Valtioneuvosto vahvisti päivitetyn kansallisen metsästrategian

Valtioneuvosto vahvisti tänään periaatepäätöksellään metsäneuvoston joulukuussa hyväksymän päivitetyn kansallisen metsästrategian. Vuonna 2015 alun perin hyväksytyn strategian visio ja tavoitteet pysyivät pääosin ennallaan, mutta hankeosiota uudistettiin vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Strategiassa huomioidaan nyt aiempaa selkeämmin muun muassa keinot ilmastokestävyyden ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.

Strategiassa kuvataan metsäalan kehittämisen painopistealueet ja toimenpiteet, joihin julkinen valta lähivuosina keskittyy osana alan yhteistä kehittämistä. Osa alkuperäisen strategian hankkeista on jo viety loppuun ja niiden tilalle on valmisteltu uusia, ajankohtaisia kokonaisuuksia.

Strategiaan lisätyt kokonaan uudet hankkeet koskevat ilmastokestävää metsätaloutta, kansainvälistä metsäpolitiikkaa ja EU-vaikuttamista sekä puusta valmistettavia tuotteita. Läpileikkaavina hankkeina strategiassa korostuvat digitalisaatio sekä moniarvoisen viestinnän ja vuorovaikutuksen lisääminen. Metsänhoitomenetelmien monipuolistaminen, monimuotoisuuden turvaaminen, vesiensuojelu ja monipuolistuva elinkeinotoiminta ovat lisäksi nyt mukana entistä useammassa strategian hankkeessa.

– Päivitetty metsästrategia luo metsäalalle ennustettavuutta ja vakautta ja tukee koko metsäalan arvon lisäystä. Samalla päivityksessä korostuvat metsäluonnon monimuotoisuus ja metsien käytön ilmastokestävyys, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Tavoitteena kokonaisvaltainen kestävä kehitys

Strategian päivitystä ohjasivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030), joiden mukaan politiikkatoimien suunnittelussa tulee ottaa tasapainoisesti huomioon sekä ympäristö, talous että ihminen. Strategiassa huomioidaan näin talouden lisäksi aiempaa selkeämmin myös ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys.

Vaikka metsien kasvu onkin kiihtynyt, hakkuutavoite on strategiassa yhtä suuri kuin vuonna 2015 ja merkittävästi pienempi kuin puuntuotannon kannalta kestävät hakkuumahdollisuudet olisivat. Aktiivisella ja kestävällä metsien hoidolla pyritään myös jatkossa siihen, että metsien kasvu lisääntyy. Raaka-ainetta riittää näin teollisuuden tarpeisiin ja korvaamaan fossiilisia raaka-aineita samalla kun metsät ja puusta valmistetut tuotteet säilyvät hiilinieluina.

Ilmastonmuutos lisää metsätuhoriskejä ja strategiassa kiinnitetään siksi erityistä huomiota ilmastonmuutokseen varautumiseen kuten sekapuustojen suosimiseen ja vieraslajien torjuntaan. Ilmastopolitiikkaa tuetaan myös lisäämällä tietämystä suometsien hoidosta, hiilivarastojen ja hiilensidonnan kehittymisestä sekä metsien ja metsänhoidon vaikutuksista ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Monimuotoisuuteen liittyvissä hankkeissa käsitellään talousmetsien luonnonhoitoa, METSO-ohjelmaa ja metsäpuiden geenivarojen säilyttämistä. Muutoin metsiin liittyvää monimuotoisuuden suojelua ohjaa kansallinen biodiversiteettistrategia, jota metsästrategia siis osaltaan täydentää. Kun biodiversiteettistrategiaa aikanaan päivitetään, muutokset otetaan huomioon myös metsästrategian tavoitteissa ja toimenpiteissä.

Metsästrategian tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa rahoituksen oikeaa kohdentamista. Rahoitustarpeita kohdistuu etenkin tutkimus- ja kehittämistoimintaan, METSO-ohjelmaan ja monipuolisen infrastruktuurin ylläpitoon.

Laajan sidosryhmäyhteistyön ja useiden kuulemiskierrosten perusteella päivitetty Kansallinen metsästrategia 2025 hyväksyttiin metsäneuvostossa joulukuussa 2018. Metsäneuvosto on valtioneuvoston asettama elin, jonka tehtävänä on tukea maa- ja metsätalousministeriötä laajakantoisissa ja periaatteellisesti tärkeissä metsäpoliittisissa kysymyksissä. Vuonna 2015 viimeksi asetetun neuvoston keskeisenä tehtävänä on ollut seurata ja edistää kansallisen metsästrategian toteuttamista ja tehdä ehdotuksia ohjelman kehittämiseksi. Nykyisen neuvoston nelivuotinen toimikausi päättyy kesäkuussa. Kansallisen metsästrategian uudistamiseen ryhdyttiin keväällä 2018.

Päivitetty Kansallinen metsästrategia 2025

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
metsäneuvos Marja Kokkonen, p. 029 516 2444
ylijohtaja Juha S. Niemelä, p. 029 516 2009
erityisasiantuntija Katja Matveinen, p. 029 516 2287 (lomalla, paikalla taas 25.2. alkaen)
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, 21.2.2019

Ympäristöministeriö etsii hankkeita tehostamaan vesiensuojelua

Ympäristöministeriö käynnistää avustushaun vesiensuojelulle. Avustusta myönnetään vesien ja meren hoitoa tai ravinteiden kierrätystä edistävään työhön, joka tukee käynnistyvän vesiensuojelun tehostamisohjelman tavoitteita. Haussa etsitään hyvin käynnistynyttä työtä eteenpäin vieviä tekoja ja hyviksi havaittujen menetelmien viemistä käytäntöön. Ravinteiden kierrätyksessä painopisteenä on muun muassa kaupunkiviljely. Haku on avoinna 20.2.–2.4.2019 ja toteutetaan yksivaiheisena.

Avustettavilla hankkeilla halutaan parantaa vesien tilaa vähentämällä vesistöjä ja Itämerta kuormittavia ravinteita, humusta ja haitallisia aineita. Hankkeilla edistetään bio- ja kiertotaloutta, kasvatetaan Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä tehdään ravinnekierrätystä yleisesti tunnetuksi ja hyväksytyksi. Samoja tavoitteita on myös vesiensuojelun tehostamisohjelmalla vuosille 2019–2021. Tehostamisohjelma on kansallisesti merkittävä panostus, jolla voidaan tehdä laajasti koko Suomen vesiin vaikuttavaa työtä.

Vesien- ja merenhoito
Avustushakemuksia voi esittää seuraaviin teemoihin:

Vesien- ja merenhoidon uusien toimintamallien ja menetelmien jalkauttaminen, laajempi käyttöönotto ja toimialan kehittäminen sekä näitä tukevan ohjeistus ja neuvonta.
Lupaavien toimintamallien ja menetelmien edelleen kehittäminen siten, että niitä voidaan kohdennetusti hyödyntää vesien- ja merenhoitoa edistävien hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ravinteiden kierrätysohjelma (Raki2)
Avustushakemuksia voi esittää seuraaviin teemoihin:

Ravinteiden kierrätyshankkeissa saatujen tulosten jalkauttaminen käytännön toimenpiteiksi, toimintamallien ja menetelmien levittäminen laajempaan käyttöön sekä yleisen ravinteiden kierrätyksen tiedostamisen ja ymmärryksen lisääminen osallistavan ja vuorovaikutteisen viestinnän keinoin.
Ravinteita kierrättävän kaupunkiviljelyn sekä aktiivisen ja ruokaa arvostavan ruokakansalaisuuden toimintakonseptien edistäminen. Tavoitteena on luoda uusia ja monistaa jo toimivia ravinteita kierrättäviä toimintamalleja.
Asiakirjat:

Hakukuulutus (pdf)
Hakemuslomake 2019 (pdf)
Kustannuserittely hankkeille (xls)
Hankesuunnitelmamalli (word)
Ohjeet avustuksen hakijoille ja saajille (pdf)
Lisätiedot:

Vesien- ja merenhoidon hankkeet: Projektipäällikkö Jenni Jäänheimo, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ravinteiden kierrätysohjelma: Projektipäällikkö Arja Nykänen, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriö, 20.2.2019

Ravinteiden kierrätyksen kokonaiskuva

Kun olet oikein syvällä jossakin, sanotaan, että olet ihan metsässä tai kaulaasi myöten biomassoissa. Tämän hallituksen aikana bio- ja kiertotalous on ollut monta kertaa lehtien palstoilla. Otetaan aiheeseen hiukan etäisyyttä ja katsotaan miltä ravinteiden kierrätyksen osalta näyttää, jos sitä katsotaan etäämpää? Samalla voimme pohtia kiertotalouden tulevaisuutta.

Ravinnepitoisten massojen käytön tehostamisessa on saavutettu tuloksia. Hyviä kokeiluja on käynnistynyt eri rahoitusohjelmien kautta toistasataa. Suuri osa näistä jatkuu aina vuoteen 2020 asti.  Nyt rahoitetut hankkeet ovat johtaneet pysyviin käytännön toimiin ja liiketoimintaan asti. Ensimmäinen opetus onkin ollut luoda kokeilukulttuurin kautta ympäristötoimenpiteistä pitkäjänteistä yritystoimintaa. Kahtiajako yritysmaailman ja ympäristöväen osalta on osin muuttunut ymmärrykseksi yhteisestä hyvästä, jossa ympäristöhyödyille on ensimmäistä kertaa muodostumassa laskennallinen arvo.  Esimerkki tästä kehityksestä on vaikkapa maanparannuskuitujen käytön merkittävä lisääntyminen.

Toinen johtopäätös on yhteistyön ja viestinnän merkitys. Kansainvälisillä ravinnemarkkinoilla kilpailu pelkällä hinnalla on kuin se kuuluisa nestemäisten ravinteiden kierrätys omien housujen kautta. Lämmittää alkuun, mutta paleltaa hetken päästä entistä enemmän. Jotta viljelijä ja kuluttaja pääsevät tekemään kestäviä valintoja, tarvitsemme nykyistä selkeämpiä merkintöjä kierrätyslannoitevalmisteisiin ja elintarvikkeisiin. Lähituotteiden vahvuus tulee esiin vasta kun niiden vaikutusten todentaminen on helpompaa kuin globaalien ravinnevirtojen ymmärtäminen.

Mitä muuta kierrätysravinteista voi sanoa?

Itseäni ainakin on yllättänyt, miten riippuvaisia energian tuotanto ja ravinteet ovat toisistaan. Aina kun biomassoja käytetään rehuksi, poltetaan, mädätetään tai muuten käsitellään, tuloksena on kierrätyskelpoisia ravinteita. Perinteinen kävelevä biokaasulaitos, märehtivä nauta, on saanut rinnalleen ihmisen kehittämiä biokaasulaitoksia, jotka tuottavat oivallisia maanparannus- ja lannoiteaineita.

Kierrätyslannoitteiden käytön lisääntyminen ei paranna ympäristön tilaa, jos osaoptimoinnin avulla haetaan helppoja ratkaisuja. Perinteisessä lannan käytössä typestä jopa puolet saattaa hävitä eläimen peräpään ja kasvien juurten välillä. Kun tätä hävikkiä vähennetään esimerkiksi biokaasuprosessissa, pellolle päätyy entistä vahvempaa tavaraa. Huolella levitetty lanta tai mädäte on oikea askel kohti kiertotaloutta, mutta voimme puhua onnistuneesta kiertotaloudesta vasta kun ravinteet päätyvät sinne, mistä ne ovat tulleet. Sama haaste koskee muitakin tekniikoita, kuten separointia, lannan hapotusta tai jäähdytystä.

Maailmankaupassa ravinteiden kierrätyksen toteutuminen on kaukana ja päinvastaista ravinteiden keskittymistä tapahtuu edelleen. Agroekologiset ja teolliset symbioosit ovat aito paikallinen vaihtoehto tälle kehitykselle. Biokaasu tai kierrätysravinteiden tuottaminen eivät yksinään ole välttämättä rahasampoja, mutta jos raha ja ravinteet saadaan kiertämään paikallisesti ja sadot lisääntyvät, on homman mielekkyys toisella tasolla.

Mitä onnistuminen sitten vaatii?

Tärkeintä on oikein valittu sijainti. Luonnonvarakeskuksen Biomassa-atlas auttaa yrityksiä sijaintipaikan valinnassa ja edistää siten osaltaan alueellisten biomassojen kierrätyskeskusten syntyä.
Suomalainen viljelijä ja maaseutu kaipaavat kipeästi myönteisiä uutisia. Kiertotalous tulee olemaan sellainen.

 

Blogin kirjoittaja Mikko Rahtola on Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen koordinaattori ja erityisasiantuntija Luonnonvarakeskuksessa. Hanke jakaa tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja kiertotalouden edistämisen rahoitusmahdollisuuksista.

Yhteydenotot:
sähköposti mikko.rahtola@luke.fi, puhelin 0295324701, Twitterissä @misakari

Lue lisää:
Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon -kärkihanke
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke
Videoesimerkkejä

Pääkuvassa: Jokainen vesistöön joutunut ravinnekilo on tappio viljelijän rahapussissa. Muutokset vesistöjen tilassa ovat hitaita, vaikka viljelytavoissa tehtäisiin nopeitakin parannuksia.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön on yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista. Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeissa tavoitteena on saattaa erityisesti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen ravinteet tehokkaaseen käyttöön ja vesistöt parempaan kuntoon. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.


AGENDA 2030

Ravinteiden kierrätys ja biomassojen tehokas hyötykäyttö edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista auttamalla parantamaan vesien tilaa, tuottamalla uusiutuvaa energiaa, vähentämällä ilmastopäästöjä sekä edistämällä kestävien kaupunkien ja yhteisöjen muodostumista.

Julkaistu 14.2.2019

Ota kantaa -kysely CAP-uudistuksesta avattu – ministeri Lepän CAP-viljelijäkiertue puolivälissä

Maa- ja metsätalousministeriö kuulee kevään aikana laajasti kansalaisia EU:n maatalouspolitiikan (CAP) uudistamisesta, joka on parhaillaan meneillään. Uuden kauden on määrä alkaa vuoden 2021 alussa. Kaikille asiasta kiinnostuneille tarkoitettu Ota kantaa –kysely on avautunut ja jatkuu 31. maaliskuuta saakka. Kysely löytyy suomeksi osoitteesta otakantaa.fi ja ruotsiksi dinasikt.fi.

Ota kantaa –kyselyssä ministeriö haluaa kuulla kansalaisia laajasti ruuantuotannosta, maatalouspolitiikasta sekä ympäristöasioista maataloudessa. Tuloksia käytetään Suomen CAP-linjausten valmistelussa.

Suomen CAP-suunnitelmaa valmistellaan laajalla rintamalla MMM:n asettamissa työryhmissä ja ministeriön koolle kutsumissa työpajoissa. Kansalaisten kuuleminen verkkokyselyllä ja viljelijöiden kuuleminen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän vetämissä CAP-kiertuetilaisuuksissa on osa kansallista valmistelua. Ministerin CAP-kiertue on vieraillut neljällä paikkakunnalla ja on nyt puolivälissä. Kiertueen ensisijainen kohderyhmä ovat maatalousyrittäjät, mutta myös muut sidosryhmät ovat tervetulleita.

Kiertue vierailee 18. helmikuuta Kouvolassa ja Nurmijärvellä ja 19. helmikuuta Salossa. Tilaisuuksien alkamisajat ja paikat löytyvät osoitteesta www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista. Nurmijärven tilaisuus lähetetään myös verkossa (klo 11.45-14.15) osoitteessa https://mmm.videosync.fi/cap-nurmijarvi-1802.

Tilaisuuksissa ministeri Leppä esittelee CAP-uudistuksen valmistelua EU:ssa ja Suomessa. Tämän jälkeen yleisö voi vastata älypuhelimilla kyselyyn, jonka tulokset ovat välittömästi kaikkien nähtävissä. Tulokset otetaan talteen ja niitä hyödynnetään myöhemmin. Tilaisuuksien jälkipuoliskolla yleisö voi kysyä ja esittää mielipiteensä uudistuksesta. Kysymyksiä ministerille voi tehdä myös etukäteen osoitteessa www.mmm.fi/cap27/ajankohtaista.

CAP-suunnitelmasta tehdään ympäristöarviointi osana suunnitelman ennakkoarviointia. Ympäristöarvioinnin valmisteluun liittyvä kansalaisten ja viranomaisten kuuleminen käynnistyy myös kevään aikana. Nyt julkistettu Otakantaa.fi-kysely on osa sitä.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Risto Lahti, MMM, p. 050 5650424

Johtava viestintäasiantuntija Pekka Väisänen, MMM, p. 0295 162480

Maa- ja Metsätalousministeriön tiedote, 13.2.2019

Uuden energiateknologian suuriin demohankkeisiin haettavana 40 miljoonaa euroa

Työ- ja elinkeinoministeriö on avannut uuden energiateknologian suurten demonstraatiohankkeiden investointitukien haun vuodelle 2019. Tänä vuonna energiatukivaltuudesta on tähän tarkoitukseen varattu 40 miljoonaa euroa. Haku on auki toukokuun loppuun saakka, ja se on tarkoitettu investointikustannuksiltaan yli viiden miljoonan euron hankkeille.

Investointituki on tarkoitettu tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Niiden mukaisesti tuettavien hankkeiden kategoriat ovat: 1) biojalostamohankkeet, 2) kivihiilen ja muiden fossiilisten energialähteiden korvaaminen kaupunkialueilla ja 3) muut suuret uuden energiateknologian demonstraatiohankkeet.

Tukiohjelman tavoitteena on edistää uuteen energiateknologiaan perustuvia kansallisesti ja kansainvälisesti monistettavia ratkaisuja.

Investointituella halutaan tukea uuden teknologian ratkaisuja
Tuen myöntäminen perustuu kokonaisharkintaan ja hankkeiden väliseen vertailuun, jossa arvioidaan erityisesti hankkeeseen sisältyvän teknologian uutuusarvoa. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan hankkeen toteutettavuus, tuotettava energiamäärä, kustannustehokkuus sekä muut vaikutukset.

Tukea voidaan myöntää yrityksille ja yhteisöille, kuten kunnille, ja ainoastaan hankkeille tai hankkeen osalle, jotka eivät käynnistyisi ilman tukea. Hanketta ei saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille tai maatiloille taikka niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille.

Tukea haetaan Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta, mutta hakemukset käsitellään työ- ja elinkeinoministeriössä. Tukipäätösten aikataulu riippuu hakemusten määrästä ja tukikäsittelytarpeesta. Alustavan aikataulun mukaan tukipäätökset tehdään syksyllä 2019.

Hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 31.5.2019 Business Finlandin sähköisen järjestelmän kautta liittämällä hakemukseen tähän hakuun tarkoitettu suurten demohankkeiden hakulomake. Tarkemmat tiedot energiatuesta sekä linkit hakulomakkeeseen ja asiointipalveluun: businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/pk-ja-midcap-yritys/energiatuki/

Demonstraatiohankehaun ulkopuolelle jäävät pienet, eli max. 5 miljoonan euron hankkeet käsitellään normaalin energiatukihaun kautta. Näihin uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden hankkeisiin on mahdollista edelleen hakea energiatukea (ks. tem.fi/energiatuki)

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, puh.  029 506 4815
erityisasiantuntija Annukka Saari, TEM, puh. 029 504 7197
erityisasiantuntija Kati Veijonen, TEM, puh. 029 504 7170 (4.3.2019 alkaen)
tuotepäällikkö Markku Mäkelä, Business Finland, puh. 050 339 2516

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote, 13.2.2019

Lähes miljoona euroa sinisen biotalouden digitaalisiin ratkaisuihin

Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon ELY-keskus tukevat sinisen biotalouden digitaalisia ratkaisuja lähes miljoonalla eurolla tarkoituksenaan edistää teknologisia innovaatioita ja digitalisaatiokehitystä siniseen biotalouteen perustuvassa liiketoiminnassa. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään löytämään ratkaisuja muun muassa tiedon automaattiseen hankintaan ja sen laajempaan ja älykkäämpään hyödyntämiseen.

Rahoitusta myönnetään muun muassa hankkeille, joiden tarkoituksena on edistää automaatioon perustuvia toimintatapoja osana liiketalouden prosesseja. Rahoituksella tuetaan esimerkiksi alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä vesiturvallisuuden parantamisessa ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa liiketoiminnassa. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään luomaan ratkaisuja, jotka uudistavat nykyisiä toimintatapoja ja luovat siniseen biotalouteen perustuvaa kasvua teknologisen kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien avulla. Hankkeissa edistetään myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä kansainvälistymistä.

– Suomessa on valtavasti veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvää osaamista. Vesi on suomalaisille yrityksille erinomainen kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuus. Potentiaaliinsa nähden suomalainen veteen liittyvä liiketoiminta on kuitenkin vielä melko vaatimatonta, minkä takia rahoituksella halutaan vauhdittaa innovatiivisen liiketoiminnan ja yrittäjyyden kasvua, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus. Hakemuksia tuli yhteensä 24, joista viisi hanketta rahoitetaan. Hankkeiden rahoittaminen on osa Juha Sipilän hallituksen biotalouden kärkihanketta.

Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa liiketoimintaa. Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2016. Suunnitelman visiona on, että sininen biotalous on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. Kärkihankkeessa on laadittu myös sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda, jonka yhtenä tavoitteena on löytää potentiaalisia liiketoiminta-alueita, joissa suomalaisilla yrityksillä ja osaamisella on kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia.
Rahoitettavat hankkeet ja toteuttajat
1. Digitaaliset ratkaisut ja liiketoimintakonseptit patoaltaiden sekä patojen laajan turvallisuuden varmistamisessa
Hankkeessa luodaan patoihin ja patoaltaisiin liittyvä suomalaiseen osaamiseen perustuva uudenlainen liiketoimintakonsepti ja monistettava kokonaisratkaisu patoihin liittyviin turvallisuus- ja ympäristöhaasteisiin tai muihin vastaaviin ongelmiin. Kohdemaina ovat erityisesti Kiina ja Kazakstan.

Rahoitus: 200 000 euroa
Hankkeen toteuttaja: KaukoInternational Oy

2. Modernit onlinemittaukset vesiturvallisuuden varmistamiseen – nesteprosessien digitalisaatio ja koneoppiminen osana vesitalouden kehitystä
Hankkeessa kehitetään mittaus- ja anturointiteknologiaa talousveden laatuongelmien ajantasaiseen havaitsemiseen sekä järjestelmän kaupallista soveltuvuutta.

Rahoitus: 190 500 euroa
Hankkeen toteuttaja: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

3. Vesivarojen mittausten ja havainnoinnin digitalisaatio – Uusien mittausteknologioiden älykäs hallinta VEMIDI
VEMIDI hankkeessa toteutetaan uusia teknologioita hyödyntävä ympäristömonitorointijärjestelmä, jolla voidaan kerätä mittaus- ja ohjaustiedot reaaliaikaisesti.

Rahoitus: 216 300 euroa
Hankkeen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus

4. Tekoäly ja IoT- vesiriskien ja vesivarojen hallinnassa (ÄlyVesi)
ÄlyVesi hankkeessa tunnistetaan koneoppimisen ja tekoälyn soveltamismahdollisuuksia vesivarojen hallinnassa ja kokeillaan syväoppimiseen perustuvaa vedenkorkeuden ennustamista.

Rahoitus: 196 000 euroa
Hankkeen toteuttaja: Suomen ympäristökeskus

5. Pohjavesien turvaaminen reaaliaikaisella seurannalla
Hankkeessa selvitetään, miten erilaiset kuormituslähteet kuten asutus, peltoviljely, kotieläintalous ja pintavesistöt voivat vaikuttaa pohjavesiin ja pystytäänkö jatkuvilla mittauksilla tuottamaan vesiturvallisuuden kannalta hyödyllistä tietoa.

Rahoitus: 118 832 euroa
Hankkeen toteuttaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätietoja hankkeista.
Lisätietoa sinisen biotalouden rahoitushausta.
Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n sivuilla.

Lisätietoja:
Seppo Rekolainen, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162086, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Juha Pulliainen, johtaja, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 162, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, 13.2.2019

Elintarvikealalle Suomen ensimmäinen materiaalitehokkuuden sitoumus

Elintarviketeollisuuden, kaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön tekemällä sitoumuksella vähennetään ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vuosina 2019–2021.

Työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry julkistivat 8.2.2019 sitoumuksen, jonka keskeisen sisällön muodostavat mukaan liittyvien yritysten käytännön materiaalitehokkuustoimet.

Kohti kestävämpää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta

Elintarvikealan materiaalitehokkuu­den sitoumukseen liittyvät yritykset ryhtyvät toimiin, joilla esimerkiksi vähennetään elintarvikkeiden ruokahävikkiä, kehitetään pakkausten ympäristöystävällisyyttä, lisätään ruokajätteen ja materiaalien kierrätystä sekä tehostetaan tavarankuljetusten logistiikkaa.

Tavoitteena on, että ensimmäisen vuoden aikana mukaan liittyvät yritykset edustavat 85 % Päivittäistavarakauppa ry:n ja 20 % Elintarviketeollisuusliitto ry:n jäsenyritysten alan liikevaihdosta. Tavoitteena on myös, että Suomen Pakkausyhdistys ry:n 20 jäsenyritystä liittyy sopimukseen.

”Materiaalitehokkuuden vapaaehtoiset sitoumukset ovat osa kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa ja ne edistävät Suomen matkaa kiertotalousyhteiskunnaksi. Sitoumustoiminta edistää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja hallinnon välillä. Tavoitteena on yhdessä vähintään saavuttaa, mieluiten ylittää, asetetut tavoitteet ilman pakottavaa sääntelyä, ja että materiaalitehokkuuden sitoumukset laajenevat Suomessa elintarvikealan lisäksi myös muille toimialoille”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

”Materiaalitehokkuutta lisäämällä säästetään luonnonvaroja ja vähennetään elintarvikealan ympäristövaikutuksia. Mukaan liittyvät yritykset voivat valita toimintansa kannalta mielekkäimmät ja tehokkaimmat keinot saavuttaa tavoitteet. Materiaalitehokkuuden parantaminen tuo niille myös mittavia taloudellisia säästöjä. Samalla yritykset tekevät käytännön työtä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi”, asunto- energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

”Olen iloinen, että juuri elintarvikeala haluaa meillä olla vastuullisuuden suunnannäyttäjä myös materiaalitehokkuuden suhteen. Suomalaisessa ruokaketjussa ruokahävikkiä syntyy kaikissa vaiheissa, alkutuotannosta kuluttajaan 450 miljoonaa kiloa vuodessa ja Suomi on osaltaan sitoutunut tavoitteeseen puolittaa hävikki vuoteen 2030 mennessä. Sitoumus on osoitus siitä määrätietoisesta yhteistyöstä, jolla tavoite voidaan todella saavuttaa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä korosti.

”Materiaalitehokkuuden parantamista elintarviketeollisuuden ja kaupan yhteisenä aloitteena alettiin suunnitella jo useampi vuosi sitten. On hienoa, että asia toteutuu nyt sitoumuksena. Haluamme olla edelläkävijöitä ja edistää materiaalitehokkuutta energiatehokkuuden tapaan vapaaehtoisin keinoin yhteistyössä päättäjien kanssa”, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja sanoo.

”Kun elintarvikeala pelaa tehokkaasti yhteen, kuluttaja saa ruokansa tuoreena, hävikkiä vähennetään, materiaalien kierrätys toimii ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän. Kauppa sitoutuu käytännön tekoihin, jotka vähentävät alan ilmastovaikutuksia ja tukevat luonnonvarojen kestävää käyttöä”, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

”Hyvä pakkaus suojelee tuotetta ja vähentää ruokahävikkiä. Ruuan tuotannon ympäristövaikutuksista valtaosa syntyy alkutuotannossa. Jos ruoka pilaantuu ennen sen syömistä, menevät jo syntyneet ympäristövaikutukset hukkaan. Esimerkiksi yhden poisheitetyn kinkkusiivun ympäristövaikutus on suurempi kuin mitä pakkauksen valmistus aiheuttaa. On tärkeää optimoida pakkausmateriaalien käyttö niin, että tuotteen suojaus on riittävää, mutta materiaalia ei käytetä liikaa”, Suomen Pakkausyhdistyksen hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Mikael Svennas toteaa.

Materiaalitehokkuussitoumuksella elintarvikeala liittyy osaksi kansallista kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta (www.sitoumus2010.fi). Sitoumuksella tuetaan globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) toteuttamista, rakentamalla kestävää infrastruktuuria sekä edistämällä kestävää teollisuutta ja innovaatioita (tavoite 9), varmistamalla kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys (tavoite 12) ja toimimalla kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan (tavoite 13).

Tavoitteena on, että sitoumusten piirissä tehtävistä yritysten materiaalitehokkuustoimista hyötyy mitatusti niin yritysten kannattavuus, luonnonvarojen kestävä käyttö kuin ympäristökin.

Lisätiedot:

Neuvotteleva virkamies Taina Nikula, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 202

Neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 0295 064 904

Erityisasiantuntija Petri Koskela, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 0295 162 382

 

Ympäristöministeriön tiedote, 8.2.2019

Vesivoimaa verkostoista

Vastikään menettämämme mäkihyppylegendan sanoja mukaillen: Vesiensuojelussa on tullut takapakkia, joskus etupakkiakin. Suomen vesistöt olivat 1960-luvun lopussa paikoin surkeassa kunnossa. Noin puolet väestöstä asui lievästi tai pahoin likaantuneiden vesien äärellä. Pitkäjänteisen suojelun ansiosta vesistöihin päätyvä pistekuormitus on alentunut melkoisesti, ja järvistämme jopa noin 85 prosenttia on tänä päivänä hyvässä tai erinomaisessa tilassa.

Tekemistä vesien tilan parantamisessa on silti edelleen. Rannikkovedet ja monet pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä. Jokia kuormittavat haja- ja jätevedet sekä vesirakentaminen. Uudet haitalliset aineet ja mikromuovit tihkuvat kaikkialle ympäristöömme. Ilmastonmuutos tuo uusia, vaikeasti ennakoitavia haasteita koko vesitalouden hallintaan. Tarvitaan koko valuma-aluetta tarkastelevaa ja eri sektoreilla tapahtuvaa vesienhoitoa.

Selkänojana alueelliselle vesiensuojelutyölle toimivat vesien- ja merenhoitosuunnitelmat, joita mikään valtiollinen tai yksityinen taho ei pysty yksinään toteuttamaan tai rahoittamaan. Vesien- ja merenhoidon kärkihanke on tuonut lisää mahdollisuuksia vesien kunnostajille. Verkostot laajenevat edustavasti eri puolilla maata ja uusia tekijöitä on saatu mukaan yhteistyöhön. Mukana on ollut valtava joukko tutkimuslaitoksia, säätiöitä, yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, viranomaisia, vesilaitoksia ja oppilaitoksia.

”Vesiensuojelutyö on elämänpelastustyötä, jota ei tehdä puolella sydämellä. Mahtavaa, että ministeriö kokoaa vesiensuojetyön ammattilaiset yhteen tekemään porukalla töitä euromääräisen rahoituksen ohella. Yhdessä ollaan vaikuttavimmillamme!”, totesi työhön osallistunut projektipäällikkö Karoliina Vilander Lions-Liitosta.

Arvokasta työtä on tehty jo vuosikymmeniä eri puolilla. Siellä missä vesiensuojelua ei vielä ole, tarvitaan ensi tilassa yhteinen ”vesivisio.” Jokainen huonokuntoinen vesistö tarvitsee neuvottelukunnan tai suojeluyhdistyksen. Siellä missä visio jo on, se pitää viestiä. Havaintojen ja ideoiden jakoon tarvitaan kanavia. Vesien ja merenhoidon kärkihanke on auttanut niin pitkällä vesiensuojelussa olevia kuin innostanut mukaan ihan uusia toimijoita.

Kumppanuudet eivät toivottavasti pääty viimeisten kärkihankkeiden päättyessä vuonna 2020, vaan luovat vankan pohjan työlle, joka ei lopu koskaan. Saavutettua vesien hyvää tilaa täytyy myös ylläpitää. Vuonna 2019 käynnistyvän vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta verkostojen toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä voidaan entisestään parantaa. SYKEn koordinoima Vesistökunnostusverkosto kokoaa tietoa ja toimijoita yhteen.

Vesiensuojelussa on ehdottomasti etupakin aika – viitosta silmään siis, ja keula kohti puhtaina siintäviä suomalaisia vesiä!

 

Blogin kirjoittaja Jenni Jäänheimo toimii vesien- ja merenhoidon kärkihankkeiden projektipäällikkönä ympäristöministeriössä.

Yhteydenotot:
Jenni Jäänheimo, jenni.jaanheimo@ym.fi, puh. 0295 250 349, Twitter @JenniJaanheimo

Lue lisää:

Ympäristöministeriö: Vesien- ja merenhoidon kärkihanke
Nosta rahat pintaan – hae rahoitusta ja asiantuntija-apua
Vesistökunnostusverkosto

Artikkelin pääkuva: Teijon Punassuon Lohiojan purotalkookunnostus elokuussa 2018. Kuva: Maiju Oikarinen/Valonia

Vesien- ja merenhoidon kärkihanke on ollut yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa.

Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.

Julkaistu 7.2.2019


AGENDA 2030

Vesien- ja merenhoidon hankkeet vähentävät maalla tapahtuvien toimintojen, kuten roskaamisen ja ravinnekuormituksen, aiheuttamaa merten saastumista. Hankkeissa on myös suojeltu ja ennallistettu vesiekosysteemejä sekä tuettu ja vahvistettu paikallisyhteisöjen osallistumista vesistöjen hallintaan. Monissa hankkeissa on kehitetty sellaisia maanviljelykäytäntöjä, jotka auttavat ekosysteemien suojelussa, parantavat asteittain maaperän laatua ja vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin, kuivuuteen, tulviin ja muihin tuhoihin.

Tämä hanke on edistänyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Tavoite 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta
  • Tavoite 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille
  • Tavoite 14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä

Hyvä puumarkkinatilanne näkyy Metsähallituksen tämän vuoden tulostavoitteessa – hakkuita ei olla lisäämässä

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi tänään maa- ja metsätalousministeriön päätöstä Metsähallitusliikelaitoksen liiketoiminnan kuluvan vuoden toimintatavoitteista ja tulos- ja tuloutustavoitteesta. Metsähallituksen tulostavoite vuodelle 2019 on 148,9 miljoonaa euroa ja alustava tuloutustavoite valtiolle 138,9 miljoonaa euroa. Lopullisesta tuloutuksesta päätetään keväällä 2020 Metsähallituksen vuoden 2019 tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.

Metsähallitukselle asetettu tulostavoite vastaa 5,6 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle ja on 38,8 miljoonaa euroa suurempi kuin vuoden 2019 talousarviossa asetettu alustava 110,1 miljoonan euron tavoite. Tulostavoitteen nostaminen ei kuitenkaan tarkoita hakkuumäärien lisäämistä – hakkuut perustuvat edelleen yhdessä eri toimijoiden kanssa laadittuihin luonnonvarasuunnitelmiin.

Perusteet tulostavoitteen nostamiselle

Perusteina tulostavoitteen nostamiselle ovat Metsähallitus Metsätalous Oy:n vuoden 2018 hyvä tulos ja sen perusteella liikelaitoksen liiketoiminnalle maksettavat aiempaa suuremmat osingot (+20 milj. euroa) sekä valtioneuvoston tuore päätös, jolla valtion maista Metsähallituksen liiketoiminnalle maksettavaa vuotuista käyttöoikeuskorvausta nostettiin vuodesta 2019 alkaen 15 miljoonalla. Metsähallitus Kiinteistökehityksen osuus tulostavoitteen noususta on noin kaksi miljoonaa euroa.

Vuotta 2019 koskevat tulos- ja tuloutustavoitteet ovat em. syistä poikkeuksellisen korkeita. Tulevina vuosina tavoitteet tulevat olemaan jälleen olennaisesti matalampia muun muassa siksi, että aiempaa korkeampi käyttöoikeuskorvaus pienentää jatkossa Metsähallitus Metsätalous Oy:n tulosta ja kykyä osinkojen maksuun.

Metsähallitus ei voi käyttää liiketoiminnan tulosta julkisten hallintotehtävien, kuten kansallispuistojen ja retkeilyalueiden, toiminnan rahoittamiseen. Niiden kulut katetaan budjettivaroista.

–Metsähallituksen liiketoiminnan tehdessä hyvää tulosta, myös valtion tulee huolehtia omista velvollisuuksistaan ja osoittaa talousarviossa riittävä rahoitus luontomatkailua ja luonnon virkistyskäyttöä palvelevan reitistön kunnossapitoon, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Yhteiskunnalliset velvoitteet rajoittavat valtion metsien käyttöä

Metsähallituslain Metsähallitukselle asettamat yhteiskunnalliset velvoitteet liittyvät luonnon monimuotoisuuden, luonnon virkistyskäytön ja työllisyyden edistämiseen, minkä lisäksi toiminnassa on Pohjois-Suomessa huomioitava myös saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytysten turvaaminen sekä poronhoitolain asettamat velvoitteet. Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin perustuvat metsien käyttörajoitteet koskivat viime vuonna yhteensä 566 000 hehtaaria eli 15,8 prosenttia valtion monikäyttömetsien pinta-alasta.

Puuston määrään suhteutettuna käyttörajoitteet koskivat viime vuonna lähes viidesosaa (19,5 %) monikäyttömetsien puustosta ja pienensivät hakkuumahdollisuuksia yli kahdella miljoonalla kuutiometrillä. Käyttörajoitteiden tulosta pienentävä vaikutus verrattuna siihen, että Metsähallitus olisi toiminut kaikissa kohteissa metsälain mukaisesti, oli yhteensä noin 63 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnallisiin velvoitteisiin liittyvä rajoitetun käytön piirissä oleva metsäala kasvoi viime vuonna noin 50 000 hehtaarilla. Siitä noin 13 000 hehtaaria liittyi uusiin monimuotoisuuskohteisiin.

Luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi perustetut kohteet kytkeytyvät hyvin lakisääteisiin suojelualueisiin ja lisäävät valtion maiden ekologisen verkoston metsämaan kokonaispinta-alaa. Lapissa lisäys on 30 %, Kainuussa noin 51 %, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla 30 % ja Etelä-Suomessa 22 %. Yli puolet luontokohteista sijaitsee tuoreilla tai sitä rehevimmillä kankailla, jotka ovat heikoimmin edustettuja kasvillisuusluokkia suojelualueilla. Luonnon monimuotoisuutta huomioon ottavia kohteita on talousmetsäalueilla yhteensä noin 100 000 ja niissä on yhteensä noin 30 000 uhanalaisten lajien esiintymää.

Työ yhteiskunnallisten tavoitteiden hyväksi jatkuu

Metsähallitukselle kuluvalle vuodelle annetut palvelu- ja muut toimintatavoitteet koskevat muun muassa seuraavia asioita:

  • Metsähallitus tekee monikäyttömetsiin liittyen ekologisen arvion soiden ennallistamisesta, tärkeiden riistaelinympäristöjen kunnostamisesta, tulen käytöstä, paahdeympäristöjen hoidosta, purojen kunnostuksesta, vaellusesteiden poistamisesta virtavesiympäristöissä, haitallisten vieraslajien torjunnasta ja lehtojen aktiivisen hoidon tarpeesta. Arvion pohjalta päätetään myöhemmin elinympäristöjen aktiivisen hoidon vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta toteutuksesta.
  • Metsähallitus toteuttaa vastuullisuusohjelmaa sekä edistää ja ylläpitää vastuullisuuteen ja tavoitteiden yhteensovittamiseen liittyvää yhteiskunnallista keskustelua.
  • Metsähallitus konkretisoi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvät mahdollisuutensa toteuttamalla ”Metsähallituksen ilmasto-ohjelma” -projektin.
  • Metsähallitus jatkaa retkeilyalueiden kehittämistä vuonna 2018 toteutetun projektin yhteydessä tehtyjen päätösten ja toimenpide-esitysten pohjalta.
  • Metsähallitus hankkii maa-alueita noin viidellä miljoonalla eurolla, josta hankinnat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen tarpeisiin ovat noin 3,4 miljoonaa euroa. Metsähallitus myy metsätalouden harjoittamisen kannalta epätarkoituksenmukaisia alueita enintään kahdella miljoonalla eurolla. Siemenviljelysten tarpeisiin hankitaan alueita noin 0,6 miljoonalla eurolla.
  • Metsähallitus solmii uuden vastikkeellisen opetusmetsämallin mukaiset opetusmetsäsopimukset niiden viiden oppilaitoksen kanssa, joiden nykyinen sopimus päättyi 31.12.2018. Uutta opetusmetsämallia pilotoidaan näiden solmittavien sopimusten pohjalta 2019 aikana.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, p. 040 7210 687
Ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote, 7.2.2019

Maatalousselvityksen jatkotoimet hallituksen pohdittavaksi

Maatalouden kannattavuusselvitys on valmistunut. Selvityshenkilö Reijo Karhinen luovutti työn torstaina 7. helmikuuta valtioneuvostolle.

Selvityshenkilö Reijo Karhinen esittää hallitukselle kymmeniä erilaisia keinoja, joiden avulla Suomen maatalous voitaisiin saada tulokselliseen nousuun. Osa toimenpide-ehdotuksista edellyttää periaatteellisia ja strategisia linjavalintoja, osa niistä on hyvinkin konkreettisia.

– Suomalaisen ruuan tulevaisuuden turvaaminen on kaikkien suomalaisten yhteinen tehtävä. Otamme selvitykseen liittyvät toimenpide-ehdotukset lähempään tarkasteluun ja aloitamme niiden jatkovalmistelun viipymättä. Tulen kutsumaan Karhisen ehdottaman ruokaketjun luottamusta vahvistavan keskustelufoorumin, Yhteisen ruokapöydän viipymättä koolle, pääministeri Juha Sipilä sanoo.

– Karhinen esittää, että suomalainen ruoka on saatava paremmin näkyviin ruokakaupoissa. Olen tästä ehdottomasti samaa mieltä ja toivonkin, että kaupparyhmät näyttävät tässä aktiivisesti esimerkkiä, pääministeri toteaa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että ruuantuotannon kannattavuuden eteen on tehty töitä koko Sipilän hallituskauden ajan.

– Kannattavuutta ei ole kuitenkaan ole saatu nousemaan tyydyttävälle tasolle, vaikka monia pitkään ajettuja parannuksia on saatu aikaan maatalouspolitiikan saralla. Selvitys antaa varmasti uusia työkalua seuraavalle hallitukselle jatkaa työtä kannattavuuden parantamiseksi.

Kesäkuussa 2018 pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kutsuivat vuorineuvos Reijo Karhisen selvityshenkilöksi pohtimaan keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Tehtäväksi annettiin laatia lista toimenpiteistä, joilla voitaisiin parantaa maatalouden yrittäjätuloa vuositasolla 500 miljoonalla eurolla.

Selvityksen tavoitteena on antaa uusia työkalua seuraavalle hallitukselle kannattavuuden parantamiseksi.

Selvityshenkilö Reijo Karhinen ei perustanut erillistä sidosryhmistä koostuvaa työryhmää. Hän järjesti kuulumisia ja järjesti tapaamisia eri puolella Suomea. Valtakunnallisen verkkoaivoriihen kautta kerättiin heinä–joulukuun aikana yli 6 000 vastausta.

– Karhisen osallistava tapa toteuttaa selvitystä on saanut laajan joukon suomalaisia osallistumaan maatalouden tulevaisuutta viitoittavaan pohdintaan. Nyt on päättäjien velvollisuus ryhtyä aktiiviseen toimeenpanoon. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää Karhisen esityksen mukaisesti selvitystyön maatalouden tutkimuksen ja neuvonnan yhdistävän Maatalouden Palvelukeskuksen perustamisesta, ministeri Jari Leppä kertoi.

Maatalouden kannattavuusselvitys -julkaisu:
Uusi alku – maatalous on myös tulevaisuuden elinkeino
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-998-2

Muuta tiedotustilaisuuden materiaalia:
Reijo Karhisen tiedote PDF 728kB 
Reijo Karhisen esitys julkistamistilaisuudessa PDF 4,2MB

Lisätietoja:
erityisavustaja Kari Jääskeläinen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 544, etunimi.sukunimi@vnk.fi
erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, 050 5650424, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriö, Valtioneuvoston viestintäosasto 7.2.2019

Video: Biotalous tänään ja huomenna – Vaelluskalat

Vaelluskalat ovat osa kalavarantojamme ja osa kalataloutta. Kalatalous taas on osa biotaloutta. Miten kalakantojen elvyttäminen liittyy matkailuun tai esimerkiksi Itämeren ekologisen tilan parantamiseen? Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Jouni Tammi kertoo videolla, millaisia hankkeita hallituksen kärkihankerahoituksella on rahoitettu ja mitä hankkeilla on saavutettu.

Maa- ja metsätalousministeriön Biotalous tänään ja huomenna -videosarjan muut osat.

Maa- ja metsätalousministeriö 29.1.2019

Biohajoava lasikuitu teknisten biomuovien vahvikkeena

Lasikuitua käytetään laajasti muovin vahvikkeena monissa vaativissa kohteissa, kuten elektroniikassa ja autoissa. Sen ongelmana on kuitenkin vaikea kierrätettävyys. Arctic Biomaterials Oy on kehittänyt ympäristöystävälliseksi vaihtoehdoksi biohajoavan lasikuitukomposiitin.

Yhteiskunnassamme on tarve vähentää vaikeasti kierrätettävän muovin käyttöä sekä uuden öljypohjaisen muovin tuotantoa. Biomuovit ovat tähän hyvä vastaus ja niitä onkin tutkittu jo pitkään. Haasteena on ollut tuottaa sellaista biomuovia, joka olisi tarpeeksi vahvaa vaativiin kohteisiin, kuten elektroniikkaan. Biohajoavien biomuovien vahvikkeena on käytetty muun muassa erilaisia luonnonkuituja.

Uudenlaista kestävyyttä materiaaleihin on luvassa, kun käyttöön otetaan Arctic Biomaterials Oy:n (ABM) kehittämä läpimurto – uudenlainen lasikuidun ja biomuovin komposiitti, joka hajoaa kontrolloidussa kompostointiympäristössä.

Palkittu vuoden 2018 parhaana biomateriaalina

”Innovation Award “Bio-based Material of the Year 2018” goes to Arctic Biomaterials from Finland for degradable glass fibre reinforced PLA”, julisti toukokuussa biomateriaalikilpailun järjestänyt saksalainen nova-Institute. Perusteluna Vuoden biomateriaali -palkinnolle olivat tuotteen tekniset ominaisuudet ja se, että materiaali ”vähentää rajusti hiilijalanjälkeä ja uusiutumattoman energian käyttöä verrattuna fossiilipohjaisiin vahvistettuihin muoveihin”.

ABM:n tuote, ArcBioxTM BGF30-B1, on biohajoava komposiitti, joka on yhdistelmä maitohappopohjaista polylaktidia (PLA-muovia) ja lasikuitua. Kun tuote kompostoidaan teollisesti EN13432 standardin mukaan, lasikuitu hajoaa takaisin luonnollisiksi mineraaleiksi. Tätä uutta lasikuitua voidaan yhdistää myös muihin polymeereihin. Tuotteelle on myönnetty biomateriaalien DIN CERTCO -sertifikaatti.

Käyttökohteita tuotteelle löytyy kuluttajaelektroniikasta, huonekaluteollisuudesta, jopa jossain määrin autoteollisuudesta. Ympäristöystävällisyys on siten mahdollista tuoda osaksi myös näitä teknisempiä tuotteita.

Lisätietoja www.abmcomposite.com 

Artikkelin kirjoittaja Tomi Kangas toimii Arctic Biomaterials Oy:n myyntijohtajana.

Yhteydenotot: puhelin 0469229900, sähköposti tomi.kangas(a)abmcomposite.com

 

Artikkeli on julkaistu 1.2.2019

Hevosenlanta – ongelmasta mahdollisuudeksi

”Hevosenlanta on iso ongelma, josta aiheutuu vain kuluja!” Tämä oli yleinen kommentti, kun HELMET-hevosenlanta menestystarinoiksi -kärkihanke startattiin syksyllä 2016. Lukuisat tallinpitäjät vaikeroivat saman tilanteen kanssa. He joutuvat löysäämään kukkaron nyörejä tallinsa molemmissa päissä, koska sekä kuivikkeet että lannasta eron pääsy maksavat. Ylipäätään hevosenlanta koettiin ongelmaksi, jossa ei juuri mahdollisuuksia nähty.

HELMET-työssä hevosenlannan imagoa ja houkuttelevuutta on lähdetty pienin askelein parantamaan. Usein hevosenlannan hyödyntämisestä puhuttaessa keskustelun poljento on ollut negatiivinen: ”Ravinnepitoisuudet ovat alhaisia, en halua pelloilleni hukkakauraa, puupohjaiset kuivikkeet eivät sovellu viljelyyn” jne. Yhdessä toimijakentän kanssa on lähdetty kaivamaan lantaan liittyviä positiivisia asioita ja mahdollisuuksia esiin. Hevosenlanta on esimerkiksi erinomainen maanparannusaine, joka auttaa lisäämään orgaanista ainesta ja hiiltä maaperään. Tämä on hyödyksi erityisesti kasvinviljelyvoittoisilla alueilla, joilla ei muutoin juuri lantaa ole tarjolla.

Keskustelu hevosenlannan ympärillä on vilkastunut selvästi ja hienoja esimerkkejä lannan hyötykäytöstä on alkanut syntyä. Hyvinkään Palopurolla avautui tammikuussa 2019 biokaasun tankkausasema, jonka kaasu on osittain hevosenlannasta tuotettua. Lahden Jokimaalle on suunnitteilla biokaasulaitos, joka toteutuessaan käsittelisi kaikkien Jokimaan ravirata-alueella sijaitsevien hevostallien lannat. Näin saadaan tuotettua uusiutuvaa energiaa, lannan ravinteet hyötykäyttöön, ongelmaksi koettu hukkakaura hävitettyä ja uutta liiketoimintaa synnytettyä.

Lannan poltto on puhuttanut hevospiirejä jo vuosia. Lannan polttoon tuli helpotuksia, kun polttoa ohjaavat lainsäädäntömuutokset astuivat voimaan marraskuussa 2018. Muutoksista huolimatta päästö- ja lämpötilavaatimukset ovat tiukat, joten tallikohtaisten kattiloiden yleistyminen näyttää epätodennäköiseltä. Sen sijaan poltto esimerkiksi aluelämpölaitoksissa on mahdollista ja kokeiluja tullaan varmasti näkemään jo lähitulevaisuudessa. Puukuivitettu lanta soveltuu polttoon parhaiten, mikä tuo helpotusta niille talleille, jotka eivät ole löytäneet käyttöä puukuivikkeelleen.

Jo nyt on näköpiirissä, että useat toimijat tulevat tarjoamaan lantahuoltopalveluita, joissa lanta haetaan tallilta ja hyödynnetään yhtenä polttoaineena esimerkiksi puuhakkeen seassa. Alueellinen kilpailu on tervetullutta, jolloin useampi toimija voi olla kiinnostunut saman tallin lannasta ja palvelujen hinnat tippuvat. Lantaa poltettaessa osa ravinteista menetetään, mutta poltossa syntyvä tuhka on mahdollista tuotteistaa esimerkiksi metsälannoitteeksi.

Yksinkertainen tapa löytää tallien kovasti kaipaamia helmiä lannasta on hyödyntää niin sanottua lantalämpöä. Lanta kompostoituu eli ”palaa” tallin lantalassa tuottaen samalla lämpöä. Tavallisesti tätä lämpöä ei hyödynnetä. Lantalan lattiavaluun voidaan asentaa lämmönkeruuputkisto, jossa virtaavan nesteen avulla lämpö voidaan ottaa talteen ja hyödyntää esimerkiksi tallin sosiaalitilojen lämmityksessä. Lannasta jalostuu siis halpaa ja helppoa energiaa tallille.

Kuva: Tiina Ahlqvist, Pinewood Stables Oy.

Muutokset tapahtuvat hitaasti ja edelleen olemme kaukana tilanteesta, että kaikki tallinpitäjät saisivat korvauksen lannasta. Hevosenlannan mahdollisuudet on kuitenkin tunnistettu jo laajasti. Ongelman aiheuttajasta on kovaa vauhtia tulossa monien mahdollisuuksien lähde. Kysynnän kasvaessa myös talleille aiheutuvat kulut pienenevät. Suunta on siis oikea, mutta työn on jatkuttava. HELMET-hanke päättyi vuoden 2018 lopussa, mutta me Envitecpolisilla jatkamme työtä hevosenlannan parissa, jotta menestystarinoita syntyy lisää.

Blogin kirjoittaja Matti Arffman toimi HELMET-hankkeen projektipäällikkönä (2016-2018) ja on johtava asiantuntija Envitecpoliksessa.

Yhteydenotot: sähköposti matti.arffman(a)envitecpolis.fi, puhelin 044 783 1700, Twitterissä @MattiArffman.

Lue lisää Helmet-hankkeesta: HELMET-hanke, HELMET-tietopankki, HELMET somessa @helmetkanava

***

HELMET-hanke oli yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Tavoitteena on saattaa erityisesti lannan ja yhdyskuntajätevesilietteen ravinteet tehokkaaseen käyttöön ja vesistöt parempaan kuntoon. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa. Tämä on blogisarjan ensimmäinen kirjoitus.


AGENDA 2030

Hevosenlannan tehokas hyötykäyttö tuottaa uusiutuvaa energiaa, synnyttää yhteistyötä, lannan ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä ja lannan ravinteiden kierrätystä saadaan tehostettua. Tämä hanke on edistänyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteita: Edullista ja puhdasta energiaa, Ilmastotekoja

 

 


Kirjoitus on julkaistu 31.1.2019

 

Digitalisaatio etenee metsäsektorilla

Maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt kuluvan vuoden budjetissa saamallaan tuottavuusrahalla kaksi digiuudistushanketta, metsänhoidon suositusten digitalisoinnin ja MELA-metsälaskelmaohjelmiston uudistamisen avoimeen lähdekoodiin perustuvaksi.

–Molemmat hankkeet edistävät osaltaan Suomen metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Erityisen merkittävää on se, että uusimpaan tutkimustietoon perustuvat metsänhoitosuositukset ovat suositusten digitalisoinnin myötä heti kaikkien toimijoiden saatavilla.

Digitalisaatio etenee metsäsektorilla

Metsänhoitosuosituksiin liittyvän hanketyön toteuttamisesta vastaa suosituksia kehittävä ja ylläpitävä Tapio Oy ja MELA-ohjelmiston nykyaikaistamisesta Luonnonvarakeskus. Suositusten digitalisointihankkeen on määrä valmistua vuonna 2021 ja ohjelmistohankkeen vuonna 2022.

Uudet suositukset nopeasti ja tehokkaasti käyttöön

Tutkimukseen ja käytännön kokemukseen perustuvat metsänhoidon suositukset kokoavat yhteen hyvän metsänhoidon parhaat käytännöt. Suositusten antamisella tähdätään muun muassa metsien kasvun ja metsäluonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.

Metsänhoidon suositusten digitalisointi mahdollistaa jatkossa sen, että suositukset ovat kiinteä osa eri toimijoiden toimintajärjestelmiä, ohjeistuksia ja metsänomistajille tarjottavia palveluita. Hanke hyödyttää erityisesti metsänhoitoyhdistyksiä, kone- ja metsäpalveluyrittäjiä ja metsäyhtiöitä, joiden ei enää tarvitse ylläpitää suosituksia omissa järjestelmissään.

Suositukset kootaan digihankkeessa yhteen tietokantaan, josta tiedot ovat julkisen rajapinnan kautta kaikkien saatavilla. Kun suosituksia muutetaan esimerkiksi uuden tutkimustiedon myötä, kaikilla toimijoilla on saman tien käytettävissään sama ajantasainen tieto ja uudet ideat ja suositukset leviävät nopeasti niin metsänomistajien kuin muidenkin toimijoiden käyttöön.

MELA-ohjelmistosta monipuolisempi ja läpinäkyvämpi

MELA on metsätalouden analyysi- ja suunnitteluohjelmisto, jota käytetään erilaisissa metsien käyttöä koskevissa vaihtoehtolaskelmissa ja vaikutusanalyyseissä. Nyt käynnistetyssä hankkeessa ohjelmistosta tehdään nykyistä monipuolisempi, läpinäkyvämpi, käyttäjäystävällisempi ja helpommin ylläpidettävä.

Metsälaskelmaohjelmiston nykyaikaistaminen ja uudistaminen (MENU) –hankkeen tavoitteena on kehittää uusimpaan tutkimustietoon ja avoimeen lähdekoodiin perustuva laskentajärjestelmä, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa sekä kansallisia että kansainvälisiä tietotarpeita varten.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 0295 16 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 28.1.2019 

Pölyttäjien elinmahdollisuuksia parannetaan, aktiiviviljelijän määritelmään kevennys

Hallitus on hyväksynyt asetusmuutoksen, jolla säädetään mesikasvikesantojen kasvilajeista. Tämä parantaa pölyttäjien elinmahdollisuuksia. Lisäksi aktiiviviljelijän määritelmää kevennettiin.

Viherryttämistuen ekologiseksi alaksi hyväksytään uutena kesantotyyppinä mesikasvikesannot vuodesta 2019 alkaen. Ekologisen alan mesikasvikesannolle hyväksytään seuraavat kasvilajit: apilat, mesikät ja aitohunajakukka sekä näiden seokset. Ekologisen alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Mesikasvien viljely tukee osaltaan tavoitetta lisäämällä pölyttäjien ja muiden hyönteisten elinmahdollisuuksia.

Pölyttäjien elinmahdollisuuksia parannetaan, aktiiviviljelijän määritelmään kevennys

Ekologisen alan velvoite on voimassa Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnissa maatiloilla, joilla on yli 15 hehtaaria peltoalaa. Luonnonmukaista tuotantoa harjoittavilla tiloilla velvoitetta ei ole, eikä myöskään nurmivaltaisilla tiloilla. Mesikasvikesannon painokerroin on 1,5. Tämä tarkoittaa, että 1 hehtaari mesikasvikesantoa laskettaisiin ekologisen alan viiden prosentin velvoitteeseen 1,5 hehtaarina. Muulla ekologisen alan kesannolla painokerroin on 1.

Lakiin EU:n suorista tuista 1.1.2019 voimaan tulleen muutoksen perusteella useita viljelijätukijärjestelmiä koskevaa aktiiviviljelijäkäsitteen niin sanottua kieltolistaa ei enää sovelleta. Muutoksen myötä EU:n suoria tukia tai ohjelmaperusteisia viljelijäkorvauksia hakevalta viljelijältä ei enää tarkasteta kieltolistalla olevien toimintojen hallinnointia. Kieltolistan toimintoja ovat esimerkiksi kiinteistöyhtiön tai vesiyhtiön hallinnointi tai pysyvien urheilukenttien tai vapaa-ajan alueiden hallinnointi. Lakimuutoksen mukaisesti nyt hyväksytyssä valtioneuvoston asetuksen muutoksessa poistettiin aktiiviviljelijää koskeva kohta.

Tarkemmin asetusmuutoksen vaikutuksista kerrotaan maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa 25.10.2018: Hallitus esittää: aktiiviviljelijän määritelmään kevennys, mesikasvit mukaan viherryttämistuen ekologiseen alaan

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 

neuvotteleva virkamies Pia Lehmusvuori, p. 02951 62207,
erityisasiantuntija Pirjo Kuusela, p. 02951 62138
neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska, p. 02951 61240

sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  24.1.2019 

Luonnos uudeksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi lausuntokierrokselle

Luonnos uudistetuksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi on lähetetty lausuntokierrokselle. Strategia on sekä hallintoa että alan tutkimus- ja järjestötoimintaa ohjaava asiakirja. Lausuntoaika umpeutuu 22.2.2019.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian pääpaino on vapaa-ajankalastuksen (mukaan lukien kalastusmatkailu) edellytysten ja arvostuksen kehittämisessä. Strategia koostuu nykytilakuvauksesta, tahtotilasta, tavoitteista sekä toimeenpanon ja päivittämisen kuvauksista. Strategia ei perinteiseen tapaan sisällä listausta toimenpiteistä, joilla strategian tahtotilaan ja tavoitteisiin pyritään, vaan siinä esitetään alan toimijoille esimerkkien avulla keinoja strategian tavoitteiden toteuttamiseksi.

Luonnos uudeksi vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaksi lausuntokierrokselle

Strategialuonnos on valmisteltu Gaia Consulting Oy:n johdolla. Strategian valmistelu oli osallistavaa ja perustui työpajoihin, joihin osallistui ohjausryhmän jäseniä, sidosryhmien edustajia sekä alan asiantuntijoita. Lisäksi valmisteluvaiheessa on haastateltu sidosryhmien ja ministeriön edustajia.

Vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategia

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Roni Selén, p. 02951 62462

Maa- ja metsätalousministeriön  tiedote  25.1.2019 

Vuoden ensimmäinen maatalous- ja kalastusneuvosto keskittyy yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja kasviproteiinin omavaraisuuden lisäämiseen

Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 28.1.2019 vuoden ensimmäiseen kokoukseensa. Kokouksessa Suomea edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. EU:n maatalousministerit keskustelevat neuvostossa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta sekä kasviproteiinin omavaraisuuden kehittämisestä. Muissa asioissa keskustellaan maaseudun kehittämisen rahoituksen merkitystä käsittelevästä kannanotosta, jossa Suomi on myös mukana.

Vuoden ensimmäinen maatalous- ja kalastusneuvosto keskittyy yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja kasviproteiinin omavaraisuuden lisäämiseen

Puheenjohtajamaana tammikuun alussa aloittanut Romania esittelee kautensa työohjelman Yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistus on keskeinen Romanian kaudella esillä oleva kokonaisuus. Romanian tärkeinä pitämiä aiheita ovat myös mm. biotalous, innovaatiot, maatalouteen liittyvä tutkimus sekä Euroopan kasviproteiinitarjonnan lisäämisen keinot.

Keskustelu yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta painottuu CAP:n strategiasuunnitelma-asetuksen täytäntöönpanomalliin ja markkinajärjestelyasetuksen viinikysymyksiin. Edellinen puheenjohtajamaa Itävalta edistyi hyvin asetusten käsittelyssä ja tämä työ toimii perustana Romanian kaudella tehtävälle työlle.  Romania tuo keskusteltavaksi toimia, jotka yksinkertaistaisivat CAP:n toimeenpanoa. Suomi pitää tätä lähtökohtaisesti hyvänä kehityskulkuna. Lisäksi ministerit kuulevat komission esityksen CAP:n ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.

Neuvosto käsittelee myös komission valmistelemaa kasviproteiinisuunnitelmaa. Kasviproteiiniomavaraisuus on EU:n alueella haaste, johon pyritään löytämään ratkaisuja. Suomi kannattaa toimia, joilla varmistetaan ja kehitetään kasviproteiinien tuotantoa sekä koko toimitusketjua, kuten markkinatiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä, tuotantoa ja tutkimusta koskevan tiedon jakamista sekä kuluttajainformaatiota. Suomen tavoitteena on laajempi kasviproteiinin tuotannon tarkastelu, johon myös nurmet otettaisiin mukaan. Lisäksi nurmet ovat osa myös ilmasto- ja ympäristötoimia.

Slovenia on valmistellut maatalous- ja kalastusneuvostoon kannanoton, jossa maa peräänkuuluttaa maaseudun kehittämiseen suunnattujen varojen tason pitämistä mahdollisimman lähellä nykyisen ohjelmakauden rahoitustasoa. Kannanoton on allekirjoittanut jo 17 jäsenmaata Suomi mukaan luettuna. Komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027 maaseudun kehittämispolitiikan rahoitus vähenisi 15 %. Allekirjoittaneet jäsenmaat näkevät näin merkittävän laskun erittäin huolestuttavana, koska se uhkaa monien hyvin toimivien maaseudun kehittämistoimien jatkuvuutta.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  25.1.2019

Metsäalan NordGen & SNS apurahahaku auki 15.2. saakka

NordGenin (Nordic Genetic Resource Centre) ja SNS:n (Nordic Forest Research) metsäalan pohjoismainen apurahojen haku on auki 15. helmikuuta saakka. Alla lisätietoja englanniksi.

***

Do you want to arrange a forest workshop? Or participate in an exciting conference? Are you dreaming about a certain study visit but never had the opportunity? SNS and NordGen Forest today open up for applications for a scholarship.

The scholarship seeks to encourage education and knowledge exchange within forest genetics, seed access and rejuvenation of forests. The grant can be used for travel expenses but also to cover costs related to essays at bachelor- or masterlevel, equipment, laboratory and print expenses.

The activity must be relevant in a Nordic context and contribute to Nordic benefit. A total sum of 100 000 NOK is to be distributed. Each applicant can be granted a maximum of 20 000 NOK.

More information

 

 

Video: Biotalous tänään ja huomenna – Metsätalous

Metsätaloudessa on otettu käyttöön uudenlaisia digitaalisia ratkaisuja ja sähköisiä palveluja. Ajantasainen tieto on biotaloudessa menestymisen edellytys. Maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvos Marja Kokkonen kertoo videolla tiedon laadun ja liikkuvuuden paranemisen hyödyistä sekä sähköisten palvelujen kokonaisuudesta, jonka hallituksen kärkihankerahoitus on mahdollistanut.

Maa- ja metsätalousministeriön Biotalous tänään ja huomenna -videosarjan muut osat.

Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on päättymässä. Kolmivuotisen kärkihankkeen myötä metsätiedon saralla siirryttiin uudelle aikakaudelle. Metsätiedon avautuminen ja sähköisten palvelujen digiloikka ovat muuttaneet metsätiedon käyttöä ja helpottaneet metsänomistajien elämää. Seuraavan inventointikierron myötä kehitystyön tuloksia tullaan viemään osaksi tulevaisuuden metsävaratiedon keruuta ja ajantasaistusta.

Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke nykyaikaisti metsätiedon

Hankkeen myötä metsätieto on aikaisempaa paremmin saatavilla

Hankkeeseen kuului kolme eri osa-aluetta: metsätiedon laadun parantaminen, liikkuvuuden
edistäminen sekä sähköisten palvelujen edistäminen. Tärkeä vaikuttaja kehittämisessä oli metsätietolain muutos HE 26/2018, joka mahdollisti metsätiedon avaamisen. Metsätietolain muutos tuli voimaan 1.3.2018 ja sen jälkeen avointa tietoa on ladattu 1,7 miljoonaa kertaa, yhteensä 3 500 gigabittiä. Metsätiedon avaaminen on mahdollistanut muun muassa uusien sähköisten palveluiden syntymisen ja toiminnan tehostamisen. Esimerkiksi sähköinen puukauppapaikka Kuutio.fi on uudistanut puukaupan ja muuttanut sen helpommaksi.

Hankkeen yksi osa-alue on ollut metsätiedon standardointi. Metsätiedon standardointi helpottaa eri toimijoiden välistä tiedonsiirtoa ja avointen aineistojen käyttöä, koska sen myötä sähköiset palvelut ovat yhteensopivia ja tietoja pystytään siirtämään entistä sujuvammin järjestelmästä toiseen. Tämä parantaa toiminnan tehokkuutta ja metsäsektorimme kansainvälistä kilpailukykyä.

Metsäkeskuksen kehittämä tiedonjakelu- ja asiointiportaali Metsään.fi on mahdollistanut sen, että metsänomistajat löytävät tarvitsemansa tiedot helposti yhdestä paikasta, ja voivat hoitaa asiansa itse sähköisesti. Palveluun on rekisteröitynyt jo 105 000 metsänomistajaa. Palvelua käyttää myös 650:n eri toimijan 3 000 käyttäjää. Palvelussa on metsätiedon lisäksi paljon muuta metsiin liittyvää tietoa, mm. luontotietoja, tietoa muinaismuistoista ja kaavoja. Tiedon myötä metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu helpottuu ja luontoarvot tulevat paremmin turvatuiksi.

Hankkeen aikana on tuotettu myös erilaisia tietotuotteita. Metsätalouden toimenpiteiden suunnittelussa ja puunkorjuussa hyödynnetään korjuukelpoisuuskarttoja. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) -tiedon hyödyntämiseen on kehitetty verkkopalvelua, jossa asiakkaat voivat itse laskettaa metsävaratilastoja haluamalleen alueelle. Kaavoittajille on tuotettu tietoa kaavojen metsätalousvaikutuksista.

Tulevaisuuden maailma toimii erilaisilla digitaalisilla alustoilla. Metsätiedon hyödyntämisen tehostamiseksi pilotoitiin metsätiedon palvelualustaa, joka välittää ja jalostaa dataa sovelluksille. Yksityistietiedon kehittämisen yhteydessä päädyttiin myös palvelualusta -tyyppiseen ratkaisuun tiedonsaannin edistämiseksi. Palvelualustaratkaisut edellyttävät jatkokehitystä.

Kehittämistyön tulokset osaksi käytäntöä

Metsävaratiedon laadun parantamismahdollisuuksia on selvitetty laajalla tutkimustyöllä, jonka kärkihankeraha on mahdollistanut. Maastotyön osuuden vähentyessä erityisesti taimikkotiedon tuottamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Selvitysten keskiössä ovat olleet mallinnus ja eri kaukokartoitusmenetelmien tuottaman tiedon laatu sekä hyödynnettävyys. Satelliittikuvien muutostulkinta on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi hakkuukohteiden havaitsemisessa. Menetelmä onkin otettu osaksi Suomen metsäkeskuksen suorittamaa metsälakien valvontaa. Hankkeen aikana on selvitetty myös erilaisten laserkeilausaineistojen soveltuvuutta metsävaratietojen tuotantoon. Tulokset ovat tuottaneet tietoa kansallisen laserkeilausohjelman valmisteluun.

Hanke on luonut pohjaa metsäkonetiedon hyödyntämiselle, esimerkiksi metsävaratiedon ajantasaistamisessa. Tulevaisuuden visioissa metsäkoneet voidaan nähdä tiedonkeruuyksiköinä. Hankkeen tulokset ovat osoittaneet, että hakkuukoneet voivat kerätä tietoa esimerkiksi kantavuudesta ja korjuujäljestä, sekä tuottaa tietoa puustotulkinnan apuaineistoksi.

– Digitalisaatio läpäisee myös metsäalan ja olen tyytyväinen, että Suomi on kärkihankkeen myötä kehityksen etujoukoissa. Saatavilla oleva metsätieto tarjoaa metsänomistajille entistä paremmat välineet suunnitella omaisuutensa hoitoa ja käyttöä. Tulevaisuutta voi olla täysin automaattinen, paikkatiedon pohjalta toimiva metsäkone tai mahdollisuus vierailla omassa metsässä virtuaalilaseilla, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Hankkeen hyväksi havaittuja tuloksia tullaan viemään osaksi käytäntöä, kun tänä vuonna alkaa 13. valtakunnan metsien inventointi ja Suomen metsäkeskus aloittaa vuonna 2020 seuraavan kierroksen metsävaratietojen keruussa ja ajantasaistuksessa.

Metsätiedon ekosysteemin toiminta ollut erittäin hedelmällistä

Hankkeessa oli mukana vaikuttava määrä toimijoita. Se tehtiin yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin yliopiston, VTT:n, Metsätehon, Arbonautin, Satellion, Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen, Tampereen teknillisen yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Suomen Puukauppa Oy:n ja Tapion kanssa. Voidaankin puhua metsätiedon ekosysteemistä, jonka yhteistyö on ollut erittäin tuloksellista ja hedelmällistä.

– Hanke tehtiin yhteistyössä, eikä tähän työhön ja näihin tuloksiin olisi yksin pystytty. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu myös tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Niina Riissanen toteaa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

erityisasiantuntija Niina Riissanen, p. 029 516 2339, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  22.1.2019 

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja Uudellemaalle perustettavista valtion maiden luonnonsuojelualueista

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja asetusluonnoksista, jotka koskevat Uudenmaan maakuntaan perustettavia luonnonsuojelualueita. Kaikki perustettavat alueet ovat valtion omistuksessa ja ne on varattu jo aiemmin luonnonsuojelutarkoituksiin. Alueet kuuluvat pääosin eri suojeluohjelmiin ja Natura 2000 -verkostoon.

Uudellemaalle on tarkoitus perustaa yhteensä 100 luonnonsuojelualuetta, joiden yhteispinta-ala on noin 36 823 hehtaaria. Näistä valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin 32 luonnonsuojelualuetta, joiden pinta-ala on yhteensä noin 21 747 hehtaaria. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella perustettaisiin erillinen Porkkalan luonnonsuojelualue, pinta-alaltaan 12 777 hehtaaria. Luonnonsuojelualueista 67 perustettaisiin ympäristöministeriön asetuksella. Näiden alueiden yhteispinta-ala on noin 2 299 hehtaaria.

Perustettavat luonnonsuojelualueet sijaitsevat Espoon, Hangon, Helsingin, Hyvinkään, Inkoon, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lapinjärven, Lohjan, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Porvoon, Pukkilan, Raaseporin, Sipoon, Siuntion, Tuusulan, Vantaan sekä Vihdin kuntien tai kaupunkien alueella. Yksi suojelualueista sijaitsisi osin Lopen kunnassa Hämeen maakunnassa.

Luonnonsuojelualueet perustettaisiin monipuolisesti Uudenmaan maakuntaa edustavien lehtojen, vanhojen metsien, soiden, lintukosteikkojen sekä ranta-, meri- ja saaristoluonnon suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueet turvaisivat myös rakennetun kulttuuriperinnön ja perinnemaisemien ylläpitämistä ja tukisivat retkeilyä, opetusta ja tutkimusta.

Perustettavista luonnonsuojelualueista laajoja metsäluonnon suojelualueita ovat Rörstrandin, Kummelbergenin, Metsäkulman sekä Finnträskin vanhojen metsien luonnonsuojelualueet. Medvastön ja Stormossenin luonnonsuojelualue on esimerkki merenrannikolla sijaitsevasta laajasta ja erityisen monipuolisesta alueesta, jolla sijaitsee soita, vanhoja metsiä, lehtoja ja hoidettuja perinnebiotooppeja.

Suoluonnon suojelun kannalta merkittäviä ovat Inkoon Stormossenin, Boxin soiden, Lampisuon, Keihässuon, Klaukkalan Isosuon, Kivilamminsuon ja Pitkästenjärvien, Petkelsuon, Kurkisuon ja Kotolammen ja Isosuon luonnonsuojelualueet. Saltfjärdenin, Täktominlahden ja Svanvikenin, Ahvenkoskenlahden sekä Läppträsketin luonnonsuojelualueet ovat puolestaan merkittäviä lintuvesiä.

Perustettavissa luonnonsuojelualueissa on myös laajoja merellisiä luonnonsuojelualueita, jotka edustavat Uudellemaalle tärkeää ulkosaariston luontoa. Pernajan saariston, Söderskärin ja Långörenin saariston sekä Segelskärin ulkoluotojen luonnonsuojelualueet vaalivat laajaa vedenalaisen meriluonnon kirjoa, johon kuuluu sekä avomeren että ulko-, väli- ja sisäsaariston elinympäristöjä ja lajeja.

Perustettavaksi ehdotetuista luonnonsuojelualueista laajin on Porkkalan luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on noin 12 777 hehtaaria. Tästä noin 241 hehtaaria sijaitsee maa-alueella ja 12 536 hehtaaria yleisellä vesialueella. Porkkalan luonnonsuojelualue koostuu kuudesta eri osa-alueesta, jotka ovat Kirkkonummen merialueen matalikot ulkosaariston yleisellä vesialueella, Träskön ja Söderskärin saaret vesialueineen, Järvön saari Kirkkonummella Porkkalanniemen edustalla, Inkoon puolella sijaitsevat Porsön ja Ryssklobbenin saaret ja niihin liittyvä vesialue siltä osin kuin ne ovat valtion omistuksessa, Telegrafbergetin ja Stormossenin alueet Kirkkonummella mantereella sekä Inkoon merialueen luodot.

Luonnonsuojelulain mukaan Etelä-Suomessa sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti kiellettyä, kun taas pohjoisen luonnonsuojelualueilla se on pääsääntöisesti sallittua. Metsähallituksen luvalla esimerkiksi hirven ajo ja vieraslajien pyynti on kuitenkin mahdollista kaikilla perustettavaksi ehdotetuilla luonnonsuojelualueilla. Valtioneuvoston asetuksella on lisäksi mahdollista sallia metsästystä, jos se ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Nyt lausuttavana olevien valtioneuvoston asetusluonnosten mukaan hirven, villisian, minkin ja supikoiran metsästys sallittaisiin osassa suojelualueista sekä harmaahylkeen, allin, haahkan, telkän ja sinisorsan metsästys tiettyjen suojelualueiden yleisillä vesialueilla.

Suojeltavat alueet säilytetään luonnontilaisina. Niiden häiriötön kehitys turvataan tarvittaessa ennallistamalla muuttuneita luonnon- ja perinneympäristöjä. Alueet palvelevat jokamiehenoikeuksien puitteissa myös retkeilyä, luontoharrastusta, tutkimusta ja opetusta.

Luonnonsuojelualueiden perustamista ovat valmistelleet ympäristöministeriö ja Metsähallitus, jotka ovat kuulleet laajasti eri tahojen näkemyksiä paikallisissa tilaisuuksissa ja keskusteluissa.

Lausunnolla olevat asetusluonnokset ovat osa laajempaa säädösvalmistelua, jossa perustetaan eri puolille Suomea kaikkiaan noin 670 000 hehtaaria luonnonsuojelualueita. Kaikki alueet ovat valtion omistuksessa.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Kristiina Niikkonen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 198, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erikoissuunnittelija Annukka Rasinmäki, Metsähallituksen luontopalvelut, p. 040 7675848, etunimi.sukunimi@metsa.fi
Lainsäädäntöneuvos Johanna Korpi, ympäristöministeriö, p. 029 525 0278, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 18.1.2019

Terveiset Berliinistä: Suomen ruokavientiin haetaan uutta nostetta Saksan markkinoilta

Suomalaista ruokaa ja juomaa on esillä Berliinin kansainvälisillä Grüne Woche -ruokamessuilla laajemmin kuin koskaan aiemmin. Suomi on vuoden 2019 messujen pääkumppanimaa teemalla ”Aus Der Wildnis” (Villistä luonnosta). Messujen ovet avautuivat yleisölle perjantaina, ja tapahtuma kestää 27. tammikuuta asti.

Suomen oman osaston ”avajaisnauha” oli punottu koivun oksista, mustikanvarvuista ja kävyistä. Köynnöksen katkaisivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila ja suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund.

Suomen ruokavientiin haetaan uutta nostetta Saksan markkinoilta
Grüne Wochen avajaiset 18.1.2019

Mukana lavalla olivat myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner, Saksan maataloustuottajien puheenjohtaja (DVB) Joachim Rukwied, Berliinin pormestari Michael Müller ja Berliinin messujen toimitusjohtaja Christian Göke.

Ministeri Leppä nosti avajaisjuhlassa esiin suomalaisen maatalouden erityispiirteitä. Hän muistutti, että Suomessa antibiootteja käytetään vain sairauksien hoitoon, eikä eläinten kasvatuksessa käytetä hormoneja. Suomi on hänen mukaansa ylpeä myös tuotteittensa salmonellavapaudesta.

”Suomalaiset maatilat ovat perheyrityksiä, niin myös minun tilani. Meillä jokainen lehmäkin tunnetaan nimeltä ja viikon sisällä vasikan syntymästä tuo nimi löytyy EU-rekisteristä. Tästä syntyy suomalaisten tuotteiden jäljitettävyys. Meille eläinten hyvinvointi on kunnia-asia: sioiltamme löytyvät saparot ja broilereilta nokat, ministeri totesi puhuessaan 3000 kutsuvieraalle.

Suomen Berliinin suurlähetystössä järjestettiin messujen alla EU-maatalouspolitiikan uudistamista käsitellyt seminaari suomalaisten ja saksalaisten tuottajajärjestöjen johdolla. Tapahtumassa esiintyi myös Saksan maatalousministeri Julia Klöckner.

Ministeri Leppä totesi suurlähetystössä pitämässään puheessa, että edellisen CAP-uudistuksen kaltainen hienosäätö ei enää riitä, kun EU-valmistautuu seuraavan ohjelmakauteen.

”Suurempia muutoksia tarvitaan, jotta uusiin haasteisiin voidaan vastata. Samalla on kuitenkin tärkeää, että maatalouden tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan taata koko EU:n alueella ja maaseutualueiden elinvoimasta pidetään huolta. Ilman elävää maaseutua ei eurooppalaisella perheviljelmiin perustuvalla maataloudella ole tulevaisuutta”, Leppä sanoi.

Messuilla tavoitellaan laajaa näkyvyyttä suomalaisille elintarvikkeille ja matkailukohteille. Tavoitteena on saada aiempaa vahvempi jalansija Saksan ruokamarkkinoilla. Kumppanuus tuo Suomi-kuvaa vahvasti esiin meille tärkeällä eurooppalaisella markkina-alueella juuri EU-puheenjohtajakautemme kynnyksellä.

Suomen osaston järjestelyistä on vastannut MTK yhteistyössä SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö on tukenut hanketta 400 000 euron avustuksella.

Lue lisää:

Ministeri Leppä osallistuu Berliinissä maatalousministereiden huippukokoukseen ja avaa Grüne Woche -messut (MMM:n tiedote 12.1.2019)
Ministeri Lepän puhe messujen avajaisissa 18.1.2019 
Ministeri Lepän puhe suurlähetystön maatalouspolitiikkatilaisuudessa 16.1.2019

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 18.1.2019

Kärkihanke paransi Suomen osaamista ravinteiden kierrätyksessä

Hallituksen kärkihankkeesta ravinteiden kierrätyksen lisäämiseksi ja Itämeren ja vesiensuojelun tehostamiseksi on valmistunut ulkopuolinen vaikuttavuuden arviointi.

Arvioinnin perusteella jäteveden ravinteiden talteenoton kokeilut ovat onnistuneet hyvin, hevosenlanta on saatu paremmin käyttöön lannoitteena ja polttoaineena, ja ravinteiden kierrätyksen koordinointiin ja viestintään perustetut hankkeet tekivät tuloksellista työtä.

Kärkihankerahoituksella on toteutettu koko joukko vesien tilaa parantavia hankkeita. Niiden vaikuttavuuden kannalta arviointi suosittelee hankkeiden kohdentamista kuormituksen kannalta kriittisille alueille. Paikallisesti merkittävät hankkeet olisivat monistettavissa maantieteellisesti laajemmillekin alueille, esimerkkinä peltojen kipsikäsittely.

Kärkihanketyö edisti yhteistyötä muun muassa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä tuoden uutta tutkimustietoa käytäntöön. Hyvänä saavutuksena voidaan pitää työn vaikutuksia Suomen maabrändiin, mikä näkyy, kun Suomi parhaillaan laatii Itämeren alueen ravinteiden kierrätysstrategiaa Helcomin puheenjohtajana.

Arvioidun kokonaisuuden rahoitus oli vuosina 2016-2018 yhteensä noin 34 miljoonaa euroa.

Arvioinnissa laadittiin seuraavat johtopäätökset:

1. Systeemistä näkökulmaa tulee vahvistaa ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun strategisessa suunnittelussa.

2. Ravinteiden kierrätyksen ja vesiensuojelun edistämisen tavoitteenasettelua tulee täsmentää ja rahoitusta tulee kohdentaa tavoitteiden mukaan sekä teemallisesti että maantieteellisesti.

3. Tiedon hyödyntämistä tulee parantaa kehittämällä digitaalisia tiedonkeruun, -hallinnan ja -seurannan järjestelmiä yli hallinnonalojen rajojen ja kokoamalla tietoa yhteiselle alustalle.

4. Rahoituksessa tulisi olla käytössä monipuolinen paletti, joka vastaa erilaisiin rahoitustarpeisiin.

5. Rahoituskriteerien tulee olla selkeät ja läpinäkyvät sekä seurannan systemaattista.

6. Hankkeiden seurantaa tulee parantaa ja hankkeissa tulee olla ohjausryhmä.

Valtaosa ravinteiden kierrätyksen hankkeista on vielä käynnissä, joten lopullinen vaikuttavuus voidaan arvioida vasta myöhemmin. Kärkihanketyön kokemusten siivittäminä käynnistyvät muun muassa vesiensuojelun tehostamisohjelma vuosille 2019–2021 sekä ravinteiden kierrätyksen toimenpideohjelma vuosille 2019–2030.

Arvioinnissa käsiteltiin hankkeita niin maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön kuin ympäristöministeriön alalta. Ministeriöt tilasivat selvityksen yhdessä. Selvityksen teki Ramboll Management Consulting Oy.

Lisätietoja: 

  • neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, p. 0295162400, etunimi.sukunimi@mmm.fi
  • ympäristöneuvos Laura Saijonmaa, p. 0295 250 261, etunimi.sukunimi@ym.fi
  • neuvotteleva virkamies Mika Honkanen, p. 0295 064 904, etunimi.sukunimi@tem.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  17.1.2019

Video: Biotalous tänään ja huomenna – Arktinen biotalous

Arktinen biotalous liittyy luonnonvarojen hyödyntämiseen ja se on eri elinkeinojen yhteensovittamista. Maa- ja metsätalous, matkailuala, kalatalous ja vesistöihin liittyvä biotalous sekä poro- ja riistatalous ovat osa arktista biotaloutta. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten kertoo videolla, millainen toimija Suomi on arktisen biotalouden globaalissa verkostossa.

Maa- ja metsätalousministeriön Biotalous tänään ja huomenna -videosarjan muut osat.

Maa- ja metsätalousministeriö 17.1.2019

Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen

Euroopan komissio ei vastusta Suomen asetusehdotusta, joka velvoittaa ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus astuu voimaan toukokuun 2019 alussa.

Lihan alkuperämaan tulee näkyä ravintoloissa toukokuun alusta alkaen

Suomi lähetti kesäkuussa 2018 komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin. Alkuperämerkintöjen vahvistaminen sisältyy Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan.

Alkusyksystä 2018 Suomi antoi komission pyytämät lisäselvitykset, jotka liittyivät suurimmaksi osaksi siihen, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun. EU:n elintarviketietoasetuksen mukaan kansallisten alkuperämerkintäsäännösten edellytyksenä on, että jäsenvaltio pystyy osoittamaan alkuperällä olevan yhteyden juuri tuotteen laatuun.

Lisäselvitysten yhteydessä Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin koskemaan ainoastaan aterian ainesosana käytettävää lihaa, ei kalaa. Kalan alkuperämerkintöjä säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista.

– Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalan osalta ongelmallisia. Muutoksella Suomi varmisti, että alkuperämerkintäasetus voitiin ylipäänsä saattaa voimaan, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. Tiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla.

– Vastuullisten valintojen tekemisen on oltava niin helppoa, että kainompikin kaveri voi kysymättä valita, mitä suuhunsa laittaa. Nyt annettava asetus on askel oikeaan suuntaan. Kuluttajalla on oikeus kysymättäkin tietää ruuan alkuperä myös ravintolassa, painottaa ministeri Leppä.

Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan ja vuohen sekä siipikarjanlihaa. Näille lihalajeille on EU-lainsäädännössä harmonisoidut alkuperämerkintävaatimukset, kun niitä myydään pakattuna. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa.

Asetus ei koske puolivalmisteiden eikä riistan alkuperää

Asetus koskee aterian raaka-aineena käytettyä tuoretta, jäähdytettyä ja jäädytettyä lihaa. Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat raakana ravintolaan, jossa ne paistetaan tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa. Asetus ei myöskään koske alun perin mukana ollutta poron, riistan ja hevosen lihaa. Näille lihalajeille ei ole harmonisoituja alkuperämerkintävaatimuksia.

Asetus ravintoloiden alkuperämerkinnöistä on tarkoitus antaa tammikuun 2019 aikana ja sitä aletaan soveltaa toukokuun 2019 alussa. Asetus on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus. Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn alkuperämerkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista.

Suomalaiset kuluttajat yhdistävät lihan ja kalan alkuperän tuotteiden laatuun

Suomi jatkaa EU-tason vaikuttamista alkuperämerkintävelvoitteen laajentamiseksi myös kalaan, muihin lihalajeihin sekä lihajalosteisiin. Tarjoilupaikkoja kannustetaan ilmoittamaan aterioiden raaka-aineena käytetyn lihan ja kalan alkuerämaa kuluttajalle, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytä. Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla toukokuussa 2018 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä.

– Ravintoloiden kannattaa samassa yhteydessä ottaa kaikenlaisen lihan ja kalan alkuperän kirjallinen ilmoittaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Tällöin rajaus tuoreen lihan tai jalosteiden välillä ei aiheuta ylimääräistä työtä ravintoloiden arjessa. Kuluttajat arvostavat korkealle läpinäkyvyyttä vastuullisuuden kulmakivenä. Alkuperämerkinnöistä laajasti kertovat ravintolat erottuvat markkinassa edukseen, Leppä päättää.

Suomi on esittänyt, että alkuperämerkinnöistä tulisi ylipäänsä säätää ensisijaisesti EU-lainsäädännössä. Koska alkuperämerkintöjä koskevaa EU-lainsäädäntöä ei kuitenkaan ole kehitetty toivotussa aikataulussa, on alkuperätietoa pyritty lisäämään kansallisilla asetuksilla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm, p. 050 524 5761, sebastian.hielm(at)mmm.fi
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  14.1.2019

Ministeri Leppä osallistuu Berliinissä maatalousministereiden huippukokoukseen ja avaa Grüne Woche -messut

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vierailee Berliinissä 16.-19.1.2019. Ministeri osallistuu matkallaan maatalousministerien huippukokoukseen ja kansainvälisille Grüne Woche -messuille, joilla Suomi on tänä vuonna pääyhteistyökumppani. Ministeri tapaa myös kahden kesken useita eurooppalaisia maatalousministereitä.

Berliinissä vuosittain järjestettävän maatalousministereiden huippukokouksen (Global Forum for Food and Agriculture) teemana on tänä vuonna maatalouden digitalisaatio, ja Leppä toimii kokouksessa tietosuojaa käsittelevän istunnon puheenjohtajana. Ministeri osallistuu matkallaan myös Suomen MTK:n ja Saksan tuottajajärjestön DBV:n yhteiseen seminaariin, jonka aiheena on Euroopan yhteinen maatalouspolitiikka.

Ministeri Leppä osallistuu Berliinissä maatalousministereiden huippukokoukseen ja avaa Grüne Woche -messut

Kansainvälisten Grüne Woche -messujen kumppanimaan edustajana ministeri Leppä avaa Saksan maatalousministeri Julia Klöcknerin rinnalla messut ja Suomen maaosaston tapahtumassa. Kumppanimaahankkeen toteutuksesta vastaa MTK yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, suomenruotsalaisia viljelijöitä edustavan SLC:n ja Business Finlandin kanssa. Yli 80 ruoka-, matkailu-, ja luonnontuotealan yritystä eri puolilta Suomea tuo tuotteensa ja palvelunsa Suomen halliin Berliinissä 18.-27.1.2019 pidettäville messuille. Suomi sekä suomalaiset elintarvikkeet näkyvät vahvasti saksalaisille kuluttajille heti vuoden 2019 alussa myös vähittäiskauppojen kampanjoissa Pohjois-Saksan alueella.

– Grüne Wochen kumppanuus ja laajat vähittäiskauppojen kampanjat tuovat Suomi-kuvaa vahvasti esiin meille tärkeällä eurooppalaisella markkina-alueella juuri EU-puheenjohtajakautemme kynnyksellä. Saksa on yksi elintarvikevientimme pääkohdemaita, jonka vientiä olemme systemaattisesti kehittäneet Food from Finland -kasvuohjelman avulla, kertoo ministeri Leppä

– Voimme olla ylpeitä tuottajajärjestöjemme ja yritystemme yhteisestä suurponnistuksesta suomalaisen, puhtaan ruoan ja kiehtovien luonnontuotteiden ja palveluiden näkyvyyden edistämiseksi, Leppä toteaa.

Myymälöiden ja verkkokaupan kuluttajakampanjat toteutetaan osana Business Finlandin Food from Finland -ohjelmaa, ja niiden tavoitteena on saada suomalaisia tuotteita nykyistä laajemmin saksalaisten vähittäiskauppojen valikoimiin ja tukea yritysten markkinoille pääsyä ja viennin kasvua. Saksa on Suomen viidenneksi suurin elintarvikkeiden vientimaa, vuosittainen elintarvikevienti Suomesta Saksaan on 75 miljoonaa euroa.

 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen, p. 040 033 0812, anna-leena.miettinen(at)mmm.fi
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. +358 50 516 2868, teppo.sakkinen(at)mmm.fi

Mediayhteydet ja haastattelupyynnöt matkan aikana:
viestintäjohtaja Janne Impiö, +358 50 330 6065

Tietoa Suomen osastosta Grüne Woche messuilla: www.ausderwildnis.fi
Tietoa Business Finlandin kampanjoista Saksassa: Head of Food Program, Food from Finland Esa Wrang Business Finland, +358 400 243076 esa.wrang@businessfinland.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 12.1.2019

Yhteistyö kantaa hedelmää laajoissa strategiahankkeissa – myös biotalousstrategian kohdalla

Suomen biotalousstrategia, ”Kestävää kasvua biotaloudesta”, valmisteltiin vuosina 2012–2014 työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa hankkeessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi biotalousstrategian valmistelua syyskuussa 2018.

Tarkastustyön toteuttaneet Hanna Virta ja Markku Turtiainen kirjoittavat blogauksessaan, että heihin teki vaikutuksen strategian valmistelun laaja ja onnistunut yhteistyö hallinnon, sidosryhmien ja kansalaisten välillä.

Koko blogikirjoitus on luettavissa täällä.

Tarkastuksen tulokset Valtiontalouden tarkastuviraston sivustolla.

 

Julkaistu 10.1.2019.

Ympäristöministeriön tukiohjelmasta rahoitusta puurakentamisen kiertotalouteen ja käyttäjälähtöisiin ratkaisuihin

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelma avaa vuonna 2019 kaksi uutta hakua Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelmassa. Alkuvuonna avautuvassa haussa etsitään puurakentamisen käyttäjälähtöisiä ratkaisuja ja kesällä avautuvassa haussa puurakentamisen kiertotalouden ratkaisuja.

Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman hakukierros keväällä 2019: Puurakentamisen käyttäjälähtöiset ratkaisut

Ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman tavoitteena on tukea terveellisten, turvallisten ja hyvinvointia edistävien puuratkaisujen kehittämistä. Helmikuussa 2019 käynnistyvässä rahoitushaussa tuetaan hankkeita, jotka selvittävät puunkäytön mahdollisuuksia käyttäjälähtöisten rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä. Tuettavissa hankkeissa voidaan tutkia tai kehittää esimerkiksi

  • käyttäjiin fysiologisesti ja psykologisesti vaikuttavia puurakentamisen ratkaisuja
  • rakennusten sisäympäristön laadun seurantaa, rakentamisen laadullisia prosesseja ja kosteusturvallisuutta, sekä haitallisten aineiden hallintaa rakentamisessa
  • ekologisten tuotteiden, ympäristömerkittyjen tuotteiden ja kuluttajien ympäristötietoisuuden vaikutusta kuluttajien käyttäytymiseen
  • rakennusten käyttäjien parempaa huomioimista sekä elämänkaariajattelun ja muuntojoustavuuden huomioimista rakennussuunnittelussa.

Rahoitusta myönnetään tukiohjelman sääntöjen mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sähköinen hakulomake avataan helmikuussa 2019.

Kasvua ja kehitystä puusta tukiohjelman hakukierros kesällä 2019: Puurakentamisen kiertotalousratkaisut puurakennusten ja -rakenteiden muuntojoustavuuden, purettavuuden ja uudelleenkäytön edistämiseksi

Puun osuus kaikista Suomen rakennus- ja purkujätteistä on merkittävä, samalla kun puun materiaalikierrätyksen merkitys osana rakentamisen ilmastopolitiikkaa on korostumassa. Mitä pidempään puutuote on käytössä rakenteena, rakennusosana tai kalusteena, sitä suuremmaksi koko puutuotteiden sisältämä hiilivarasto kasvaa.

Kesällä 2019 käynnistyvässä rahoitushaussa tuetaankin puun kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön liittyvän osaamisen kehittämistä ja materiaalitehokkaita rakennustapoja. Rahoitushaun teemaa tukee ympäristöministeriön alkuvuonna 2019 teettämä selvitys, jossa kartoitetaan puupohjaisten rakennus- ja purkujätteiden määriä ja laatuja, tarkempaa koostumusta sekä syntypaikkoja. Selvityksessä hankitun tiedon avulla pyritään tunnistamaan kierrätyksen kannalta potentiaalisia puupohjaisia jätejakeita sekä niiden mahdollisia käyttötarkoituksia.

Rahoitusta myönnetään tukiohjelman sääntöjen mukaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Sähköinen hakulomake avataan kesällä 2019.

Kasvua ja kehitystä puusta -hankkeet esittäytyvät 15.1.2019

Ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman syksyn 2018 hakukierroksella rahoitusta saaneet hankkeet esittäytyvät Kick Off -tilaisuudessa tiistaina 15.1.2019 klo 9-12 (ulkoministeriö, Pressiaula, Kanavakatu 3 C, Helsinki). Esittelyjen jälkeen tilaisuus jatkuu hankkeiden yhteisellä viestintätyöpajalla. Tilaisuus on avoin kaikille ilmoittautuneille (ilmoittautumiset 13.1.2019 mennessä).

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Ohjelmapäällikkö Petri Heino, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto
+358 295 250 203 tai petri.heino@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 9.1.2019

Video: Biotalous tänään ja huomenna – Sininen biotalous

Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvässä liiketoiminnassa puhutaan siniseen biotalouteen liittyvästä kasvupotentiaalista. Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Timo Halonen kertoo videolla, millaisiin teemoihin hallituksen kärkihankerahoitusta on kohdennettu. Entä miten yli sadan miljoonan kilon vuosittaista silakkasaalista voitaisiin hyödyntää uudella tavalla?

Maa- ja metsätalousministeriön Biotalous tänään ja huomenna -videosarjan muut osat.

Maa- ja metsätalousministeriö 8.1.2019

Vesiala muuttuu – digitalisaatio mahdollistaa

Vesivarojen hallinta ja vesipalvelut uudistuvat. Vesiturvallisuuden parantaminen on välttämätöntä kestävän kehityksen turvaamiseksi niin Suomessa kuin globaalisti. Vesitehokkuuden ja -turvallisuuden kannalta digitalisaatio on suuri mahdollisuus.

Vesivarojen hyvä hallinta on osa ratkaisua lähes kaikissa maailman isoissa ongelmissa, kuten luonnonvarojen ylikulutuksessa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Veden elinkaaren hallinta edellyttää selkeitä tavoitteita, ajantasaista tietoa, suunnittelua ja johtamista. Digitaalisilla menetelmillä voidaan lisätä vesivarojen hallinnan sekä tuotanto- ja palvelukonseptien tehokkuutta.

– Digitaaliset ratkaisut, datan analysointi ja keinoäly luovat mahdollisuudet tarkemmalle, ajantasaisemmalle ja analyyttisemmalle tiedolle päätöksentekoa varten. Parempi tieto luo perustan myös kohdennetuille poliittisille ja taloudellisille toimille, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Vesiala muuttuu – digitalisaatio mahdollistaa

Tieto – palveluiden mahdollistaja

Digitaalisten ratkaisujen edellyttämä data on yksi kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen tärkeimmistä raaka-aineista. YK:n lanseeraama käsite datavallankumous kuvaa hyvin tiedon merkitystä keskeisenä tuotannontekijänä. Reaaliaikainen tieto ja data ovat uutta maailmanvaluuttaa, joiden arvo on nousussa.

Vesipalveluiden digitalisaatio ja teknologian kehitys vaativat perinteisten toimintatapojen ja ajatusten rinnalle myös uudenlaista innovatiivista lähestymistapaa. Tutkimus- ja toimialarajat ylittävä vuoropuhelu heijastuu ennen kaikkea uusien palvelukonseptien luomisessa.

– Jotta digitalisaatio vesialalla ja vesipalveluissa saadaan aikaiseksi, tarvitaan myös alan ulkopuolelta raikkaita ajatuksia ja uutta osaamista. Pitkän aikavälin strategisessa suunnittelussa korostuvat avoimen tiedon saatavuus sekä tietojärjestelmien yhteensopivuus digitaalisten vesipalveluiden mahdollistajana, johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Kohti kirkkaampaa vesitilannekuvaa

Vesiturvallisuutta koetteleva yllättävä tilanne voi ilmaantua koska tahansa. Tulvien ja kuivuuden ennustetaan lisääntyvän muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Vesiturvallisuuden kannalta yhteisen tilannekuvan merkitys korostuu tulevaisuudessa.

– Valtiollisten ja kunnallisten toimijoiden sekä elinkeinoelämän verkostoitumisen tavoitteena on toimintakyvyn säilyttäminen kaikissa tilanteissa, esimerkiksi suuren tulvan sattuessa. Digitalisaation mahdollistama reaaliaikainen tilannekuva ja eri toimialojen sektorirajat ylittävä yhteistyö luo vankan pohjan toiminnalle myös mahdollisessa poikkeustilanteessa, Rekolainen ja Verta pohtivat.

Myös vesihuollossa digitaalisilla ratkaisuilla voidaan parantaa tilannekuvaa, kuten veden kulutuksen seurantaa ja hallintaa. Näin esimerkiksi tieto vettä tuhlaavasta verkoston vuodosta voidaan havaita nopeammin. Ajantasaisen tiedon avulla voidaan vähentää vesijohtoverkostosta hukkaan valuvan veden määrää kymmenillä prosenteilla.

Digitalisaatio – vesiliiketoiminnan uusi mahdollisuus

Suomella on potentiaalia nousta vesialan merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi veteen liittyvien palvelujen tuottajana. Suomella on visio, jossa digitaalisten ratkaisujen avulla voidaan tuottaa kokonaispalveluita, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Ratkaisujen tulee olla myös monistettavia ja muuntautuvia.

– Digitalisaatio on avaintekijä liiketoiminnan kansainvälistymiseen, mutta ei suinkaan ainoa asia, joka pitää huomioida. Tarvitsemme myös yritysten välistä yhteistyötä, hyviä verkostoja maailmalla ja joustavia rahoitusratkaisuja, Rekolainen painottaa.

Lisätietoja:

Johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta, 0295 162 123, olli-matti.verta[at]mmm.fi

Kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, 0295 162 086, seppo.rekolainen[at]mmm.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  3.1.2019