta sen mittaamiseen ei ole ollut helppoa ja nopeaa keinoa. Perinteisesti jyvien analysointia on ollut tarjolla vain laboratorioissa ja näytteen kerääminen sekä tuloksen saaminen on vienyt useamman päivän. GrainSense on kehittänyt kannettavan laitteen jyvien laadun analysointiin. Nyt maanviljelijöillä ja kotieläinten kasvattajilla on mahdollisuus mitata ja analysoida viljojen jyvien laatuominaisuuksia milloin vain ja missä vain.

Esimerkiksi sikojen ja siipikarjan kasvun optimoiminen on tärkeää tuloksen, ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta. Viljelijälle on monesti edullisinta ja ympäristöystävällisintä käyttää itse kasvatettua tai läheltä ostettua viljaa. Kotieläintuotannossa eläinten kasvun kannalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että rehuseoksen valkuaispitoisuus on oikea juuri sen eläinlajin ja kasvuvaiheen tarpeeseen, siksi rehuseosta tulee täydentää erillisellä valkuaisrehulla. GrainSensen avulla viljelijä pystyy sekoittamaan juuri oikean määrän viljaa rehuseokseen mittausdatan perusteella.

Maanviljelijä pystyy säästämään tuotantopanoksia myös mittaamalla viljojen ominaisuudet jo ennen puintia ja näin tekemään sadonkorjuusuunnitelman tuloksiin perustuen. Ruoka- ja rehulaatu voidaan erotella jo ennen kuivuria. Jopa lannoitusta voidaan tarkentaa seuraavaa vuotta varten, jos huomataan että valkuaispitoisuus eroaa suuresti sektoreiden välillä.

Patentoitu ratkaisu

GrainSense-palvelu sisältää lähi-infrapunaspektroskopiaan perustuvan analysaattorin sekä älypuhelinapplikaation ja pilvipalvelun. Pilvipalveluun on myös tietokonekäyttöliittymä. Tällä hetkellä tuettuja lajeja ovat: vehnä, ohra, ruis, kaura ja rypsi. Vuonna 2020 uusina lajeina ovat myös soijapapu sekä maissi.

Mittaukseen tarvitaan vain 3 grammaa viljanjyviä. Mittauksen jälkeen tulokset siirtyvät laitteesta langattomasti bluetoothilla puhelimen applikaatioon, joka lisää tuloksen yhteyteen GPS-koordinaatit. Tuloksia pystyy tarkastelemaan pilvipalvelun kautta joko puhelinapplikaatiolla tai tietokoneella. Pilvipalvelussa mittausten GPS-koordinaatit näkyvät interaktiivisella kartalla ja tulosten keskiarvoja on helppo laskea sekä jakaa tai tulostaa.

 

Yhteydenotot ja lisätiedot:
Edvard Krogius, Head of Commercial. +358 50 322 9392, edvard.krogius@grainsense.com

Lue lisää: www.grainsense.com
Grainsense Facebookissa ja Twitterissä

Artikkelin on kirjoittanut Katarina Partti, Grainsense Oy

 

GrainSense on suomalainen VTT:stä alkunsa saanut startup-yritys. Tuote on ollut kuluttajamarkkinoilla keväästä 2018 ja vuonna 2019 toimimme jo 15 eri maassa. Suomessa jälleenmyyjämme on Berner.

 


Agenda 2030

GrainSense edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita seuraavasti:

Tavoite 9: Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja – Olemme suomalainen yritys, joka tuottaa innovaatioita ja teollisuutta Suomeen. GrainSense on saanut alkunsa suomalaisesta innovaatiosta ja laitteet valmistetaan Suomessa. Meillä on kehitysyksikkö, jossa luomme uusia innovaatioita, kuten ensi vuonna markkinoille tulevan jauhatusmyllyn maissia ja soijapapua varten.

Tavoite 12: Vastuullista kulutusta  – Käyttämällä GrainSense-mittausdataa on mahdollista vähentää maatalouden ympäristökuormitusta vähentämällä polttoaineen, sähkön, lannoitteiden ja ylimääräisen valkuaisrehun käyttöä. Eläinten tarkka valkuaisruokinta vähentää ravinnehukkaa jätösten mukana.

SDG 9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuurejaSDG12 Vastuullista kuluttamista

 

 

 

Artikkeli on julkaistu 28.11.2019.

Selvitys: Suomeen suunniteltujen puukerrostaloasuntojen määrä kasvussa – nousua viime vuodesta 25 prosenttia

Puukerrostalohankkeiden määrä Suomessa on jälleen kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Viime vuonna suunnitteilla oli 6 000 uutta puukerrostaloasuntoa. Nyt niiden määrä on noussut 7 500:aan. Kärkisijaa puukerrostalohankkeissa pitää Tampere.

Tällä hetkellä Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia julkisia rakennuksia. Viime vuonna hankkeita oli kokonaisuudessaan 51, vuonna 2017 niitä oli 40.

Hankkeisiin on laskettu mukaan vähintään 3-kerroksiset puukerrostalohankkeet, joista varmasti toteutuvia on 18, todennäköisiä 31 ja mahdollisia 14 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.

Jos kaikki varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, Suomeen on tulossa lähivuosina miltei 7 500 uutta puukerrostaloasuntoa. Tämä on noin 1 500 asuntoa enemmän viime vuoteen verrattuna.

”Luvut osoittavat, että teollinen puurakentaminen on pääsemässä vauhtiin Suomessa. Viime vuosina Suomeen on perustettu useita puuelementtitehtaita, ja yhä useampi rakennuttaja on alkanut käyttämään puuta kerrostalojen runkomateriaalina”, ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino sanoo.

13:een maakuntaan suunnitteilla puukerrostaloja

Selvityksen mukaan puukerrostalohankkeita on tulossa tasaisesti ympäri maata; eniten hankkeita on kaavailtu Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Lappiin, Kainuuseen, Etelä-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen tai Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli 3-kerroksisia puukerrostalohankkeita.

”Toivon, että jokaisessa maakunnassa ja kunnassa puu nähtäisiin tasavertaisena rakennusmateriaalina muiden materiaaleihin kanssa. Puurakentamisen lisäämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa kaavoituksen, maankäyttösopimusten ja tontinluovutusehtojen kautta”, Heino sanoo.

Kaupungeista puurakentamisen kärkipaikkaa pitää Tampere. Jo varmoja kohteita on nousemassa Tampereella Härmälään, Kauppiin ja Rauhanniemeen. Todennäköisiä hankkeita on suunnitteilla seitsemän ja mahdollisia yksi.

Suurin yksittäinen käynnissä oleva puukerrostalohanke on Turun Linnanfältissä, johon on rakentumassa noin 950 puukerrostaloasuntoa.

Varmoja, julkisia puurakennushankkeita on tulossa Helsingin Jätkäsaareen ja Katajanokalle sekä Pudasjärvelle. Jätkäsaaren Wood Cityyn on rakenteilla peliyhtiö Supercellin toimistotalo ja suunnitteilla hotelli. Katajanokalle nousee metsäyhtiö Stora Enson uusi pääkonttori. Hirsirakentamisestaan tunnetulle Pudasjärvelle on rakentumassa vuonna 2021 valmistuva 3-kerroksinen hirsinen monitoimikeskus.

Muita varmoja puukerrostalohankkeita on tulossa Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Kirkkonummelle, Nurmekseen, Uuteenkaupunkiin, Vaasaan, Vantaalle ja Vesilahdelle.

Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018 ja 2019. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö, ja sen on koonnut arkkitehti Janne Tolppanen. Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on varmistettu kunnilta.

Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään 3-kerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, ympäristöministeriö
0295 250 203, petri.heino@ym.fi

Janne Tolppanen, selvityksen tekijä, arkkitehti
janne.j.tolppanen@gmail.com

 

Ympäristöministeriön tiedote 28.11.2019

Päivitetty Suomen matkailustrategia painottaa yhteistyötä matkailuviennin tuplaamisessa

Lumisia kuusipuita talvella Suomessa.

Suomen tavoitteena on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Matkailua kehitetään vastuullisena ja kasvavana palveluliiketoiminnan alana, joka luo hyvinvointia ja työllisyyttä ympärivuotisesti koko Suomessa.

Matkailualan kestävän kasvun ja uudistumisen mahdollistavat strategiassa tunnistetut neljä painopistettä:

1) kestävän kehityksen mukaisen toiminnan tukeminen,

2) digitaaliseen muutokseen vastaaminen,

3) saavutettavuuden kehittäminen matkailualan tarpeet huomioiden sekä

4) kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmistaminen.

Vuonna 2017 matkailuvienti muodosti yli 17 prosenttia palveluiden vientituloista, matkailun kokonaiskysyntä oli noin 15 miljardia euroa ja sen suora osuus BKT:sta 2,6 prosenttia. Matkailulla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia, ala ylläpitää alueiden elinvoimaa ja työllistää yli 140 000 henkilöä kautta Suomen.

– Matkailu on Suomelle suuren potentiaalin omaava palveluala ja kasvava vientiala. Matkailustrategiassa tunnistetut painopisteet mahdollistavat tavoitteemme kaksinkertaistaa matkailuvienti 8 miljardiin euroon vuoteen 2028 mennessä, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafsson kertoo.

Yhteinen ohjenuora matkailualan kehittämistyöhön

Läpileikkaavana teemana strategiassa on yhteistyö, joka on välttämätöntä matkailun kestävän kasvun ja uudistumisen saavuttamisessa. Matkailustrategia toimii matkailualan toimijoiden yhteisenä ohjenuorana matkailun kehittämistyössä. Toimenpiteitä toteutetaan poikkihallinnollisesti ja laajan toimijajoukon yhteistyönä. Toteutumista seuraa poikkihallinnollinen MiniMatka-työryhmä, jonka toimintaa työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi.

– Yhteistyön merkitys alan kasvun ja uudistumisen kehittämisessä on vahva, mikä näkyy strategian nimessäkin.  Matkailuviennin tuplaaminen edellyttää matkailutuotteiden huolellista ja laadukasta räätälöintiä kohderyhmien toiveiden mukaisesti. Tuotteiden tulee olla helposti ostettavissa digitaalisesti ja matkailualan toimintaa kehittää kestävän kehityksen mukaisesti, kansliapäällikkö Gustafsson painottaa.

Matkailustrategiasta keskustellaan kansliapäällikkö Jari Gustafssonin pyynnöstä järjestetyssä matkailuseminaarissa perjantaina 29.11.2019 Helsingissä. Myös median edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Suomen matkailustrategia vuosille 2019–2028

”Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun” on Suomen matkailustrategia vuosille 2019–2028. Strategiassa asetetaan matkailun kehittämiseksi tavoitteet vuoteen 2028 sekä toimenpiteet vuosille 2019–2023. Matkailustrategian taustalla on Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025, joka päivitettiin vuoden 2019 aikana työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana. Ministeriö vastaa Suomen matkailupolitiikan painotuksista ja koordinoi kehittämistyötä yhdessä muiden ministeriöiden ja alan toimijoiden kanssa.

Katso TEM:n ja Visit Finlandin matkailuseminaari verkossa:

Seuraa matkailualan seminaaria suorana perjantaina 29.11.2019 klo 9–12.30 tämän linkin kautta.

 

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, TEM, sanna.kyyra@tem.fi, puh. 050 358 9497 (matkailustrategia)
viestintäasiantuntija Johanna Keskitalo, TEM, viestinta@tem.fi, puh. 050 438 3692 (media)
projektiassistentti Kaisu Mäkelä, Visit Finland, kaisu.makela@businessfinland.fi, puh. 050 515 0355 (seminaaria koskevat tiedustelut)

Lue: Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun. Suomen matkailustrategia 2019–2028 ja toimenpiteet 2019–2028.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 26.11.2019

YK:n ilmastokokous Madridissa käyntiin maanantaina 2.12. – Suomi luotsaa EU:ta neuvotteluissa

YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat Espanjan Madridiin 2.-13.12. Kokous on viimeinen ennen Pariisin sopimuksen kauden alkua 2020. Neuvotteluita käydään erityisesti markkinamekanismeja koskevista säännöistä, lisäksi ohjelmassa ovat mm. ilmastonmuutoksesta aiheutuvia aineellisia vahinkoja ja menetyksiä koskevan mekanismin arviointi ja sukupuolten tasa-arvoa koskevan toimintaohjelman arviointi.

Pariisin sopimuksen sääntökirja saatiin neuvoteltua lähes valmiiksi Katowicen ilmastokokouksessa joulukuussa 2018, mutta markkinamekanismeja koskevat säännöt jäivät vielä sopimatta. Käytännössä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien päästötavoitteidensa saavuttamisessa vuodesta 2020 alkaen.

”EU:lle on tärkeää, että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia ja ettei samoja päästövähennyksiä lasketa useamman maan hyväksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

”Tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta”

Ilmastokokous siirtyi Santiago de Chilestä Madridiin Chilen sisäpoliittisen tilanteen vuoksi vain kuusi viikkoa ennen kokouksen alkua.

”On todellinen monenkeskisen yhteistyön voimanponnistus, että kokous onnistui järjestää alkuperäisessä aikataulussaan ja laajuudessaan. Ilmastotoimet eivät voi odottaa, ja niille on nyt myös entistä vankempi kansalaisten tuki. On tärkeää, ettei neuvotteluihin tullut katkosta”, ministeri Mikkonen sanoo.

Madridin ilmastokokousta pohjusti syyskuussa YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous New Yorkissa, jossa monet maat antoivat tiukempia päästövähennyssitoumuksia. Madridin ilmastokokous on ensimmäinen etappi, jossa sitoumusten etenemistä tarkastellaan. Sitoumusten laajamittaisempaa päivittämistä odotetaan kuitenkin vasta ensi vuoden aikana, ennen Glasgow’ssa järjestettävää COP26-ilmastokokousta.

Suomella avainrooli EU:n puheenjohtajamaana

Suomi johtaa EU-puheenjohtajamaan roolissa unionin ilmastoneuvottelutiimiä, koordinoi maiden kantoja ja puhuu kokouksessa EU:n puolesta. EU:n neuvottelumandaatti Madridin ilmastokokoukseen sovittiin Suomen johdolla lokakuun ympäristöneuvostossa.

Suomen pääneuvottelija Outi Honkatukia on myös nimitetty yhdeksi EU:n kolmesta pääneuvottelijasta. Hän neuvottelee EU:n puolesta muun muassa ilmastotoimien rahoitusta, toimintavalmiuksien parantamista ja teknologiaa koskevista kysymyksistä.

EU:n rooli neuvotteluissa on korostunut USA:n vetäytymisen myötä. USA jätti marraskuun alussa virallisen eronpyyntönsä Pariisin sopimuksesta. USA kuitenkin osallistuu vielä Madridissa neuvotteluihin osapuolena edellisvuosien tapaan, sillä ero tulee voimaan vuoden kuluttua eronpyynnön jättämisestä.

YK:n osapuolikokouksen ohella Madridissa järjestetään useita sivutapahtumia, jotka keräävät kaupunkiin yhteensä lähes 30 000 ihmistä kokouspäivien ajaksi. Joulukuun ensimmäisellä viikolla järjestetään erilliset tapahtumat Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n syksyn aikana julkaisemien ilmastoraporttien tiimoilta. Valtiovarainministerien ilmastokoalitio esittelee ilmastokokoukselle toimintasuunnitelmaansa maanantaina 9. joulukuuta. Koalition toisena puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Mika Lintilä. Myös paikallistoimijat ja yksityissektori ovat ilmastomessuilla vahvasti esillä.

Madridin kokousta ja Suomen valtuuskunnan kuulumisia voi seurata twitterissä #ilmastoCOP25.

Lisätiedot:

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi (Madridissa 8.-14.12.)

Ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. 050 341 1758, outi.honkatukia@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, ympäristöministeriö, p. 0295 250 227, marjo.nummelin@ym.fi (Madridissa 29.11.-14.12.)

Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, ympäristöministeriö, p. 050 5762604, riikka.lamminmaki@ym.fi (ministeri Mikkosen ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt ilmastokokouksen aikana, Madridissa 8.-14.12.)

Ympäristöministeriön tiedote 25.11.2019 

Pohjois-Suomen erityisperusteisia kalastusoikeuksia ja lohiregaalia koskeva selvitys antaa eväitä arvioida niiden vaikutuksia

Talvinen koskimaisema

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut selvityksen Pohjois-Suomen erityisperusteisista kalastusoikeuksista ja lohiregaalista. Selvityksen päätavoitteena on kartoittaa sitä, mikä on lohiregaalin ja erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käytön oikeudellinen tilanne tänä päivänä, ja arvioida eduskunnan kannan mukaisesti sitä, tarvitaanko uusia linjauksia ja niiden edellyt­tämiä muutoksia lainsäädäntöön.

Selvitys käsittelee sitä, mitä valtion lohiregaalilla tarkoitetaan nykyajassa ja mitä vaikutuksia lohiregaalista luopumisella olisi esimerkiksi kalastuksen järjestämiseen rajajokialueella.

Erillisenä kokonaisuutenaan selvityksessä tarkastellaan Pohjois-Suomen erityisperusteisia kalastusoikeuksia, erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käyttöä.

Julkaistavaan selvitykseen on pyritty kokoamaan asiakokonaisuuksia koskevat tiedot hyvin kattavasti.

Lohiregaalilla tarkoitetaan valtion yksinoikeutta lohen ja meritaimenen kalastukseen Peräme­ressä ja Pohjanlahteen laskevissa suurissa virroissa.

Koskitiloihin liittyvät kysy­mykset ovat lohiregaalista erillinen asiakokonaisuutensa. Esimerkiksi Tornion, Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntien alueella käy­tännössä kaikki koskialueet ovat muodostettu koskitiloiksi, joten aihetta käsitellään samassa selvityksessä.

Lohiregaalista luopumisen vaikutukset

Perämerellä ja etenkin Tornion-Muonionjokivarressa lohiregaaliin ja koskitilojen kalastusoikeuksien käyttöön liittyvät kysymykset ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä.

-Tämän selvityksen päätavoitteena on kartoittaa sitä, mikä on lohiregaalin ja erityisesti koskitilojen kalastusoikeuksien käytön oikeudellinen tilanne tänä päivänä, ja arvioida eduskunnan kannan mukaisesti sitä, tarvitaanko uusia linjauksia ja niiden edellyt­tämiä muutoksia lainsäädäntöön, sanoo selvityksen tehnyt asiantuntija Peppiina Huhtala.

Selvityksen mukaan lohiregaalista luopuminen ei siirtäisi kalastusoikeuksia koskien vieressä asuville, vaan oikeudet siirtyisivät vesialueen omistajille.

Selvityksessä arvioidaan, että lohiregaalista luopuminen nostaisi lupamaksujen ja kaupallisen kalastuksen kalastuspaikkojen vuokrapaikkojen hintoja.

Valtio menettäisi yhden keinon säännellä kalastusta. Lisäksi valtio menettäisi rajajokialueen lupatuloja. Nykyisellään lupatuloja käytetään kalastusmatkailun kehittämiseen ja jokialueen tutkimukseen ja valvontaan.

Selvitys auttaa muutostarpeiden arvioinnissa

-Selvityksen tarkoituksena on toimia apuna kalastusalan parissa työskenteleville ja päätöksentekijöille, jotta tulevaisuuteen voitaisiin katsoa yhteiseltä pohjalta siten, että oikeuksien nykytilanne on selvää ja mahdolliset muutostarpeet osataan arvioida, Huhtala toteaa.

Selvityksen tekemisessä ja siihen liittyvien aineistojen kokoamisessa on avustanut useita hallinnonalan parissa työskenteleviä henkilöitä.

Selvityksessä on otettu huomioon muun muassa maa- ja metsätalousministeriön tilaamat, vuonna 2015 valmistunut, Lapin yliopiston tutkijan, OTT Juha Joonan oikeushistoriallinen tutkimus lohiregaalista sekä Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessori Erkki Hollon lausunto vuodelta 2017.

Lisäksi selvitystä on kommentoi­nut OTT, professori Pekka Vihervuori ja OTT, Lapin yliopiston apulaisprofessori Matti Hepola.

Liitteet:
Pohjois-Suomen erityisperusteiset kalastusoikeudet ja lohiregaali : Nykytilanne ja mahdollisten muutostarpeiden arviointi verkossa.

Lisätiedot:
asiantuntija, selvityshenkilö Peppiina Huhtala, 050 465 0137, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.11.2019

Avustukset kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin vuodelle 2020

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta erityisavustuksia kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Vuoden 2020 määrärahojen hakuaika alkaa 25.11.2019. Maa- ja metsätalousministeriö ottaa hakemuksia vastaan 20.12.2019 kello 16.15 saakka.

Avustuksia kalatalousalan neuvontapalvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin myönnetään neuvontapalveluja järjestäville tahoille. Tuen myöntämistä harkittaessa otetaan huomioon neuvontapalveluja järjestävän tahon toiminnan vaikuttavuus, laajuus, aktiivisuus, laatu ja taloudellisuus sekä toiminnan kohderyhmä.

Erityisavustuksia myönnetään yleishyödyllisille oikeustoimikelpoisille yhteisöille.

Avustuksen saamisen ehtoja ovat lisäksi:

  • käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys
  • valtionavustuksen perusteltavuus avustukselle asetettujen tavoitteiden kannalta
  • tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen tai muihin tukiin nähden
  • sekä avustuksen kilpailuneutraalisuus.

Valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2020 haussa ovat:

  • Kalatalousalueiden neuvonta ja toiminnan käynnistäminen
  • Osakaskuntien neuvonta ja toiminnan tehostaminen
  • Kalastajien tiedottaminen ja neuvonta kalastuslainsäädäntöön ja alan strategioihin liittyvissä asioissa
  • Toiminta valtion kalastusmaksukertymän kasvattamiseksi
  • Kestävän käytön mukaisen vapaa-ajankalastuksen edistäminen
  • Lasten, nuorten ja perheiden kalastusharrastuksen edistäminen
  • Kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen

Neuvontahankkeiden vaikutusalueena on koko Suomi.

Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan tuesta päätetään vuosittain.

Hakemukset tulee toimittaa maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (kirjaamon katuosoite Hallituskatu 3 A, Helsinki; sähköposti: kirjaamo@mmm.fi). Määrärahojen tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät alla olevista linkeistä:

Hakuohje ja hakulomake:

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä avustuksista antaa erityisasiantuntija Roni Selén (puh. 0295 16 2462).

Myönteisen avustuspäätöksen saaneiden tulee toimittaa avustuksen käytöstä jälkikäteen selvitys avustuspäätöksen ohjeiden mukaisesti. Tilityksessä tarvittavat lomakkeet löytyvät oheisista linkeistä:

Lisätietoja

Roni Selén, erityisasiantuntija 
maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Erätalousyksikkö

400 000 euroa ympäristöjärjestöjen avustuksiin ja kolme miljoonaa Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeelle

Hallitus antoi tänään täydentävän talousarvioesityksensä, jonka mukaan luonto- ja ympäristöjärjestöjen avustuksiin varataan 400 000 euron lisäys ensi vuodelle.

”Luonnon köyhtyminen pysäytetään nyt. Se tarkoittaa, että lähikuukausina ja -vuosina käynnistyy ennätysmäärä luonnonhoito- ja ennallistamishankkeita. Tähän työhön tarvitaan avuksi myös järjestöt”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Esityksen mukaan valtio myös tukee Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 –hanketta kolmella miljoonalla eurolla. Lahti on ensimmäisenä suomalaiskaupunkina valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi (European Green Capital) vuodelle 2021. Teemavuoden isännöinnin arvioidaan maksavan yhteensä yhdeksän miljoonaa euroa.

”Lahti tarjoaa näyteikkunan Suomen ympäristöinnovaatio-osaamiseen Euroopan suuntaan. Lahden kehittämiä ympäristöratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa kaupungeissa ja erilaisissa olosuhteissa”, ministeri Mikkonen sanoo.

Lahti on jo tehnyt mittavan energiakäännöksen ja lopettanut kivihiilen käytön huhtikuun alussa. Lahdessa pilotoidaan parhaillaan asukkaiden henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa. Kaupunki perustaa teemavuotta varten oman yksikön, johon palkataan muun muassa markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijoita.

Lisätietoja:

Ministeri Krista Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, antti.heikkinen@ym.fi, p. 050 348 1406

Ympäristöministeriön tiedote 21.11.2019 

Yhteistyössä merkittävä metsiensuojelualue Sotkamon Losonvaaralle

Kuva Losonvaarasta, kaatunut lahopuu ja kukkia
© Ari-Pekka Auvinen, Luonnonperintösäätiö

Sotkamossa sijaitsevan Losonvaaran arvokkaan metsäalueen suojelu on laajentunut ympäristöministeriön, Kainuun ELY-keskuksen, Luonnonperintösäätiön ja maanomistajan Forest Holding Finland ky:n yhteistyössä. Uusien suojelualueiden koko on yhteensä noin 190 hehtaaria. Ne rajautuvat Losonvaaran Natura-alueeseen ja yhdistävät sen erilliset osa-alueet yhtenäiseksi lähes 640 hehtaarin kokoiseksi suojelualuekokonaisuudeksi.

Forest Holding Finland ky on myynyt 65 hehtaarin alueen Luonnonperintösäätiölle ja sopinut 124 hehtaarin rauhoittamisesta METSO-ohjelman kautta ympäristöministeriön ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa. Forest Holding Finland ky hallinnoi Merimieseläkekassan metsäsijoituksia.

Losonvaara sijaitsee Kainuun vaarajaksoalueella, jossa on säilynyt poikkeuksellisen laajoja ja luonnontilaisia kuusivaltaisia metsiä. Losonvaaran rehevät rinnemetsät ovat tunnettuja muun muassa useiden vanhan metsän lintulajien kuten sinipyrstön, pikkusiepon, pohjantikan ja kuukkelin runsaudesta.

”Losonvaaran suojelualue on tärkeä esimerkki yhteistyöstä luontomme monimuotoisuuden hyväksi. Kohde on luontoarvoiltaan merkittävä ja on erityisen arvokasta, että nyt suojeltu alue yhdistää aiemmin erillisiksi jääneet suojelualueet”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Uuden suojelualueen monimuotoisuutta lisäävät muun muassa kaksi puronnotkoa, lähde, useat pohjaveden tihkupinnat, rehevät valkolehdokkia kasvavat rinteet sekä rämeletto. Eri-ikäistä lahopuuta on lumi- ja myrskytuhojen vuoksi runsaasti. Vanhojen raitojen rungoilla kasvaa vaarantunutta raidankeuhkojäkälää ja raidantuoksukääpää.

Luonnonperintösäätiön suojeluasiantuntija Ari-Pekka Auvinen arvioi Losonvaaran luontoarvoiltaan yhdeksi arvokkaimista alueista, minkä suojeluun säätiö on tähän mennessä osallistunut.

”Kun ottaa huomioon koko Losonvaaran alueen laajuuden ja sen merkittävän potentiaalin uhanalaisten metsälajien kannalta, on tämä todellinen helmi Luonnonperintösäätiön nykyisten sadan suojelualueen joukossa. On todella hienoa, että kainuulaisten luonnonsuojelijoiden huoli alueelle tulossa olleista hakkuista kääntyi tällä tavalla kaikkia osapuolia lämmittäneeksi suojelupäätökseksi”, Auvinen kertoo.

Forest Holding Finlandin toimitusjohtaja Mikael Beck on tyytyväinen, että alueen suojelusta päästiin sopimukseen.

”Olemme erittäin mielissämme, että voimme olla mukana tuomassa oman panoksemme suojelualueeseen, jolla taataan Kainuun luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Kyseisen poikkeuksellisen laajan ja puustoisen alueen onnistunut suojelu on hyvä esimerkki erittäin rakentavasta yhteistyöstä eri sidosryhmien kanssa. Losonvaara on luonnoltaan erityinen kohde ja sen suojelu edistää yhteisten luontoarvojen ylläpitoa, mihin myös me olemme sitoutuneet”, Beck kertoo.

”Olemme tyytyväisiä yhteistyöhön ja toivomme, että vastaavia yhteishankkeita voisi olla jatkossakin. Etelä-Suomeen painottuvalla METSO-ohjelmalla on pystytty suojelemaan Kainuussa viime vuosina vain muutamia yksittäisiä luonnonsuojelullisesti erityisen merkittäviä kohteita”, toteaa ympäristöasiantuntija Marja Manninen Kainuun ELY-keskuksesta.

Losonvaaralla on myös merkittävää virkistysarvoa. Se sijaitsee vain vajaa 20 kilometriä Kajaanin keskustasta Sotkamoon suuntaan ja on jo nyt etenkin lintuharrastajien suosimaa retkeilymaastoa.

Kuvia Losonvaaralta median käyttöön (kuvaaja: Ari-Pekka Auvinen, Luonnonperintösäätiö)

Lisätietoja:

Ympäristöasiantuntija Marja Manninen, Kainuun ELY-keskus, p. 0295 023 813, marja.manninen@ely-keskus.fi

Ympäristöneuvos Päivi Gummerus-Rautiainen, Ympäristöministeriö, p. 0295 250 240, paivi.gummerus-rautiainen@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen@ym.fi

Toimitusjohtaja Mikael Beck, Forest Holding Finland, p. 0400 618 859, mikael.beck@haggblompartners.com

Suojeluasiantuntija Ari-Pekka Auvinen, Luonnonperintösäätiö, p. 050 4133 403, ari-pekka.auvinen@luonnonperintosaatio.fi

Ympäristöministeriön, Kainuun ELY-keskuksen ja Forest Holding Finlandin tiedote 20.11.2019 

Herkullinen Ruoka 4.0 muuttaa maataloutta ja tapaamme viljellä

Kuvituskuva: Lapsi pitää kananmunia silmien edessä.

Kuvassa Emilia Nordlund

Vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 60 % enemmän kuin nyt. Mitä tulevaisuudessa syödään? Miten ruokimme nälkäiset suut eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla? Tulevaisuuskuva on haasteita täynnä, mutta VTT:n visio Ruoka 4.0 näyttää tietä kohti viisaampaa ruoantuotantoa. Matkan varrelle mahtuu älykkäämpää alkutuotantoa, raaka-aineiden maksimaalista hyödyntämistä, solutehtaita, hyvinvointia ja ruokaelämyksiä.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ja väestönkasvu haastavat ihmiskunnan pohtimaan ruoantuotantoa uudella tavalla. Tutkimukset ja raportit puhuvat karua kieltään: nykyinen tapamme kuluttaa ja tuottaa ruokaa on ympäristömme ja oman terveytemme kannalta kestämätöntä. Ruokaketju tuottaa jopa 30 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja samalla kolmannes ihmisistä kärsii vääränlaisesta ravitsemuksesta.

Nyt onkin korkea aika siirtyä ruoantuotannossa seuraavaan vaiheeseen. VTT:n visio Ruoka 4.0 tarjoaa ratkaisuja uudelle aikakaudelle, jossa hyödynnämme luonnonvaroja kestävästi ja edistämme samalla omaa hyvinvointia ja terveyttämme. Millaisia askelmerkkejä on näkyvissä?

Paluu tehostetusta kasvinviljelystä maanviljelyyn

Viljelykelpoisen maa-alan vähentyessä on kriittistä, että otamme kasveista kaiken irti: pelloilla tulisi kasvattaa ruokaa suoraan ruokapöytään. Tekemällä paluun äärimmilleen tehostetusta kasvinviljelystä maanviljelyyn, keskitymme maaperän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Monipuolisilla viljelytekniikoilla, viljelykierrolla ja lajikejalostuksella voimme lisätä luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa sekä parantaa maan kasvukuntoa ja satoisuutta.

Ruoantuotannon prosesseja ja raaka-aineita tulisi uudistaa siten, että tuttujakin raaka-aineita voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti ja täysin uudella tavalla. Olemme jo ruokapöydissämme käytännössä kokeneet, kuinka kaurasta voi valmistaa muutakin kuin puurohiutaleita.

Solumaataloudesta ruokaratkaisuja ja elämyksiä

Nykyisten tuotantoketjujen kehittämisen rinnalla solumaatalous tarjoaa uudenlaisen tavan tuottaa ruokaraaka-aineita. Mikrobit voidaan valjastaa valmistamaan käytännössä mitä vain: solutehtaat vievät meitä kohti eettisempiä ruokaratkaisuja, kun muna saadaan aikaiseksi ilman kanaa ja maidosta voidaan nauttia ilman lehmää. Jo nyt Yhdysvalloissa on saatavilla jäätelöä, jossa on käytetty valmistusaineena mikrobien tuottamia maitoproteiineja.

Ei ole yhdentekevää, miltä tulevaisuuden ruoka maistuu ja tuoksuu, tai millaisia tunteita se herättää. Emme ole menossa kohti pillereiden tai harmaan solumassan syömistä, vaan ruoalta saa ja pitää odottaa myös tulevaisuudessa nautintoa. Se mitä laitamme suuhun, on tärkeää niin ravitsemuksen kuin henkisen hyvinvointimme takia.

Bioreaktorilaitteisto
Tulevaisuudessa bioreaktorit mahtuvat jopa jokakodin keittiöön ja kasvattavat syötäväksemme esimerkiksi lihankorvikkeita. Kriisialueiden nälänhätään voidaan tuoda helpotusta konttiruoalla, jota tuottavat konttien pienet solutehtaat. Suljetuissa ja kontrolloiduissa olosuhteissa tuotettu ruoka takaa tulevaisuudessa myös paremman ruokaturvan. (Kuva: VTT)

Ei sivuvirtoja, vain päävirtoja

Kaikki edellä kuvatut ratkaisut tähtäävät raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja jätteen määrän minimoimiseen. Monet nykyiset ruokaprosessit perustuvat siihen, että syötäväksi kelpaavasta erotellaan jotain ”pois”. Tulevaisuudessa kaikki biomateriaalivirrat pyritään käyttämään mahdollisimman järkevästi. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kauran akanoista valmistettu paketti kaurahiutaleille?

Erityisen mielenkiintoista on selvittää, miten solumaatalouden ratkaisuja voidaan integroida nykyisen teollisuuden ja ruuantuotannon prosesseihin. Miten esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää solutehtaiden raaka-aineena? On tärkeää pohtia, mitä solut syövät ja onko se kestävästi tuotettua. Myös veden kierrätys ja solumassan hyötykäyttö edelleen ravintolähteenä esimerkiksi rehuksi tai energian tuotannossa pitää ratkaista.

Maailman ruoantuotanto on monitahoinen haaste, johon ei löydy yhtä simppeliä ratkaisua. Ratkaisut tulisi suunnitella kunkin kohdemaan olosuhteiden ja luonnonvarojen ehdoilla – kestävämpää ruoantuotantoa olemassa olevia rakenteita ja systeemejä hyödyntäen.

Tulevaisuus on täynnä muutoksia – ja mahdollisuuksia

Kun autoteollisuus kasvoi vuosisadan puolivälissä USA:ssa, kauranviljelijät pelkäsivät, mitä heidän toimeentulolleen tapahtuu, kun kauraa syövät hevoset poistuvat liikenteestä. Muutoksessa onkin tärkeää visioida myös sitä, kuinka vanhoista rakenteista luovutaan.

Ruoka 4.0 -muutokseen tarvitaan kaikkien suomalaisten tuki. Kyse ei ole pelkästään tutkimukseen panostamisesta ja teknisistä harppauksista. Meidän pitää kehittää myös lainsäädäntöä, vaikuttaa kuluttajien ruokailutottumuksiin, sekä tukea viljelijöitä ja maataloustuottajia. Yhteistyöllä ja ymmärryksellä haasteiden selättäminen on mahdollista.

Kyse ei myöskään ole vain selviytymisstrategiasta, sillä koko ruoantuotannon ”pelikenttä” on avautumassa uudella tavalla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan näkökulmasta uudenlaisia, yli toimialojen ulottuvia yhteistyökuvioita. Elintarvikeyritysten joukossa on nähty jo nyt uusia avauksia ja rohkeita investointeja. Muutos onkin aina myös mahdollisuus, niin bisneksessä kuin elämässä ylipäätään.

 

Blogin kirjoittaja Emilia Nordlund toimii VTT:ssä Ruokaratkaisut-tiimin päällikkönä ja on mukana koordinoimassa VTT:n strategista tutkimusaluetta Elintarviketalous 4.0. Sen tavoitteena on viedä elintarvikeketjua älykkään ruoantuotannon aikakauteen.

Lisätietoja ja yhteydenotot: emilia.nordlund(a)vtt.fi, +358 40 504 2963

Lue lisää: Elintarviketalous 4.0 – VTT:n visio älykkään, kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen (pdf, 2016)

 


AGENDA 2030

Ruoka 4.0 kytkeytyy laajasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, mukaan lukien: 2 – Ruokaturva, 3 – Terveellinen elämä ja hyvinvointi,  12 – Kulutus- ja tuotantotapojen vastuullisuus, 13 – Ilmastoteot, 15 – Maaekosysteemien suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö

SDG 2 Ei nälkää SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia

 

 

 

Kirjoitus on julkaistu 20.11.2019.

Ilmastoneutraali Suomi 2035? – jatkoselvitysten alustavat tulokset kertovat, että tavoite on erittäin haastava, mutta saavutettavissa laaja-alaisin politiikkatoimin

Lämpövoimalan savupiiput ja savuvanat öisellä taivaalla.

Ilmastoneutraalius voidaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä vain, jos toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia päästövähennystoimia kaikilla olennaisilla päästösektoreilla sekä ylläpidetään riittäviä hiilinieluja. Metsämaan nielu vaikuttaa eniten maankäyttösektorin nettonielun kehitykseen. Viljelysmaiden päästöjä saadaan alenemaan tehokkaimmin luopumalla turvemaiden viljelystä.

Nämä johtopäätökset sisältyvät pitkän aikavälin kokonaispäästökehitystä ja päästövähennyspolkuja arvioivaan PITKO:n jatkoselvityksen ja maataloussektorin, maankäytön ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja arvioivan MALUSEPO-selvitysten alustaviin tuloksiin.

Selvityksiä esiteltiin 15.11.2019 TEM:n järjestämässä seminaarissa. Lopulliset tulokset valmistuvat joulukuussa. Nämä jatkoselvitykset päivittävät helmikuussa julkistettujen PITKO- ja MALULU-selvitysten laskelmia vastaamaan hallitusohjelman Ilmastoneutraali Suomi 2035 -kirjausta.

– Tiesimme jo aiemmin, että hallituksen tavoite on haastava. Nyt meillä on tutkijoiden täsmennetyt mallinnukset ja alustavat laskelmat siitä, mitä se konkreettisesti edellyttää eri aloilla ja sektoreilla, toteaa ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Selvitykset vahvistavat sen, että hiilineutraalius vuonna 2035 ei ole mahdoton, edellyttäen että politiikkatoimet ovat johdonmukaisia. Laaja-alainen selvitystyö jatkuu ja kattavat poliittiset linjaukset on tarkoitus tehdä 2020-2021 ilmasto- ja energiastrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolittikan suunnitelmassa, Huttunen jatkaa.

Työn tuloksia hyödynnetään päästövähennystoimien valmistelussa sekä EU:lle toimitettavan, vuoteen 2050 saakka katsovan pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategian (LTS) laadinnassa.

LTS-strategiassa ei vielä esitä uusia politiikkatoimia. Ilmasto- ja energiapoliittisia toimia pohditaan hallituksen Ilmasto- ja energiastrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmistelun yhteydessä ensi vuonna.

PITKO:n jatkoselvityksen valmistelee Teknologian tutkimuskeskus VTT:n johtama konsortio (VTT, Syke ja Merit Economics). MALULU-selvityksen jatkoselvityksen (MALUSEPO) tekee Luonnonvarakeskus (Luke).

Tallenne seminaarista löytyy osoitteesta: https://www.mediaserver.fi/live/tem

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4116
tutkimustiimin päällikkö Tiina Koljonen, VTT Oy, p. 020 722 5806 (PITKO:n jatkoselvitys)
erikoistutkija Jyrki Aakkula. Luke, p. 029 5326 045 (MALUSEPO)

Seminaarin (15.11.2019) esitysmateriaalit Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla (linkki)

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 15.11.2019 

Etelä-Karjalaan 2 700 hehtaaria luonnonsuojelualueita valtion maille

Parikkalan Siikalahti patotieltä kuvattuna.
Parikkalan Siikalahti patotieltä kuvattuna. (Kuvaaja Jari Kostet)

Valtioneuvosto ja ympäristöministeriö ovat tänään antaneet asetukset, joilla Etelä-Karjalan maakuntaan perustetaan valtion maille yhteensä 57 luonnonsuojelualuetta. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa, ja ne on jo aiemmin osoitettu luonnonsuojelukäyttöön.

Valtioneuvoston asetus koskee seitsemää aluetta, joiden koko vaihtelee noin sadasta hehtaarista noin 500 hehtaariin. Yhteensä näiden alueiden pinta-ala on noin 1 685 hehtaaria. Samalla ympäristöministeriö on antanut asetuksen 50 suojelualueen perustamisesta, jotka ovat kooltaan edellisiä pienempiä. Näitä alueita on yhteensä noin 1 050 hehtaaria.

Alueet sijaitsevat Imatran ja Lappeenrannan kaupungeissa sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa.

Suojeltavat alueet ovat pienehköjä, mutta ne edustavat varsin monipuolisesti Etelä-Karjalan maakunnan vanhoja metsiä, soita, harjuja, järviluontoa ja tärkeitä lintualueita. Suurimmat alueet ovat linnustoltaan maan tärkeimpiin kohteisiin kuuluva Siikalahden alue sekä Konnunsuon alue.

Alueet on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin, ja ne kuuluvat pääosin valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sekä Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi mukana on useita Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelma METSOn puitteissa valtiolle hankittuja alueita.

Perustamisasetusten myötä alueilla tulevat voimaan luonnonsuojelulain mukaiset, valtion luonnonsuojelualueita koskevat rauhoitusmääräykset. Niiden tavoitteena on suojelualueen luonnontilan säilyttäminen ja luontaisen kehityksen turvaaminen.

Luontoa muuttava toiminta ei ole alueilla sallittua, mutta jokamiehenoikeudet ovat voimassa normaaliin tapaan. Luonnonsuojeluun liittyvien tavoitteiden ohella alueet palvelevat myös retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.

Alueilla sallitaan myös metsästystä: valtaosalla valtioneuvoston asetuksella perustetuista suojelualueista on muun muassa sallittua metsästää hirveä, metsäjänistä ja rusakkoa sekä villisikaa. Metsähallitus voi luonnonsuojelulain nojalla lisäksi myöntää luvan hirvenajoon sekä vieraslajien ja vahinkoa aiheuttavien pyyntiluvanvaraisten riistaeläinlajien poistamiseen kaikilla perustetuilla luonnonsuojelualueilla.

Asetukset tulevat voimaan 1.12.2019. Nykyisten metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi alueilla jatkua 28.2.2021 saakka.

 

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, ympäristöministeriö, p. 040 374 0247, heikki.korpelainen@ym.fi

Erikoissuunnittelija Meri-Hilkka Mäkelä, Metsähallituksen luontopalvelut, p. 040 769 0673, meri-hilkka.makela@metsa.fi

Ympäristöministeriön tiedote 14.11.2019

EU:n maatalousministerit keskustelevat CAP-uudistuksen ympäristö- ja ilmastotoimista ja siirtymäkaudesta

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä maanantaina 18. marraskuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla. Ministerit keskustelevat CAP-uudistuksen ympäristö- ja ilmastotoimista sekä siirtymäkaudesta.

Maatalousministerit keskustelivat CAP-uudistuksen ympäristö- ja ilmastotoimista heinäkuun maatalous- ja kalastusneuvostossa. Ministerit kannattivat korkeampaa ympäristö- ja ilmastokunnianhimon tasoa, paikallisten olosuhteiden huomioimista, hallinnollisen taakan vähentämistä sekä riittävää rahoitusta. Ministerit totesivat asian tarvitsevan lisää työstämistä asiantuntijatasolla. Tämän jälkeen tehdyn asiantuntijatyön pohjalta Suomi puheenjohtajamaana ehdottaa nyt uutta mallia, jolla pyritään yhdistämään jäsenvaltioiden toiveiden mukaisesti korkeampi ympäristö- ja ilmastokunnianhimo ja joustavuus.

Suomi ehdottaa ympäristö- ja ilmastorahoitukselle yhtä yhteistä prosenttiosuutta I ja II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimille. Lähtökohtana on, että ympäristö- ja ilmastokunnianhimon taso kasvaa nykyisestä. Suomen muutosehdotus mahdollistaisi jäsenvaltioille joustavuuden valita tukimuotoja haluamallaan tavalla I tai II pilarista siten, että määritelty prosenttiosuus täyttyy.

Neuvosto käsittelee toisena asiankohtana komission asetusehdotuksia CAP-uudistuksen siirtymäkaudeksi. Toinen ehdotuksista käsittelee varojen siirtoa I ja II pilareiden välillä ja toinen käsittelee varsinaista siirtymäkauden sisältöä. Komissio on ehdottanut siirtymäkautta vuodeksi 2021, mutta siirtymäkauden lopullinen pituus riippuu meneillään olevista rahoituskehysneuvotteluista (MFF). Edellisen rahoituskauden vaihdoksen tavoin komissio ehdottaa siirtymäkaudella jatkettavaksi nykyisen CAP-kauden toimenpiteitä, mutta rahoitus tulisi uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Ministeri Jari Lepän mukaan siirtymäkauden asetukset tuovat toivottua selkeyttä viljelijöille:

”Komission ehdotuksia siirtymäkaudeksi on odotettu ja olen iloinen, että saimme ne nyt käsiteltäviksi. CAP:n siirtymäkauden asetukset takaavat vakautta viljelijöiden toimintaympäristöön ja jouhevan siirtymän kaudelta toiselle.”

Neuvoston kokouksen jälkeen ministeri Jari Leppä tapaa mm. tulevan maatalouskomissaarin Janusz Wojciechowskin, tulevan ympäristö- ja meriasioiden komissaari Virginijus Sinkeviciusin sekä tulevan kansainvälisen kumppanuuden komissaari Jutta Urpilaisen.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen, p. +358 295 162 337

Ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. +358 50 400 5193

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.11.2019

Helmi-ohjelman soidensuojelu käynnistyi – Laaja suojelualuekokonaisuus Juuan Haukisuolle

Maisema Haukisuolla
Kuvaaja: Heikki Leppänen, Tornator

Ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja maanomistaja Tornator Oyj ovat sopineet huomattavan laajan yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta Juukaan Haukisuolle. Uusi suojelualue on pinta-alaltaan lähes 244 hehtaaria ja rajautuu osin jo olemassa oleviin Natura-alueisiin. Alue on suojeltu osana ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita elinympäristöjä.

”Haukisuon suojelualue on hieno aloitus Helmi-ohjelman soidensuojelulle. Suojeltuja soita tarvitaan kipeästi lisää, jotta voimme pysäyttää Suomen luonnon köyhtymisen. Soidensuojelu on myös ilmastoteko, sillä luonnontilaiset suot toimivat hiilinieluina ja -varastoina. Helmi-ohjelmassa soidensuojeluun on varattu ensi vuodelle noin 12 miljoonaa euroa, mikä mahdollistaa suojelun tehostamisen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Perustettava suojelualue koostuu monipuolisista ja osin uhanalaisista suoluontotyypeistä sekä niitä rikkovista kallioisista metsäsaarekkeista. Rehevien notkojen lajistoltaan monipuolisia ja uhanalaisia luontotyyppejä ovat muun muassa luhtaletot, letto- ja ruohokorvet sekä lähteiköt. Suojelualueen ravinteikkailta letoilta löytyy useita Pohjois-Karjalassa vain yksittäisinä esiintyminä tavattuja sammallajeja. Haukisuon suojelualue on noin 250 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä tekee siitä alueellisesti merkittävän sekä mikroilmaston että maiseman vuoksi.

Tornator Oyj:n toimitusjohtaja Henrik Nieminen on tyytyväinen, että alueen suojelusta päästiin sopimukseen.

”Tämä on yksi keino turvata luonnon monimuotoisuutta, luoda laajasti hyvinvointia sekä täyttää sidosryhmiemme odotukset”, Nieminen kertoo.

Helmi-ohjelman tavoitteena on suojella kuluvan hallituskauden aikana 20 000 hehtaaria soita. Suomen soista on suojeltu tällä hetkellä noin 13 prosenttia, ja suurin osa suojelluista soista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Suot ovat yksi Suomen eniten heikentyneistä elinympäristöistä. Niillä asuu Suomen lajien uhanalaisuutta kuvaavan Punaisen kirjan mukaan noin 120 uhanalaista lajia.

Helmi-ohjelma vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta

Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa.

Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen ja valtio kustantaa kunnostus- ja hoitotoimet.

Helmi-ohjelma on merkittävä panostus Suomen luonnon hyväksi. Ohjelmalle on varattu 42 miljoonaa euroa vuodelle 2020 ja sitä aiotaan jatkaa vuoteen 2030 saakka. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja ja suurta osaa Suomen uhanalaisista luontotyypeistä.

Ympäristöministeriö kokoaa loppuvuodesta 2019 sidosryhmistä ja virkahenkilöistä työryhmän valmistelemaan valtioneuvoston periaatepäätöstä Helmi-ohjelmasta ja sen tavoitteista vuoteen 2030 asti. Työryhmän tavoitteena on valmistella periaatepäätös vuoden 2020 aikana.

Lisätietoja:

Ympäristöministeriö:

Helmi-ohjelman ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 0295 250 240, paivi.gummerus-rautiainen@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, p. 050 348 1406, antti.heikkinen@ym.fi

Tornator Oyj:

Ympäristöasiantuntija Saara Pihlman, p. 050 401 7371, saara.pihlman@tornator.fi

Ympäristöministeriön tiedote 14.11.2019

Kohti uutta – yhteisen ruokapöydän jäsenet nimitetty

Kuvassa Reijo Karhinen

Maa- ja metsätalousministeriö on 11.11.2019 asettanut hallitusohjelman mukaisesti yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin hallituskauden mittaiselle toimikaudelle. Yhteisen ruokapöydän tavoitteena on tarjota ruokajärjestelmän keskeisille osapuolille mahdollisuus avoimeen ja välittömään vuoropuheluun uudenlaisessa viitekehyksessä, ja määrittää samalla koko ruokaketjua yhdistävä tulevaisuudenkuva ja tahtotila sekä strategia sen saavuttamiseksi. Foorumin puheenjohtajana toimii vuorineuvos Reijo Karhinen.

– Ruokajärjestelmän toimintaympäristö on poikkeuksellisen kovassa murroksessa. Yhteisen ruokapöydän tehtävä on tunnistaa muutostrendit ja auttaa koko suomalaista elintarvikealaa löytämään keinoja, joilla saamme puhtaasta ja turvallisesta sekä vastuullisesti tuotetusta ruuastamme entistä enemmän lisäarvoa ja globaalin menestystuotteen. Tähän tarvitsemme uutta näkökulmaa ja koko ruokajärjestelmän yhteistä tahtotilaa, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Yhteisen ruokapöydän työskentelyn tavoitteena on nostaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin arvostusta ja kirkastaa suomalaisen ruuan brändiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin sekä edistää koko ketjun, myös kuluttajien, yhteistä etua. Tavoitteena on myös tunnistaa nykyisen ruokajärjestelmän kipukohdat ja linjata sen tasapainoisemmasta toiminnasta, jotta kaikilla sen osapuolilla on mahdollisuus pärjätä ja menestyä yhdessä. Yhteisen ruokapöydän jäsenistöön on ruokaketjun käytännön näkökulman ohella haettu vahvaa talousosaamista, tulevaisuuden lukutaitoa sekä kokemusta brändinrakennuksesta.

– Uuden yhteisen ruokapöydän kokoaminen oli mielenkiintoinen palapeli. Oleellista oli saada pöytään koko ruokaketjun aito käytännön asiantuntemus sekä turvata samalla tulevien keskustelujen moniäänisyys, kertoo yhteisen ruokapöydän puheenjohtajaksi elokuussa kutsuttu Reijo Karhinen.

– Asiantunteva ja monipuolinen kokoonpano antaa luvan odottaa pitkälle tulevaisuuteen tähtääviä linjaavia ja ratkaisuhakuisia keskusteluja. Puheenjohtajana ajattelen niin, että tämäkään ruokapöytä ei ole riitojen ratkaisufoorumi.

Laajaan, kaikille avoimeen kuulemiseen perustunut vuorineuvos Karhisen laatima raportti: Uusi alku – maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino (2/2019) nosti keskeiseksi johtopäätökseksi sen, että koko suomalainen ruoka-ala hyötyisi paremmasta yhteistyöstä. Säilyttääkseen kilpailukykynsä ja turvatakseen Suomen ruokahuollon myös pitkällä aikavälillä sen tulisi kyetä yhdessä määrittelemään paremmin, miten yhteinen toimintaympäristö on muuttumassa ja millaista kansallista ruokastrategiaa se edellyttää.

Lisätietoja:
puheenjohtaja Reijo Karhinen, rt.karhinen(at)gmail.com, haastattelupyynnöt: viestintäasiantuntija Anna Salminen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 358 8793

erityisavustaja Satu Haapaniemi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 400 5193, satu.haapaniemi(at)mmm.fi

Yhteisen ruokapöydän jäsenet:

Puheenjohtaja Reijo Karhinen
1. varapuheenjohtaja Jari Leppä, maa- ja metsätalousministeri
2. varapuheenjohtaja Jaana Husu-Kallio, kansliapäällikkö

muut jäsenet:

Henri Alen, keittiömestari
Tommi Hasu, maatilayrittäjä
Mari Heikkilä, markkinointiviestintäpäällikkö
Taavi Heikkilä, pääjohtaja
Mikko Helander, pääjohtaja
Annikka Hurme, toimitusjohtaja
Kaisa Karttunen, tutkija, maatalous- ja metsätieteiden tohtori
Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen
Johanna Mäkelä, dekaani
Seppo Paavola, hallituksen puheenjohtaja
Juha Salin, maatilayrittäjä
Johanna Smith, vihannesviljelijä
Tiina Varho-Lankinen, maatilayrittäjä
Eerikki Viljanen, maatilayrittäjä
Christoph Vitzthum, konsernijohtaja

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 14.11.2019 

Ilmastolain uudistus käyntiin kansalaisia kuuntelemalla

Hallitusohjelmassa linjattu ilmastolain uudistus on lähtenyt käyntiin. Ensimmäisessä vaiheessa kuunnellaan kansalaisten näkemyksiä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa lakia.

”Ilmastolain kunnianhimon nostaminen on merkittävä teko hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. On tärkeää, että uudistus tehdään yhdessä. Yhtäältä siksi, että laista tulisi paras mahdollinen ja toisaalta siksi, että kaikki pidetään mukana matkalla kohti hiilineutraalia Suomea,” sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja lakiin lisätään päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040. Ilmastolakiin otetaan myös mukaan maankäyttösektori ja hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Maanantaina 11.11. avattiin kysely, jolla kartoitetaan näkemyksiä ilmastolain uudistuksesta. Kysely julkaistaan viidellä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, pohjoissaameksi, Inarin saameksi ja koltansaameksi.

Kyselyn lisäksi järjestetään erilaisille ryhmille suunnattuja työpajoja ja kevytkuulemisilla ministeriön sosiaalisen median kanavissa. Avoin kuulemistilaisuus järjestetään 15.1.2020 Helsingin keskuskirjasto Oodissa.

”Toivon, että erityisesti nuoret kertovat mielipiteensä siitä, millainen uudistuvan ilmastolain tulisi olla. Nuorten ilmastoliike on tuonut tervetullutta painetta ilmastopolitiikkaan. Tämä on konkreettinen paikka vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikkaan,” ministeri vetoaa.

Kyselyn ja työpajojen tulokset toimivat pohjana, kun ilmastolain suuntaviivat linjataan helmi-maaliskuussa. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua alkuvuodesta 2021.

Nykyinen ilmastolaki tuli voimaan 2015. Se on puitelaki, eli se velvoittaa vain viranomaisia. Laissa asetetaan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä säädetään Suomen ilmastopoliittisesta suunnittelujärjestelmästä, joka koostuu kolmesta eri suunnitelmasta: keskipitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2030, pitkän aikavälin suunnitelmasta vuoteen 2050 ja sopeutumissuunnitelmasta.

Lisätiedot:

Ministerin haastattelupyynnöt: erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, riikka.yliluoma@ym.fi

Ilmastolaki: erityisasiantuntija Elina Vaara, p. 050 572 3942, elina.vaara@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 11.11.2019

Pohjanmaalla valmistuu koirille kuivaruokaa, jolla on pieni hiilitassunjälki

Koiran kuivaruokatuotteita

Ainoa suomalaista koiran kuivaruokaa valmistava yritys Dagsmark Petfood on laskenut tuotteidensa hiilitassunjäljen. Kotimaisten raaka-aineiden, kuten silakan ja kauran käyttö pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä verrattuna moniin ulkomaisiin valmisteisiin.

Dagsmark Petfood haluaa tarjota asiakkaille vastuullisesti ja ekologisesti tuotettua koiranruokaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Yritys on selvittänyt hiilijalanjälkensä, jotta voi sitä pienentämällä osallistua ilmastotalkoisiin. 2016 perustetulle yritykselle on ollut alusta asti selvää, että reseptiikan ja tuotantoprosessien tulee olla sellaisia, että niistä voidaan puhua ylpeästi ja avoimesti. Esimerkillään yritys haluaa myös muuttaa nykyistä käytäntöä, jonka mukaan lemmikkiruoan alkuperämaamerkintä ei ole pakollinen.

Raaka-aineilla merkittävin vaikutus ilmastokuormaan

Dagsmark Petfoodin keväällä 2019 teettämä hiilijalanjälkilaskenta on konkreettinen askel kohti entistä vastuullisempaa yritystoimintaa. Yrityksen koko hiilijalanjälki oli vuonna 2018 kaikkiaan noin 870 CO2-ekvivalenttitonnia. Yli 90 prosenttia siitä muodostui käytettyjen raaka-aineiden ilmastokuormituksesta.

Raaka-aineet ovat Dagsmarkin toiminnan keskeisin elementti ja laskennassa otettiin huomioon niiden koko elinkaari. Yritys käyttää valmistamissaan koiranruoissa pääraaka-aineina muun muassa kotimaista silakkaa, kauraa ja perunaa, minkä ansioista päästöt ovat todella hillityt. Muita merkittäviä päästökuorman aiheuttajia olivat henkilöstön matkustaminen ja hankinnoista syntyvät epäsuorat päästöt.

Ympäristöystävällistä ruokaa myös lemmikeille

Moni kuluttaja valitsee itselleen yhä useammin ilmastoystävällistä ruokaa. Vihreiden arvojen trendi kasvaa koko ajan ja kuluttajat ovat ympäristötietoisempia. Vastuullisuuden kasvattaessa suosiotaan yhä useampi kuluttaja pohtii, mitä tarjota koiralle, jos haluaa kuormittaa mahdollisimman vähän ympäristöä?

Raaka-aineen suuren merkityksen vuoksi koiranomistajan kannattaakin valita kotimainen tuote, jossa on punaisen lihan sijaan käytetty esimerkiksi silakkaa tai siipikarjaa. Esimerkiksi silakan valitseminen pääraaka-aineeksi naudan tai lampaan sijaan vähentää yli 90 prosenttia koiranruoan päästöjä. Siipikarja taas on 86 prosenttia vähäpäästöisempää kuin nauta, myös kauran valitseminen riisin sijaan tuo 38 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt.

Vertailua varten on julkaistu päästöt tuotettua kuivaruokakiloa kohti

Dagsmark Petfoodissa ollaan iloisia siitä, että keskustelua tuotteiden hiilijalanjäljestä ja vastuullisuudesta käydään jo kuluttajien keskuudessa ja alan sisällä. Avoimen vertailun helpottamiseksi sekä oman ja koko alan kehittämisen tueksi Dagsmark Petfood on laskenut hiilijalanjäljen per tuotettu koiran kuivaruokakilo. Dagsmarkin luku on 1,3 kg CO2e/koiranruokakilo ja se kattaa koko yrityksen tuottaman hiilijalanjäljen.

Avainasiat Dagsmark Petfoodin hiilijalanjäljessä:

  • Ilmastoystävälliset raaka-aineet – päästövähennys punaiseen lihaan verrattuna jopa 90 %
  • Uusiutuva energia – nollapäästöt
  • Päästöt kilon koiranruokapussia kohden vain 1,3 kg – vähemmän kuin hampurilaisen
  • Suurin päästövähennyspotentiaali matkustamisessa ja pakkausmateriaaleissa.

Hiilijalanjälki ilmoitetaan hiilidioksidiekvivalentteina, jossa eri kasvihuonekaasujen erilaiset ilmastoa lämmittävät vaikutukset on yhdenmukaistettu vastaamaan hiilidioksidin vaikutusta. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu kansainvälisiin standardeihin Greenhouse Gas Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard ja ISO 14064-1, jotka ovat yleisimmin käytetyt standardit organisaatioiden hiilijalanjälkilaskennassa.

Dagsmarkin toiminnan päästöt kuuluvat kaikki standardin Scope 3 -luokkaan, lukuunottamatta energiankulutusta, jonka päästöt kuitenkin jäävät nollaan, sillä yritys käyttää uusiutuvaa energiaa. Laskennan luvut esitetään pyöristettynä laskennallisen virhemarginaalin takia.

Poro laiduntaa

Kotimaisuutta on kaivattu

Yllättävän moni on siinä luulossa, että tietyt markkinoilla olevat kuivaruokamerkit ovat kotimaisia. Näin asia ei ole, vaan Dagsmark kantaa ainoan suomalaisen kuivaruokavalmistajan titteliä.

Lemmikkiravinnon raaka-aineiden alkuperämerkinnät eivät ole pakollisia, siksi monessa pakkauksissa niitä ei luekaan. Et siis voi tietää, syökö koirasi suomalaista, romanialaista vai kiinalaista lihaa nappulamuodossa.

Kaikki Dagsmark-tuotteet ovat avainlippumerkittyjä. Se tarkoittaa, että tuote on valmistettu Suomessa kotimaisista raaka-aineista. Avainlippuun riittää kotimaisuusasteeksi vähempikin, mutta Dagsmark -tuotteissa se on 100%.

Yrityksen kasvu ja tuotteiden menekki on merkki siitä, että laadukas koiranruoka kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän. Kun koiralle halutaan tarjota puhdasta, laadukasta ja ympäristöystävällistä ravintoa, löytyy vastaus kotimaisuudesta. Dagsmark Petfood kehittää jatkuvasti tuotantotapojaan energiatehokkaammiksi ja ympäristöystävällisemmiksi. Seuraavana etappina tehtaat siirretään käyttämään tuulivoimaa ja pakkauksia kehitetään ekologisempaan suuntaan.

 

Yhteydenotot ja lisätiedot:

Artikkelin kirjoittaja Jessi Landen, Brand Manager, Dagsmark Petfood Oy.

sähköposti: jessi.landen(a)dagsmarkpetfood.fi, puhelin 0407607722

 

Dagsmark Petfood Oy tuottaa suomalaisista raaka-aineista Suomessa valmistettua, ravitsemuksellisesti korkealaatuista koiranruokaa kestävällä tavalla. Kuivamuonamme valmistetaan pienessä Karijoen kunnassa Etelä-Pohjanmaalla. Vuonna 2016 perustettu yritys työllisti vuonna 2019 yksitoista henkeä.

 


AGENDA 2030

Toiminnalla tuetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 12: vastuullista kuluttamista, jonka tavoitteena on varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.

Artikkeli on julkaistu 14.11.2019.

MMM:n ja Luken yhteistiedote: Metsien hiilinielun vertailutasolaskenta valmistuu joulukuussa

Kuva metsästä

Luonnonvarakeskus (Luke) päivittää parhaillaan EU:n LULUCF-asetuksen mukaista metsien hiilinielun vertailutasoraporttia Euroopan komissiolta saadun tarkastuspalautteen perusteella. Päivitetty ehdotus vertailutasoksi valmistuu joulukuussa ja se toimitetaan komissiolle vuoden loppuun mennessä.

Komission palautteet jäsenmaiden sille vuonna 2018 toimittamista vertailutasoraporteista saatiin kesällä 2019. Suomi on käynyt komission kanssa sen jälkeen kaksi kahdenvälistä neuvottelua, joissa on keskusteltu päivityspyynnöistä ja tavoista huomioida ehdotetut korjaukset. Viimeisin neuvottelu käytiin marraskuussa.

– Suomen laskentamalli ja metsävaratieto on huomattavasti yksityiskohtaisempaa kuin monessa muussa maassa. Tämän vuoksi laskennan läpikäynti komission kanssa on ollut aikaa vievää. Lisäksi komission kanssa on keskusteltu päivityspyyntöjen käytännön toteutuksesta, kertoo apulaisprofessori Aleksi Lehtonen Lukesta.

–Vertailutasolaskentaa tehdään kaikissa EU:n jäsenmaissa nyt ensimmäistä kertaa. Ei ole siis mikään ihme, että laskennan vaatima työmäärä on osoittautunut alun perin arvioitua suuremmaksi, sanoo vertailutasoraportista maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) vastaava metsäneuvos Heikki Granholm.

MMM on osallistunut vertailutasoraportin valmisteluun tuottamalla siihen yleiset Suomen metsäpolitiikkaa koskevat osiot. LULUCF-asetuksen kriteerien tulkitsemiseen ovat osallistuneet MMM:n ohella myös työ- ja elinkeinoministeriö ja ympäristöministeriö. Varsinainen laskenta tehdään Lukessa eri alojen tutkijoiden yhteistyönä.

Päivitetty ehdotus Suomen vertailutasoksi esitellään hallituksen energia- ja ilmastopoliittiselle ministerityöryhmälle maanantaina 16. joulukuuta. Sen jälkeen ehdotusta käsittelee vielä ainakin EU-asioiden komitean asettama metsäjaosto. Komissiolle päivitetty raportti toimitetaan viimeistään 31.12.2019.

Aikataulujen niin salliessa laskennan päivitettyjä osioita käsitellään ennen ministerityöryhmälle esittelyä myös MMM:n koolle kutsumassa sidosryhmätyöpajassa.

Metsänielu on osa koko maankäyttösektorin päästötavoitetta

EU:n tavoitteena on, että koko maankäyttösektorin hiilinielu on kaudella 2021–2030 laskennallisesti vähintään yhtä suuri kuin sektorin päästöt. Metsien lisäksi sektoriin lasketaan mukaan metsityksen, metsäkadon ja maatalousmaan päästöt ja nielut. Kautta 2021–2025 kuvaavat laskennalliset vertailutasot ovat lukuja, joihin ao. kauden todellisia metsien hiilinieluarvoja verrataan, kun aikanaan arvioidaan eri maiden maankäyttösektorin päästötavoitteiden saavuttamista.

Suomen metsien hiilinielun vertailutaso pohjautuu LULUCF-asetuksen kriteerien mukaisesti kauden 2000–2009 toteutuneisiin metsien käyttöä kuvaaviin lukuihin sekä oletukseen siitä, että hoitokäytännöt jatkuvat samanlaisina myös kaudella 2021–2025. Lopulliset vertailutasot komission on määrä vahvistaa vuonna 2020.

Lisätietoja:
MMM: Metsäneuvos Heikki Granholm, p. 029 516 2130, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Luke: Apulaisprofessori Aleksi Lehtonen, p. 029 532 2362, etunimi.sukunimi@luke.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 12.11.2019 

Tutkimushanke selvittää kipsin käyttöä pelloilla Itämeren vesiensuojelukeinona

Ympäristöministeriö käynnistää tänä vuonna tutkimus- ja kehittämishankkeen, jolla edistetään peltojen kipsikäsittelyä Itämeren maissa. Tavoitteena on vähentää maatalouden ravinnehuuhtoutumia ja parantaa Itämeren tilaa.

Hanke tuottaa tietoa kipsin käytön mahdollisuuksista maatalouden vesiensuojelukeinona Itämeren rantavaltioissa. Tämä luo edellytyksiä sille, että kipsin käyttö olisi tunnistettu rehevöitymistä vähentävänä keinona Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja Itämeren alueen ravinnekierrätysstrategiassa.

Tutkimushankkeen toteuttaa John Nurmisen säätiö Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan taloustieteen osaston ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa vuosina 2019-2021. Hankkeessa tuotetaan tietoa eri maiden viljelijöiden valmiudesta käyttää kipsiä pelloillaan, potentiaalisista levityspinta-aloista, toimintatavoista ja logistiikasta kipsin laajamittaista peltokäyttöä varten.

Hanke toimii Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Kipsipilotti toteutetaan yhdessä valtioissa, jolla on hyvät valmiudet ja suuri potentiaali kuormituksen vähentämiselle. Samalla lisätään maatalouden ympäristönsuojelun toimijoiden yhteistyötä sekä tietoa Itämeren suojelusta.

Peltojen kipsikäsittely on kustannustehokas keino vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Toimen sisällyttäminen osaksi maatalouden vesiensuojelua ja sen laaja käyttöönotto Itämeren alueella olisi merkittävä askel Itämeren suojelukomission ravinnekuormituksen vähentämistä koskevien tavoitteiden kannalta.

Hanke on saanut rahoitusta ulkoministeriöltä.

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen, p. 0295 250 282, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 6.11.2019 

Miksi asiat eivät tapahdu tai yllättävät tapahtuessaan – kokemuksia muutoksen systeemisyyden ymmärtämisestä ruokajärjestelmässä

Kirjoittaja Marko Ahvenaisen kuva

Olli Hietanen on ansiokkaasti kirjoituksessaan verestänyt biotulevaisuuteen suuntautuneiden tutkimusmatkojensa muistoja. Olen saanut ilokseni olla mukana useilla noista matkoista.

Haluan itse nostaa esiin yhden muiston, joka tuolloin palasi ihmetyksen aiheeksi kerta toisensa jälkeen, kun matkasin lukuisista tulevaisuusverstaista kotiin päin: Miksi periaatteessa järkevältä tuntuvat asiat tuntuvat usein tapahtuvan tuskastuttavan hitaasti – tai joskus arvaamattoman nopeasti? 

Sama asia nousi uudelleen pintaan neljä vuotta sitten kun aloimme tutkia suomalaisen proteiinijärjestelmän muutoksen mahdollisuutta ScenoProt-hankkeessa.

Visioksi on kirjattu: ”Vuonna 2030 kuluttajat syövät maukasta, terveellistä ja kestävästi tuotettua ruokaa, jonka proteiinikoostumus on optimoitu eri ikäluokille ravitsemussuositusten mukaisesti. Valkuaisomavaraisuutemme etenkin täydennysvalkuaisen suhteen on noussut rutkasti nykyisestä.”

Ei näyttänyt olevan periaatteessa mitään suoranaista estettä sille, etteikö proteiini- ja ruokajärjestelmän asiantilat olisi voineet olla tulevaisuuden tahtotilan mukaisia jo nykyisellään.

Mihin sopeudutaan? Miten nykyinen järjestelmä toimii? Miten nykyinen järjestelmä uudistuu?

Tulevaisuuteen ei voi hypätä vaan sen on kehityttävä. Nykyiset ongelmat, kuten matala valkuaisomavaraisuus tai vähäinen biodiversiteetti lautasilla, näyttäytyivät tavoitteellisen toiminnan suunnittelemattomina tuloksina. Nykyhetkessä oltiin samaan aikaan kasvotusten menneisyyden aikaansaannosten ja tulevaisuuden uusien mahdollisuuksien ja vaatimusten kanssa.

Kiikkulaudalla vision eri elementit
Ruokajärjestelmässä tavoitellaan nyt maukkautta, edullisuutta ja helppoutta. Visiona on kestävämpi, terveellisempi, huoltovarmempi ja omavaraisempi ruokajärjestelmä.

Oli yritettävä päästä systeemisten puutteiden, polkuriippuvuuksien ja muutoskitkan juurisyiden äärelle. Oli siis kysyttävä: Miksi asiat ovat niin kuin ne ovat, eivätkä niin kuin haluaisimme niiden olevan?

Syyt ja seuraukset löytyvät yksinkertaisesti kysymällä miksi

Juurisyiden esiin kaivaminen on periaatteessa yksinkertainen tehtävä. Esimerkiksi keskeisen tavoitteen – proteiinilähteiden monipuolistamisen – esteiksi oli tunnistettu:

  • markkinoiden toiminta (hinnanmuodostus, markkinoille pääsy jne.)
  • ohjaus/politiikka (tuet, lait, normit jne.)
  • toimintakulttuuri (vakiintuneet tavat, tottumukset, arvot jne.)
  • teknologia (biologis-tekniset, valmistus, kulutus, tiedonvälitys jne.).

Oli yritettävä selvittää myös miten nämä tekijät estävät vision toteutumisen ruokajärjestelmässä: alkutuotannossa, jalostuksessa ja kaupassa, kulutuksessa ja viennissä.

Käytännössä tämä tehtiin kysymällä asiantuntijoilta yksinkertaisesti riittävän monta kertaa MIKSI? Tuloksena piirtyi esiin yhteen kietoutuneita ”syy-seurausrihmastoja” – rakenteisiin, toimintaan ja toimijuuteen liittyviä suhteiden kokoelmia, jotka yhdessä muodostivat moninaisia systeemisiä puutteita.

Kuvassa on esimerkki systeemisistä esteistä proteiinilähteiden monipuolistumiselle tarkasteltuna markkinoiden toiminnasta käsin. Syitä löytyy alkutuotannosta, jalostuksesta, kaupasta, kulutuksesta, ruokapalveluista sekä viennistä.
Kuvassa on esimerkki systeemisistä esteistä proteiinilähteiden monipuolistumiselle tarkasteltuna markkinoiden toiminnasta käsin. Syitä löytyy alkutuotannosta, jalostuksesta, kaupasta, kulutuksesta, ruokapalveluista sekä viennistä.

Ymmärrys muutoksen esteistä konkretisoituu

Vuosikymmeniä jatkuneen kaupan globalisoitumisen ja kemiallisesti tehostetun maanviljelyn myötä, syömästämme ruuasta on tullut kompleksisen yhteistoimintajärjestelmän tulos. Elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 75 %:n luokkaa, mutta jos huomioon otetaan kaikki käytetyt panokset, Suomessa ei syödä juuri yhtään täysin kotimaista elintarviketta.

Yhdessä järjestyvä kokonaisuus sisältää kansainvälisiä ja kansallisia sekä aineellisia ja aineettomia riippuvuussuhteita. Muutoksen systeeminen luonne tuo mukanaan sen, että useat eri tekijät yhdessä vaikuttavat siihen, mitä tapahtuu tai jää tapahtumatta.

Ilmeinen syy ei aina ole oleellisin este muutokselle

On yleistä, että muutoksen nopeutta, laatua ja määrää joko yliarvioidaan tai aliarvioidaan. Kun systeemiset juurisyyt selvitetään ja kuvataan, ne auttavat ymmärtämään, miksi näin on? Asiat tapahtuvat ehdollisesti toisistaan riippuen.

Kun halutaan edistää muutosta, juurisyiden tunteminen auttaa myös puuttumaan sellaisiin kohteisiin ja tarttumaan sellaisiin toimiin, jotka eivät ole varsinaisen ongelman näkökulmasta aina ilmeisiä. Jos ratkaistavan ongelman perimmäiset syyt liittyvät esimerkiksi käyttäytymiseemme, niitä ei aina ole järkevää typistää teknologisesti ratkaistaviksi.

Asioiden selkeys on tunnetusti usein suoraan verrannollinen näkökulman kapeuteen. Olli Hietasen mainitsemassa tarpeessa uudistaa innovaatiojärjestelmäämme, ratkaisevaa lienee siis lopulta se, miten rajoittunutta on suhteemme ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Uudet mahdollisuudet ja kyky edistää haluttua muutosta asemoituu suhteessa näihin rajoihin.

Agenda 2030

Ruoka ja sen kestävä tuotanto kytkeytyy kriittisesti useisiin Agenda 2030 tavoitteisiin. Nälän poistaminen esimerkiksi ei ratkea välttämättä ainoastaan sillä, että tuotamme lisää ruokaa. Ruokaa tuotetaan tarpeeksi, mutta kun ruokahävikki yhdistyy ruuan epätasaiseen jakautumiseen globaalisti, tuloksena on samanaikaisesti nälkää ja yltäkylläisyyttä. Biologis-teknisen kyvyn tuottaa kestävästi enemmän ruokaa kasvavalle väestölle lisäksi tarvitaan useita erilaisia toimia, systeeminen muutos, nälän poistamiseksi.

Suurin osa tuotetusta kasviproteiinista menee eläintuotantoon. Tämän kehityskulun jatkumisen järkevyys kyseenalaistuu ilmastonmuutoksen, resurssitehokkuuden ja kestävän maankäytön asettamien vaatimusten seurauksena.

Valtaosa syömästämme ruuasta tuotetaan harvoista raaka-aineesta. Lisäämällä biodiversiteettiä lautasilla autamme säilyttämään sitä ekosysteemeissä.

Tavoitteet ovat usein selkeitä, mutta keinot niihin pääsemiseksi systeemisesti määräytyviä. Jotteivat tavoitteet jäisi vain pitkäksi toivelistaksi, on muutoksen systemaattinen tarkastelu välttämätöntä.

 

Blogin kirjoittaja Marko Ahvenainen on Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö. Parhaillaan hän toimii tutkijana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen rahoittamassa WISE -hankkeessa, jossa pyritään parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa. 

Yhteydenotot: Puhelin (02) 333 9524 tai sähköposti marko.ahvenainen(at)utu.fi

 

Lähteet:

  1. Proteiinikysymys ja sen ratkaisumahdollisuudet Suomessa (PDF)
  2. Suomen proteiinijärjestelmän vaihtoehtoiset tulevaisuudet (PDF)
  3. Suomen proteiinijärjestelmän polkuriippuvuus ja muutoskitka (PDF)

 


AGENDA 2030

Kirjoituksen liittymä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen: Kestävän kehityksen kaikki 17 tavoitetta ja niiden alatavoitteet ovat kytkeytyneet toisiinsa. Halutun muutoksen aikaansaamiseksi on ymmärrettävä niiden syy- ja seuraussuhteita.

Kirjoitus on julkaistu 7.11.2019

Kaukaa viisas metsänomistaja varautuu ajoissa ilmaston muuttumiseen

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kuva. Metsänomistaja perehtyy metsäänsä.

Ilmaston lämpeneminen ja siihen liittyvät ääri-ilmiöt vaativat metsänhoidolta aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta, jotta muun muassa kasvitaudeista johtuvat metsätuhot pystytään minimoimaan. Tänään käynnistyvä Kaukaa viisasta metsänhoitoa -viestintäkampanja kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen liittyvien uusimpien Metsänhoidon suositusten annin.

Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan. Riskiä metsätuhoihin voidaan pienentää suunnitelmallisella ja aktiivisella metsänhoidolla, jossa tavoitteeksi asetetaan metsien monipuolisesta puu- ja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä huolehtiminen.

– Muuttuva ilmasto tuo mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia. Metsänhoidossa tarvitaan nyt uudenlaista ajattelua ja uusia keinoja. Tuhoriskien kasvun ohella meidän on syytä varautua myös esimerkiksi puunkorjuuolosuhteiden vaikeutumiseen. Kaukaa viisas metsänomistaja ennakoi muuttuvat olosuhteet ja ryhtyy ajoissa tarvittaviin toimiin, sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Kesäkuussa päivitettyjen uusien Metsänhoidon suositusten tavoitteena on tuoda ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautuminen paremmin osaksi metsänhoidon päätöksentekoa. Varautuminen koostuu monista eri toimenpiteistä, joista valtaosa sisältyy jo nykyisinkin hyviin metsänhoitokäytäntöihin. Jatkossa näiden käytäntöjen noudattaminen on entistäkin tärkeämpää.

– Metsissä tehtävien toimenpiteiden vaikutukset ulottuvat tyypillisesti useiden vuosikymmenten päähän. Ilmastonmuutos edellyttää koko metsätaloudelta uusia toimintatapoja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sekapuustojen suosimista, erilaisten tuhoriskien ennakointia ja panostuksia monimuotoisuuden turvaamiseen ja vesiensuojeluun, painottaa Torniainen.

Noudattamalla Metsänhoidon suosituksia metsänomistaja voi samanaikaisesti sekä tukea monimuotoisuutta, parantaa metsien tuhonkestävyyttä että harjoittaa kestävää metsätaloutta.

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanja haastaa muutkin toimijat mukaan

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanja tarjoaa metsänomistajille perustiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja tiivistää yhteen Metsänhoidon suositusten viestit parhaista varautumisen ja sopeutumisen keinoista. Tietoa on saatavissa sekä verkkosivuilta että lyhyestä piirrosvideosta, ja teemasta viestitään marraskuun alussa tehostetusti myös sosiaalisessa mediassa. Maa- ja metsätalousministeriön ja Tapion ohella kampanjassa ovat mukana Luonnonvarakeskus, MTK ry ja Suomen metsäkeskus.

– Toivomme, että koko metsäala osallistuu laajasti kampanjan viestien eteenpäin viemiseen. On tärkeää, että ilmastonmuutokseen varautumisen keinot tavoittavat metsänomistajat mahdollisimman hyvin. Kampanjan verkkosivut, kuuden kohdan vinkkilista ja kootut lisätiedon lähteet kiteyttävät aiheen helposti ymmärrettävään muotoon. Keskeisessä asemassa tiedon välittämisessä ovat metsänomistajia palvelevat metsäammattilaiset, toteaa palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo Tapiosta.

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanjan materiaalit:
• Verkkosivut: Kaukaa viisasta metsänhoitoaLinkki toiselle sivustolle
• YouTube-video: Kauko Viksu – Kaukaa viisas metsänomistaja
• Vinkkilista: Tee metsänhoidosta säänkestävämpää

Lisätietoja:
• Neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen, maa- ja metsätalousministeriö, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Metsänhoidon suositukset: palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi
• Kampanjamateriaalit: asiantuntija Essi Lahti, Tapio Oy, etunimi.sukunimi@tapio.fi

Kaukaa viisasta metsänhoitoa -kampanja on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Tapion koordinoimaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen viestintähanketta. Kampanjan sisällöt pohjautuvat Metsänhoidon suosituksiin, jotka perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksiin hyvästä metsänhoidosta. Työllä edistetään Kansallisen metsästrategian 2025Linkki toiselle sivustolle ja Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 2022 (PDF) tavoitteiden toteutumista.

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 31.10.2019

Woodly Oy valmistaa hiilineutraalia ja läpinäkyvää pakkausmateriaalia puusta

Woodly granulaattia

Suomalainen Woodly kehittää uudenlaista, hiilineutraalia muovia. Woodly-nimisen pakkausmateriaalin pääraaka-aine, havuselluloosa, tulee vastuullisesti hoidetuista metsistä. Woodlyn ominaisuudet ovat samat kuin tavallisella muovilla: siitä voidaan valmistaa monenlaisia, kierrätettäviä pakkauksia. Yritys arvioi, että jos jokainen Euroopassa käytettävä muovipakkaus korvattaisiin Woodly-pakkauksilla, päästöjen vähennys vastaisi yli 10 miljoonan ihmisen matkaa maapallon ympäri lentokoneella.

Jokainen eurooppalainen kuluttaa noin 100 kilogrammaa muoveja vuodessa, ja maailman väestön kasvaessa tulee pakkausten kulutus todennäköisesti vain lisääntymään. Vaikka muovin ongelmista puhutaan paljon, sen kysynnän on ennustettu lähes nelinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Muovista koituvan jäteongelman lisäksi muovien valmistus fossiilisesta raaka-aineista kuluttaa maapallon uusiutumattomia luonnonvaroja.

Suomalaisen teknologiayritys Woodlyn innovaatio on havupuiden selluloosasta valmistettu muovi, joka toimii tuotannossa samalla tavalla kuin perinteinen fossiilipohjainen muovi.

Tällä hetkellä Woodly kehittää tuoteperhettä, jota voidaan hyödyntää mahdollisimman monen erilaisen tuotteen, kuten elintarvikkeiden ja päivittäistavaroiden pakkaamiseen.

Woodly-materiaalia sertifioiduista metsistä

Woodly Oy:n laitteistoaWoodly-materiaalin pääraaka-aineena käytetään vastuullisesti hoidetuista, FSC-sertifioiduista metsistä tulevaa selluloosaa. Woodly on omanlaisensa materiaali, jossa ei ole seassa fossiilista muovia. Woodlylla on TÜV Austria-sertifikaatti, joka takaa, että Woodly-tuotteet ovat 40-60% uusiutuvista raaka-aineista tehty. Yritys pyrkii kasvattamaan biopohjaisuutta jatkuvasti tinkimättä tuotteen ominaisuuksista. Woodly-materiaali on suunniteltu kierrätettäväksi ja on siten osa kiertotaloutta. Tulevaisuudessa Woodly-pakkaukset voidaan lajitella muovinkeräykseen.

Läpinäkyvä pakkaus sopii niin yrteille kuin uistimillekin

Woodly-materiaalin kehitystyö alkoi vuonna 2011. Yritys on valmistanut uudenlaisesta muovista pakkausten prototyyppejä muun muassa Järvikylän ruukkusalaateille ja -yrteille sekä Rapalan uistimille.

Teknologisten innovaatioiden, kuten Woodlyn kaltaisten selluloosapohjaisten ja kierrätettävien muovien uskotaan olevan merkittävässä roolissa ympäristön suojelemisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. World Economic Forum on nostanut selluloosapohjaiset muovit nousevien teknologisten innovaatioiden kärkeen. Woodlyn valmistus ja käyttö kiihdyttää muutosta kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.

Puu sopii muovin korvaajaksi

Puun käyttö ei kilpaile ruokaketjun kanssa, ja metsät toimivat kasvaessaan hiilinieluina. Lisäksi puulla on hyvät mekaaniset ominaisuudet. Jotta uusi puupohjainen pakkausmateriaali voi korvata muovin, sen on kyettävä vastamaan monenlaisiin haasteisiin ja täytettävä monenlaisia teknisiä vaatimuksia. Pakkausmateriaalia on myös kyettävä hyödyntämään globaalissa mittakaavassa, jotta sillä on todellista yhteiskunnallista ja ekologista merkitystä.

Woodlya voidaan valmistaa samoilla prosesseilla ja laitteilla kuin fossiilista muovia, ja siksi sen tuotanto on helposti skaalattavissa. Woodly voidaan ottaa käyttöön pakkausteollisuudessa ilman uusia investointeja koneisiin, laitteisiin tai prosesseihin. Pakkausten toimittajia ei välttämättä tarvitse vaihtaa.

www.woodly.fi

Hiilineutraaliudesta tietoja Woodlyn elinkaarianalyysin tiivistelmästä (englanniksi, PDF)

Lisätiedot ja yhteydenotot:

Jaakko Kaminen, toimitusjohtaja, Woodly Oy
Puhelin +358 40 590 0035, sähköposti jaakko.kaminen(a)woodly.com

Woodly Twitterissä @woodlymaterial


Agenda 2030

Kertakäyttöisestä fossiilitaloudesta on siirryttävä kohti biopohjaista kiertotaloutta. Woodlyn materiaali-innovaatio vastaa YK:n jäsenmaiden kestävän kehityksen tavoitteisiin 9, 12, ja 13 kehittämällä kestävää teollisuutta sekä vastuullista kuluttamista. Lisäksi materiaalin ollessa hiilineutraalia, se on yksi esimerkki konkreettisista ilmastoteoista.

 

 

 

Artikkeli on julkaistu 31.10.2019.

 

Suomalaista vesiosaamista Etelä-Afrikkaan

kuvituskuva vedenpinta

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio vierailee Etelä-Afrikassa 28.10.-31.10. vesialan viranomaisista, tutkimuslaitosten ja yritysten edustajista koostuvan delegaation kanssa. Matkan tavoitteena on selvittää mahdollisuuksia yhteistyöhön veden uudelleenkäytössä sekä vesialan koulutus- ja tutkimustoiminnassa.

Matkan aikana pyritään edistämään Suomen ja Etelä-Afrikan viranomaisten välistä yhteistyötä ja suomalaisten vesialan yritysten liiketoimintaa Polokwanessa. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia maatalouden ja kestävän ruuantuotannon saralla.

Matkalle osallistuvat Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Finnish Water Forumin, Mikkelin vesilaitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä Suomen maankuivatus-, kastelu- ja tulvasuojeluyhdistys FINCIDin edustajat. Yritysdelegaatiossa ovat mukana Operon Group Oy, Aquazone Oy, UROS Oy ja Mipro Oy.

Pretoriassa Husu-Kallio tapaa vesi- ja sanitaatioministeriön varaministerin David Mahlobon. Lisäksi vierailu kohdistuu Polokwanen kaupunkiin, jossa Husu-Kallio yhdessä Mikkelin edustajien kanssa selvittää mahdollisuuksia yhteistyökumppanuuksiin vesihuollossa, eritysesti jäteveden käsittelyssä sekä uusioveden valmistuksessa.

Vesihuoltopalveluiden kestävyyden varmistamiseksi vierailulla edistetään teknisten ratkaisujen lisäksi yhteistyötä vesivarojen kokonaishallinnan järjestämisessä sekä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Delegaation koulutus- ja tutkimusorganisaatiot vierailevat Limpopon ja Pretorian yliopistoissa.

Suomella on tarjota kilpailukykyisiä ratkaisuja maailman vesi- ja sanitaatiokysymyksiin sekä tavoitteelliseen yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön. Suomalaisen vesialan vahvuuksia ovat vesiosaamisen yhdistyminen innovatiiviseen IT-osaamiseen, luotettavaan teknologiaan ja ympäristöystävällisiin tuotantoprosesseihin sekä edistykselliseen koulutussektoriin.

Lisätietoja:
erityisasiantuntija Jenni Kiilholma, ulkoministeriö, p. +27-82 921 5818, jenni.kiilholma(at)formin.fi
neuvotteleva virkamies, Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö, p. +358 (0)295 162 123, olli-matti.verta(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  29.10.2019 

Euroopan matkailufoorumissa painotettiin yhteistyön merkitystä matkailualan digitaalisen muutoksen onnistumisessa

Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden kuvituskuva

Euroopan matkailufoorumi kokosi EU:n jäsenvaltioiden matkailuvirkamiehet ja keskeiset sidosryhmät vaihtamaan näkemyksiä matkailualan digitalisaatiosta Helsinkiin 9.–10.10.2019.

Matkailufoorumissa keskusteltiin siitä, miten digitalisaatiolla voidaan luoda kestävää kasvua EU:n matkailualalla. Keskustelu kiteytyi kolmeen keskeiseen teemaan: digitaalisen muutoksen vaikutuksiin matkailuyrityksissä, innovaatiokyvykkyyteen sekä tiedonhallintaan.

Digitalisaatio muuttaa matkailua ja mahdollistaa kestävyyttä

Suomi korostaa omalla EU-puheenjohtajakaudellaan digitalisaation merkitystä matkailun kestävyyden vahvistamisessa. Teknologian avulla matkailupalveluita voidaan tarjota aiempaa monipuolisemmin ja kestävämmin. Lisäksi matkailuinfrastruktuuria voidaan hyödyntää ja kohteita hallinnoida aiempaa tehokkaammin.

– Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia matkailualan kestävään kasvuun. Nopeasti kasvava kysyntä kestäville matkailupalveluille on tärkeä ottaa huomioon yrityksissä, johtava asiantuntija Sanna Kyyrä työ- ja elinkeinoministeriöstä toteaa.

– Digitalisaation avulla kuluttajien tarpeisiin voidaan vastata yhä paremmin. Tämä edellyttää tietoa kuluttajien mieltymyksistä ja arvostuksista, johtava asiantuntija Kyyrä jatkaa.

Huomio osaamisen vahvistamiseen ja pk-yrityksiin

Matkailualalla toimii runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, jotka tarvitsevat tukea digitaidoissa. Euroopan matkailufoorumissa pidettiin tärkeänä, että erikokoisilla yrityksillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä digitalisaatiosta. Euroopan matkailualalla tulee päivittää osaamista ja liiketoimintamalleja, jotta menestyminen globaalissa kilpailussa on mahdollista.

Eurooppalaista yhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti kokemuksia jakamalla ja toisilta oppimalla. Matkailufoorumissa korostettiin, että tiedon tulisi olla kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Tiedon avulla voidaan kehittää aiempaa parempia palveluita ja kestävämpiä käytäntöjä matkailualalla. Tiedonhallinta ja tiedon saatavuus ovat edellytyksiä tiedolla johtamisessa.

Helsingissä 9.–10.10.2019 järjestettyyn Euroopan matkailufoorumiin (European Tourism Forum) osallistui matkailun asiantuntijoita EU:n jäsenvaltioista, komissiosta ja parlamentista. Matkailufoorumi järjestettiin 18. kertaa, nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti tapahtuman yhteistyössä Euroopan komission kanssa osana Suomen EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Sanna Kyyrä, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7012

Työ- ja elinkeinoministeriön uutinen 22.10.2019

Vapaa-ajankalastuksesta tavoitellaan suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian kuvituskuva

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian. Laajassa yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa valmisteltu strategia tavoittelee vapaa-ajankalastuksesta suosittua ja yhteiskunnallisesti arvostettua luontoharrastusta, joka hyödyntää kestävästi Suomen monipuolisia kalavesiä ja kalastusmahdollisuuksia.

Uusi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia koostuu kuudesta osatavoitteesta: hyvinvoinnista ja kalastusmahdollisuuksista, hyvistä kalavesistä ja elinvoimaisista kalakannoista, osuvasta viestinnästä ja neuvonnasta, paremmista edellytyksistä elinkeinolle, riittävästä tietopohjasta sekä hyvästä hallinnosta ja järjestötoiminnasta.

Strategia kuvaa, millaista kalastus-Suomea lähivuosina tavoitellaan

Strategiassa kuvataan, mitä tavoitteiden toteutuminen Suomessa käytännössä tarkoittaa.

Tavoitteiden toteutuminen merkitsee esimerkiksi sitä, että kalastusmahdollisuudet ovat entistä paremmat ja että vapaa-ajankalastus tuottaa virkistystä, iloa ja elämyksiä yhä useammalle ihmiselle Suomessa.

Kalan ja kalastuksen merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä ymmärretään. Kuormitettujen ja rakennettujen vesistöjen tilaa on pystytty parantamaan kalojen ja vapaa-ajankalastuksen eduksi.

Viestinnän ja neuvonnan avulla madalletaan kalastusharrastuksen aloittamiskynnystä, mahdollistetaan kestävän kalastuksen edellyttämä tiedonkeruu, tehostetaan saaliin hyödyntämistä ja autetaan koko alaa kehittymään.

Elinkeinojen toimintaedellytyksiä parannetaan mm. tukemalla yrityksiä kasvuun koulutuksen ja neuvonnan avulla sekä kehittämällä yritysten välistä yhteistyötä.

Tutkimusagendalle nostetaan myös vapaa-ajan kalatalouden sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset kansanterveyteen.

Osakaskuntien toiminnan ja yhdistämisen helpottamiseksi pyritään kehittämään lainsäädäntöä.

Esimerkkejä lähivuosien toimenpiteistä eri osapuolille

Strategiassa on annettu esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä, joita eri osapuolet voivat soveltuvin osin toteuttaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

–Strategia ei sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia vaan kunkin toimijan odotetaan toteuttavan yhteistä tahtotilaa ja tavoitteita oman toimintansa puitteissa osana kokonaisuutta, sanoo erityisasiantuntija Roni Selén maa- ja metsätalousministeriöstä.

Esimerkiksi hyvinvoinnin ja kalastusmahdollisuuksien lisäämiseksi liikunta- ja nuorisojärjestöt voivat ottaa kalastuksen yhdeksi toimintamuodokseen, tutkimustahot voivat tutkia ja tunnistaa kalastuksen sosioekonomisia ja hyvinvointivaikutuksia, Metsähallitus voi osoittaa kalastuspaikkoja sekä kehittää ja ylläpitää niitä valtion mailla.

Kunnat voivat huomioida kalastuksen kaavoituksessa ja vapaa-ajan toiminnassa, kalatalousalueet voivat kehittää kalavesiä ja kalakantoja sekä lupia.

Neuvontajärjestöt jäsenistöineen voivat edistää harrastusta neuvonnalla, kurssituksella ja viestinnällä.

– Kalastusharrastuksen merkitys tunnustetaan myös hallitusohjelmassa. Se on meille suomalaisille tuttu osa luontosuhdetta. Strategian tavoitteena on, että näin on jatkossakin ja vapaa-ajankalastus kehittyy kestävänä, suosittuna ja arvostettuna luontoharrastuksena, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Strategia ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia ohjaa vapaa-ajankalastuksen edellytysten kehittämistä kalataloushallinnossa, tutkimuksessa, kalatalousalueilla ja neuvontajärjestöissä. Strategian tehtävä on ottaa kantaa vapaa-ajankalastuksen kannalta oleellisiin kehittämissuuntiin. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta ja tavoitteista sekä strategian toimeenpanon ja seurannan kuvauksista.

Strategiatyö toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työlle nimitetyn ohjausryhmän kanssa, kesä–joulukuussa 2018.

Ohjausryhmään osallistuivat maa- ja metsätalousministeriön lisäksi edustajat ELY-keskuksesta, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestöstä, Suomen Kalastusopaskillasta, Kalatalouden keskusliitosta, Luonnonvarakeskuksesta ja Metsähallituksesta. Lähtötiedot kerättiin haastattelemalla ohjausryhmän jäseniä ja tärkeimmiksi tunnistettujen sidosryhmien edustajia.

Liitteet:
Esite: Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia (PDF) 
Julkaisu: Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia (PDF) 

Lisätiedot:
erityisasiantuntija, ohjausryhmän puheenjohtaja Roni Selén, 040 507 3934, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ministeri erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 21.10.2019

Ympäristöministeriön hallinnonalan vuoden 2020 harkinnanvaraisten valtionavustusten haku käynnissä 21.10.2019 alkaen

Ympäristöministeriön hallinnonalan harkinnanvaraisten valtionavustusten haku vuodelle 2020 on käynnissä 21.10.-2.12.2019. Avustukset ovat harkinnanvaraisia ja niitä myönnettäessä arvioidaan, kuinka avustettava toiminta tai hanke edistää valtion talousarviossa esitettyjä ympäristöministeriön hallinnonalan tavoitteita. Ympäristöhallinnon avustuksia myöntävät sekä ympäristöministeriö että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset).

Kuulutus ympäristöhallinnon vuoden 2020 harkinnanvaraisista valtionavustuksista (pdf)

Ympäristöministeriö myöntää avustusta:

  • valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
  • valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
  • saaristoalueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan
  • seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) myöntävät avustusta:

  • rakennusperinnön hoitoon
  • saariston ympäristönhoitoon
  • pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen
  • vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamiseen
  • kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin
  • tunturialueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan

Valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä asunto- ja rakennusalan järjestöille myönnettävistä harkinnanvaraisista valtionavustuksista järjestetään infotilaisuus tiistaina 29.10.2019 klo 15-16. Tilaisuus järjestetään liikenne- ja viestintäministeriön tiloissa (Eteläesplanadi 16, Helsinki, Sonckin Sali). Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen. Linkki ilmoittautumiseen

Lisätietoa avustuksista ja yhteystiedot ympäristoministeriön sivuilla.

Ympäristöministeriön uutinen 21.10.2019

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli ilmastolain uudistamista – hiilineutraalius 2035 lakiin

Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä kokoontui tänään neljännen kerran ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen johdolla. Ministerityöryhmä käsitteli ilmastolain uudistuksen aikataulua. Sidosryhmien kuuleminen ja selvitykset aloitetaan tänä syksynä. Hallituksen esitys uudistetuksi ilmastolaiksi valmistuu alkuvuodesta 2021.

”Hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä kirjataan ilmastolakiin ja näin saamme vahvan suunnan ilmastotyölle. Samalla lakiin otetaan mukaan maankäyttösektori ja lain ohjaavuutta vahvistetaan. Jo ensi keväänä teemme ministerityöryhmässä uudistuksen keskeiset linjaukset. Ilmastotyöhön tarvitaan mukaan koko yhteiskunta. Siksi sidosryhmien, esimerkiksi nuorten, yritysten ja järjestöjen kuulemiset aloitetaan jo tämän vuoden puolella”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ympäristöministeriö asettaa säädösvalmisteluun työryhmän, johon kutsutaan jäsenet keskeisistä ministeriöistä ja viranomaisista sekä ilmastopaneelista. Työryhmätyöskentely alkaa tammikuussa 2020. Ilmastolain uudistus valmistellaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Lain ohjaavuutta vahvistetaan

Voimassa olevassa ilmastolaissa säädetään viranomaisia velvoittavasta ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmästä. Suunnittelujärjestelmä käsittää pitkän ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat sekä kansallisen sopeutumissuunnitelman. Suunnitelmien tarkoituksena on varmistaa kansainvälisen ja EU:n ilmastositoumusten saavuttaminen ja hillitä sekä sopeutua ilmastonmuutokseen.

Hallitusohjelman mukaan ilmastolain ohjausvaikutuksia vahvistetaan nykyisestä. Lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Vuoden 2050 tavoitetta päivitetään ja lakiin lisätään hiilineutraaliuspolkua vastaavat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040.

Ilmastolain tavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan ilmasto- ja energiastrategia, maankäytön ilmasto-ohjelma ja päivitetään keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa.

Ministerityöryhmä ohjaa hallitusohjelman toteuttamista hiilineutraalisuustavoitteen edistämisen, hiilinielujen vahvistamisen sekä ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksenteon osalta huomioiden sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky. Ilmastolain lisäksi ministerit keskustelivat kokouksessaan muun muassa liikenteen ilmastotoimien aikataulusta sekä luonnon monimuotoisuutta vahvistavasta Helmi-ohjelmasta.

Lue lisää ilmastolain uudistuksesta Ympäristöministeriön sivuilta.

Lisätiedot:

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, YM, p. 050 414 1682,
etunimi.sukunimi@ym.fi

Ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän pääsihteeri Outi Honkatukia, YM, p. 029 525 0272, etunimi.sukunimi@ym.fi

Erityisasiantuntija Elina Vaara, YM, p. 358 50 572 3942, etunimi.sukunimi@ym.fi (ilmastolaki)

Ympäristöministeriön tiedote 22.10.2019

Ruoka Akatemia lisää ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä

Verkostoitumista Ruoka Akatemian seminaaripäivässä

Ruoka Akatemia on keskustelu- ja kohtaamispaikka, jossa lisätään ymmärrystä suomalaisesta ruokajärjestelmästä ja rakennetaan uudenlaista vuorovaikutusta. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Ruoka Akatemia -tapahtuma muodostuu seminaaripäivästä ja kahden päivän kenttäjaksosta. Tapahtumaan kutsutaan päättäjiä, vaikuttajia, nuorisoa ja median edustajia monipuolisesti yhteiskunnan eri aloilta. Ruoka Akatemian suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Ruoasta keskustellaan julkisuudessa vahvasti, onhan se meille kaikille välttämätön elinehto. Faktoja puolesta ja vastaan esitetään nopeassa tahdissa, oli sitten kyse ravitsemussuosituksista, ilmastovaikutuksista tai tuotantomuodoista. Joskus on oikeasti vaikea ymmärtää, miten mihinkin tietoon tai mielipiteeseen pitäisi suhtautua. Ruoka Akatemia nähdään keinona, jolla alaa voidaan kehittää rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Ruoka Akatemian idea

Ruoka Akatemian ideana on nostaa esille monipuolisesti, eri näkökulmat huomioiden, suomalaisen ruokajärjestelmän faktoja ja tulevaisuuden näkymiä − aina alkutuotannosta kuluttajalle saakka.

Toisia tapaamalla ja tietoa vaihtamalla syntyy vuorovaikutusta ja verkostoitumista, josta hyötyvät ruokajärjestelmän kaikki osa-alueet. Vastakkaisia näkemyksiä ei kaihdeta. Seminaaripäivän aikana pyritään kuitenkin löytämään osallistujien yhteinen näkemys ruokajärjestelmän tärkeimmistä kehityskohdista ja keinoista, miten niihin päästään. Nämä näkemykset koostetaan Ruoka Akatemian julkilausumiksi.

Osallistujat edustavat yhteiskuntaa laajasti

Ruoka Akatemiaan kutsutaan osallistujia niin, että yksi kolmasosa edustaa ruoka-alaa ja kaksi kolmasosaa on alan ulkopuolelta. Osallistujat ovat päättäjiä, vaikuttajia, median edustajia ja aiheesta kiinnostunutta nuorisoa. Kenttäjaksolla mukana on kummiyrityksiä, jotka esittelevät omaa toimintaansa.

Yhteiskuva Ruoka Akatemian osallistujista
Ruoka Akatemia kerää osallistujia yhteiskunnan eri puolilta. Yhteiskuva ensimmäisestä Ruoka Akatemian seminaaripäivästä.

Akatemia on laajan yhteistyön tulos. Alan organisaatioiden yhteistyötä organisoi TTS Työtehoseura ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä. Ohjausryhmässä on mukana ylintä johtoa muun muassa maataloustuottajien, elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja kuluttajien liitoista, tutkimuslaitoksista, kansalaisjärjestöistä ja asiantuntijaorganisaatioista. Tärkeä osa toimintaa on viestintä, jota tekevät yhdessä alan yhdistykset, järjestöt ja toimittajat. Toimintaa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Ensimmäinen Ruoka Akatemia järjestettiin elokuussa 2019

Elokuussa 2019 pidettiin Tuusulassa ensimmäisen Ruoka Akatemian seminaaripäivä, jossa avattiin suomalaisen ruokajärjestelmän kokonaiskuvaa sekä keskusteltiin paljon puhuttavasta ilmastonmuutoksesta. Seminaaria seurasi kahden päivän kenttäjakso, jossa tutustuttiin muun muassa liha- ja ruokatalo HKScanin tuotantoon.

Seminaarissa muodostettiin yhteinen julkilausuma, jonka pääviestinä on yhteistyön tekeminen koko ruoka-alalla ja sitä kautta kestävän ruokajärjestelmän luominen; ”Suomalainen ruoka-ala voi olla menestystarina muuttuvassa maailmassa, jos löydämme laajemminkin tavan tehdä yhteistyötä kunnianhimoisesti ja toisiamme jatkuvasti kirittäen.

Yksi osallistujista oli nuorisoa ja omaehtoista mediaa edustanut tubettaja Arttu Lindeman, joka teki kenttäjaksosta informatiivisen videon omalle YouTube-kanavalleen.

Kaikki Ruoka Akatemian seminaariesitykset ja videotallenne löytyvät verkosta osoitteesta www.ruokaakatemia.fi. Seuraava tapahtuma järjestetään huhti-toukokuussa 2020.

 

Artikkelin kirjoittaja Anna-Maija Kirkkari on Ruoka Akatemian projektipäällikkö ja TTS Työtehoseuran varatoimitusjohtaja.

Yhteydenotot: anna-maija.kirkkari(a)tts.fi


AGENDA 2030

Ruoka Akatemien toiminta tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteen numero kaksi toteuttamista. Tavoite 2 on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.

Artikkeli on julkaistu 23.10.2019.

Ministerineuvosto päätti Itämeren kalastuskiintiöistä ja antoi tukensa EU:n metsästrategian laatimisille

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto pääsi kokouksessaan Luxemburgissa ratkaisuun Itämeren enimmäissaalismääristä ja maakohtaisista kiintiöistä vuodelle 2020. Lisäksi neuvosto pääsi osittaiseen yleisnäkemykseen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uudistamista koskevasta asetuksesta.

Maatalousasioissa ministerit keskustelivat yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Suomi antoi neuvostolle tilannekatsauksen uudistuksen valmistelutilanteesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomen tavoitteena on tuoda päivitetyt ehdotukset CAP-asetuksista maatalous- ja kalastusneuvoston käsiteltäväksi loppuvuoden aikana.

Lisäksi ministerit keskustelivat maatalouden markkinatilanteesta, jonka osalta erityisesti Brexit ja Yhdysvaltain Airbus-kiistan johdosta esittämät uudet tuontitullit kasvattavat epävarmuutta. Muissa asioissa neuvosto keskusteli muun muassa susikantojen hoitoa koskevista säännöistä EU:n tuomioistuimen tuoreen päätöksen valossa.

Vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian osalta ministerit antoivat vahvan tukensa strategian uudistamiselle. Ministerit pitivät tärkeänä, että yhteistä strategiaa vahvistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Ministerit alleviivasivat metsätalouden kuuluvan edelleen jäsenmaiden toimivaltaan, mutta näkivät EU:n metsästrategian välttämättömäksi, jotta metsäsektoriin vaikuttava EU-sääntely olisi johdonmukaista. Monialaisen ja kattavan strategian nähtiin myös edesauttavan EU:n metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Ministerit myös totesivat, että strategia tulisi jatkossa linkittää vahvemmin kansainvälisiin politiikkaprosesseihin.

”Olen tyytyväinen, että EU:n metsästrategian uudistaminen sai neuvostossa vahvan tuen. Vaikka metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, moni EU-tason säädös vaikuttaa metsiin. Tarvitsemme siksi vahvaa ja itsenäistä metsästrategiaa koordinoimaan metsiin ja metsäalaan liittyvää politiikkaa”, ministeri Leppä sanoo.

Neuvosto keskusteli myös keinoista tehostaa toimia globaalin metsäkadon ehkäisemiseksi. Komission tiedonantoa aiheesta pidettiin ansiokkaana ja sen esittämiä toimenpiteitä oikeansuuntaisina. Jäsenmaat pitkälti jakoivat näkemyksen, jonka mukaan EU-tasolla on tehtävä enemmän kansainvälisten sitoumusten saavuttamiseksi. Myös uudet EU:n kysyntään liittyvät toimet saivat alustavaa kannatusta keskustelussa. Suomi pyrkii antamaan aiheesta neuvoston päätelmät vielä pj-kautensa aikana.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisavustaja Teppo Säkkinen p. 050 516 2868

Kalatalousneuvos Risto Lampinen (kalastus) p. 0295 162 458

Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen (maatalous) p. 0295 162 337

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.10.2019

Vesihuoltolaitosten kumppanuushankkeiden rahoitushaku on avattu

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut rahoitushaun suomalaisten vesihuoltolaitosten kansainvälisille kumppanuushankkeille. Uuden rahoitusinstrumentin päätavoitteena on tukea kestävien vesihuoltopalveluiden luomista kansainvälisten laitoskumppanuuksien kautta ja samalla YK:n kestävän kehityksen veden saantiin ja käyttöön sekä sanitaatioon liittyvien tavoitteiden toteutumista. Rahoitushakemusten tulee olla Etelä-Savon ELY-keskuksessa viimeistään 13.12.2019.

Tukirahoituksella edistetään myös Suomen kansainvälisen vesistrategian (Finnish Water Way) ja sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman (PDF) toimeenpanoa. Tuella halutaan kannustaa suomalaisia vesihuoltolaitoksia ja niiden yhteenliittymiä mukaan laajempaan kansainväliseen toimintaan. Mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön uskotaan lisäävän myös laitosten kiinnostavuutta työnantajina ja vahvistavan sitä kautta laitosten toimintamahdollisuuksia yleisemminkin.

Tuettavien hankkeiden tulee vahvistaa kumppanilaitosten kykyä tuottaa kestäviä ja turvallisia vesihuoltopalveluita. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti toimiin, jotka edistävät uudenlaisia toimintatapoja ja luovat uusia älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja vesihuoltopalveluiden parantamiseksi. Hankkeilla voidaan lisäksi tunnistaa erilaisia investointitarpeita, jolloin kumppanuudet voivat toimia myös alustoina suomalaisten yritysten vientihankkeille. Uuden rahoitusinstrumentin pilotointiin on varattu vuosille 2020–2021 yhteensä 400 000 euroa.

Tuet myönnetään valtionavustuslain mukaisina hankeavustuksina

Tuettavan hankkeen suomalaisena toteuttajana tulee olla joko vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos tai useamman laitoksen yhteenliittymä. Myös kansainvälisen kumppanilaitoksen on oltava yhdyskuntien vesihuoltopalveluita tuottava laitos. Kumppanuuslaitosten välinen toiminta voi kohdistua muun muassa vesihuollon suunnittelun, johtamisen, operoinnin, asiakassuhteiden ja/tai palveluiden kestävyyden vahvistamiseen.

Hakumenettelyn toteuttamiseen sekä tukien myöntämiseen ja hallinnointiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Tuet myönnetään hankeavustuksina kokeilu-, käynnistämis- tai kehittämishankkeisiin tai muihin tarkoitukseltaan rajattuihin hankkeisiin. Tuen määrä on harkinnanvarainen ja se voi olla enintään puolet hankkeen kokonaiskuluista. Yhden hankkeen osalta tuki voi olla enintään 100 000 euroa, kattaen vuodet 2020–2021.

Tarkemmat tiedot rahoitushausta sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät osoitteesta:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/vesihuoltolaitosten-kumppanuushankkeiden-rahoitushaku

Lisätietoja:
Etelä-Savon ELY-keskus: Esa Pekonen, rahoitusasiantuntija, p. 0295 024 159,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Maa- ja metsätalousministeriö: Olli-Matti Verta, johtava asiantuntija, p. 050 4427577, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 16.10.2019