Tulevaisuuden kala kasvaa ekologisesti sisätiloissa

Moderni kiertovesikasvitekniikkaan perustuva ympäristöystävällinen kalankasvatus voi olla seuraava suomalainen menestystuote maailmalla. Varkaudessa toimiva Saimaan Tuore on kehitellyt täysin uudenlaisen tavan kasvattaa kalaa Saimaan puhtaassa vedessä, mutta sisätiloissa.

Yhä useampi kala kasvaa Suomessa siististi sisätiloissa katon alla. Sen mahdollistaa tällä vuosituhannella huimasti kehittynyt kiertovesitekniikka, jonka toimintaperiaate on yksinkertainen: kierrätetään vettä pumppaamalla sitä kasvatusaltaan ja puhdistuslaitteiston välillä samaan tapaan kuin akvaariossa. Tämä edistää kalaterveyttä ja vähentää merkittävästi kasvatuksen ympäristökuormitusta.

Kiertovesilaitoksessa käytetään suuria, pyöreitä muovisia tai betonisia altaita, joihin pumpataan puhdistettua vettä. Altaista vesi kiertää jälleen puhdistussysteemiin, missä vedestä poistetaan kiintoaineet sekä biofiltterin avulla kalojen veteen tuottama typpi. Sitten vesi desinfioidaan, otsonoidaan, hapetetaan ja säädetään oikean lämpöiseksi ennen kuin ohjataan takaisin altaaseen.

Kiertovesilaitoksessa kalojen olosuhteet ovat optimaaliset

Hyvä esimerkki menetelmän ympäristöystävällisyydestä on Varkaudessa toimiva Saimaan Tuoreen kiertovesilaitos, joka aloitti toimintansa helmikuussa 2018. Se sai Suomessa poikkeuksellisen suuren eli miljoonan kilon tuotannon mahdollistavan ympäristöluvan.

Ympäristölupapolitiikka on Suomessa tiukkaa, koska Itämeren ravinnekuormitusta ei haluta lisätä. Samaan aikaan kotimaisen kalan kysyntä on suurempaa kuin sen tarjonta. Siksi ekologinen kiertovesitekniikka on keskeisessä roolissa kotimaisen kalantuotannon kasvattamisessa.

Kiertovesitekniikka on teknistä ja kallista rakentaa, mutta siihen liittyy merkittäviä hyötyjä. Kalojen elinolosuhteet voidaan säätää ruokinnan ja vedenlämmön suhteen kasvulle ihanteellisiksi, ja kasvatuksesta syntyvä ravinnekuormitus on altaiden veden kierrättämisen ja puhdistamisen takia olematonta. Saimaan Tuoreen laitoksella kaikki ulos lähtevä vesi ohjataan Stora Enson paperitehtaan vedenpuhdistuslaitokselle.

Varkaudessa toimiva kalankasvattamo on omavarainen, sillä kirjolohen mäti ja poikaset tulevat omilta laitoksilta Hollolasta ja Huutokoskelta. Se mahdollistaa tuotannon ja laadun kontrolloinnin tuotantoketjun jokaisessa vaiheessa. Kalan korkea ja tasainen laatu taataan sillä, että puhtaanapito, hygienia ja lämpötilojen hallinta ovat jatkuvasti optimoituja.

Saimaan Tuoreen periaatteisiin kuuluu se, että kalat toimitetaan mahdollisimman tuoreina markkinoille. Kirjolohet päätyvät ruodottomina fileinä pakkauksiin ja edelleen toimitettaviksi noin tunnissa. Saimaan Tuoreen tuotekehityksessä on mietitty myös kalan valmistamista ja helpotettu sitä kaikin tavoin. Kirjolohi myydään yhden ja kahden fileen paketeissa. Yhden 170 gramman fileen paketti on juuri sopivan kokoinen sinkulle tai pariskunnalle, kahden fileen paketista syö kaksi aikuista ja kaksi lasta.

Annoskokoisena myytävä kala vähentää ruokahävikkiä, mutta se on myös kasvun ja ruokinnan hyötysuhteen kannalta paras koko. Ne ovat todellista pikaruokaa, sillä valmistusaika lasketaan minuuteissa.

Maailmalla riittää kysyntää

Suomessa on tutkittu ja kehitetty vesiviljelyä yli 40 vuotta. Suomalaiset ovat huippua niin kiertovesitekniikassa, ruokintajärjestelmissä kuin kalojen geneettisessä valintajalostuksessa.
Ja tätä osaamista on helppo viedä maailmalle.

Muun muassa Vietnamissa on suomalaisella osaamisella ja kalojen poikasmateriaalilla aloitettu kehitysprojekti uuden elinkeinon käynnistämiseksi Vietnamin köyhille vuoristoseuduille. Suomalainen osaaminen ja poikasmateriaali on ollut kysyttyä myös itänaapurissa, kun vesiviljelyä on edistetty Venäjän Karjalassa. Venäläisten yhtiökumppaneiden kanssa Saimaan Tuore onkin jo katsonut tonttipaikkaa Moskovan ja Pietarin väliltä, mistä löytyy yli 60 miljoonaa kuluttajaa alle 200 kilometrin säteellä.

Saimaan Tuoreen taustayhtiön Finnforel Oy:n omistavat Arvokala Oy (Kaj Arvonen), Tukku Heino Oy (Petri Heino) ja Aii Corporation Oy (Pekka Viljakainen). Saimaan Tuoreen toimitusjohtaja Jarkko Alho ja Aii Corporationin Pekka Viljakainen näkevät konseptissa suuren vientipotentiaalin. Laitosmalli on mahdollista monistaa ja viedä sinne, missä se hyötyy synergiaeduista teollisuuslaitosten kanssa. Kiertovesilaitos ei ole sidottu luonnon olosuhteisiin ja voi siten toimia kuluttajamarkkinoiden lähellä. 

Faktat Saimaan Tuore

  • Saimaan Tuore haluaa palauttaa kotimaisen, tuoreen, terveellisen ja ympäristöystävällisen kalan suomalaisten ruokapöytään. Sen tavoitteena on olla Suomen tunnetuin kalabrändi 2020 mennessä ja rakentaa uusia vesiviljelylaitoksia ulkomaille.
  • Saimaan Tuoreen kirjolohet myydään annoskokoisina 170 gramman fileen ja kahden fileen pakkauksissa. Ensimmäisenä markkinoille tulevat yhden fileen pakkaukset.
  • Kirjolohet kasvavat Varkaudessa sijaitsevassa kiertovesilaitoksessa, jossa jo valmiiksi puhdasta Saimaan vettä puhdistetaan koko ajan. Tämä edistää kalaterveyttä ja vähentää merkittävästi kasvatuksen ympäristökuormitusta. Kalojen ruokinta on tarkkaan optimoitu, jotta ne kasvavat tasaisesti ja niiden lihan omega 3 -rasvahappokoostumuksesta tulee mahdollisimman hyvä.
  • Kasvatusprosessi on kolmiosainen ja jakaantuu Hollolaan, Huutokoskelle ja Varkauteen. Tuotantokapasiteetti on miljoona kiloa vuodessa.
  • Saimaan Tuoreen taustayhtiön Finnforel Oy:n omistavat Arvokala Oy (Kaj Arvonen), Tukku Heino Oy (Petri Heino) ja Aii Corporation Oy (Pekka Viljakainen). Yhtiön toimitusjohtaja on Jarkko Alho.

Lue lisää kiertovesikasvatuksesta

Yhteydenotot:
Saimaan Tuoreen toimitusjohtaja Jarkko Alho
sähköposti jarkko.alho@finnforel.com, 020 731 0141

Artikkelin on kirjoittanut Mika Remes

 

Artikkeli on julkaistu 14.2.2018

Rahoitusta cleantech-, bio- ja kiertotalousratkaisujen kehittämiseen

Haluatko kehittää uuden tai asiakastarpeisiin paremmin vastaavan cleantech-, bio- tai kiertotalousalan tuotteen tai -palvelun? Hakeeko yrityksesi uudistumista, kasvua tai kansainvälistymistä? Haetko riskin jakajaa haastavaan kehityshankkeeseen? Cleantech-, bio- ja kiertotalousratkaisujen kehittämisen rahoittamiseen tarkoitettu kärkihankehaku on auki Business Finlandin järjestämänä. Haku on avoinna 16.3. saakka.

Voit hakea kärkihankerahoitusta, jos yritykselläsi on resurssit uudistumiseen ja vakiintunutta asiakaskuntaa ja tulovirtaa.

Rahoitus on tarkoitettu kansainvälistyville ja kasvuhakuisille pk-yrityksille asiakaslähtöisten cleantech-ratkaisujen kehittämiseen
bio- ja kiertotalouden uusien tuotteiden, palveluiden, konseptien ja liiketoimintamallien kehittämiseen
cleantech-, bio- ja kiertotalouden pilottien ja demonstraatioiden toteutettavuuden edellytysten selvittämiseen.
Tuotteet tai palvelut voivat liittyä esimerkiksi liikenteeseen, asumiseen, ruokaan, energiaan tai vesi- ja jätehuollon ratkaisuihin.

Lisätietoja hausta Business Finlandin www-sivuilta.

Tandem Forest Values rahoitushaku 29.3. saakka

Suomi sai 100-vuotislahjaksi Ruotsilta muun muassa tutkimukseen kohdistuvan lahjan, joka koostuu ruotsalais-suomalaisesta tutkimusyhteistyötä syventävästä Tandem Forest Values -metsäntutkimusohjelmasta. Ohjelma rahoittaa kaksitoista kaksivuotista tutkijan paikkaa.

Tandem Forest Values -haku on auki 29.3.2018 saakka.

Lisätietoja hausta täältä

 

Makeran tutkimusrahoitusta maa- ja elintarviketalouteen

Maatilatalouden kehittämisrahasto (Makera) rahoittaa maa- ja elintarviketalouden alueelta uusia tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteensä 3,9 miljoonalla eurolla. Vuonna 2018 satsauksia tehdään ravinteiden hallintaan, kasvihuonekaasulaskentaan, homeiden uusiin torjuntakeinoihin, kotimaisten humalalajikkeiden kehittämiseen, elintarviketurvallisuuteen, eläinten ja kasvien terveyteen, eläinten hyvinvointiin, maatilojen energiatehokkuuden ja rahoitusvaihtoehtojen kehittämiseen.

– Hallituksella on kunnianhimoisia tavoitteita biotalouden kasvun mahdollistamiseksi eri sektoreilla. Jotta voimme luoda työpaikkoja ja tuotteita, tarvitsemme käyttöömme uusinta tutkittua tietoa. Uutta tietoa tarvitaan myös ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä riskienhallinnassa.  Makera on yksi tärkeimmistä rahoituksen lähteistä lähellä käytäntöä olevaan maatalouden ja elintarvikeketjun tutkimukseen ja kehittämiseen. On tärkeää, että elinkeino ja muut tiedon hyödyntäjät ovat aktiivisesti mukana hankkeissa, jolloin tieto saadaan nopeasti käyttöön, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Tutkimusrahoitusta kohdennettiin haun painopisteiden mukaisesti maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelman toteuttamiseen (MATO-ohjelma), maataloustuotannon riskien hallintaan ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä maatalousmaiden tulevaisuuden käyttöön.

Avoin haku toteutettiin kaksivaiheisena vuoden 2017 aikana. Saapuneista 89:sta aiehakemuksesta valittiin jatkoon noin puolet, ja rahoitettavaksi valikoitui 19 hanketta, jotka parhaiten vastasivat haun painopisteitä.

Makeran tutkimusrahoituksella rahoitetaan ensisijaisesti sellaisia tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, jotka parantavat maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla tai tuottavat hallinnonalan tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietoa.

Lisätietoa rahoitetuista hankkeista 2018  (pdf, 100kB)

Lisätietoa maatalouden ympäristövaikutusten tutkimusohjelmasta (MATO)

Lisätietoja:

Suvi Ryynänen, tutkimusjohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 62126

Markku Himanen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162472

Riitta Rahkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162202

Sähköposti etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  8.2.2018

Ilmasto ja EU:n biotalousstrategian uudistaminen

9.2.2018

Biotalous mielletään usein kestäväksi talouden muodoksi, perustuuhan se uusiutuviin luonnonvaroihin ja kytkeytyy suurimpaan osaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. Asia ei kuitenkaan ole ihan yksioikoinen. EU:n biotalousstrategia on nyt uudistamisen edessä. Aiheeseen liittyen teimme Luonnonvarakeskuksessa selvityksen maa- ja metsätalousministeriölle EU:n biotalouteen liittyvästä säätelystä, keskittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Biotalous onkin yhteydessä hyvin moneen lainsäädännön alaan. Energia- ja ilmastopaketissa on paljon biotalouteen liittyvää sääntelyä, sen sijaan esim. rakentaminen ja tekstiiliteollisuus ovat aloja, joiden EU-säätelyssä biotalouden mahdollisuudet eivät juuri näy. Biotalousstrategian uudistaminen, sen fokuksen laajentaminen ja alojen välinen koordinaatio ovat siksi tarpeen. Nykyinen EU:n biotalousstrategia on vielä liian materiaalikeskeinen, eikä ota huomioon palveluita riittävissä määrin, ekosysteemipalveluista puhumattakaan.

Biotalous voi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnalle kolmella eri tavalla. Ensinnäkin, biomassaa tuottavat sektorit, kuten maa- ja metsätalous voivat ylläpitää ja lisätä hiilen varastoja. Seuraava EU:n maatalousohjelma (CAP) tullee ottamaan hiilensidonnan paljon paremmin huomioon. Maataloustuet muuttunevat enemmän vastikkeellisiksi, jolloin tukia saa esim. maaperän hiilivarastoja kasvattamalla. Toiseksi, biomassaan perustuvat pitkäikäiset tuotteet, kuten puutalot, muodostavat hiilivarastoja. Kaskadikäyttö, jätteen vähentäminen ja erilainen sektorikohtainen sääntely tulevat lisäämään näihin kiinnitettävää huomiota. Kolmanneksi, biomassalla voidaan korvata ei-uusiutuvia raaka-aineita esim. kemianteollisuudessa, pakkausteollisuudessa ja energiantuotannossa. Näiden markkinoiden kehittämiseksi EU voi luoda esim. julkisten hankintojen ohjeita ja tuotestandardeja. Keskeistä on kuitenkin, että biopohjaisilla tuotteilla on oikeasti merkittävästi pienemmät ilmastopäästöt koko elinkaarellaan. Kestävyyskriteereitä tarvitaan muuallakin kuin energiasektorilla. On myös huolehdittava siitä, että biotalouden tuotteilla todellakin korvataan ei-uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä, sen sijaan että kokonaiskulutus lisääntyisi.

Näiden kolmen ilmastopäästöihin vaikuttamisen välillä on valitettavasti sisäänrakennettu ongelma: biomassan kilpailevat käyttömuodot sekä varastojen ja korjuun välinen ristiriita tarkoittavat, ettei kaikkea hyvää voi saada yhtä aikaa.

Biomassan kasvattamiseen ja keruuseen liittyy myös luonnon monimuotoisuuden suojelu. Biodiversiteetti on biotalouden välttämätön edellytys. Tämä unohtuu helposti materiaalitarpeiden keskellä. Vaikka Suomessa keskustelu on keskittynyt erityisesti metsien käyttöön, hiilitalouden kannalta tärkeää on myös maaperän hiilivarojen kasvattaminen. Siinä on merkittävässä roolissa erityisesti maaperän pieneliöiden monipuolisuus.

Biotaloudesta täytyy siirtyä biokiertotalouteen, eli materiaali- ja energiatehokkuus sekä kaskadikäyttö ja kierrätys pitää ottaa tosissaan. Lisäksi on ymmärrettävä, ettei biologisia resursseja sittenkään ole niin paljon, että niillä voitaisiin täysin korvata ei-uusiutuvien resurssien nykyistä käyttöä. Siksi on oikeasti pystyttävä myös vähentämään talouden materiaalivirtoja. Kansainvälisen EU:n tulisi myös rikkaana alueena vähitellen päästä tilanteeseen, jossa sen hiilinielut ovat suuremmat kuin sen päästöt. Biotalousstrategia keskittyy vielä lähinnä talouden ja työllisyyden kasvattamiseen. Sen pitäisi ottaa myös elämäntapoihin, talouden rakenteisiin ja kuluttamiseen liittyvät vaikeat kysymykset paremmin esiin.

Blogin kirjoittaja Vilja Varho on erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa.

Yhteydentot: sähköposti vilja.varho@luke.fi, puhelin 029 532 6039

Ratkaisuja vesikriiseihin, särkikala herkkuruuaksi ja veneille oma Airbnb – Hallitukselta 1,4 miljoonan euron potti siniseen biotalouteen

Hallitus tukee kymmentä veteen ja vesiosaamiseen liittyvää kokeilu- ja kehittämishanketta. Maa- ja metsätalousministeriö ja Etelä-Savon ELY-keskus jakavat 1,4 miljoonaa euroa vesialan kansainvälistymiseen, vesistömatkailuun sekä vesistöjen ravinteiden ja energian uudenlaiseen hyödyntämiseen.

Hankkeissa luodaan toimintamalleja, jotta Suomen vesihuoltoa uudistavien yritysten asema vahvistuisi myös globaaleilla markkinoilla. Lisäksi käynnistetään hankkeita, joilla tuotteistetaan sinilevän tunnistavaa myrkkytestiä ja kehitetään kustannustehokkaita ratkaisuja vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käsittelyyn ja jalostamiseen. Hankkeissa edistetään myös yksityisen sekä julkisen sektorin kumppanuuksia. Ne ovat osa hallituksen biotalouden kärkihanketta.

– Tukipäätöksissä painotettiin rohkeita kokeiluja sekä hankkeita, joiden uskotaan tuovan kasvua vesialan kansainväliseen liiketoimintaan, matkailuun ja vesistöjen ravinteiden kierrätykseen. Onnistuessaan uudet toimintamallit ovat monistettavissa muuallekin. Esimerkiksi suomalaisten yritysten veden puhdistukseen kehittämät ratkaisut kiinnostavat maailmalla, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Esimerkiksi Suomen vesilaitosyhdistys luo uusia toimintamalleja, jotka mahdollistavat vesihuoltolaitosten osallistumisen kansainvälisiin hankkeisiin Kosovossa, Vietnamissa ja Nepalissa. Vastaavasti Suomen World Visionin pilotointihankkeessa Keniassa kehitetään ratkaisuja, joilla parannetaan puhtaan veden saatavuutta poikkeusolosuhteissa kuten pakolaisleireillä ja luonnonkatastrofeissa.  Hankkeeseen osallistuu yritysten, julkisen sektorin ja järjestöjen edustajia.

Uudenlaisia matkailukonsepteja ja särkikalat sekä nollakuitu käyttöön

Suomen vesistömatkailussa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun hankkeessa tavoitteena on tuottaa avoimen datan hyödyntämiseen sekä lisättyyn todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen perustuvia uusia palvelukonsepteja. Hankkeessa kehitetään palvelumuotoilun menetelmin digitaalisia matkailukonsepteja Turun ja Helsingin seudun saaristossa sekä Järvi-Suomessa. Harmaja 10 Oy puolestaan tuo markkinoille veneilyn oman Airbnb-palvelun, joka tarjoaa mahdollisuuden laiturissa seisovien veneiden käyttöön.

Myös kotimaisessa kalataloudessa ja vesistöjen ravinteiden kierrätyksessä on merkittävästi potentiaalia. Esimerkiksi OY MG-Trading Ab:n hankkeessa automatisoidaan vajaasti hyödynnettyjen särkikalojen käsittelyä. Pyrkimyksenä on kehittää ja pilotoida uusia teknologisia ratkaisuja särkikalasaaliin kustannustehokkaaseen käsittelyyn ennen kuin saalis myydään teollisille valmistajille. Särkikalojen kalastus ja hyödyntäminen ehkäisee myös vesistöjen rehevöitymistä. Tampereen kaupungin hankkeessa tavoitteena on saada järven pohjassa oleva puunjalostusteollisuudesta peräisin oleva niin sanottu nollakuitu kannattavasti hyötykäyttöön. Nollakuidusta voitaisiin mahdollisesti valmistaa niin arvokemikaaleja, biokaasua kuin orgaanisia lannoitteita.

Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus. Hakemuksia tuli 60, joista kymmentä hanketta rahoitetaan.

Sinisen biotalouden kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2016. Visiona on, että sininen biotalous on vuoteen 2025 mennessä vahva kasvusektori ja yritystoiminta kehittyy sopusoinnussa vesiympäristön hyvän tilan kanssa. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaa, joka lähtee lausunnoille maaliskuussa. Sinisellä biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen perustuvaa liiketoimintaa.

Rahoitettavat hankkeet ja toteuttajat

Vesialan kansainvälistymisen vauhdittaminen

1) Sinilevämyrkkytestin referenssinäytöt vientimarkkinoiden avaamiseksi, Turun yliopisto
215 500 €

2) Vesiverkostojen tehokas hallinta, Econet Oy
149 000 €

3) Vesihuoltolaitokset kansainvälisen toiminnan partnereiksi, Suomen Vesilaitosyhdistys ry
73 600 €

4) Transformational clean water solution in emergency context, Suomen World Vision ry
91 015 €

Vesistömatkailun uudet palvelukonseptit

5) BLUE-Vesistömatkailun digitaaliset palvelukonseptit, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
250 000 €

6) Järviluontokeskus – Lake Nature Center Finland, Ekokumppanit Oy
138 817 €

7) Vesistömatkailu ihmisen biologian näkökulmasta: Selkämeren kansallispuisto kehosta mitattavana kokemuksena, Turun yliopisto
51 063 €

8) Skipperi – veneiden vuokrauspalvelu, Harmaja 10 Oy
60 000 €

Vesistöissä olevien ravinteiden ja energian kestävä hyödyntäminen

9) Hiedanrannan järvisedimentin nollakuidun hyödyntäminen, ”Zero Waste from Zero Fiber”, Tampereen kaupunki
265 000 €

10) Vähäarvoinen kala markkinoille elintarvikkeiksi, OY MG-Trading Ab
125 000 €

Lisätietoja hankkeista: mmm.fi/biotalous/sininenbiotalous/hankkeet
Lisätietoa sinisen biotalouden rahoitushausta: ely-keskus.fi/web/ely/sinisen-biotalouden-haku
Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n sivuilla

Lisätietoja:
Seppo Rekolainen, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295162086, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Juha Pulliainen, johtaja, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 162, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Paha muovi – hyvä muovi?

1.2.2018

Muovit ovat monimuotoinen ryhmä, johon kuuluu sekä fossiilisia että biopohjaisia materiaaleja. Myös silikoneista voidaan valmistaa muoveja. Monimuotoisuus luo paitsi teknologiakehitykseen, myös sääntelyn kehittämiseen ja viestintään omat haasteensa.

Muovit koostuvat pitkistä ketjumaisista rakenneosista, polymeereistä, ja erilaisista lisäaineista. Niille on ominaista, että ainakin jossakin valmistuksen vaiheessa muokkaus onnistuu lämmön ja paineen avulla. Muovit nimetään sisältämänsä polymeerin mukaan, vaikka kyseisen polymeerin lisäksi muovi sisältää myös muita aineita. Erilaisia muovilajeja on lukuisia.

Kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia

Muovit kytkeytyvät biotalouteen. Esimerkiksi pakkausmateriaalina voidaan käyttää fossiilisia tai biopohjaisia muoveja, komposiitti- eli yhdistelmämateriaaleja tai kuitumateriaaleja. Paperi on tyypillinen kuitupohjainen materiaali, jugurttipurkki tyypillinen muovi. Muovien sisältämien polymeerien raaka-aine on useimmiten fossiilinen raakaöljy.

Termiä biopohjainen muovi käytetään, jos polymeeriketjujen hiiliatomit ovat (pääosin) peräisin uusiutuvista lähteistä. Viime vuosina on enenevästi alettu hyödyntää luonnosta saatavia raaka-aineita kuten tärkkelystä, selluloosaa, erilaisia sokereita ja kasviöljyjä. Esimerkiksi polylaktidia, jota hyödynnetään vaikkapa biojätteelle tarkoitetuissa roskapusseissa, tuotetaan maitohaposta, jota voidaan valmistaa muun muassa maissitärkkelyksestä. Ihka uusi innovaatio puolestaan on Welmu Internationalin ja VTT:n yhteistyönä kehitetty sellupohjainen kalvomateriaali, josta voidaan valmistaa tuorekelmua.

On huomattava, että kaikki biopohjaiset muovit eivät ole biohajoavia. Esimerkiksi Brasiliassa valmistetaan eteeniä sokeriruo’osta tuotetusta bioetanolista. Kun tämä biopohjainen eteeni polymeroidaan polyeteeniksi, lopputuote on ominaisuuksiltaan samanlainen kuin vastaava fossiilisesta eteenistä valmistettu, eli se ei hajoa tavallisten mikrobien toimesta. Sen sijaan edellä mainittu polylaktidi on sekä biopohjainen että biohajoava.

Muoveja käytetään eniten pakkauksiin. Euroopassa pakkausten osuus muovien käytöstä on noin 40 %. Usein unohdetaan, että muoveilla on lukuisia muitakin käyttökohteita: Niillä voidaan esimerkiksi keventää ajoneuvojen massaa, jolloin ne vähentävät polttoaineen kulutusta. Nykyinen terveydenhuolto ei sekään toimisi ilman muoveja. Aika moni meistä kantaa jopa kehonsa sisällä erilaisia muovisia ”varaosia”.

Kuva: VTT

Muovit kiertoon

Jokainen Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa asuva henkilö kuluttaa noin 100 kilogrammaa muoveja vuodessa. Vuosittainen muovijätteen määrä on noin puolet tästä. Muovijätteestä osa kierrätetään materiaalina, osa hyödynnetään energiana ja osa päätyy kaatopaikoille tai ympäristöön. Euroopassa noin kolmannes jätemuoveista kierrätetään ja noin kolmannes päätyy energiakäyttöön, joten parantamisen varaa on.

Tietyissä käyttökohteissa muovit ovat korvaamattomia materiaaleja, mutta jos niiden kiertoa ei saada tehostettua ja kertakäyttökulutusta ja luontoon päätyvän jätteen määrää vähennettyä, olemme isosti pulassa. Tarvitaan systemaattista toimintaa, johon kaikki – myös kuluttajat ja kaupungit – sitoutuvat.

Teknologiakehitys haasteiden ratkaisemisen ytimessä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä ja asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ilmoittivat vastikään valmistelevansa muovien käyttöön liittyvää tiekarttaa, joka on tarkoitus esitellä vielä kevään aikana. Ministerien mukaan mahdolliset rajoitukset voivat tuoda merkittävää lisäkäyttöä mm. puutuotteille. Toivottavasti tulevassa tiekartassa on kokonaisvaltainen ote ja siinä nostetaan esiin, että haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan laaja keinovalikoima.

Teknologiakehityksen osalta keskeistä on panostaa niin biopohjaisten innovaatioiden vauhdittamisen kuin tuotteiden ekosuunnitteluun ja muovien kierrätykseen liittyvien teknologioiden kehittämiseen.

Maija Pohjakallio
Teknologian tutkimuskeskus VTT
Tutkimustiimin päällikkö, Materiaalien prosessointi ja kiertotalousratkaisut
maija.pohjakallio@vtt.fi


EU:n jätedirektiivien päivitys ja 16.1.2018 julkaistu EU:n muovistrategia linjaavat muovien tulevaisuutta. Direktiiveillä muun muassa säädetään, että muovipakkausten kierrätysvaatimus nousee 22,5 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Muovistrategia nostaa riman vieläkin korkeammalle asettamalla tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki EU:ssa käytettävät muovipakkaukset ovat uudelleenkäytön tai kierrätyksen piirissä.


 

Tuleva maatalouspolitiikka EU:n maatalousneuvoston pääaiheena

Maatalous- ja kalastusneuvoston kokous järjestetään Brysselissä 29.1.2018. Kyseessä on keväällä 2018 EU:n puheenjohtajamaana toimivan Bulgarian kauden ensimmäinen kokous. Maatalousministerit jatkavat keskustelua yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Puheenjohtajamaa Bulgaria järjestää teemakeskusteluja tulevasta yhteisestä maatalouspolitiikasta (CAP) kevään maatalous- ja kalastusneuvostoissa. Neuvosto keskustelee erityisesti CAP:n lisäarvosta ja tavoitteista sekä tulevan politiikan toimeenpanon tehtävänjaosta jäsenmaiden ja EU:n välillä. Taustalla on Euroopan komission marraskuussa julkaisema tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuudesta.

Komission esittämät tulevan CAP:n päätavoitteet, kuten maatalouden kriisinsietokyvyn kehittäminen, ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden ja maaseudun elinvoimaisuuden vahvistaminen, ovat Suomen mielestä kannatettavia. Myös kilpailukykyisen maataloustuotannon edistäminen, tuotannon jatkuminen kaikilla yhteisön alueilla sekä bio- ja kiertotalouden edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Suomi katsoo lisäksi, että elintarviketurvallisuuden ja tuotantoeläinten hyvinvoinnin korkean tason tavoittelu on oikea lähestymistapa eurooppalaisen maataloustuotannon tulevaisuuden kannalta.

Yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteena on tuottaa lisäarvoa muun muassa takaamalla ruokaturva EU:ssa, viljelijöiden kohtuullinen tulotaso, kohtuulliset kuluttajahinnat sekä toimivat sisämarkkinat. Suomen mielestä on tärkeää, että yhteisellä politiikalla vastataan myös ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin.

Suomi on korostanut usean vuoden ajan tarvetta yksinkertaistaa maatalouspolitiikkaa. Tätä tavoitetta tukevat komission ajatukset strategisemmasta suunnittelusta politiikan toimenpanossa sekä jäsenmaiden lisääntyvästä vallasta tukijärjestelmien suunnittelussa. Jäsenmailla tulisi olla nykyistä enemmän vapautta päättää siitä, mitkä ovat oikeita toimenpiteitä kunkin maan olosuhteisiin nähden.

Maatalousministerit kuulevat myös komission tilannekatsaukset markkinatilanteesta ja kansainvälisistä kauppaneuvotteluista. Suomen mielestä komission on tarpeen jatkaa eri tuotteiden markkinatilanteen tarkkaa seuraamista, jotta tuleviin markkinaheilahduksiin osataan varautua ajoissa.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä: 
maatalousneuvos Kari Valonen, p. 0295 162 269, kari.valonen(a)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  26.1.2018

MMM on avannut biotalousstrategiaa tukevien hankkeiden rahoitushaun

Maa- ja metsätalousministeriö julistaa avoimen haun Kansallista metsästrategiaa, Kansallista
ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa ja biotalousstrategiaa tukeville hankkeille.

Tavoitteena on tuottaa tietoa ja käytännön työkaluja strategioiden jalkauttamiseen. Nyt valittavissa hankkeissa edistetään mm. metsätalouden huomioon ottamista kaavoituksessa, metsäluonnon monimuotoisuuden seurantaa ja turvaamista, ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä luontoon perustuvien palveluiden pilotointia.

1. Haun painopisteet

Hakemuksia toivotaan seuraavista aihepiireistä:

Metsät ja kaavoitus

Kansallisen metsästrategian tavoitteena on, että kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja
monipuolisen liiketoiminnan edistämistä. Kehittämisen tavoitteena on selkeyttää metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu, sekä selkeyttää maisematyölupamenettelyjä ja kaavamääräyksiä.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleen muutoksen myötä yleiskaavojen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueille ei enää voi asettaa puiden kaatamista koskevaa maisematyölupaa. Muutos koskee vain uusia yleiskaavoja, ei ennen lain voimaantuloa hyväksyttyjä yleiskaavoja. Näissä ennen muutosta hyväksytyissä yleiskaavoissa on maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, joissa edellytetään maisematyölupaa puiden kaatamiseen.

Maisemanarvotustutkimusten mukaan ihmiset arvostavat enemmän hoidettuja kuin hoitamattomia metsiä. Kaavalla ei voida velvoittaa metsien hoitamiseen. Kaavamääräyksillä ja maisematyöluvalla voidaan ainoastaan asettaa rajoitteita tai kieltoja metsänkäsittelylle. Nämä voivat kuitenkin johtaa siihen, että metsä jää kokonaan hakkuu- ja hoitotoimien ulkopuolelle, jolloin sen maisema- ja virkistysarvot kärsivät. Maisema- ja luontoarvojen edistämiseen on kehitetty sopimuksellisuuteen perustuvia menetelmiä. Esimerkiksi maisema-arvokaupassa voidaan sopia metsänkäsittelystä ja maanomistajan saamasta korvauksesta. Sopimuksesta hyötyvät molemmat osapuolet.

Tavoite:

  • Kehitetään ja pilotoidaan maisematyölupakäytäntöjen sujuvoittamista, kun yleiskaavassa voidaan edellyttää maisematyölupaa puiden kaatamiseen maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla.
  • Kehitetään ja pilotoidaan uusia tapoja edistää maisema-arvojen turvaamista ja maiseman
    hoitamista.

Metsäluonnon monimuotoisuuden seuranta ja turvaaminen

Metsien käytön lisäämisen vaikutuksista ekologiseen kestävyyteen käydään vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Metsien käyttöä halutaan lisätä biotalouden tarpeisiin. Samalla tulee kuitenkin huolehtia metsien käytön ekologisesta kestävyydestä, kuten metsäluonnon monimuotoisuuden sekä vesien ja maaperän laadun säilymisestä. Tarvitaan tietoa, jolla seurataan metsäluonnon monimuotoisuuden parantamiseksi tehtävien toimenpiteiden vaikutuksia.

Hankkeen tavoitteena on:

  • täsmentää luonnonhoidon laadun seurantaan liittyvät tietotarpeet esim. strategioiden ja
    lainsäädännön pohjalta; mitä metsäluonnon monimuotoisuutta koskevaa tietoa yhteiskunnan
    näkökulmasta tarvitaan tulevaisuudessa
  • selvittää olemassa oleva tieto tietolähteineen
  • arvioida luontolaadun parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden nykytilaa olemassa olevan tiedon pohjalta sekä selvittää esimerkiksi kenttätutkimuksilla, haastatteluilla, digitaalista tietoa hyödyntämällä tai muilla relevanteilla menetelmillä puuttuvat tiedot (esim. säästöpuiden säilyminen, millaista kuollutta puuta ainespuun korjuun yhteydessä korjataan energiaksi)
  • kuvata kustannustehokas seurantatiedon kerääminen (mitä tietoa, millä tavalla, millä aikavälillä ja kuka kerää)

Lisäksi voidaan osarahoittaa hankkeita, jotka tukevat metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista osana metsien kestävää hoitoa ja käyttöä.

Sää- ja ilmastoriskienhallinnan työkalut ja seuranta biotaloudessa

Kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman päämääränä on, että suomalaisella
yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. Riskienhallinta on osa toimialan vastuullisuuden ja kestävyyden turvaamista. Eri toimialojen tulisi jalkauttaa toimijoille työkaluja ilmastoriskien hallitsemiseksi. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen koskettaa laajasti alueellisia ja paikallisia toimijoita sekä yrityksiä. Biotalouden riskienhallinnan vahvistamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri sektoreiden välillä sekä oman toimialan sisällä.

Luonnonvarakeskuksen raportti Sopeutumisen tila 2017 kuvasi maa- ja metsätalouden sekä kala- riista ja porotalouden haavoittuvuuksia muuttuvassa ilmastossa. Biotalouden eri toimialojen sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi, tarvitaan taloudellisia mittareita riskienhallinnan vahvistamiseksi ja asian jalkauttamiseksi toimialoille yrityksistä toimijakenttään. Yritykset eivät enää voi olla huomioimatta muuttuvan ilmaston aiheuttamia riskejä ja mahdollisuuksia. Sään ääri-ilmiöistä yrityksille aiheutuvat kustannukset kasvat kovaa vauhtia, ja kohdistuvat vastuullisuuden kannalta jo ennestään haastavaan kokonaisuuteen: globaalien arvoketjujen hallintaan.

Hankkeen tavoitteena on:

  • Edistää yhteiskunnan ilmastonmuutokseen sopeutumista kehittämällä ilmastonmuutoksen
    aiheuttamien taloudellisten riskienhallintaan soveltuvia välineitä
  • Parantaa ilmastoriskien arviointia ja hallintaa sopimalla toimialojen sisällä tärkeimmistä mittareista
  • Kehittää sopeutumiseen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen toteutuksessa voidaan järjestää toimialakohtaisia työpajoja yhteisten riskienhallintamittareiden rakentamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien innovoimiseksi. Lisäksi voidaan järjestetään yritysvalmennus, joka tukee biotalousyritysten ilmastokestävyyttä eli nostaa ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalle riskienhallinnan, jotta sopeutumiseen liittyvät uhat ja mahdollisuudet jäsennetään ilmastovastuullisen toiminnan osana.

Luonnon arvoista lisäarvoa – ekosysteemipalvelujen pilotointihanke

Ekosysteemipalveluita tunnistamalla, luomalla ja tuotteistamalla voidaan kehittää uusia luontoon
perustuvia liiketoimintoja. Erilaisille matkailijasegmenteille räätälöityjen, luonnon monimuotoisuutta hyödyntävien innovatiivisten liiketoimintakonseptien kehittäminen ja testaaminen avaa uusia ansaintamahdollisuuksia. Luonnon monimuotoisuutta hyödyntävien liiketoimintakonseptien kehittäminen tulee kuitenkin tehdä niin, että se edistää monimuotoisuutta, eikä vaaranna sitä. Luonnon arvojen ja terveysvaikutusten hyödyntämiseen, luontomatkailun kasvuun ja metsien keruutuotteisiin sisältyy paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Tuotteistamalla niitä nykyistä paremmin voidaan kasvattaa Suomen biotalouden arvoa sekä monipuolistaa sen sisältöä ja siten vahvistaa ja monipuolistaa biotalouden elinkeinopohjaa.

Tavoitteena on edistää eri biotalousyritysten yhteistyötä niin, että alueelliset biotalouden arvoverkot
vahvistuvat ja eri biotaloustoimijat, kuten neuvojat, yrittäjät (ml. palveluyritykset, metsänomistajat,
maatalousyrittäjät) ymmärtävät alueiden ekosysteemipalvelupotentiaalin osana luonnonvarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Hankkeessa pilotoidaan alueellista kestävyyttä vahvistavia biotalouden
liiketoimintaverkostoja, jotka ovat löytäneet yritysten välisiä synergisiä yhteyksiä ekosysteemipalveluita tuotteistamalla.

Tavoitteena on pilotoinnin kautta kehittää toimintamalli, joka olisi yleistettävissä muuallekin. Sen tulee sisältää mm. yhteinen näkemys alueellisen kestävyyden kehittämisestä, luonnon arvojen tuotteistamisen pullonkaulat pilottialueella, toimijoiden roolit ja vastuiden jakautumisen, keinot ja toimintatavat, joilla hankkeessa kehitettyä toimintaa jatketaan hankerahoituksen päättymisen jälkeen sekä kuvaus mallin yleistettävyydestä muillekin alueille.

Hankkeen toteutuksessa hyödynnetään aiemmin toteutettuja hankkeita ja eri puolilla maata jo kehitettyjä ekosysteemipalveluihin perustuvia liiketoimintaideoita. Analysoidaan julkisyhteisön – kuntien, maakuntien ja valtion eri toimijoiden sekä kolmannen sektorin mahdollisuudet edistää liiketoiminnan syntymistä.

Hankkeeseen etsitään pilottialueelle hyvin verkostoitunutta toimijaa (toimijarypästä), jolla on mahdollisuus toteuttaa laajamittainen alueellinen pilotointi. Paikallisten toimijoiden sitoutuminen on hankkeen onnistumisen edellytys.

2. Hankkeiden valinta

Koska teemat vaativat laajaa yhteistyötä, konsortiohankkeet ovat suositeltavia. Maa- ja
metsätalousministeriö voi yhdistää hankkeita ja täsmentää niitä yhdessä hakijoiden kanssa.

Hankkeiden valintaperusteet ovat seuraavat:

  • Kuinka hyvin hanke tukee strategioiden toteutusta
  • Yhteistyön laajuus ja toimivuus
  • Työn toteutettavuus
  • Hankkeen tulosten sovellettavuus käytäntöön
  • Viestintäsuunnitelman laatu.

Hakijoilta ei edellytetä omarahoitusosuutta, mutta sen sisällyttäminen hankkeeseen katsotaan eduksi.

3. Hankkeiden rahoitus, koko ja kesto

Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa uusia hakemuksia noin 500 000 eurolla vuonna 2018. Tavoitteena on rahoittaa noin viittä hanketta, joiden kesto voi vaihdella vuodesta kolmeen vuoteen. Useampivuotisia hankkeita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2019–2020, mikäli valtion talousarviossa osoitetaan tähän tarkoitukseen tarvittavat varat.

4. Hakemisen aikataulu ja lomake

Hakulomakkeelle tai laaditut hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 20.3.2018 klo 16.15 ensisijaisesti sähköisesti maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon, kirjaamo@mmm.fi. Postiosoite: Maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO.

Hankkeet voivat alkaa aikaisintaan huhtikuussa 2018. Maa- ja metsätalousministeriö pidättää oikeuden olla rahoittamatta yhtään hanketta. Hankkeita voidaan rahoittaa myös haettua pienemmällä summalla.

Lisätietoja
Erityisasiantuntija Katja Matveinen, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 02951 62287
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Hakuilmoitus (pdf)
Hakulomake (pdf)
Hakulomakkeen tekninen täyttöohje (pdf)

Katso myös

Kansallinen metsästrategia 2025

 

Maa- ja metsätalousministeriö 23.1.2018

Mikkelistä ratkaisuja vesipulaan

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt 1,1 miljoonan euron avustuksen Mikkelin kaupungille uudenlaisen vesiteknologian kehittämiseen ja vedenkäsittelyn osaamisen vahvistamiseen. Vesihuoltoinvestoinnilla halutaan vauhdittaa vesiteknologian vientiä ja luoda Suomelle uusia mahdollisuuksia veden uudelleenkäytön ja kierrätyksen kasvavilla markkinoilla. Kenkäveron jäteveden puhdistamon testausympäristössä ja Metsä-Sairilan uuden jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennettavassa koelaitoksessa kehitetään vedenkäsittelyn osaamista, teknologiaa ja palveluita. Hankkeet toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoitustuella.

Koelaitoksessa voidaan testata rinnakkain kolmea erilaista vedenkäsittelyä. Vesilaitoksen ohjaukseen tulee kaksi linjaa, aktiivihiilisuodatus ja käänteisosmoosi. Yhdellä koelinjalla vesilaitos, yritykset ja tutkimuslaitokset voivat kokeilla uusia tekniikoita. Laitoksessa käsiteltyä vettä kierrätetään ja käytetään uudelleen Metsä-Sairilan alueelle rakennettavassa teollisuusvesijärjestelmässä.

Koelaitos ja kierrätysjärjestelmä mahdollistavat testaamisen ja tiedon hankkimisen todellisissa olosuhteissa vesilaitoksille, yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Ne toimivat tärkeänä kehittämisalustana ja referenssikohteena suomalaisessa vesiviennissä. Ennen koelaitoksen rakentamista tekniikkaa kehitetään ja pilotoidaan nykyisen Kenkäveron jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetussa testausympäristössä.

– Mikkelin Metsä-Sairilan alueen kehittäminen yhdistyy alueen oppilaitosten ja yritysten vahvaan osaamiseen sekä vesiluontoa hyödyntävään matkailuun. Uuden puhdistamon rakentaminen vettä kierrättäväksi kehitysympäristöksi, jossa tutkimus, koulutus ja kokeilu liittyvät saumattomasti yhteen, on oivallinen esimerkki uudesta ajattelutavasta julkisten investointien toteuttamisessa. Tämä on erinomaisen alku valtakunnallisesti ainutlaatuiselle osaamiskeskukselle, jossa syntyy tuotteita ja palveluita myös vientiin, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Ministeri Leppä vieraili Mikkelissä 22. tammikuuta.

Sinisen biotalouden hankkeilla tavoitellaan kestävää kasvua uusiutuviin vesiluonnonvaroihin perustuvissa elinkeinoissa ja yritysten liiketoiminnassa. Vettä ja energiaa säästäville ja ravinteita kierrättäville ratkaisuille on globaalisti kasvava kysyntä biotalouden ja teollisuuden eri aloilla sekä yhdyskuntien vesihuollossa. Mikkelin investointi auttaa yksityistä sektoria tuotekehityksessä ja mahdollistaa vesihuoltolaitoksilla olevan asiantuntemuksen hyödyntämisen kansainvälisessä liiketoiminnassa.

– Metsä-Sairilan vesihuoltoinvestointi on erinomainen esimerkki siitä, kuinka kaupunkia palveleva hanke voidaan suunnitella ja toteuttaa niin, että se samalla palvelee yritysten tuotekehitystä ja vientiä, toteaa Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Esa Pekonen.

Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoituspäätös

Lisätietoja:
Esa Pekonen, rahoitusasiantuntija, Etelä-Savon ELY-keskus, p. 0295 024 159
Kai Kaatra, vesihallintojohtaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 106
Satu-Marja Tenhiälä, ministeri Jari Lepän erityisavustaja, p. 050 432 2215

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote

Ministeri Tiilikainen vierailee Tunisiassa ja Marokossa 22.-27.1.2018

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tekee Team Finland -matkan Tunisiaan ja Marokkoon 22.–27.1.2018 suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Mukaan lähtee 19 hengen yritysvaltuuskunta, joka koostuu vesi-, jäte-, energia-, biotalous- ja teknologia-alan yrityksistä ja kiertotalouden asiantuntijoista. Valtuuskuntaan kuuluu myös tutkimuslaitosten (SYKE ja LUKE) sekä Sitran edustajia.

– Tunisian ja Marokon markkinoilla on selvä tilaus suomalaiselle osaamiselle. Olemme tavanneet Tunisian ympäristöministerin Riadh Mouakherin kanssa useasti ja hän kävi viime kesänä myös Suomessa tutustumassa kiertotalouden mahdollisuuksiin. Molemmissa maissa on vireillä useita paikallisia vesi- ja infrahankkeita, joihin yrityksillämme olisi varmasti tarjolla erinomaisia ratkaisuja, toteaa ministeri Tiilikainen.

Tiilikainen tapaa Tunisiassa Mouakherin lisäksi muun muassa energia-, kaivos- ja uusiutuvan energian ministerin Khaled Kaddourin, asunto- ja kaavoitusministerin Mohamed Salah Arfaouin, rahoituslaitosten sekä teollisuuden edustajia ja tutustuu jätteiden ja jäteveden käsittelyyn paikallisissa laitoksissa.

Marokossa ministeri tapaa energia-, kaivos ja kestävän kehityksen ministerin Aziz Rebbahin, maatalous- ja liikenneministeriön sekä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin edustajia ja vierailee muun muassa aurinkoenergian tutkimuslaitoksessa sekä jätteiden ja jäteveden käsittelylaitoksilla. Vesi, jäte- ja energia-aiheiden lisäksi tapaamisissa käsitellään kiertotaloutta sekä kestävään ja moderniin teollisuustuotantoon panostamista. Marokossa on systemaattisesti kehitetty infrastruktuuria ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä. Maan tavoitteena on tuottaa 52 % sähköntarpeestaan uusiutuvilla lähteillä, erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian avulla, vuoteen 2030 mennessä.

Lisätiedot:

Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. +358 40 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi

Hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja Ismo Tiainen, YM, puh. +358 40 504 749, etunimi.sukunimi@ym.fi

Kansainvälisten asiain neuvos Eija Lumme, YM, puh. +358 50 364 7358, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 19.1.2018 

Ministeri Leppä osallistuu Berliinissä maatalousministereiden huippukokoukseen ja vierailee Grüne Woche -messuilla

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä osallistuu maatalousministereiden huippukokoukseen Berliinissä tammikuun 19. päivänä. Berliinissä ministeri vierailee myös Grüne Woche -messujen Suomen osastolla.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä osallistuu Berliinissä Grüne Woche -messujen yhteydessä järjestettävään maailman maatalousministereiden huippukokoukseen, jonka teemana tänä vuonna on kotieläintuotannon tulevaisuus kestävällä, vastuullisella ja tehokkaalla tavalla. Ministeri tapaa myös kahden kesken useita eurooppalaisia maatalousministereitä

Ministeri avaa myös Suomen maaosaston Grüne Woche -messuilla. Suomen maaosastolla esitellään sekä suomalaisia elintarvikkeita että saariston, Salon, Kuopion ja Mikkelin alueiden ruokamatkailukohteita. Lisäksi osastolla on suomalaisten tislaamojen Finnbar ja panimoiden Pienet panimot, suuret oluet -myyntipiste. Yrityksiä osastolla on lähes 30.

– Saksa on yksi elintarvikevientimme pääkohdemaita. Food from Finland-kasvuohjelmamme avulla olemme kehittäneet tätä vientiä merkittävällä tavalla. Vuonna 2017 yli sata suomalaista elintarviketta listattiin vuodeksi saksalaisen CITTI-kauppaketjun valikoimiin. Tavoitteemme elintarvikeviennin kasvun suhteen ovat kunnianhimoiset ja nyt kun suunta on oikea, myös vauhtia on saatava lisää. Siinä työssä olemme kaikki mukana. Suomen elintarvikevienti kasvoi vuonna 2017 13 prosenttia eli 130 miljoonaa euroa. Sen eteen on tehty paljon työtä, kertoo ministeri Leppä.

CITTI-kauppaketjun tuotelistaus on osa Business Finlandin Food from Finland-kasvuohjelman ja Visit Finlandin yhteistyönä lanseeraamaa Enjoy Finland -Reinste Natur -kampanjaa. Uusia suomalaisia elintarvikkeita on saatavilla myös CITTI-ketjun Lieferello-verkkokaupassa, jonka toimitukset kattavat koko Saksan.

Maailman suurimmat maatalous-, elintarvike- ja puutarhamessut Grüne Woche järjestetään vuosittain tammikuussa Berliinissä. Tammikuussa 2018 järjestettävät messut ovat järjestykseltään 83. ja paikalle odotetaan 1600 näytteilleasettajaa ja 400 000 kävijää. Suomen maaosaston rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen organisoinnista vastaavat Business Finlandin Visit Finland -yksikkö ja Food from Finland -kasvuohjelma yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n kanssa.

– Pidän tärkeänä että Suomi on täällä näkyvillä myös tulevina vuosina. Suomen ensisijainen tavoite on kuitenkin ennen kaikkea turvata elintarvikeviennin pitkäjänteinen kehittäminen. Yhteiskunnan tehtävänä tässä on huolehtia, että lainsäädäntö on kunnossa ja toisaalta Business Finlandin Food from Finland ohjelman kautta auttaa suomalaisia yrityksiä maailmalle ja varmistaa Eviran vientiviranomaisten riittävät resurssit, toteaa ministeri.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen, p. 040 033 0812, anna-leena.miettinen(at)mmm.fi 
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  20.1.2018.

EU:n biotaloudessa mennään eteenpäin

17.1.2018

Vuoden 2012 EU:n biotalousstrategia konkreettisine alatavoitteineen tähtäsi innovatiiviseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen yhteiskuntaan, jossa sovitetaan yhteen ruokaturvan ja biopohjaisten resurssien käyttö teolliseen tarkoitukseen samalla varmistaen ympäristön suojelu. Tämän jälkeen on tapahtunut paljon; on mm. sovittu YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet sekä päästy yhteisymmärrykseen Pariisin ilmastosopimuksesta. Vuoden 2012 jälkeen on julkaistu myös EU:n kiertotalouspaketti sekä suunnitelmat energiaunioniksi.

EU:n biotalousstrategiaan liittyvät politiikat ovatkin kehittyneet siinä määrin, että komissio ilmoitti 16.11.2017 pidetyssä biotalouspäivässä Brysselissä, että EU:n biotalousstrategia tullaan päivittämään vuoden 2018 aikana. Ennen päätöstä biotalousstrategian uusimisesta vuoden 2017 aikana toteutettiin kuitenkin EU:n biotalousstrategian arviointi (pdf).

EU:n vuoden 2012 biotalousstrategia arvioitiin

Miten sitten strategian toteutuksessa onnistuttiin? Ainakin tutkimus- ja kehitysinvestointeja oli onnistuttu suuntaamaan biotalouteen hyvin. Yksityistä ja julkista TK- rahoitusta yhdistävän Bio based Industries Joint Undertaking (BBI JU) kumppanuuden kautta pystyttiin rahoitusta suuntaamaan lähemmäksi tuotantopäätä – tavoitteena on mm. kehittää uusia biopohjaisia materiaaleja, tuotteita ja polttoaineita. Myös EU:n 8. tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelman Horisontti 2020 osalta biotalouteen suuntautuvan tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä kaksinkertaistui. Myönnetty tutkimus- ja kehitysrahoitus kattoi kiitettävästi monitieteellistä ja sektoreiden välistä tutkimusta, mikä biotalouden kannalta on erityisen merkityksellistä.

Haasteena on kuitenkin tarve lisätä biotaloutta tukevia investointeja edelleen. Jatkossa tulee erityistä huomiota kiinnittää biotaloutta tukevien EU:n politiikkojen koherenssiin – erilaiset strategiat ja toimenpideohjelmat eivät saa olla ristiriidassa keskenään vaan tavoitella samaa maalia. Lisäksi toivottiin biotalouden seurannan kehittämistä, mikä onkin melko työläs tavoite EU:n tasolla.

Suomi on aktiivinen sekä biotalouden ja kiertotalouden alueella. Kumpaakin lähestymistapaa tarvitaan siirryttäessä pois fossiilitaloudesta. Meillä on sekä kansallinen uusiutuviin luonnonvaroihin keskittyvä biotalousstrategia että kiertotalouden toimenpideohjelma. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Suomen biotalousstrategia kattaa myös luonnon tarjoamat palvelut kuten virkistysmahdollisuudet. Suomen lähestymistapa biotalouteen onkin ollut jossain määrin laajempi kuin EU:n. EU:ssa meret ovat vahvasti esillä ja veden merkitys biotalouden edellytyksenä ymmärretään, mutta sisämaan vesialueita ole niinkään hahmotettu osana biotaloutta. Myöskään luonnon tarjoamia palveluita ei ole hahmotettu Suomea vastaavalla tavalla mahdollisuutena nostaa biotalouden arvoa. Luonnon tuottamat palvelut ja makea vesi olisikin tarpeellista olla jatkossa mukana myös EU:n biotalousstrategiassa.

EU:n tutkimus- ja innovaatioagenda vuoden 2020 jälkeen ja biotalous

Vuonna 2021 alkavan EU:n 9 tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman suunnittelua varten komissio teetti korkean tason työryhmällä ns. Pascal Lamyn raportin (pdf). Raportin suositusten pohjalta päätetään seuraavan tutkimuksen puiteohjelman suuntaviivoista. Melko varmaa on, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteet tullaan jatkossa liittämään laajojen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Välineinä voisivat raportin mukaan olla perinteisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäksi erilaiset kumppanuudet ja innovatiiviset julkiset hankinnat.

EU suuntaa rahoitusta omien politiikkojensa tukemiseen. Tulevaisuuden tutkimusagendaan tulee aivan varmasti osaltaan vaikuttamaan nyt uusittava EU:n biotalousstrategia. Yhteiskunnallisesti merkittäviä missioita biotaloudessa on runsaasti: esimerkiksi uudet biopohjaiset raaka-aineet, uudet tavat tuottaa ruokaa ja materiaaleja sekä uudet kestävät tuotteet ja niiden markkinat muutamia mainitakseni.

Biotalouden edistämiseksi tapahtuu komissiossa paljon. Päävastuu asian edistämisestä on EU:n tutkimuspääosastolla; varsinaisena työrukkasena toimii maataloustutkimuksen pysyvä komitea SCAR ja sen alainen biotaloustyöryhmä. SCAR:n edellinen ennakointiraportti: 4th Foresight Exercise Sustainable Agriculture, Forestry and Fisheries in the Bioeconomy – A Challenge for Europe julkaistiin vuonna 2015 ja se on SCARin ja tutkijoiden näkemys siitä, mihin suuntaan biotalous on menossa maatalous-, metsätalous- ja kalastussektoreilla. Viidennen SCAR Foresight raportin laatiminen on parhaillaan alkamassa ja myös sen aihe sivunnee biotaloutta.

Komissio on myös käynnistänyt globaalin International Bioeconomy Forum -työn. IBF:n tarkoituksena on helpottaa biotalouteen liittyvää kansainvälistä ajatustenvaihtoa sekä poliittisella tasolla että tutkimuksen piirissä ja huolehtia siitä, että asiaan liittyvät resurssit saadaan tehokkaasti käyttöön. Biotalous, jos mikä ei tunne valtioiden rajoja.

 

Kirjoittaja Anne Vehviläinen työskentelee maa- ja metsätalousministeriössä luonnonvaraosastolla. Hän näkee biotaloudessa paljon mahdollisuuksia ratkaista globaaleja haasteita.

anne.vehvilainen@mmm.fi, puh. 0295162236

Suomessa on maailman suurin luomukeruuala

Luomukeruu on maaseudun elinkeinoille ja biotalouden kehittämiselle uusi mahdollisuus, jota ei kannata haaskata. Suomen puhtaan pohjoisen luonnon yhdistäminen globaalisti tunnettuun luomubrändiin on markkinavaltti, jota harvalla maalla on tarjota.

Luomuluonnontuotteiksi voidaan kutsua metsien ja soiden antimia, jotka on kerätty luomukeruualueeksi sertifioidusta maastosta. Tunnetuimpia luomuluonnontuotteita lienevät metsämarjat, mutta suomalaisyritykset käyttävät tuotteissaan myös esimerkiksi luomumahlaa, -pakuria, -villiyrttejä ja -kuusenkerkkiä.

Maailmalla löytyy kysyntää etenkin erilaisten superfoodien luomulaatuisille raaka-aineille. Suomessa superfoodien markkinat ja valmistus nojasi aluksi eksoottisiin tuontituotteisiin kuten gojimarjoihin, mutta nykyään alan yritykset etsivät aktiivisesti täkäläisiäkin raaka-aineita.

Superfoodien ja muiden elintarvikkeiden lisäksi luomuluonnontuotteita käytetään kosmetiikan ja ravintolisien valmistuksessa. Alan yritykset tähtäävät tuotteillaan lähes poikkeuksetta vientimarkkinoille.

Sertifioiduilla alueilla on kasvun varaa

Suomella on erinomaiset edellytykset vastata luomuluonnontuotteiden kysynnän kasvuun, sillä maamme sertifioitu luomukeruuala on jo nyt maailman suurin: noin 12 miljoonaa hehtaaria.

Metsän sertifiointi luomukeruualueeksi on EU:n luomuasetuksen mukainen kansainvälinen käytäntö. Sen ehtona on, että sertifioitavalla alueella ei ole kolmen edellisvuoden aikana käytetty luomussa kiellettyjä kemiallisia lannoitteita tai torjunta-aineita. Sertifioinnin perusteet tarkastetaan vuosittaisella valvontakäynnillä.

Luomukeruualueeksi sertifiointi ei estä talousmetsän tavallisia hoitotoimia. Asiantuntijat arvioivat, että Suomen metsä-, kitu- ja joutomaista yli 95 % täyttää luomusertifioinnin vaatimukset.

Luomukeruualaa vasta vähän Etelä-Suomessa

Tällä hetkellä valtaosa maamme luomukeruualasta sijaitsee Pohjois-Suomessa, jossa on paljon valtion metsiä. Sen sijaan Etelä-Suomessa luomusertifioinnin mahdollisuudet ovat vielä lähes hyödyntämättä, sillä pohjoista pirstaleisempi metsänomistus on hidastanut sertifioinnin etenemistä. Etelässä metsiä ovat sertifioineet luomukeruualueiksi lähinnä yksittäiset luomutilat tai metsänomistajat.

Tilanne voi muuttua tulevaisuudessa, sillä Evira on työstänyt luomukeruualueiden sertifiointiin uudet ohjeet. Niiden myötä sertifiointi on aiempaa vaivattomampaa alueilla, joilla metsänomistajia on useita.

Vientimarkkinoilla vaaditaan yhä useammin luomua

Luomuluonnontuotteiden hyödyntäminen on kansantalouden näkökulmasta erittäin kannattavaa, sillä raaka-aineesta saatava lisäarvo on huikeasti suurempi kuin monien muiden biotalouden raaka-aineiden kohdalla.

Niin ikään olennaista on, että vain sertifioidulta luomukeruualalta kerättyjä luonnontuotteita saa markkinoida luomuna. Etenkin vientimarkkinoilla vaaditaan yhä useammin nimenomaan luomua, oli kyse sitten elintarvikkeiden tai kosmetiikan raaka-aineista. Luomukeruualan yleistyminen myös eteläisessä Suomessa kohentaisikin selvästi alan yritysten toimintaedellytyksiä.

Etenkin jokamiehenoikeuden piiriin kuulumattomien luomuluonnontuotteiden kuten mahlan, pakurin tai pihkan keruu voi tuoda suoria ansaintamahdollisuuksia myös metsänomistajille. Esimerkiksi luomumahla-alalla toimivat Arctic Birch ja Nordic Koivu ovat viime vuosina laajentaneet hankintaansa. Kumpikin yritys vie luomumahlaa maailmalle sekä elintarvikekäyttöön että kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi.

Lisätietoja Luomukeruualueesta Ruokafakta-sivustolla.

Artikkelin on kirjoittanut Pro Luomu ry:n tiedottaja Minna Nurro.

Yhteydenotot:
sähköposti minna.nurro@proluomu.fi, puhelin 040 120 7477

Kuvat: Birgitta Partanen

Artikkeli on julkaistu 15.1.2018

Ympäristöministeriö etsii hankkeita parantamaan vesien ja Itämeren tilaa

Ympäristöministeriö etsii hankkeita, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä sekä parantavat vesien ja Itämeren tilaa. Haun ensimmäinen vaihe on avoinna 9. helmikuuta saakka.
kärkihankeHaussa etsitään hankkeita, jotka toteuttavat Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelman tai Vesien ja merenhoidon kärkihankkeen tavoitteita. Kaksivaiheisessa hakuprosessissa hakijat esittelevät ensin hankeidean, joista parhaat valitaan jatkovalmisteluun.

Ravinnekierrätysohjelmassa haetaan ensisijaisesti seuraaviin teemoihin liittyviä hankkeita:

  1. Jätevesipohjaisten turvallisten kierrätyslannoitteiden kehittämisen ja käyttöönoton edistäminen.
  2. Sivuvirtojen hyötykäyttö ravinnekierrätyksessä.
  3. Ravinneneutraali kunta -konseptin levittäminen ja käyttöönotto uusilla alueilla.
  4. Innovatiiviset menetelmät ravinnekierrätyksen tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa

Vesien- ja merenhoidon hankkeilta toivotaan ensisijaisesti toimia ravinteiden ja haitta-aineiden vesistökuormituksen vähentämiseksi ja estämiseksi. Hankehaussa etsitään konkreettisia, innovatiivisia ja monistettavia ja/tai liiketoimintapotentiaalia omaavia vesienhoidon toimia ja toimintamalleja. Osana hankkeita voidaan toteuttaa myös konkreettisia toimia tukevaa kehittämistä, viestintää, verkostoitumista ja selvityksiä. Näiden lisäksi hakijoilta toivotaan hankeideoita seuraavista teemoista:

  1. Valuma-alueen vesitalouden hallintaan liittyvät kokonaisuudet, jotka voivat sisältää mm. uusia luonnonmukaisia menettelytapoja maa- ja metsätalouden valumavesien sekä hule- ja tulvavesien hallintaan. Hankkeiden toivotaan perustuvan kokonaiskuvaan tarvittavien toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä ymmärrykseen eri sektorien välisen yhteistyön tarpeesta.
  2. Taloudellisesti kannattavien hoitokalastusmallien kehittäminen ja jalkauttaminen osana kokonaisvaltaista vesienhoitoa ja vesistöihin kertyneiden ravinteiden kierrätystä.
  3. Haitallisten aineiden (ml. lääkeaineet ja mikromuovit) päästöjen vähentämiseen ja roskaantumisen ehkäisyyn liittyvien menetelmien pilotointi.
  4. Alueellisten vesien- ja merensuojeluorganisaatioiden tai verkostojen rakentaminen ja aktivointi vesien ja Itämerensuojelun toimien edistämiseksi, mukaan lukien sektorien rajat ylittävien verkostojen rakentaminen ja Itämeren alueen verkostojen rakentaminen.

Hakua koskevat tarkemmat tiedot ja hakudokumentit löytyvät sivuilta:

Rahoitettavat hankkeet toteuttavat osaltaan hallitusohjelman ”Kiertotalouden läpimurto, puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. Sen tavoite on tehdä Suomesta bio- ja kiertotalouden sekä cleantechin edelläkävijä. Samalla kasvatetaan ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä parannetaan vesien tilaa vähentämällä vesistöjä ja Itämerta kuormittavia ravinteita, humusta ja haitallisia aineita.

Lisätietoja:

Ravinnekierrätysohjelma: Projektipäällikkö Arja Nykänen: etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 02952 50 376

Vesien- ja merenhoidon hankkeet: Projektipäällikkö Jenni Jäänheimo, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 02952 50 349

Ympäristöministeriön uutinen 10.1.2018

Suomi vetämään Kiinan ja EU:n vesiyhteistyötä

Kiinan ja EU:n vesiyhteistyötä edistävän CEWP-verkoston Euroopan sihteeristö siirtyy 1.1.2018 Suomeen maa- ja metsätalousministeriön vastuulle. Myös Varsinais-Suomen ELY-keskus osallistuu sihteeristön toimintaan. Vesiyhteistyössä keskitytään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouteen, kun Suomi johtaa sihteeristöä vuosina 2018–2019.

Nopea yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys erityisesti Kiinassa, ilmastonmuutos, väestörakenteen muutokset ja kaupungistuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita vesiturvallisuudelle. Euroopan Unioni ja Kiina etsivät yhdessä ratkaisuja näihin ongelmiin CEWP-verkostossa (China-Europe Water Platform).

– Seuraavan kahden vuoden aikana CEWP panostaa veteen liittyvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tämä tapahtuu syventämällä EU:n ja Kiinan välistä vesikumppanuutta sekä lisäämällä yhteistyötä muiden kansainvälisten vesialan toimijoiden kanssa, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, joka ryhtyy johtamaan CEWP:n Euroopan sihteeristöä.

Hyvä esimerkki CEWP:n monitasoisesta kansainvälisestä toiminnasta on viime syyskuussa Turussa järjestetty konferenssi, johon osallistui ministeritason valtuuskuntia 13:sta EU:n jäsenmaasta, Euroopan komissiosta ja Kiinasta sekä lähes 150 kiinalaista ja eurooppalaista yritystä.

– Näkyvä ja vaikutusvaltainen rooli kansainvälisissä vesikysymyksissä sekä Kiinan ja EU:n välisissä suhteissa on merkittävä tunnustus suomalaiselle vesiosaamiselle. Olemme mukana ratkaisemassa globaaleja vesiturvallisuuteen liittyviä ongelmia, ja vahvistamme samalla Suomen ja Kiinan hedelmällistä yhteistyötä luonnonvarojen kestävässä käytössä, sanoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Ensi vuoden alusta alkaen myös Euroopan Unioni panostaa entistä enemmän CEWP-verkoston toimintaan: yhteensä kuusi miljoonaa euroa vuosille 2018–2021. Tämän ansiosta verkostolla on paremmat edellytykset muun muassa rakentaa yhteistyötä vesiturvallisuuteen sijoittavien kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Työssä ovat mukana sihteeristöstä ennen Suomea vastannut Tanska ja vuonna 2020 vastuun ottava Portugali.

Vuonna 2012 perustettu CEWP-verkosto edistää Kiinan ja Euroopan yhteistyötä vesivarojen kestävässä käytössä ja hallinnassa. Verkostossa on mukana useita kymmeniä ministeriöitä, muita julkisen hallinnon instituutioita, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja yrityksiä. Yhteistyötä edistetään niin hallinnollisella kuin poliittisellakin tasolla sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen kesken. Euroopan sihteeristö ohjaa verkoston toimintaa yhteistyössä Kiinan sihteeristön kanssa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Seppo Rekolainen, kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö, +358 (0)295 162 086
Olli-Matti Verta, neuvotteleva virkamies, +358 (0)295 162 123
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  19.12.2017 

EU:ssa sopu maankäyttösektorin (LULUCF) sisällyttämisestä 2030-ilmastotavoitteisiin

EU:n jäsenmaat, komissio ja parlamentti pääsivät kolmikantaneuvotteluissaan 14.12. alustavaan sopuun EU:n LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja metsien ja maankäytöstä aiheutuvat päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa vuoteen 2030 saakka.

Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta koskevassa asetuksessa merkittävin neuvottelukysymys koski metsien laskentaa. Päätöksen mukaan kukin jäsenmaa asettaa itse sovittuja kriteerejä käyttäen hoidetun metsämaan vertailutason kausille 2021–2025 ja 2026–2030. Vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

”Olen tyytyväinen, että asetus huomioi nyt metsien tulevan kehityksen, ikäluokkarakenteen ja muut ominaisuudet. Perusajatuksemme hyvästä ja tasapainoisesta metsien ja hiilinielujen hoidosta kiteytyy siihen, mitä päätökseen on kirjattu”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

”Asetus on Pariisin sopimuksen mukainen. Sen reunaehdot ovat nyt sellaiset, että Suomi on myös tulevaisuudessa hyvä paikka investoida kestävään metsä- ja biotalouteen”, Tiilikainen jatkaa.

Metsistä saatavaa laskennallista nieluhyötyä rajoitetaan tiukasti perusvuoden päästöihin sidotulla kattoluvulla. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei metsänielua voida hyödyntää täysimääräisesti muista maankäytöstä aiheutuvien päästöjen kattamiseen. Suomi sai hyvin metsäisenä maana kuitenkin erillisjouston (enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia), jonka avulla se voi tarvittaessa kompensoida esimerkiksi maankäytön muutoksesta aiheutuvia päästöjä.

Maankäyttösektorilla on erittäin suuri merkitys Suomen päästö- ja nielutaseille, sillä nielut vastaavat suuruudeltaan noin 20–50 prosenttia muiden sektoreiden päästöistä.

LULUCF-asetus muodostaa yhdessä päästökauppadirektiivin ja yhä valmisteilla olevan taakanjakoasetuksen kanssa kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta ja joka ohjaa EU:n ilmastopolitiikkaa vuosina 2021–2030. EU on sitoutunut vähentämään päästöjään kokonaisuudessaan 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Päästövähennysvelvoitteiden taakanjaosta ei vielä sopua

Keskiviikkona 13.12. alkanut taakanjakoasetuksen kolmikantaneuvottelu venyi pitkälle torstaiaamuun, mutta sopua ei saavutettu asetuksen kaikista yksityiskohdista. Keskeiseksi kompastuskiveksi muodostui vuosittaisen päästövähennyspolun kiristäminen. Neuvottelut jatkuvat Bulgarian puheenjohtajakaudella vuodenvaihteen jälkeen.

”On valitettavaa, että neuvottelut eivät nyt edenneet maaliin asti, mutta uskon vakaasti, että yhteisymmärrys syntyy alkuvuodesta. Taakanjakoasetus on erittäin tärkeä EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi”, Tiilikainen sanoo.

Lisätietoja:

Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi
Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2130, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erityisasiantuntija Jaakko Kuisma, Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa, p. +32 473 532 399, etunimi.sukunimi@formin.fi
Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö, p. 029 525 0285, etunimi.sukunimi@ym.fi(taakanjakoasetus)

Maa- ja metsätalousministeriön ja  ympäristöministeriön tiedote  14.12.2017

Maatilojen energiantuotannon investointeihin voi hakea valtiontakausta

Hallitus on tänään päättänyt muuttaa maatalouden investointitukia koskevaa asetusta siten, että uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien energiantuotannon investointien rahoittamiseksi voidaan myöntää avustuksen lisäksi myös valtiontakausta. Asetus astuu voimaan 20.12.2017.

Erityisesti suurimmissa investointihankkeissa, joissa tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, maatilan omien vakuuksien vaje on suurin ja ulkopuolisen takauksen saatavuus on usein edellytys lainarahoituksen saamiselle ja siten koko hankkeen toteuttamiselle. Rahoitusjärjestelyiden helpottaminen maatiloilla, jotka haluavat tehdä uusiutuvaa energia hyödyntäviä investointeja, edistää hallitusohjelman tavoitetta lisätä kestävästi erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan energian tarjontaa.

– Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on siirtyä nopeasti käyttämään uusiutuvia ja kotimaisia energiamuotoja. Tähtäimessä on sellainen tulevaisuuden maataloustuotanto, jossa fossiiliset polttoaineet vaihtuvat lopullisesti muun muassa hakkeeseen, aurinkopaneeleihin, tuulivoimaloihin ja biokaasulaitoksiin. Näin maatalous on omalla panoksellaan torjumassa ilmastonmuutosta, ja riippuvuus kalliista tuontienergiasta vähenee, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Maatilan investointitukea haetaan paikalliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Valtiontakausta energiainvestointien toteuttamiseksi voivat hakea myös ne maatilat, jotka ovat jo jättäneet tukihakemuksen parhaillaan käynnissä olevalla hakujaksolla.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä: 
lainsäädäntöneuvos Mika Saari, p. 0295 16 2134, mika.saari(at)mmm.fi
maatalousylitarkastaja Sanna Koivumäki, p. 0295 16 2437, sanna.koivumaki(at)mmm.fi

Lisätietoa Maaseutuvirastosta:
erityisasiantuntija Aulis Kuusela, Maaseutuvirasto, p. 0295 31 2412, aulis.kuusela(at)mavi.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  14.12.2017 

IKEA-ruokahävikki kiertoon puhtaana Gasumin biokaasuna

Gasumin ja IKEA Suomen syksyllä solmiman yhteistyösopimuksen myötä IKEA-tavaratalojen yhteyteen rakennetaan kaasutankkausasemia, joilla voi tankata puhdasta, kotimaista biokaasua. Gasumin valmistamaa biokaasua tuotetaan muun muassa IKEA-ravintoloiden biohajoavia jätteitä hyödyntäen.

Gasum ja IKEA Suomi aloittivat tänä vuonna yhteistyön, jossa IKEA-tavaratalojen biohajoavia jätteitä hyödynnetään biokaasun tuotannossa. Suomessa sijaitsevien IKEA-tavaratalojen yhteyteen rakennetaan myös kaasutankkausasemat, jotka palvelevat ajoneuvoja kevyestä kalustosta pakettiautoihin. Ravintoloissa syntyvän ruokahävikin muuttaminen biokaasuksi tuottaa entisestä kustannuserästä puhdasta, kotimaista energiaa. Samalla kaasutankkausasemien avaaminen tarjoaa vastuullisen tankkausvaihtoehdon tavaratalon asiakkaille sekä muille toimijoille.

Ensimmäinen IKEA-tavaratalon yhteydessä operoiva kaasutankkausasema avataan Espoon Lommilaan vuoden 2018 alussa. Tämän ohella Gasum on suunnitellut avaavansa kaasutankkausasemat myös muiden Suomessa sijaitsevien IKEA-tavaratalojen yhteyteen. Suomen IKEA-tavaratalot ovat maailmanlaajuisesti ensimmäisiä, joiden yhteyteen rakennetaan kaasutankkausasemia.

Jätteestä energiaksi

Gasumin tuottama biokaasu on täysin uusiutuva kotimainen ja vähäpäästöinen polttoaine. Liikennekäytössä biokaasu vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonepäästöjä jopa 85 prosenttia. Biokaasun käyttäminen liikennepolttoaineena onkin helppo ja edullinen tapa vähentää liikenteen hiilidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä.

IKEA-tavaratalojen yhteydessä sijaitsevien asemien biokaasu tuotetaan osittain tavaratalon omasta biojätehävikistä. IKEA-ruokahävikistä syntyvällä biokaasulla 25 kaasuautoa ajaisi keskimääräisellä kulutuksella vuoden ajan.

IKEA Suomen ruokahävikki toimitetaan Gasumin biokaasulaitoksille, joissa siitä tuotetaan puhdasta ja kotimaista biokaasua.

Mahdollisuuksia kasvavilla kaasumarkkinoilla

Ilmastonmuutoksen ja väestönkasvun myötä kysyntä puhtaammille polttoaineille kasvaa nopeasti. Kiertotalouden ratkaisut ovat olennaisessa osassa Suomen kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa.

Ruokahävikin ja kaupan biohajoavien jätteiden muuttaminen biokaasuksi on esimerkki kustannustehokkaasta energiantuotannosta, jolla yritykset voivat vähentää päästöjään ja luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Monet kuljetusalan yritykset ovatkin havahtuneet puhtaan biokaasun tarjoamiin mahdollisuuksiin pienentää hiilijalanjälkeä. Biokaasun käyttäminen polttoaineena vähentää myös toimintakuluja, sillä biokaasu on polttoaineena edullisempaa kuin fossiiliset polttoaineet.

IKEA-tavaratalojen yhteyteen rakennettavat tankkausasemat parantavat entisestään biokaasun saatavuutta kotimaassa. Tällä hetkellä Suomessa on 37 kaasutankkausasemaa, joista 25 on Gasumin operoimia. Kaasuautoja on Gasumin arvion mukaan tällä hetkellä noin 3 000. Kaasulla kulkevat ajoneuvot ovat yleistymässä ja Suomen hallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä maassa olisi 50 000 kaasuautoa.

Myös IKEA Suomen suunnitelmissa on uudistaa henkilöstönsä käytössä olevat autot sekä IKEA-bussit ympäristöystävällisemmiksi. Kasvava tankkausasemaverkosto tarjoaa tavarataloketjun kumppaneille entistä paremmat edellytykset päivittää kalustonsa biokaasulla kulkeviksi.

Yhteydenotot:

Jukka Metsälä, johtaja, biokaasu, Gasum Oy
puh. 040 5633 756, etunimi.sukunimi(a)gasum.com

www.gasum.com

Energiayhtiö Gasum on pohjoismainen kaasualan (maa- ja biokaasu) asiantuntija, joka rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Yhtiö edistää kestävän energiatalouden syntyä lisäämällä biokaasun tarjontaa, kehittämällä pohjoismaista kaasuekosysteemiä ja huolehtimalla kaasun hintakilpailukyvystä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, tuottaa ja jalostaa biokaasua Suomessa ja Ruotsissa sekä siirtää ja toimittaa niitä energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Gasum on Pohjoismaiden johtava biokaasun tarjoaja. Gasumin tytäryhtiö Skangas on nesteytetyn maakaasun (LNG) johtava pohjoismainen osaaja, joka jatkaa LNG:n aseman ja infrastruktuurin vahvistamista ja uusien kaasuratkaisuiden hyödyntämistä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Uusi ruokafaktasivusto esittää suomalaiset tuotantotavat kansainvälisessä vertailussa

Uusi Luonnonvarakeskuksen tilastopalvelu Ruokafaktasivusto esittää tilastotietoa suomalaisen ruuantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien tunnuslukujen valossa. Palveluun on koottu kuluttajille ja elintarvikealan yrityksille sekä medialle käyttökelpoisessa muodossa tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruuan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista.

Tilastotietoa Suomen elintarvikeketjusta on tuotettu pitkään, mutta tilastopalveluissa painopisteenä on ollut kotimaan tilanteen kuvaaminen. Suomalaiset elintarvikkeet ovat monilla mittareilla mitattuna laadukkaita: elintarvikeketju on hygieeninen, tuotteet jäljitettävissä ja tuotanto vastuullista. Kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla yritysten on kuitenkin kyettävä perustelemaan suomalaisen ruuan laadukkuus suhteessa kilpailijamaihin niin kotimaassa kuin vientimarkkinoillakin.

– Tarina ei yksin riitä, tarvitaan pitäviä argumentteja. Väitteet suomalaisen ruuan puhtaudesta ja ylivertaisuudesta eivät kanna pitkälle, jos tuotteiden vahvuuksia suhteessa kilpaileviin tuotteisiin ei ole osoittaa faktapohjalta, toteaa yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamassa ruokafaktapalvelussa suomalaisen ruuantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. EU:n ja muiden Euroopan maiden elintarvikeketjuista on saatavilla runsaasti tilastotietoa, mutta vertailua vaikeuttaa tietojen sirpaleisuus ja vaihtelevat tilastointitavat. Hankkeen yhtenä tavoitteena olikin koota tieto yhteen ja helposti hyödynnettäväksi.

Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTATin, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Tavoitteena oli kerätä vertailuun soveltuvaa tilastotietoa niistä tunnuksista, joiden arvioitiin tuovan esiin suomalaisen ruuantuotannon erityisiä vahvuuksia. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.

Ruokafaktasivusto on tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi kuluttajien tiedonlähteenä ja yritysten viestinnän ja markkinoinnin taustatukena. Todennettavissa olevia vahvuuksia löytyi monia.

– Tilastoista käy selvästi ilmi esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla aivan omaa

luokkaansa eurooppalaisessa tilastovertailussa, kertoo hankkeesta vastannut erikoistutkija Csaba JansikLuonnonvarakeskuksesta.

Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruuantuottajamaissa.

Osin tulokset yllättivät tutkijatkin. Vastoin ennakko-oletuksia suomalaisen talousveden paremmuudesta, talousveden laatu osoittautui tilastollisessa vertailussa korkealuokkaiseksi lähes koko EU:ssa yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisaalta löydettiin myös heikommin tunnettuja suomalaisia vahvuusalueita, esimerkkinä luomukeruualueeksi soveltuvan metsän osuus. Tilastokatsauksen perusteella todettiin, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta. Sivustolla voitiin hyödyntää myös tuoreinta tutkimustietoa esimerkiksi kalojen vierasainepitoisuuksista. Tiedoista käy ilmi, että Itämeren lohen korkea dioksiini- ja PCB-pitoisuus oli peräti puolittunut sitten vuoden 2002 lähestyen jo EU:n sallimia raja-arvoja.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Suomenkielisenä julkaistusta palvelusta on tarkoitus julkaista myös käännösversio englanniksi ja mahdollisesti muilla kielillä. Ruokafaktasivuston tavoite on edistää Ruoka2030 ruokapoliittisen selonteon toimeenpanoa ja sen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö osana maatalouden kriisipakettia.

Lisätietoja:

erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus, p. 0295326170, csaba.jansik(at)luke.fi
yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 033 0812

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  13.12.2017 

Bio- ja kiertotalouden matchmaking yhdistää tutkimuksen, yritykset ja julkiset toimijat

4.12.2017

Bio- ja kiertotalous nähdään kansallisesti merkittävänä liiketoimintamahdollisuutena, mutta kuinka saada yhteen oikeat toimijat kiertotalouskysymysten ratkaisemiseksi? Vastauksena tähän järjestimme Tampereella 23. – 24.11.2017 From Waste to Valuables -matchmaking-tapahtuman, joka keräsi yhteen 150 bio- ja kiertotaloudesta kiinnostunutta yritystä, tutkijaa ja kehittäjää.

Idea tapahtumaan saatiin BSR Stars S3 hankkeessa, jossa tavoitteena on luoda uutta yhteistyötä Itämeren alueella. Matchmaking-tapahtumat ovatkin erinomainen tapa tehdä tällaista kokonaisvaltaista ja samalla monialaista teemaa näkyväksi. Tilaisuuksissa käydyt keskustelut luovat parhaimmillaan näkymiä ja ensiaskeleita tiiviimpään yhteistyöhön.

Tapaaminen käynnistettiin alustuksilla

Matchmaking -tilaisuuden keynote-puhujana lavalle nousi Lundin yliopiston professori Nancy Bocken, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta kiertotalouden liiketoimintamalleista ja sen mahdollisuuksista. Hän nosti esityksessään valokeilaan monta perinteistä kiertotalouden liiketoimintamallia uudelleenkäytöstä kierrätykseen, mutta kiinnostavaa oli se kuinka hän oli jaotellut eri liiketoimintamallit ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta katsoen. Tilaisuudessa kuultiin myös esityksiä monilta yrityksiltä, jotka toimivat kiertotalouden eri sektoreilla. Muun muassa Delete, SoilFood Oy sekä Agco Power esittelivät omaa liiketoimintaansa ja rooliansa kiertotaloudessa. Tilaisuuden esitykset löytyvät kaikki Suomen Itämeri-instituutin sivuilta.

Työpajat, speed networking ja yritysklinikat

Tilaisuudessa paneuduttiin tarkemmin kolmeen teemaan, joista kustakin järjestettiin omat työpajansa. Ravinteiden kierrätyksen -työpajassa haettiin konkreettisia uusia hankeideoita ja toimintamalleja Business Model Canvas -työskentelyn avulla. Ryhmä valitsi äänestysten kautta kiinnostavimmat raaka-aineet eli virtsan, lannan, biojätteen ja lietteen, joiden nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön lähdettiin pienemmissä porukoissa kehittämään ratkaisuja.

Kuva: Joonas Tähtinen

Kiertotalouden liiketoimintamallit -työpajassa hyödynnettiin speed networking mallia ja keskusteltiin mm. siitä mitä liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalous tarjoaa ja kuinka digitalisaatiota voitaisiin hyödyntää. TTY järjesti lisäksi yritysklinikat, joissa oli mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista tutkijoiden ja yritysten kesken. Muita teemoja työpajoissa olivat rakennukset palveluna sekä puun terveysvaikutukset rakentamisessa. Työpajojen järjestämisestä vastasivat Tampereen teknillinen yliopisto TTY, VTT, Luke sekä Business Tampere. Juuri tällä järjestäjien moninaisuudella tilaisuuteen saatiin hyvä ja monipuolinen kattaus kiertotalouden eri näkökulmia.

Tutustumiskäynnit

Matchmaking –tilaisuuden toisena päivänä tarjosimme mahdollisuuden tutustua Nokialle rakennettavaan bio- ja kiertotalouspuistoon ECO3:seen sekä kiertotalouden pohjalta kehittävään uuteen Hiedanrannan asuinalueeseen ja sen alueella toimiviin yrityksiin. Tutkimuspuolelta oli mahdollista käydä VTT:n ja TTY:n laboratorioissa.

Seuraava matchmaking on jo suunnitteilla ja se järjestetään ensi vuoden lopulla Ruotsissa.

CIRCPirkanmaa

Pirkanmaalla tapahtuu paljon bio- ja kiertotaloudessa ja sitä on mahdollista seurata Pirkanmaan liiton julkaisemilta CIRCPirkanmaa-nettisivuilta. Sivujen tavoitteena on tuoda yhteen pirkanmaalainen kiertotalousosaaminen ja hanketieto sekä avata yrityksille ovia kiertotalouden liiketoimintamalleihin, rahoitukseen sekä innovaatioalustojen hyödyntämiseen. Käyhän kurkistamassa verkkosivuja ja seuraa Twitterissa tiliä @CIRCPirkanmaa.

Kirjoittaja Johanna Alakerttula työskentelee Pirkanmaan liitossa projektipäällikkönä kahdessa kiertotaloushankkeessa, BSR Stars S3:ssa ja SCREEN:issä. Häntä kiinnostaa kiertotalous kaikessa kirjavuudessaan ja Johanna näkee paljon hyödyntämätöntä potentiaalia erityisesti jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämisessä sekä jakamistaloudessa.

Yhteydenotot:
sähköposti johanna.alakerttula@pirkanmaa.fi, puhelin 044 422 2249

Lisää aiheesta Pirkanmaan liiton www-sivuilla.

Puuohjelman keväällä käynnistyvissä hankehauissa etsitään ideoita puun käytön kehittämiseksi

Helsingin Wanhassa Satamassa 30.11. järjestetty Puupäivä keräsi paikalle toista tuhatta puun käytöstä kiinnostunutta kuulijaa. Ympäristöministeriö kertoi omissa puheenvuoroissaan muun muassa puurakentamisen toimenpideohjelmasta, vähähiilisen rakentamisen tiekartasta, tuoreesta Rakentamisen hiilivarasto -selvityksestä ja puurakennusten uusista palomääräyksistä.

Puurakentamisen edistäminen on osa hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Tavoitteiden saavuttamiseksi ympäristöministeriön johdolla on laadittu valtioneuvoston yhteinen puurakentamisen ohjelma, joka keskittyy osaamisen kehittämiseen niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin.

”Ohjelman rahoitus on varmistunut vuoden 2021 loppuun asti, eli puurakentamisen kehittäminen tulee myös jatkumaan”, sanoo ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Ohjelma pyrkii avartamaan puun käyttöä estäviä kapeikkoja informaatio-ohjauksen keinoin, ja konkreettisena toimena ohjelma käynnistää ensi vuoden alkukuukausina hankehakuja, joista yksi suunnataan kaupunkien puurakentamisen kehittämishankkeisiin. Keväällä julkaistavalla haulla etsitään ideoita myös tapoihin, joilla digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää puurakentamisessa, aina suunnitelmista valmiisiin rakennuksiin asti.

Puupäivässä esiteltiin myös VTT:n tuoreen Rakentamisen hiilivarasto -selvityksen tuloksia. Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehty selvitys on laskenut rakennusten tämänhetkisen hiilivaraston koon, ja selvittänyt puurakentamisen hiilijalanjäljen ja hiilivaraston uudisrakentamisessa ja eri runkojärjestelmillä. Betonirakentamiseen verrattuna puurakentamisen edut osoittautuivat hiilen varastoinnin osalta selviksi.

”Rakentamisessa 150 kg/CO2 eq per rakennettu neliömetri on hyvä päästötaso, ja toisaalta 250 kg/CO2 eq per rakennettu neliömetri on korkea. Selvityksen perusteella puukerrostalojen päästötaso on lähellä 150 kiloa ja betonitalon lähellä 250 kiloa”, sanoo johtava tutkija Tarja Häkkinen VTT:ltä.

Ympäristöministeriön uutinen 30.11.2017

Kokeilut ja julkiset hankinnat kiertotalouden toimenpideohjelman kärkenä

Juha Sipilän hallitus on asettanut tavoitteekseen nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijäksi. Kärkinä ovat kestävät ja innovatiiviset julkiset hankinnat, kiertotalouden kokeilu- ja testialustat sekä uudet tuote- ja palveluinnovaatiot sekä investointien tukeminen. Hallituksen ja Sitran konkreettiset toimet kiertotalouden edistämiseksi tällä hallituskaudella on koottu uuteen toimenpideohjelmaan.

Kiertotalouden toimenpideohjelman ovat valmistelleet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Sitra. Ohjelma on jatkoa Suomen kiertotalouden tiekartalle vuodelta 2016.

”Kiertotalouden avulla talous ja hyvinvointi vahvistuvat niin, että ylikulutuksen sijasta käytämme rajallisia luonnonvaroja kestävämmin. Samalla pienennämme tuotannon ja kulutuksen aiheuttamia ympäristöhaittoja”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. Tiilikainen esittelee toimenpideohjelmaa tänään Slush-teknologiatapahtumassa.

”Hallitus vauhdittaa kiertotaloutta myös lainsäädännön keinoin sekä kannustaa yrityksiä ja julkisia toimijoita uudistamaan rohkeasti toimintaansa”, Tiilikainen kertoo.

”Myös ruokahävikin vähentäminen ja kestävä ruokaketju ovat olennaisen tärkeitä kiertotalouden kannalta ja näitäkin me hallituksessa edistämme”, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Julkisten hankintojen osaamiskeskus ja kiihdyttämö

Suomessa julkisia hankintoja tehdään yli 30 miljardilla eurolla vuodessa. Ministeriöt perustavat laaja-alaisen kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomaisen osaamiskeskuksen keväällä 2018. Sen tarkoituksena on lisätä eri toimijoiden kunnianhimoa ja osaamista ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta. Yhtenä osa-alueena verkostossa voidaan edistää merkittävästi kiertotalousratkaisujen tunnettuutta ja pääsyä markkinoille.

Lisäksi Sitra ja Suomen ympäristökeskus käynnistävät julkisten hankintojen kiihdyttämön edistämään kunnianhimoisia julkisia hankintoja kunnissa lähivuosina. Se vauhdittaa vähähiilisten kiertotalousratkaisujen toteutusta ja käyttöönottoa julkisten hankintojen avulla sekä vahvistaa tätä tukevaa hankintakulttuuria ja päätöksentekoa.

”Kiihdyttämön tavoite on, että kuntakentässä toteutetaan yhdestä kahteen mittavaa, kansainvälisestikin kunnianhimoista kiertotalouden yhteishankintaa. Sitra on valmis tukemaan kiertotaloushankintojen valmistelua asiantuntijatuella sekä osarahoituksella”, projektijohtaja Kari Herlevi Sitrasta kertoo.

Uusia rahoitusmahdollisuuksia

Kiertotalous on yritysten liiketoimintamalleja uudistava ja kasvumahdollisuuksia rakentava uudenlainen tapaa toimia, yhdessä muiden kanssa. Muutosta vauhdittavat kiertotalouden uusi investointituki ja TEKES:n rahoitusinstrumentit.

Merkittävällä, yhteensä jopa miljoonien rahoituksella Sitra kannustaa yleishyödyllisiä ja julkisia toimijoita, tutkimuslaitoksia, yrityksiä ja näiden muodostamia konsortioita rohkeisiin uusiin avauksiin ja yhteistyöhön. Tavoitteena on löytää uusia kiertotalouden ratkaisuja ja kokeilla niitä käytännössä. Ensimmäiset haut kohdistuvat liikenteeseen, synteettiseen biologiaan, peltotuotteisiin ja korkean arvon puutuotteisiin.

Suomi rakentaa avoimia innovaatio- ja kokeiluympäristöjä, jossa tieto ja todellinen toimintaympäristö ovat kaupallisten toimijoiden käytettävissä. Pääkaupunkiseudun uudet MAAS-ratkaisut (Mobility as a service) ovat tästä hyvä esimerkki. VTT:n Bioruukki on kansainvälisesti ainutlaatuinen ekosysteemi, jossa yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat kehittää ideoitaan kohti teollista mittakaavaa ja vientiä.

Kiertotalouden toimenpideohjelma (pdf)

Lisätiedot:
Ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö, p. 029 525 0185, etunimi.sukunimi@ym.fi

Hankepäällikkö Sari Tasa, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 8242, etunimi.sukunimi@tem.fi

Neuvotteleva virkamies Anne Vehviläinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 236, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Kiertotalouden projektijohtaja Kari Herlevi, Sitra, p. 050 463 9397, etunimi.sukunimi@sitra.fi

Tiedote 30.11.2017 
Ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä Sitra 

Lue myös: Sitra avaa kiertotalouden rahoitushaut uusille konsortioille

Biohiili parantaa maaperää ja sitoo hiilidioksidia – mallia 2000 vuoden takaa

Biohiiltä pidetään yhtenä tulevaisuuden ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillinnän palapelissä. Tuoreeksi innovaatioksi biohiiltä ei kuitenkaan voi kutsua, sillä se mukailee 2000 vuotta vanhaa Amazonin sademetsissä käytettyä viljelymaan tuottavuutta parantavaa toimintamallia. Maaperään lisättynä biohiili parantaa maaperän kykyä sitoa vettä, ravinteita sekä hajuja toimien samalla hiilinieluna. Pajupojat Oy aloittaa biohiilituotteiden valmistuksen 2018.

Hiilen sidonta, maan viljavuuden säilyttäminen ja ravinteiden kierrätys ovat kehitettäviä asioita kaikkialla maailmassa. Ilmastonmuutoksen myötä tarvitaan hyviä ratkaisuja myös kaupunkien sadevesien imeyttämiseen. Biohiileen kohdistuvat odotukset perustuvat biohiilen huokoisuudesta johtuvaan kykyyn sitoa niin ravinteita, kaasuja, vettä kuin kemikaalejakin. Suomessa parhaaksi biohiilen raaka-aineeksi on tällä hetkellä osoittautunut paju.

Niukkaravinteisille maille parempia satoja

Pelloilta, erityisesti suoperäisiltä pelloilta, katoaa ilmakehään jatkuvasti hiiltä ilmastonmuutosta vauhdittaen. Biohiilen levittäminen peltoihin voi kuitenkin muuttaa pellot hiilensitojaksi. Samalla se vähentää peltojen ravinnepäästöjä, kuten typen huuhtoutumista vesistöihin. Biohiili sitoo ravinteita itseensä ja vapauttaa ne takaisin kasvua varten. Se toimii kuin ravinnepankkina, joka lataa itsensä aina uudestaan ja uudestaan. Biohiilen levittäminen parantaa myös maaperän biologista toimintaa ja typensidontaa. Biohiili ei kulu käytössä, vaan kerran perustettu viljelmä on tässä mielessä ikuinen.

Biohiilen vaikutukset sadontuotantoon vaihtelevat biohiilen valmistuksessa käytetyn raaka-aineen, sen valmistusprosessin ja biohiilen käyttömäärä mukaan. Lisäksi tuotantoon vaikuttavat maalaji ja kasvatettava kasvi. Niukkaravinteiset maat näyttäisivät hyötyvän biohiilen levityksestä eniten.

Markkinoilla on myös puutarhureille suunnattu kylvömulta. Multaan lisätty biohiili parantaa kasveille hyödyllisen sienijuuren, eli mykorritsan kasvua.

Viherrakentamisessa biohiiltä käytetään kasvualustassa 15 – 30 % tilavuudesta. Nurmikonrakentamisessa biohiilen lisäkustannnus noin 10 €/m2 ja kantavassa kasvualustassa noin 40 €/m3. Erikoiskasvin, kuten mansikan kasvualustaan biohiilen lisäys maksaa noin 0,5 €/taimi.

Luonnollinen ratkaisu hulevesien hallintaan

Tiivistyvissä ja tehokkaasti päällystetyissä kaupungeissa biohiilen merkittävänä etuna on lisäksi sen kyky sitoa vettä. Biohiilikasvualustat toimivat sade- ja sulamisvesistä syntyvien hulevesien imeyttäjinä.  Niiden avulla hulevesiä voidaan hyödyntää kaupunkiympäristöissä kasteluvetenä luonnollisin keinoin.

Istutusalustoissa biohiiltä voidaan hyödyntää sekoittamalla sitä sepeliin tai hiekoitushiekkaan. Suomessa biohiiltä on hyödynnetty esimerkiksi kasvualustojen ja perennapenkkien kantavissa kasvualustoissa ja nurmikentissä.

Aktivoi kompostin ja toimii vedenpuhdistajana

Biohiilen käyttö kompostoinnissa on yksi nopeimmin laajenevista käyttökohteista Euroopassa. Biohiilen merkittävät edut kompostoinnissa houkuttavat sekä laitosmittakaavan kompostoijia sekä kotikompostoijia.

Kompostin hajujen ja kasvihuonekaasujen sitomisen lisäksi biohiili nopeuttaa mikrobien toimintaa, mikä lyhentää kompostointiaikaa. Se myös lisää kompostin ilmavuutta ja parantaa sen vedenpidätyskykyä.

Biohiiltä voidaan käyttää myös pienvedenpuhdistamona joko sellaisenaan tai puuhakkeeseen tai sammaleeseen sekoitettuna. Samalla periaatteella kuin se imee pelloilla ravinteet itseensä, voidaan epäpuhtaudet ottaa talteen vedestä.

Biohiilen raaka-aine pajuviljelmiltä 

Biohiilen tuotanto vaatii suuren määrän raaka-ainetta. Nopeakasvuisena lajina paju tuottaa tarvittavan määrän kasvustoa säällisessä ajassa ja sitoo itseensä tehokkaasti hiiltä. Kun paju niitetään, oksistoon sitoutunut hiilidioksidi jää biohiileen ja juuriston hiili jää maaperään.

Pajupoikien toimitusjohtaja Markku Suutari tarkastelee pajun kasvua. Parhaat kannat kasvavat 4 metriä vuodessa. Sato korjataan kahden kolmen vuoden välein.

Pajupoikien pajuviljelmät hyödyntävät kasvualustanaan vanhoja turvemaita. Satoa saadaan lannoituksen avulla 2 – 3 vuoden välein 20 – 30 vuoden ajan.

Biohiili valmistetaan pyrolyysin avulla. Siinä poltettavaa materiaalia kuumennetaan hapettomassa tilassa 350 – 600 asteeseen, jolloin orgaaniset aineet höyrystyvät kaasuiksi ja jäljelle jää hiiltä sekä kivennäisaineita. Prossessi säilyttää pajun solurakenteen, jolloin jäljelle jää huokoinen ja todella kestävä biohiili.

Biohiilen ominaisuudet ovat säädettävissä ällistyttävän monipuolisesti. Biohiilen huokoisuutta voidaan muokata esikäsittelyn avulla niin, että se imee itseensä vain yhtä alkuainetta.

Pajupoikien tavoite on olla Suomen hiilinegatiivisin yritys

Vuonna 2014 perustettu startup-yritys Pajupojat Oy aloittaa jatkuvan biohiilen tuotannon vuosien 2017-18 vaihteessa. Hulevesi- ja viherrakentamissuunnitelmia tekevät suunnittelutoimistot ovat tehneet asiakkailleen runsaasti biohiilipohjasia suunnitelmia vuoden 2017 puolella, joten kysyntä on kasvussa ja tulevaisuudennäkymät ovat rohkaisevat.

Pajupojat tarjoaa useita biohiililaatuja asiakkaan tarpeen mukaan sekä asiantuntemusta biohiiliratkaisujen suunnitteluun ja rakentamiseen. Yhtiö rakentaa pajunkasvattajien verkostoa tuottamaan raaka-ainetta parhaiden biohiililaatujen tuottamiseen. Biohiilen tuotantoon haetaan myös yrittäjiä, jotta kasvuun voidaan vastata. Yhtiön tavoite on olla Suomen hiilinegatiivisin yritys.

Tutustu tarkemmin www.pajupojat.fi

Artikkelin kirjoittaja Ilmo Kolehmainen on vuonna 2014 perustetun Pajupojat Oy:n osakas ja hallituksen puheenjohtaja. 

Yhteydenotot:

sähköposti ilmo.kolehmainen(a)pajupojat.fi, puhelin 040 5552380

Artikkeli on julkaistu 28.11.2017

Uusiutuvan energian osuus väliaikaisesti lievään laskuun vuonna 2016

EU:n Suomelle asettama uusiutuvien energialähteiden 38 prosentin käyttötavoite energian loppukulutuksesta vuodelle 2020 saavutettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2014. Kansallisesti tätä maalia siirrettiin hallitusohjelmassa ja vuonna 2016 annetussa kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa 50 prosenttiin vuonna 2030. Energiaomavaraisuuden osalta tavoite on 55 prosenttia.

– Uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on ollut nousussa viime vuotta lukuun ottamatta. Huolimatta hakkeen kulutuksen kääntymisestä jälleen kasvuun, laski uusiutuvan energian osuus viime vuonna 39 prosenttiin, kun se vuonna 2015 oli 39,3 prosenttia, toteaa toimialapäällikkö Markku Alm. Uusiutuvan energian toimialaraportti julkistettiin 23.11.2017 Turussa järjestetyn Energiavaikuttajaseminaarin yhteydessä.

Samalla julkistettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön, Suomen Yrittäjien ja Finnveran yhteistyössä toteuttama pk-yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaava Pk-yritysbarometri. Barometrissa uusiutuvan energian toimialan vastaajat arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisiksi, mutta heikommiksi kuin teollisuudessa ja palvelutoimialalla.

Vuonna 2016 fossiilisten polttoaineiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta oli 38 % ja uusiutuvan energian vastaavasti 34 %. Uusiutuvan energian osuus laski edellisvuodesta yhden prosenttiyksikön energian kokonaiskäytön kasvaessa yhteensä 10 terawattituntia (TWh). Vuoden 2018 aikana uusiutuvien käyttöosuus ohittanee kuitenkin jo niukasti fossiilisten energialähteiden osuuden.

Kokonaisenergiankulutuksessa merkittävin energialähde oli puupolttoaineet 26 prosentin osuudella. Metsähaketta kulutettiin energiantuotantoon viime vuonna yhteensä 8,1 miljoonaa kuutiota. Kokonaisenergiankulutuksen ollessa 371 TWh puuperäisten metsäteollisuuden jäteliemien osuus oli 41 TWh, lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden puupolttoaineiden 37 TWh ja puun pienkäytön 17 TWh. Uusiutuvan energian tuotannosta yhteensä 76 prosenttia on peräisin puuraaka-aineesta.

Suuret puuenergian käyttöä lisäävät investoinnit tuovat alan yrittäjille toivoa tuleville vuosille. Äänekosken biotuotetehdas ja Naantalin monipolttoainelaitos lisäävät edelleen puun hankintaa alueillaan merkittävästi.

Suomen vaihtotase vuonna 2016 oli energiatuotteiden osalta 3,3 miljardia euroa alijäämäinen. Suomeen tuotiin erilaisia energiatuotteita 7,2 miljardilla eurolla. Eniten tuontia oli Venäjältä, jonka osuus tuonnin arvosta oli 63 prosenttia. Vastaavasti Suomesta vietiin energiatuotteita 3,9 miljardilla eurolla. Energiatuotteita vietiin eniten EU-maihin, joiden osuus viennin arvosta oli 85 prosenttia.

Suomessa energian tuotantomuotojen kirjo on laaja. Uusiutuvan energian tuotantomuotojen osuudet erottuvat nyt jo selvästi koko energiapaletissa. Näistä esimerkkejä ovat lämpöpumppujen, kierrätyspolttoaineiden bio-osuuden, liikenteen biopolttoaineiden ja tuulivoiman tuotanto-osuudet. Näiden tuotantomuotojen osuudet vaihtelivat 2–6 prosenttiin vuoden 2016 uusiutuvan energian kokonaiskulutuksesta ja kasvavat edelleen.

.Tarve vähentää kasvihuonepäästöjä ohjaa vahvasti energiapolitiikkaa. Maailmalla erityisesti tuulivoiman ja aurinkoenergian investointien kasvu on  nopeaa. Samalla kuitenkin myös fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvaa edelleen.  Erityisesti sähkömarkkinoiden kehityspiirteitä ovat digitalisaatio, tuotannon alhaiset muuttuvat kustannukset, kuluttajan aseman vahvistuminen sekä tarve kehittää markkinoiden kysyntä- ja tarjontajoustoa.

Uusiutuvan energian raportit ovat verkossa osoitteessa temtoimialapalvelu.fi

Tallenne seminaarista on osoitteessa tem.videosync.fi/2017-energiavaikuttajaseminaari

Lisätiedot:
toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen, ELY-keskus. puh. 040 086 4945
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, TEM. puh. 050 040 5459

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  23.11.2017

Miten arktisen biotalouden kestävyys turvataan muuttuvassa ilmastossa?

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa syvennyttiin arktisen alueen biotalouteen 16.11. Miten biotaloutta voidaan harjoittaa arktisella alueella vastuullisesti ja kestävästi? Miten alueen sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edistää? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia MMM:n järjestämässä paneelissa Rovaniemellä.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella vuosina 2017–2019 Suomi on sitoutunut löytämään konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat arktisen alueen kestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Paneelissa nostettiin esille arktinen biotalous, jossa luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävyys ovat avainasemassa.

– Arktisella alueella on niin metsää, vesistöjä, kalaa kuin riistaakin. Arktisen biotalouden on perustuttava uusiutuvien luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön, joka kunnioittaa alueen arvokasta mutta haavoittuvaista luontoa. Eri maankäyttötapojen yhteensovittamiseksi meidän on myös työskenneltävä yhdessä alkuperäiskansojen ja paikallisten asukkaiden kanssa, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppävideotervehdyksessään.

YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) metsä- ja maankäyttösektorin johtaja Ivonne Higuero korosti Rovaniemen toimintasuunnitelmaa (Rovaniemi Action Plan), joka edistää metsäsektorin roolia vihreässä taloudessa ja tukee monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Metsien merkitys on keskeinen muuttuvassa ilmastossa, koska ne tarjoavat laajasti erilaisia tuotteita ja palveluita hiilensidonnasta turismiin, puutuotteisiin, koulutukseen ja muihin ekosysteemipalveluihin.

Riskeihin varaudutaan yhdessä

Paneelin puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä summasi, että kestävä arktinen biotalous rakentuu yhteistyölle, jossa paikallisten toimijoiden tietotaito, tutkimus ja erilaiset tarpeet kohtaavat. Samalla on keskeistä varautua erilaisiin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin.

Panelistit tarkastelivat biotaloutta ja sen kestävyyttä niin sää- ja ilmastoriskien, luonnonvarojen alueellisen suunnittelun kuin resilienssi eli ilmastokestävyyden näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Ivonne Higuero, pääjohtaja Pentti Hyttinen Metsähallituksesta, tutkija Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta, tutkija Virpi Alenius Luonnonvarakeskuksesta, tutkija Mia Landauer International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) -tutkimusinstituutista Itävallasta ja toimitusjohtaja Hannu Ylinenpää Lappsetista.

Arctic Resilience Forum vuonna 2018

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää ensi vuonna kansainvälisen foorumin, jonka teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Rovaniemellä 10.–11.9.2018 järjestettävä Arctic Resilience Forum on osa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa 14.-16.11. keskusteltiin, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta voidaan edistää arktisella alueella. Kolmatta kertaa järjestetty konferenssi on Suomen satavuotisjuhlavuoden merkittävin arktinen tapahtuma. Se on jatkumoa niin sanotulle Rovaniemi-prosessille. Vuonna 1991 Rovaniemellä solmittiin arktinen ympäristönsuojelusopimus, joka aloitti kansainvälisen arktisen yhteistyön ja johti osaltaan Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna 1996.

Katso ministeri Jari Lepän videotervehdys: youtu.be/S18GgpLyW7I

Lisätietoja Resilience and Sustainable Bioeconomy in the Arctic -paneelista Rovaniemi Arctic Spirit -tapahtuman verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saara Lilja-Rothsten, ylitarkastaja, p. 0295 162 060
Heidi Alatalo, suunnittelija, p. 0295 162 046
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  20.11.2017 

Video: ministeri Jari Leppä kertoo metsien merkityksestä suomalaiselle biotaloudelle

Videolla maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo metsien merkityksestä suomalaiselle biotaloudelle. Biotalouden kehittäminen ja edistäminen on yksi hallituksen keskeisimpiä kärkihankkeita. Video esitettiin ensimmäisen kerran vuoden 2017 Metsämessuilla.

Maa- ja metsätalousministeriö 13.11.2017

Biotaloutta julkisiin hankintoihin

15.11.2017

Meille biotalouden ja uusien liiketoimintamallien parissa toimiville tuttu mantra on, että yritykset tarvitsevat kotimaisia referenssejä saadakseen selkänojaa matkalla kansainvälisille markkinoille. Näissä yhteyksissä katse suunnataan monesti julkisiin hankintoihin.

Ihan hyvästä syystä, sillä valtio ja kunnat ostavat vuosittain erilaisia palveluita, tuotteita ja rakennustöitä 35 miljardin euron edestä. Summa on noin viidennes bruttokansantuotteestamme. Julkisilla hankinnoilla on siis todellista potentiaalia vaikuttaa esimerkiksi biotalouden tarjoamien ratkaisujen toteutumiseen ja elinvoimaisuuteen.

Mitä voisikaan tapahtua, jos hankinnat suunnattaisiin aina, tai edes yhä useammin, hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin? Haettaisiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka täyttävät hankkijan tarpeet, ovat kaikin puolin fiksuja ja antavat kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia yrityksille.

Kuntiin hankittaisiin puisia rakennuksia, biopohjaista energiaa ja ravinteiden kierrätystä. Kouluissa ja vanhainkodeissa syötäisiin paikallisesti tuotettua ruokaa ja ruokahävikki hyödynnettäisiin järkevästi. Luontoperäiset ratkaisut hulevesien pidättämiseksi sekä metsien hyvinvointivaikutuksiin perustuvat terveydenhuollon keinot olisivat niin ikään tuttuja vaihtoehtoja hankintatoimen työpöydillä. Hankintojen kautta voitaisiin päästä aivan uusin ratkaisuihin, kun hankkija kertoo omat tarpeensa markkinoille ilman tiukkoja rajoituksia toteutusmuodosta. Tarjoajat voivat vastata tällöin innovatiivisilla tuotteilla tai palvelumalleilla.

Nuumäen päiväkoti on Espoon kaupungin teollista puurakentamista edistävän hankkeen pilottikohde. Kuva: Jussi Tiainen (www.woodarchitecture.fi)

Biotalouden ratkaisut tuntevana, mutta täydellisenä hankintauntuvikkona olen saanut oppia, että ajatus innovatiivisesta julkisista hankinnoista on hieno, mutta käytännön toteutuminen monimutkaista.

Hankinnan tekijältä löytyvä oikea tahtotila ja uusien hankintaprosessien käyttöönotto ovat hyvä lähtökohta. Mutta miten käy, kun useiden tarjoajien ratkaisut yrityssalaisuuksineen pitäisi saada koottua yhteen osallistavan markkinavuoropuhelun nimissä? Entä kuinka hankkija voi hallita uusiin ratkaisuihin ja teknologioihin liittyviä riskejä suuremmissa hankinnoissa?

Kokoamme parhaillaan valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa parhaita käytäntöjä innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Uutta toimintamallia varten on haettu esimerkkejä edelläkävijämaista, kuten Tanskasta ja Hollannista. Julkisten hankintojen suuntaamisessa tapahtuu nyt muutenkin paljon, sillä keväällä perustetaan innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Toivottavasti näillä eväillä saadaan tuupattua uusia biotalousratkaisuja koti- ja ulkomaan markkinoille.

Kirjoittaja Essi Lahti Tapiosta toimii biotalouden asiantuntijana Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen innovatiiviset hankinnat -hankkeessa, jossa etsitään parhaita toimintatapojen julkisten hankintojen ohjaamiseen. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toteuttajina ovat Motiva Oy, Tapio Oy, Turun ja Lapin yliopistot sekä PTCservices.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: www.tietokayttoon.fi

 

Luonnontuotealalla ennakoidaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta

Luonnontuotealan pk-yritykset arvioivat lähitulevaisuuden yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisemmiksi kuin vuosi sitten. Myös näkymät kannattavuuden, vakavaraisuuden, innovaatioiden sekä tilausten määrän osalta ovat viime syksyä valoisammat.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrista, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja – esteitä sekä digitaalisuutta liiketoiminnassa.

– Suomalaisille luonnontuotepohjaisille valmisteille on tällä hetkellä globaalia kysyntää ja Suomella on näillä markkinoilla selkeitä ylivoimatekijöitä, kertoo luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

Tällä hetkellä luonnontuotealalla panostetaan investointeihin, uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamiseen sekä laajentumiseen uusille markkinoille. Alan yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan Food from Finland -ohjelman markkinointimatkoille. FFF-ohjelman kautta on löydetty myös mikro- ja pk-yrityksille sopivia markkinointimahdollisuuksia.

Alalla uskotaan muita pk-yrityksiä vahvemmin kykyyn palkata uutta henkilöstöä. Alan pk-yritysten vastaajista 24 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluessa, pienentymistä ennakoi vastaajista vain 3 prosenttia. Alan yritysten mukaan työvoimaa on helppo löytää ja alan koulutusta on hyvin tarjolla.

Yleinen kustannustaso koetaan selvästi pahimpana kehittymisen esteenä. Luonnontuotealalla myös sääntely korostuu selkeämmin kehittämisen esteenä kuin muissa pk-yrityksissä, koska moniin tuotteisiin liittyy keskustelua muun muassa uuselintarvikeasetuksen tulkinnoista sekä luonnontuotteiden terveysväittämistä.

Trendeinä alihankintaketjut, digitalisaatio ja muotoilu

Kasvu näkyy yrityksissä myös lisääntyneenä alihankintana. Alihankintamallin avulla alan yrityksillä on mahdollisuus kasvaa nopeasti ilman omia suuria investointeja. Haasteena on kuitenkin ollut löytää kaikkiin tuotantoketjun vaiheisiin kotimaisia toimijoita. Toimivien raaka-aine- ja tuotantoverkostojen kehittäminen tuleekin olemaan luonnontuotealan keskeisimpiä kehittämiskohteita.

Luonnontuotealan yritykset ovat ottaneet digitaalisia työkaluja käyttöönsä muita yrityksiä ahkerammin. Omia Internet-sivuja ja verkkokauppaa hyödynnetään useammin kuin pk-yrittäjät keskimäärin. Muotoilua hyödyntää kolme viidestä luonnontuotealan yrityksestä. Erityisesti pakkaukset ovat kehittyneet ja niihin panostetaan.

Luonnontuotealan pk-barometri

Lisätiedot:
toimialapäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus, puh. 029 503 7118
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, puh. 029 506 3681

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 10.11.2017

Tunne biotalous Metsämessuilla 10.–12.11.

Metsämessujen biotalousosastolla kerrotaan niin metsätiedon digitalisoinnista ja maankäytöstä kuin kestävästä ruuantuotannosta ja metsästyksestäkin. Miltä näyttää koivusta tehty lanka? Tai syötävä sirkka? Maa- ja metsätalousministeriö esittelee hallinnonalan organisaatioiden kanssa biotalouden tuotteita ja palveluita Metsämessuilla Helsingissä 10.–12. marraskuuta.

Tunne biotalous Metsämessuilla 10.–12.11.Miten siirrytään fossiilitaloudesta vähähiiliseen yhteiskuntaan?  Miten talous voi kasvaa niin, että luonnon ekosysteemit turvataan? Oppilaat muun muassa Espoon Mankkaan koulusta ja Yläneen yhtenäiskoulusta kysyvät biotaloudesta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä Metsälavalla perjantaina 10.11. klo 12. Messuille odotetaan tuhansia koululaisia ja lukiolaisia.

Biotalousosastolla voi tunnustella ja haistella biotalouden tuotteita ja raaka-aineita. Lisää uutuuksia löytyy Metsähallituksen Bioaika-tiederekasta, jonka kyytiin pääsee samassa hallissa.

Neuvoja tavoitteelliseen metsänomistukseen tarjoavat Metsäkeskuksen asiantuntijat Kannon nokassa -infonurkkauksessa, jossa opastetaan Metsään.fi-palvelun käytössä. Maanmittauslaitos kertoo yhteismetsistä ja tilusjärjestelyistä. Osastolta metsänomistaja ja luonnon virkistyskäyttäjä saa uusimmat tiedot sähköisistä asiointipalveluista, kuten Paikkatietoikkunasta ja Karttapaikasta. Tarjolla on tietoa myös Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjasta, jossa yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu 1186 hehtaaria.

Biotalousosastolta messuilla kävijä saa tietoa myös vesihuollosta ja juomaveden laadusta sekä veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvästä liiketoiminnasta eli sinisestä biotaloudesta.

Luonnossa liikkumista, eränkäyntiä ja tuholaisia

Metsästykseen käytettävä rahamäärä on kasvanut ja sen vaikutusta suomalaisten hyvinvoinnille on vaikea mitata. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat valottavat metsästyksen hyvinvointi- ja talousvaikutuksia. Metsähallituksen Retkitohtori neuvoo luonnossa liikkumisessa ja eränkäynnissä, mikä elvyttää stressistä. Metsässä, pellolla tai puutarhassa saattaa piileksiä vaarallisia tuholaisia ja kasvitauteja, jotka pahimmillaan tuhoavat sadon tai vaurioittavat metsäluontoa. Eviran visailussa paneudutaan tuholaisten leviämisreitteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

Biotalousosastolla vierailee lukuisia asiantuntijoita haastateltavana ajankohtaisista aiheista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa kertoo tulevaisuuden ruuasta ja uusista proteiinin lähteistä aina papupitsasta jauhomatopyöryköihin. Maanmittauslaitoksen tutkijat Roope Näsi ja Niko Viljanen valottavat, miten kuvauskopteria eli dronea voi hyödyntää metsänhoidossa. Metsälavalla keskustellaan niin Suomen metsäbiotalouden kasvusta, hiilinieluista, metsätiedon digitalisoinnista kuin metsän hyvinvointivaikutuksista.

Biotalousosastolta tavoittaa maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Suomen juhlavuoden kunniaksi osastolla näkyy kotimainen muotoilu ja raaka-aineet. Osasto on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Iskun kanssa ja sen on suunnitellut muotoilun maisteriopiskelija Outi Mustonen.

Lisätietoja Biotalousosaston (6b50) tarjonnasta: mmm.fi/tunnebiotalous
Lisätietoja Metsämessuista Messukeskuksen sivuilla: metsa.messukeskus.com

#tunnebiotalous #Metsämessut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
tiedottaja Virpi Komulainen, p. 029 516 2110
viestintäjohtaja Pekka Väisänen, p. 0295 16 2480