Kooste saaristo- ja vesistömatkailun parhaista paloista

Saaristoasiain neuvottelukunta kokosi yhteen 80 saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun esimerkkikohdetta ja hyväksi havaittua toimintamallia. Työ vahvisti käsitystä siitä, että kiinnostus vesistömatkailua ja sen kehittämistä kohtaan on suurta kaikkialla Suomessa. 

Koonti on osa Suomen saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet ja toimintamallit -selvityshanketta, jossa analysoitiin kotimaisia ja valikoituja ulkomaisia kohteita sekä niissä tarjottavia tuotteita. Laaja kirjo kohteiden esittelyjä löytyy hankkeen loppuraportista. Raporttiin on myös kuvattu hyväksi havaittuja toimintamalleja liittyen muun muassa yritysten tuotekehitykseen ja markkinointiin. Esimerkeistä voidaan ottaa oppia vesistömatkailun kehittämiseen yritys- ja aluetasolla.

Ulkomaan kohteiden tarkastelussa nousi esille kymmeniä kohteita ja palveluja, joita Suomessa voidaan
tuottaa sellaisenaan tai poimia ideoita ja toimintatapoja Suomen oloihin sopiviksi. Lisäksi ulkomaisten kohteiden tarkastelussa nousi vahvasti esille kestävä kehitys, ympäristöystävällinen matkailu sekä yritysten näkyvä ympäristösertifiointi kansallisilla tunnuksilla.

Selvitystyö konkretisoi sen, että Suomen vesistöalueet kokonaisuutena ovat
monimuotoisuudessaan jopa koko maailman kärkeä, ja niiden matkailullisessa kehittämisessä
ei ole rajoja näkyvissä. Myös ympärivuotinen palveluiden tarjonta on vahvistumassa.

Saaristoasiain neuvottelukunta ja maa- ja metsätalousministeriö organisoivat ja rahoittivat hanketta vuosina 2017–2018 . Hankkeen toteuttivat konsultit Hannu Komu, Onvisio Consulting ja Sari Selkälä, Caprice Consulting yhteistyössä matkailualan toimijoiden kanssa.

Tutustu kohteisiin ja hyviin toimintamalleihin hankkeen loppuraportista.

Lisätietoja:

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö
Puhelin 0400 744 900 tai sähköposti jorma.leppanen(a)mmm.fi

Kuva: Allas Sea Pool / Eetu Ahanen

Artikkeli on julkaistu 29.6.2018

Oivallusvaaran seinättömät palvelut tarjoavat terveyttä ja hyvinvointia luonnosta

Luonnossa hengityksesi alkaa tasaantumaan ja alat rentoutumaan kahden minuutin oleskelun jälkeen. Vartin oleskelun jälkeen leposykkeesi rauhoittuu ja verenpaineesi laskee. Oltuasi paikassa kolme varttia sinun luovuutesi, ongelmaratkaisukykysi, tarkkaavaisuutesi ja muistisi paranevat. Kahden tunnin oleskelun jälkeen elimistösi puolustuskyky paranee – puhumattakaan sen tuomista vaikutuksista pidemmällä aikavälillä.

Miksi siis enää haluisit viettää aikaa sisätiloissa, varsinkaan jos kyse on ihmisille suunnatuista terveyspalveluista? Näin kysyy nuori ja edistyksellinen Oivallusvaara Oy, joka on uusien tutkimustulosten tavoin todennut luontoympäristöissä oleskelun tuovan ihmisille hyvinvointia monissa eri muodoissa.

Perusta moniammatillisuudessa ja luonnon terveysvaikutuksissa

Oivallusvaaran tiimiin kuuluvat yleislääketieteen erikoislääkäri, toimintaterapeutti, psykoterapeutti, fysioterapeutti, lähihoitaja, eläintenkouluttaja ja lauma eläimiä, jotka nekin toimivat tarvittaessa mukana asiakastyössä.

Vuonna 2016 perustetun yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa lääkärin sekä toimintaterapeutin metsävastaanotot, eläinavusteinen toimintaterapia sekä toimintaterapeutin vastaanotto maatilaympäristössä. Lääkäripelkoisten on mahdollista tilata lääkärikotikäynnille koiran kanssa.

Oivallusvaaran lääkäri Janne Tuovila tekee myös tavallisia kotikäyntejä, mutta asiakkaan niin toivoessa voi lääkäri lähteä mukaan myös metsäkävelylle, sillä usein vaikeista omaan terveyteen liittyvistä asioista voi olla vaikea puhua kasvotusten. Tuovila kokeekin työskentelyn mielekkäämpänä, kun vastaanotolle tulevaa ihmistä ei tarvitse kohdata alituisessa kiireessä. Oivallusvaaran tarjoaman lääkärin vastaanoton aikana sairauden syitä on mahdollista tarkastella laajemmin kuin perinteisellä lääkärin vastaanotolla.

Myös toimintaterapia tai psykoterapia on mahdollista toteuttaa ulkoilmassa, metsässä, puistossa tai maatilalla. Kuntoutus suunnitellaan aina asiakkaan omista lähtökohdista. Luonnossa ihmisiin saa aivan erilaisen kontaktin ja tarvittava luottamus syntyy helpommin. Ajan mittaan sopivassa ympäristössä solmitut asiakassuhteet ovat etu sekä asiakkaalle että palveluntuottajalle, koko yhteiskunnalle.

Luonnon terveyshyödyt osaksi uudistuvia sote-palveluita?

Asiakkaiden kiinnotus uusia palvelumuotoja kohtaan on herännyt samaan tahtiin kun tutkimustietoa on tullut lisää. Oivallusvaaran lääkäripalvelut ovat tavalliseen tapaan KELA-korvausten piirissa, mutta luonto- ja eläinavusteisen terapiamuotojen matka osaksi julkisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita on vielä puolitiessä. Ensimmäisiä askelia on kuitenkin jo otettu, kun Oivallusvaaran solmi toimintaterapiasopimukset HUS:in ja Carean kanssa luonto-ja eläinavusteista terapian tarjoamisesta. Oivallusvaarassa luotetaan täysillä siihen, että luonnon terveysvaikutukset ja moniammatillisuus tuovat etuja tulevassa sosiaali- ja terveysuudistuksessa.

Oivallusvaaran palveluihin kuuluvat myös retki- ja virkistystoiminta. Myös niissä yhdistellään luonnon terveysvaikutuksia, luontoliikkumista sekä paikkoihin liittyviä menneitä tarinoita.

Oivallusvaarassa tavoitteena on tarjota vain sellaisia palveluita, joita he myös itse haluaisivat käyttää. Työnteon näkökulmasta katsottuna parhaita tuloksia syntyykin silloin kun myös työntekijät saavat työskennellä sellaisessa työympäristössä, jossa viihtyy parhaiten.

Artikkelin kirjoittaja Eerika Korhonen toimii toimintaterapeuttina perustamassaan Oivallusvaara Oy:ssä.

Lisätietoja: puh. 040-0933508

www.oivallusvaara.com

Oivallusvaara Oy on perustettu vuonna 2016 ja se tarjoaa erilaisia terveys- ja virkistyspalveluita. Yritys toimii pääosin Uudenmaan alueella, mutta ammentaa vapaa-ajallaan ideoita Pohjois-Savon vaaroilta ja Pohjois-Pohjanmaan soilta. Oivallusvaara kuuluu Luo hyvää! Itä-Uudenmaan luonto- ja eläinavusteiset hyvinvointiyrittäjät -yritysryhmähankkeeseen. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin maaseuturahastosta. Hankkeen avulla Oivallusvaara on vieraillut mm. Pohjois-Norjassa tutustumassa paikallisiin luontoalan yrittäjiin.

Artikkeli on julkaistu 26.6.2018

On aika modernisoida Euroopan talous

Kun tarkastelemme nykyistä tapaamme tuottaa ja kuluttaa tuotteita, ei se näyttäydy kestävänä pidemmällä aikavälillä. Globaali väestönkasvu ja raaka-aineiden niukkuus muodostavat yhtälön, joka pakottaa pohtimaan uusia vaihtoehtoja nykyisille kulutustavoillemme. Uskon, että ratkaisut tähän ovat löydettävissä.  Työskennellessäni Euroopan komission varapuheenjohtajana, vastuullani työllisyys, kasvu, investoinnit ja kilpailukyky, olen asettanut tavoitteekseni jatkuvasti modernisoida Euroopan taloutta ja haastaa totuttuja tapoja. Yksi painopistealueeni on ollut luoda eurooppalaiselle kiertotaloudelle suotuisa lainsäädäntöympäristö.

Kiertotalouden tavoitteena on korvata nykyinen lineaarinen kulutus toimintamallilla, jossa otamme käytetyt materiaalit takaisin hyötykäyttöön pois heittämisen sijaan ja valmistamme niistä uusia tuotteita. Kiertotalouden keskeisin periaate on resurssitehokkuus, minkä avulla tuotteita ja palveluita voidaan tehdä ympäristöystävällisemmin ja kilpailukykyisemmin. Samalla se tuottaa hyötyjä yrityksille ja kuluttajille. Edistääkseen kiertotalouden toteutumista komissio julkaisi vuonna 2015 maailman ensimmäisen Kiertotalouden toimintaohjelman (Circular Economy action plan).

Komission tammikuussa esittelemä muovistrategia on yksi laajan Kiertotalouden toimintaohjelman aloitteista. Muovimateriaalit ovat taloutemme kannalta hyvin keskeisessä roolissa ja ne mahdollistavat toimintaamme monilla eri sektoreilla. Tavoitteenamme on tukea Euroopan teollisuuden kasvua maailman innovatiivisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi. Nykyään alle 30 prosenttia Euroopan unionin alueella syntyneestä muovijätteestä kierrätetään. Muovien tarve alueella on noussut 49 miljoonaan tonniin. Suurin muovin käyttäjä on pakkausteollisuus, jota seuraavat rakennus- ja autoteollisuus.

Muovistrategian yhtenä päätavoitteena on, että kaikki pakkausmuovi olisi kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteenamme on myös käyttää vuosittain 10 miljoonaa tonnia kierrätysmuovia uusiin tuotteisiin. Tätä varten olemme käynnistäneet EU:n laajuisen sitoumuskampanjan, jossa eri toimialojen yritykset voivat antaa vapaaehtoisen sitoumuksen kierrätysmuovin käyttämiseksi tuotteissaan. Strategian avulla pyrimme myös tavoittamaan alueelliset viranomaiset, jotka ovat keskeisessä roolissa politiikan toimeenpanossa.

Muutos edellyttää uusia innovaatioita. Tähän mennessä EU:n Horisontti 2020 -tutkimusohjelma on tarjonnut yli 250 miljoonaa euroa rahoitusta muovistrategialle tärkeiden osa-alueiden tutkimukseen ja kehittämiseen. Vuoden 2020 loppuun mennessä rahoitusta on tarjolla vielä 100 miljoonaa euroa lisää.

Pahimmassa tapauksessa muovi päätyy ympäristöön. EU:ssa pääsee joka vuosi valtameriin 150 000 – 500 000 tonnia muovijätettä. Määrää nostaa muovisten kertakäyttötuotteiden kasvava käyttö. Nämä tuotteet eivät useinkaan päädy kierrätykseen, vaan muuttuvat roskiksi käytön jälkeen. Kertakäyttötuotteisiin lukeutuvat mm. erilaiset pienet pakkaukset, pussit, kertakäyttökupit, kannet, pillit ja ruokailuvälineet. Tutkimustieto vahvistaa, että merten roskista 50 prosenttia on kertakäyttöisiä muovituotteita ja 27 prosenttia kalastusvälineitä, kuten esimerkiksi verkkoja.

Muovistrategian valmistumisen jälkeen komissio laati direktiiviesityksen kertakäyttöisten muovituotteiden vähentämiseksi. Direktiivin tarkoituksena on antaa jäsenvaltioille välineitä ryhtyä toimiin niillä osa-aluilla, joilla tarve on tunnistettu. Muovistrategia, sen paremmin kuin direktiivikään, eivät ole itsessään muovin vastaisia, vaan itse asiassa ehdotamme erilaisia ​​toimintamalleja, jotka ottavat huomioon kuluttajakäyttäytymisen ja kuluttajien tarpeet sekä liiketoimintamahdollisuudet. Toimimme paitsi ympäristön hyväksi, myös luodaksemme edellytyksiä kestävämmille vaihtoehdoille. Siten syntyy uusia edellytyksiä muovia korvaaville ja uusiutuvista raaka-aineista valmistetuille tuotteille, kuten uusiutuvalle muoville tai erilaisille selluloosapohjaisille tuotteille. Hyvien kestävien esimerkkien avulla voimme avata tien tulevaisuuden innovaatioille. EU:n ulkopuolella sijaitsevien valmistajien, jotka haluavat myydä tuotteitaan unionin alueella, on noudatettava näitä sääntöjä. Tällä tavoin EU luo myös kansainvälisiä standardeja.

Olen vakuuttunut siitä, että lähitulevaisuudessa kiertotalousajattelu vahvistuu sekä siitä, että EU:n on oltava johtavassa roolissa kiertotalouden ratkaisujen löytämisessä. Kun hyödynnämme Euroopan unionin sisämarkkinoita hyvien esimerkkien ja standardien käyttöönotossa, olen varma, että luomme sillä yrityksillemme merkittävää kilpailuetua. Samalla vakuutamme globaalit kumppanimme, jotta hekin valmistautuisivat tekemään oman osuutensa.

 

Kirjoittaja Jyrki Katainen on Euroopan Komission varapuheenjohtaja, jonka vastuulla on työllisyyden, kasvun, investointien ja kilpailukyvyn teemat. Katainen on ollut aktiivisessa roolissa sekä kiertotalouden kehittäjänä että tammikuussa 2018 julkaistun Muovistrategian laadinnassa.

yhteydenotot: jyrki-katainen-contact@ec.europa.eu

Haaste suomalaisille biotaloustoimijoille -blogisarjassa EU-alueen päättäjät ja vaikuttajat nostavat esiin tärkeitä kehittämiskohteita, joita voidaan ratkaista biotalouden keinoin.

Osallistu

Lue haasteeseen vastaajien kommentit ja osallistu keskusteluun bioeconomy.fi-sivuilla

#BioChallenge
#BioHaaste

Kirjoitus on julkaistu 21.6.2018

Uusiutuvan sähkön tuotannon kilpailutus toteutuu syksyllä

Uusiutuvan sähkön tuotantoa kilpailutetaan syksyllä 2018. Energiavirasto järjestää marras-joulukuussa tarjouskilpailun, jonka perusteella uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä sähkön tuotantoinvestointeja hyväksytään preemiojärjestelmään.

Kilpailutuksen kohteena on 1,4 terawattitunnin vuotuinen uusiutuvan sähkön tuotanto. Tarjouksia voivat tehdä sähkön tuottajat, joilla on pitkälle valmisteltu tuulisähkö-, aurinkosähkö-, biomassasähkö-, biokaasusähkö- tai aaltosähköhanke.

Valtioneuvosto antoi tänään asetuksen uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotukilain voimaantulosta. Laki tulee voimaan 25.6.2018.

– Kyseessä on todennäköisesti maailman teknologianeutraalein tarjouskilpailu, jonka mukaan tuotantotukea maksetaan vain kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisimmille investoinneille. Tarkoitus on katsoa miten uusiutuvan sähkön eri tuotantomuodot todellisuudessa pärjäävät, kun ne asetetaan samalle viivalle, kertoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

– Järjestelmä on ylimenokauden ratkaisu, joka tarvitaan varmistamaan Suomen kansallisten ja EU:ssa asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä. Se on veronmaksajille merkittävästi edullisempi tapa tukea uusiutuvan sähkön tuotantoa kuin nykyinen syöttötariffijärjestelmä­, jonka se korvaa, ministeri Tiilikainen vakuuttaa.

Kilpailutuksen toteutuksen edellytyksenä on, että eduskunta hyväksyy parhaillaan käsittelyssään olevaan valtion vuoden 2018 ensimmäiseen lisätalousarvioon esitetyn valtuuden valtion tuesta yhteensä enintään 1,4 TWh:n vuosituotannolle. Tukea maksettaisiin 12 vuoden ajan. Arvion mukaan tukea maksettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2020.

Voimaan tulevalla lailla muutetaan uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Laissa säädetään tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa edistetään teknologianeutraalisti uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Syöttötariffijärjestelmä suljetaan uusien biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta.

Sähkön tuottaja, jonka voimalaitos hyväksytään preemiojärjestelmään, saa tarjouksessa ilmoittamansa preemion mukaan määräytyvän tuen. Sähkön markkinahinnan nousu pienentää preemion perusteella määräytyvää tukea. Tuottaja on velvollinen tuottamaan sähköä hyväksytyn tarjouksen mukaisesti. Velvollisuutensa laiminlyövä tuottaja määrätään maksamaan valtiolle alituotantokorvausta. Preemiojärjestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa määräajan.

Energiavirasto kertoo heinäkuussa verkkosivuillaan tarkemmin kilpailutuksen käytännön toteutuksesta ja aikataulutuksesta.

Lisätietoja verkossa:

tem.fi/paatokset

Tiedotustilaisuuden esitysaineistot:

Ministeri Tiilikaisen esitys
Uusiutuvan sähkön tuotantotuen kilpailutus, Roland Magnusson Energiavirasto

Lisätiedot:

energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
hallitusneuvos Anja Liukko, TEM, puh. 029 506 2078

 

Työ- ja elinkeinoministeriö  20.6.2018 

Kokemuksiani biotalous-polun KasvuOpenista

Kun meidät alunperin kutsuttiin KasvuOpeniin Metsämessuilla, jäin ihmettelemään, mistäköhän golf-tapahtumasta tässä on kyse. Metsäkeskuksen tapaamisessa asia tuli uudelleen esiin ja meitä houkuteltiin taas osallistumaan. Kovasti siitä intoiltiin, mutta tapahtuman tarkoitus jäi edelleen aika lailla hämärän peittoon. Meillä oli ja on kova halu kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ja kyseessä on ohjelma, jonka eri tukijat, kuten Nordea, Business Finland, Finnvera ja Metsäkeskus, haluavat auttaa pieniä yrityksiä kasvuun sekä juuri kansainvälistymään. Kiinnostukseni kasvoi entisestään, kun muistin, että yritys nimeltä Naava on ollut yhden vuoden voittaja ja tällä hetkellä porskuttaa huimaa vauhtia mm. jenkkimarkkinolla. Tulin tuon referenssin kautta uteliaaksi ja seuraavana olikin vaihe perustella osallistuminen osakkaillemme. Sain heidät innostumaan – innostusta saattoi edesauttaa ohjelman matalat kustannukset osallistuville yrityksille.

Seuraavaksi oli sitten itsetutkiskelun vuoro, kun tajusin, että hakemukseen pyydettiin ns. pitchaus-video, puhuva pää. Se ei ollut pakollinen, mutta otin haasteen vastaan ja sain kuvattua sellaisen. Yhtään kertaa en ole sen jälkeen sitä kuitenkaan uskaltanut itse katsoa… voi sitä häpeän määrää. Täytettyäni hakemuksen ja liitettyäni pyydetyt tiedot valmiille KasvuOpen-pohjalle sain automaattisen vastausviestin. Sen sisältö oli seuraavanlainen: ”Tässä on se mainitsemamme vahvistus hakemuksesi saapumisesta, voit nyt nojata taaksepäin. Sparrauksiin mukaan hakeminen on erinomainen päätös, lykkyä tykö!“ Itse asiassa viesti kuulosti ihan rennolta. Alkoikin vähän jännittää, että noinkohan meillä oli mahdollisuus tulla valituksi. Ja niinhän siinä kävi, että meidät tosiaan valittiin ja olimme yksi viidestätoista yhteensä 69:n hakeneen yrityksen joukosta biotalous-kasvupolun kiitoradalle.

Sparraavat myllärit

Ammattilaiset, jotka ovat kiitoradoilla sparrailemassa – ns. myllärit – kuulostivat taustoiltaan hyvin mielenkiintoisilta. Omien toivomustemme mukaan meille oli varattu henkilökohtaiset sessiot kymmenen myllärin kanssa. Ensimmäisen kiitopäivän lähestyessä alkoi taas jännittää, kun kollegan kanssa valmistelimme ”live pitchia” ja mahtavasta tuurista pääsimmekin sitten lavalle ihan ensimmäisenä. Vetäjillä oli kuitenkin homma niin ammattimaisesti ja upealla asenteella hallussa, että päivästä tuli suorastaan riemukas ja mielenkiintoinen niin pitchien kuin itse mylläysten osalta.

Alunperin tuntui siltä, että tapahtumassa saattaa olla hyvinkin läheisiä kilpailijoita meille. Todellisuudessa kuitenkaan mitään kilpailutilannetta ei syntynyt, mutta sitäkin enemmän verkostoja. Myllärit tulivat haastamaan meitä mm. markkinoinnista, kansainvälistymisestä, tuotteistamisesta, kiertotaloudesta, juridiikasta, ekologisuudesta, strategiasta sekä rahoituksesta. Osa keskusteluista oli laajempia, osa hyvin spesifisiä ko. aiheeseen syvästi pureutuvia. Saimme palautetta Pihqa-tuotteistamme, joita meillä oli mukana ja esillä, sekä kommentteja liiketoiminnan suunnitelmista ja haasteista. Vaikka jossain vaiheessa mylläreistä puhuttiin TV-ohjelma “SharksTank” tyyliin, he olivat erittäin kiinnostuneita auttamaan juuri meitä ja pääosin hyvin valmistuneita. Osa palautteesta ja kommenteista oli hyvin perusteltuja, osa taas jo meille ennalta tuttua asiaa. Toisaalta kaikki osa-alueet toivat, jos ei muuta, niin uskoa itseen ja siihen, että suuntamme on oikea. Kaikkien kanssa emme tietenkään olleet samaa mieltä. Ja niinkin yksinkertaisista asioista kuin tuotepakettien väreistä keskustellessamme olimme lähes henkilökohtaisten mieltymysten tasolla, josta ei voi kinastella.

Tärkeää mylläyksiin mentäessä oli miettiä valmiiksi aihealueen kysymykset. Lisäksi lähetin jokaiselle etukäteen henkilökohtaisen sähköposti/LinkedIn-viestin, josta oli helppo jatkaa varsinaisessa 45 minuutin mylläyksessä sekä sen jälkeen. Kiitoratapäivien välissä oli ns. avoin päivä kaikille mukaan hakeneille ja olikin kiva kuulla, minkälaisia erilaisia yrityksiä ja liikeideoita oli jäänyt ulkopuolelle kilpailun. Itse päivän sisältö ei kuitenkaan antanut kiitoradalle päässeenä meille mitään lisäarvoa ja ne myllärit, jotka intoutuivat vain puhumaan itsestään, eivätkä olleet tehneet kotiläksyjä (eli edes katsoneet niitä upeita pitchaus-videoita), olivat vähiten kiinnostavia.

Pihqa matkalla maailmanvalloitukseen

Mitä meille sitten jäi käteen ja maailmanvalloitusmatkalle matkalaukkuun eväiksi? Aika monta juttua itseasiassa, ja erityisesti nyt jo pitkälle kehittyneitä jatkokeskusteluja niin rahoituksen kuin kansainvälistymisenkin ammattilaisten kanssa. Sain KasvuOpenin jälkeen myös kutsun lähteä mukaan luonnon antimien Suomen laajuista logistiikkaa pohtivaan työryhmään ja taas sitä kautta mielenkiintoisiin uusin verkostoihin, joista on konkreettista hyötyä esim. juuri meille tärkeän pihkan ammattimaisen keräilyn näkökulmasta.

Kynnys KasvuOpeniin osallistumiseen on tehty hyvin matalaksi ja toteutus on hienosti viilattu kokonaisuus, jossa huumori siivittää kaikkea tekemistä. Tästä ohjelmasta on lähtenyt jo monta pientä ja keskisuurta yritystä maailmanvalloitusmatkalleen. Mahtavaa, että innovaatioita ja kasvuhaluisia yrityksiä tuetaan näin konkreettisesti. Ai, miten meille sitten kävi? No, emme voittaneet biotalouden kasvupolkua. Kunnia meni selvästi suuremmille yrityksille, jotka ovat olleet mukana jo useampana vuonna. Se olikin yksi opeista. KasvuOpeniin haetaan tyypillisesti uudestaan ja juuri mylläreiden annin, ei siis välttämättä niinkään voittamisen takia. Joten, ehkä meidän vain pitää alkaa miettiä uutta pitchaus-videota ja palata ensi vuonna ykköstiille entistä valmiimpina.

Blogin kirjoittaja:
Susanna Böckerman
CEO, Karelia Arctic Oy
+358 40 772 34 61

www.pihqa.com

Pihqa Facebookissa sekä Instagramissa @PIHQA.

Katso myös case-artikkeli: Suomen metsistä käsin kerätty kuusenpihka apuna moniin ihon ongelmiin

Julkaistu 15.6.2018

Progres® – tehopisara suomalaisesta metsästä

Progres® on mullistava rehukeksintö, jolla voidaan korvata rehuantibiootteja, edistää kotieläintuotannon kestävyyttä ja elintarvikkeiden puhtautta.

Antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien esiintyvyys on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmenen aikana. Laajaa antibioottien käyttöä elintarvikeketjussa on arvosteltu yhdeksi syyksi resistenttien bakteerikantojen kehittymiseen ja leviämiseen. EU:n ulkopuolella teollisessa tuotantoeläinkasvatuksessa rehuihin lisätään usein antibiootteja eläimen tuottavuuden ja nopean kasvun parantamiseksi.

Maailmanlaajuista tarpeetonta antibioottikäyttöä tulee vähentää. Monet elintarvikeyhtiöt jo nyt vaativat lihantuottajiltaan antibioottivapautta, mikä lisää tarvetta korvata rehuantibiootit luonnollisilla keinoilla.

Suomen johtava rehuvalmistaja Hankkija Oy ja mäntyöljyjalostamo Forchem ovat yhteistyössä tuoneet markkinoille Progresia sisältävät -rehut, joiden tehoaineena toimivat resiinihapot syntyvät selluloosateollisuuden sivuvirrasta.

Luonnollista tehokkuutta

Suomalaisesta mäntyöljystä jalostetulla biokemikaalilla, Progresilla ja sen sisältämillä pihkan resiinihapoilla voidaan muokata suolistomikrobistoa luonnonmukaisesti. Resiinihapoilla on myös myönteinen vaikutus eläinten suoliston kuntoon ja eheyteen ja sitä kautta pihkan tehoaine tukee eläimen hyvinvointia, terveyttä ja tuottavuutta.

Progresin kehitystyö alkoi vuonna 2008 Tekesin projektissa. Työ on jatkunut useissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa eri maissa ympäri maailmaa ja vaikutuksesta on saatu vakuuttavaa tieteellistä näyttöä, jota on julkaistu tieteellisissä julkaisuissa ja kansainvälisissä kongresseissa.

Progres muuntaa esimerkiksi lehmän pötsin mikrobistoa tuottavampaan muotoon. Pötsimikrobit tuottavat enemmän propionihappoa, joka on tärkein verensokerin lähtöaine maksalle. Se vähentää myös ketoosista johtuvaa maidon rasvapitoisuuden nousua, hillitsee energiavajeen syvyyttä ja lehmän laihtumista alkulypsykaudella yhtä tehokkaasti kuin propyleeniglykoli.

Progresia käytetään tällä hetkellä lisäksi myös porsas-, emakko-, kalkkuna- ja broilerirehuissa sekä vasikoiden juomarehuissa.

Progres rehuinnovaatio valloittaa maailmaa

Progres vastaa maailmanlaajuiseen tarpeeseen korvata rehuantibiootit kotieläintuotannossa ja vähentää mikrobiresistenssin haittoja ihmisille. Progres on ainoa luontaisia resiinihappoja sisältävä rehuaine markkinoilla ja sille on myönnetty useita kansainvälisiä patentteja. Rehuteollisuuden tarvitsema lopullisen resiinihapon määrä on pieni, vain yksi tuhannesosa rehun kokonaismassasta. Progresin käyttäminen kotieläinten rehuissa ei siis aiheuta suurien massojen rahtaamista. Progresin lisääminen rehuihin valmistuksen yhteydessä onnistuu eri rehutehtaissa ja valmistuspaikoissa ympäri maailmaa.

Progresin testimarkkinointi ja asiakaskokeet aloitettiin rajatulla alueella Euroopassa vuoden 2015 lopussa. Vuonna 2017 Progres-rehuilla ruokittiin jo 400 miljoonaa broileria ja tuotteen markkina-aluetta laajennettiin muualle Eurooppaan sekä Kaakkois-Aasiaan.

Progres voitti Kemianteollisuuden innovaatiopalkinnon 2018. Lue lisää tästä.

Linkkeja uutisiin ja artikkeihin:

Huippuluokan innovaatiot käyttöön porsaiden ruokinnassa.
Progresin innovaatio valloittaa Hollannin vasikkakasvatusta.
Progres paransi kasvua ja rehun hyväksikäyttöä juottovasikoilla.
Progres rehuinnovaatio valloittaa Puolassa.
Progres® väläyttelee tehoa hapanpötsiä vastaan

Yhteydenotot:

Juhani Vuorenmaa, tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, Hankkija Oy
Puhelin 010 402 7185 tai sähköposti juhani.vuorenmaa(a)hankkija.fi

Artikkeli on julkaistu 14.6.2018

Vesiosaamisen kysyntä kasvaa maailmalla – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö liiketoiminnan kasvun avain Suomelle

Vettä kierrättävien ja säästävien ratkaisujen kysyntä kasvaa voimakkaasti ja ruuantuotanto lisääntyy vesialueilla. Suomi voi tarjota kilpailukykyisiä ratkaisuja maailman haasteisiin, kun julkinen ja yksityinen sektori tekevät tavoitteellista yhteistyötä. Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteet on määritelty laajassa yhteistyössä. Biotalous ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmä hyväksyi sinisen biotalouden tutkimusagendan 12. kesäkuuta.

Vesiosaamisen kysyntä kasvaa maailmalla – Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö liiketoiminnan kasvun avain SuomelleSinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisagendan painopisteet perustuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin vesi kytkeytyy vahvasti, ja joissa suomalaisilla yrityksillä on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Painopisteet ovat: 1) kestävä ruuantuotanto, 2) puhdas vesi ja sanitaatio, 3) edullinen ja puhdas energia, 4) monimuotoinen vesiympäristö, 5) ilmastonmuutoksen hillintä sekä 6) terveys ja hyvinvointi. Esimerkiksi puhdas vesi ja sanitaatio –teemassa tavoitteena on pitkällä aikavälillä löytää kilpailukykyisiä ratkaisuja, joilla lääkeainejäämät ja mikromuovit poistetaan jätevedestä. Lisäksi pyritään luomaan niin sanottu no water -sanitaatiokonsepti, joka mahdollistaa vesivessoista luopumisen. Lyhyellä aikajänteellä tavoitteena on kehittää muun muassa vettä säästäviä ja kierrättäviä teknologioita, jotta jätevettä syntyy vähemmän ja sitä voidaan käyttää uudelleen.

– Kun luonnonvaramme kytketään vesialan huippuosaamiseen ja teknologiaan, syntyy Suomeen ainutlaatuinen sinisen biotalouden kokonaisuus, jonka kansainvälisen liiketoiminnan potentiaali on valtava. Uudenlaisia yritysten ja julkisen sektorin testiympäristöjä on jo rakenteilla Mikkeliin, Varkauteen ja Laukaaseen. Mikkelissä luodaan kansainvälisesti kiinnostavaa veden käsittelyteknologiaa. Varkaudessa ja Laukaassa tähdätään puolestaan kalojen kiertovesikasvatuksen kehittämiseen, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Tehokas ja ilmastoystävällinen proteiinin tuotanto sekä vettä, energiaa ja ravinteita säästävät ja kierrättävät ratkaisut ovat tutkimusagendan painopisteitä. Panostamalla niiden tutkimus- ja kehitystyöhön vahvistamme Suomen asemaa kiertotalouden kärkimaana, toteaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Jotta liiketoiminta kasvaa, tarvitaan yritysten, tutkimuksen, koulutuksen ja hallinnon määrätietoista yhteistyötä ja monialaisia kehitysympäristöjä. Pitkällä aikavälillä vaikuttavuutta syntyy, kun kansallista tutkimusta ja julkisia hankintoja suunnataan tavoitteellisesti, vaikutetaan EU:n rahoitusohjelmien ja strategioiden sisältöön sekä kansainväliseen päätöksentekoon. Juuri nyt Suomi osallistuu EU:n tutkimuksen puiteohjelman valmisteluun ja EU:n biotalousstrategian uudistamiseen.

Suomessa on monissa maakunnissa panostettu sinisen biotalouden eri teemoihin. Maa- ja metsätalousministeriö on jo käynnistänyt hallituksen kärkihankerahoituksella kokeiluhankkeita, joilla vauhditetaan vesialan klustereiden kansainvälistymistä. Hankkeissa edistetään myös vesistömatkailun uusia liiketoimintamalleja ja vesistöissä olevien ravinteiden ja energian kestävää hyödyntämistä. Kevään rahoitushaku painottui digitalisaatioon.

Agenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Strategiaa ovat työstäneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy.

Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda (pdf) Agenda julkaistaan myöhemmin suomeksi ja ruotsiksi MMM:n julkaisusarjassa.

Lisätietoja:
ministeri Lepän erityisavustaja Teppo Säkkinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi
ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 202, etunimi.sukunimi@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiedote 12.6.2018

Antibioottien ja torjunta-aineiden vähäinen käyttö näkyvät tilastoissa – kansainvälinen vertailu osoittaa suomalaisen ruoantuotannon vahvuudet

Luonnonvarakeskuksen tilastovertailu kertoo suomalaisen ruoantuotannon sijoittumisesta kansainvälisessä vertailussa kymmenien tunnuslukujen valossa. Ruokafaktasivustolta löytyy tietoa elintarvikeryhmittäin esimerkiksi ruoan torjunta-aine- tai antibioottijäämistä ja tuotantotavoista. Suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi julkaistu sivusto voi tukea kotimaisilla ja kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla toimivia suomalaisyrityksiä nostamaan esiin tuotteidensa vahvuuksia.

Antibioottien ja torjunta-aineiden vähäinen käyttö näkyvät tilastoissa – kansainvälinen vertailu osoittaa suomalaisen ruoantuotannon vahvuudetLuonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttamalla ruokafaktasivustolla suomalaisen ruoantuotannon ja elintarvikkeiden laatua kuvaava tilastotieto on esitetty suhteessa muista, lähinnä Euroopan maista kerättyyn tilastotietoon. EU:n ja muiden Euroopan maiden elintarvikeketjuista on saatavilla runsaasti tilastotietoa, mutta vertailua vaikeuttaa tietojen sirpaleisuus ja vaihtelevat tilastointitavat. Palveluun tieto on nyt koottu yhteen ja helposti hyödynnettäväksi.

–  Ruokafaktasivusto on konkreettinen työkalu vientiponnistelujen tukemiseen ja suomalaisen ruoan arvostuksen vahvistamiseen. Tilastot osoittavat, kuinka pitkäjänteinen työ suomalaisen ruoan puhtauden puolesta on tuottanut kiistattomia tuloksia. Ruoan turvallisuus ei ole kansainvälisessä vertailussa itsestäänselvyys, vaan vaatii ruoantuottajiltamme osaamista ja lisätyötä sekä rahallista panostusta joka ikinen päivä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

–  Ruokafaktojen avulla voimme viestiä elintarvikkeidemme laadusta ja puhtaudesta myös kansainvälisillä kentillä, ja lunastaa puhtaiden tuotteiden ansaitseman lisäarvon. Hienoa, että tieto on nyt tarjolla myös englanniksi.

Ruokafaktasivusto on toteutettu osana hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa ruoan kauppatasetta.

Eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne tuo kilpailuedun vientimarkkinoilla

Todennettavissa olevia vahvuuksia löytyy monia, esimerkiksi antibioottien vähäinen käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä ja salmonellan lähes olematon esiintyminen. Molemmissa Suomi on Ruotsin rinnalla eurooppalaisessa tilastovertailussa omassa luokassaan. Myös esimerkiksi eläin- ja kasvitautien hyvä tilanne erottuu vertailussa. Kasvitautien vähäisen esiintymisen etuna on pienempi tarve käyttää kasvinsuojeluaineita kuin esimerkiksi suurissa eurooppalaisissa ruoantuottajamaissa. Tilastoista käy myös ilmi, että Suomessa on peräti maailman suurin sertifioitu luomukeruuala, 11,6 miljoonaa hehtaaria, joka vastaa 30 prosenttia maailman kaikesta luomukeruualasta.

Ruokafaktasivustoa varten tutkijat käyttivät lähteinä muun muassa EUROSTATin, EFSA:n ja OECD:n tilastoja. Tavoitteena oli kerätä vertailuun soveltuvaa tilastotietoa niistä tunnuksista, joiden arvioitiin tuovan esiin suomalaisen ruoantuotannon erityisiä vahvuuksia. Palvelusta löytyy tuoteryhmittäin tietoja esimerkiksi vierasainepitoisuuksista, tuotantoeläinten lääkitsemisestä ja tuotantotavoista. Kotimaan tilastotietoja ja asiantuntemusta saatiin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Luonnonvarakeskuksen lisäksi myös muilta tutkimuslaitoksilta ja viranomaistahoilta, yliopistoilta, järjestöiltä ja yrityksiltä.

Ruokafaktasivusto löytyy osoitteessa www.luke.fi/ruokafakta. Ruokafaktasivusto on tarkoitettu hyödynnettäväksi esimerkiksi kuluttajien tiedonlähteenä ja yritysten ja organisaatioiden viestinnän ja markkinoinnin taustatukena. Ruokafaktasivuston on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö.

Lisätietoja:
erikoistutkija Csaba Jansik, Luonnonvarakeskus, p. 0295326170, csaba.jansik(at)luke.fi
yksikönpäällikkö Anna-Leena Miettinen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 033 0812
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  8.6.2018 

Erätaloudella on tutkimuksen mukaan merkittävä taloudellinen vaikutus Suomelle

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti torstaina 24.5.2018 Erätalous yritystoimintana -seminaarin, jonka yhteydessä julkaistiin valtioneuvoston kanslian VNTeas-rahoituksella rahoitetun erätaloushankkeen raportti. Raportissa kuvataan erätalouteen eli vapaa-ajankalastukseen, metsästykseen ja suurpetojen kuvaustoimintaan liittyvän yritystoiminnan nykytilaa ja kehittämisedellytyksiä Suomessa. Tutkimushankkeen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ja sen vastuuministeriönä toimi maa- ja metsätalousministeriö.

– Tutkimushankkeen keskeisenä tavoitteena oli muodostaa ajantasainen ja kattava kuva erätalouden merkityksestä Suomelle, ja siinä onnistuttiin mainiosti, kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Hankkeen myötä saatu tarkka kuva alan tilasta ja kehittymisedellytyksistä muodostaa hänen mukaansa hyvän pohjan tulevien kehittämistoimien suuntaamiselle.

– Hankkeen tuloksia hyödynnetään maa- ja metsätalousministeriössä muun muassa kannanhoitosuunnitelmien ja kalatalous- ja riistaalan toimintastrategioiden valmistelussa, kertoo ministeriön luonnonvaraosaston osastopäällikkö Juha Niemelä. Esimerkiksi vapaa-ajan kalatalouden osalta tullaan käynnistämään oma erillinen strategiatyö aivan lähitulevaisuudessa.

Alalle ennustetaan jatkuvaa kasvua

Erätalouteen perustuvalla yritystoiminnalla on tutkimuksen mukaan merkittävä taloudellinen vaikutus Suomelle, ja ala on ollut viime vuodet jatkuvassa kasvussa. Maailmanlaajuisten megatrendien perusteella alan voidaan lisäksi ennakoida kasvavan myös tulevaisuudessa.

Yksinomaan erämatkailussa toimii Manner-Suomessa lähes 800 yritystä, jotka työllistävät välittömästi lähes 1 500 henkilöä. Erätalousyritysten välilliset vaikutukset toimintaympäristöönsä ovat lisäksi merkittävät. Erätalouden merkitys korostuu erityisesti harvaan asutuilla seuduilla, joilla uusien työpaikkojen synnyttäminen on muuten haastavaa.

Eränkäyntiin ja luontoon liikeideansa pohjaavien yritysten kannattaisi tutkimuksen mukaan nostaa tarjoamiensa palvelujen ja tuotteiden jalostusastetta ja panostaa samalla vientiin ja ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseen Suomeen. Samanaikaisesti meidän tulee yhdessä huolehtia erätalouden perusresurssista eli elinvoimaisista ja kestävistä kala- ja riistakannoista ja Suomen vesistöjen ja metsien tilasta.

Lisätietoja:

Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 404, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Tutkija Mari Pohja-Mykrä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, p. 041 550 8442, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedote  24.5.2018

Ministeri Leppä: Saaristo- ja vesistömatkailua tuettava kansallisella ympäristölaatumerkillä

Ympäristö- ja luontoarvojen merkityksen kasvua voidaan hyödyntää nykyistä enemmän Suomeen suuntautuvassa matkailussa, katsoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Ministeri Leppä esittää, että Suomessa käynnistetään erityisesti pienille ja keskisuurille matkailuyrityksille kohdistetun ympäristölaatumerkin suunnittelu. Sen tulisi olla kustannuksiltaan niin edullinen, että pienetkin kriteerit täyttävät yritykset voivat ottaa sen käyttöön. Useimmissa Euroopan maissa tällaisen kansallisen merkin näkyvän esille tuomisen  on havaittu tukevan matkailun kehitystä.

Saaristoasiain neuvottelukunnan puheenjohtajan, kansanedustaja Hanna Kososen mukaan mahdolliset Brexitistä aiheutuvat leikkaukset EU-rahoitukseen on hoidettava tasapuolisuusperiaatteella siten, että saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun kehitysedellytykset turvataan uudella vuonna 2021 alkavalla EU-ohjelmakaudella.

Leppä ja Kosonen puhuivat Saaristoasiain neuvottelukunnan teettämän Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailun hyvät tuotteet- hankkeen raportin julkistustilaisuudessa 22. toukokuuta Säätytalolla.

Hankkeen raportti sisältää 80 hyvää tuotetta ja 16 hyvää toimintatapaa Suomesta ja ulkomailta. Niistä voidaan ottaa oppia vesistömatkailun kehittämiseen yritys- ja aluetasolla. Hankkeen konsultteina toimivat Hannu Komu Onvisio Consulting- ja Sari Selkälä Caprice Consulting –yrityksistä.

Saaristo-, rannikko- ja vesistöatkailun hyvät tuotteet -hankkeen raportti (linkki)

Lisätietoja:
Konsultti Hannu Komu, Onvisio, puh. 0400 615756, hannu.komu@onvisio.fi;

Saaristoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri, Jorma Leppänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0400 744 900, jorma.leppanen@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 22.6.2018.

Neljälle yritykselle energiatukea uusiutuvien polttoaineiden kuivauksen energiatehokkuushankkeille

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 21.5.2018 tehdyillä päätöksillä Junnikkala Oy:lle, Keitele Timber Oy:lle, Keitele Energy Oy:lle ja Kuhmon Lämpö Oy:lle yhteensä 3,2 miljoonaa euroa energiatukea. Tarkoituksena on käynnistää yritysten sahalaitosten yhteyteen yli 20 miljoonan euron investoinnit savukaasupesureihin lämmöntalteenotolla ja viirakuivureihin.

Hankkeiden tavoitteena on pilotoida lämmöntalteenotto-viirakuivurikokonaisuutta sahojen yhteyteen. Viirakuivurin tarkoituksena on kuivata sahanpurua ja kuorta. Uutta hankkeessa on erityisesti mahdollisuus hyödyntää erittäin alhaista ylijäämälämpöä kuivauksessa joustavasti eri tarkoituksiin ja erilaisille polttoaineille.

– Toteutuessaan nämä hankkeet parantavat uusiutuvan energian tuotannon energiatehokkuutta ja nostavat sahoilla syntyvien sivutuotteiden jalostusarvoa. Kuivaus mahdollistaa myös pellettien valmistamisen sahanpurusta. Kuivaamalla polttoainetta voidaan myös vähentää polttoaineen kuljetustarvetta noin kolmanneksella ja siten vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä, toteaa asunto- energia ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Kuivattavien polttoaineiden energiasisältö olisi yhteensä noin 870 GWh vuodessa.

Energiatukea myönnetään erityisesti uuden energiateknologian hankkeisiin

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tälle vuodelle käytettävissä 55 miljoonan euron valtuus energiatukiin, joita voidaan myöntää erityisesti uutta energiateknologisia ratkaisuja sisältäviin hankkeisiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaan energiatukea kohdistetaan vuosina 2018–2022 entistä enemmän näihin hankkeisiin. Tuen avulla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta.

Vuodelle 2018 energiatukeen hallitus on myöntänyt 20 miljoonan euron lisävaltuuden, jolla voidaan edistää erityisesti uuden energiateknologian ratkaisuja muun muassa biokaasun liikennekäyttöön, aurinkosähköön ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuihin liittyen.

Lisätiedot:
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
erityisasiantuntija Pekka Kärpänen, TEM, puh. 029 504 7882

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  21.5.2018

Älyteknologia tehostaa kerrosviljelyä Robben pikku puutarhan kasvihuoneissa

Robben pikku puutarha on älyteknologiaa hyödyntävän kasvihuone- ja kerrosviljelyn suomalainen uranuurtaja. Lapinjärvella kasvatetaan yrttejä ja salaattiversoja energiaa säästäen. Samalla teknologiajätti Fujitsu testaa ja kehittää puutarhassa pilvipalvelujärjestelmäänsä, jonka avulla tuotantoa voidaan ohjata täysin mobiilisti. Muu huipputeknologia on suomalaista osaamista.

Pitkän, pimeän ja kylmän talven takia Suomi on houkutteleva paikka kehittää energiapihiä ja automatisoitua kerrosviljelyä. Resurssitehokkuus ja energian säästö mahdollistavat taloudellisesti kannattavan kasvituotannon.

Kerros- eli vertikaaliviljelyssä kasvatustila saadaan hyödynnettyä lattiasta kattoon. Kasvuolosuhteet optimoiva älyteknologia ja suljettu kasvuympäristö mahdollistavat veden ja energian säästön ja herkullisen sadon ilman torjunta-aineita. Esimerkiksi säästö vedenkulutuksessa voi olla noin 60–80 % ja energiankulutuksessa noin puolet tavanomaiseen kasvihuonetuotantoon verrattuna.

Puhtaita ja maukkaita yrttejä tehokkaasti kerrosviljelyllä

Suomalainen kerrosviljelyn pioneeri löytyy Uudenmaan Lapinjärveltä. Robben pikku puutarhan perustaja teki ensimmäiset kerrosviljelmän hahmotelmat jo vuonna 2010. Kuusi vuotta myöhemmin kasvihuoneviljelyn valaistuksen, viilennyksen ja kosteuden poiston automaatiotekniikkaa oli saatu kehitettyä siinä määrin, että kerrosviljely alkoi näyttää toimivalta ratkaisulta. Ensimmäinen kerrosviljelykokeilu tehtiin kesällä 2017.

Salaattiversoja ja yrttejä tuottavan Robben pikku puutarhan kerrosviljelykokeilun tavoitteena oli tuolloin ensisijaisesti tehokkuuden parantaminen. Kerrosviljelyn lisäämän viljelyalan lisäksi yrtit valmistuvat noin viikkoa lyhemmässä ajassa tavalliseen kasvihuoneeseen verrattuna. Kokeiluviljelmillä onkin parhaimmillaan saavutettu jopa neljänkymmenen prosentin tuotannon kasvu suljetussa viljelmässä. Hieman yllätyksenä kuitenkin myös yrttien maku on parantui.

Koeviljelmän suljettu kasvatustila ja automaatiojärjestelmät tekevät kasvuolosuhteiden optimoinnista ja säätämisestä aiempaa helpompaa. Suljetussa tilassa ei myöskään tarvita torjunta-aineita.

Yhteistyöhön teknologiajätti Fujitsun kanssa

Ruoantuotannon uudet menetelmät ja niiden kehittäminen kiinnostavat maailmanlaajuisesti. Tästä hyvänä esimerkkinä on Robben pikku puutarhan ja japanilaisen teknologiajätti Fujitsun solmima kahden miljoonan euron arvoinen yhteistyösopimus, jonka tarkoituksena on kehittää edelleen kasvihuoneviljelyn tehokkuutta.

Fujitsu tuo testialustana toimivaan uuden ajan kasvihuoneeseen informaatio- ja pilvipalveluosaamista, kuten sensori- ja etäseurantateknologiaa. Fujitsun Akisai-pilvialusta on kehitetty erityisesti viljelytietojen keräämiseen ja datan analysointiin. Pilvipalvelut mahdollistavat kasvihuoneiden jatkuvan seurannan ja niiden ohjaamisen langattomasti mobiililaitteilla. Jatkuvasti kerättävän tiedon avulla voidaan optimoida kasvuolosuhteet sadontuotannon kasvattamiseksi. Kasvihuoneen muu teknologia, kuten vesiviilennetty LED-valaistus ja lämmönsäätelyteknologia, ovat kotimaista huippuosaamista, jotka kiinnostivat Fujitsua.

Kasvava tuotantoala vastaa yrttien kulutuksen kasvuun

Yrttien kulutus on kasvanut Suomessa merkittävästi. Suosituimpien yrttien joukossa ovat tilli, basilika ja persilja. Etenkin juhlapyhät näkyvät menekissä. Robben pikku puutarha tuottaa vuosittain noin neljä miljoonaa salaatti- ja yrttiruukkua.  Suurin osa yrteistä ja salaateista menee lähiruokana Uudellamaalla ruokailevien suihin ja noin 5 prosenttia vientinä Ruotsiin.

Eurooppalaisittain ainutlaatuisen teknologiayhteistyön myötä puutarhan toiminta laajenee kesällä 2018. Uuden automatisoidun kerrosviljelykasvihuoneen ylin kasvualusta nousee kuuden metrin korkeuteen ja kerrosviljelyssä oleva pinta-ala lisääntyy viidestä sadasta 4900 neliömetriin. Kokonaistuotantopinta-ala puutarhalla nousee investoinnin myötä 1,5 hehtaariin.

Lisää Robben pikku puutarhasta: Robbes.fi, Facebook

Lisätietoja ja yhteydenotot:

Toimitusjohtaja Robert Jordas, Robbes Lilla Trädgård

robert.jordas(@)robbes.fi

Artikkeli on julkaistu 18.5.2018

 

Onko laadukas talousvesi itsestäänselvä raaka-aine?

Suomi on tuhansien järvien maa, jonka runsaista ja puhtaista vesivaroista saa olla ylpeä. Kukapa ei olisi kuullut tällaisia toteamuksia keskusteluissa, jotka koskevat vettä ja sen merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle. Vaikka tässä väitteessä on totuuden siemen, johtaa se myös helposti käsitykseen vedestä itsestäänselvyytenä.

Suomen ympäristökeskuksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa selvityksessä ilmeni, että esimerkiksi elintarviketeollisuudessa käytetyn veden laatuun liittyvät auditoinnit ovat vielä harvinaisuus, vaikka muiden keskeisten raaka-aineiden osalta niitä on tehty jo pitkään. Haastattelututkimuksessa ilmeni myös, että juuri korkealaatuinen talousvesi on myös edellytys poikkeuksellisen korkealaatuisille elintarvikkeille – seikka, jota ymmärretään ja hyödynnetään toistaiseksi puutteellisesti esimerkiksi tuotteiden markkinoinnissa.

Haastatteluvastausten mukaan elintarviketeollisuuden ja vesihuollon yhteistyön kehitys on toimijoiden mukaan ollut suotuisaa. Merkittävimmät kehitystarpeet liittyvät häiriötilanteista, kuten putkirikoista, tiedottamisen ripeyteen. Vastuu ei kuitenkaan ole yksin vesihuoltolaitoksella – myös asiakkaiden on pidettävä huolta yhteystietojensa ajantasaisuudesta.

Vesitilinpito on työkalu, jolla veden merkitys kansantaloudelle voidaan tehdä näkyväksi ja mahdollistaa veden käyttöön liittyvät taloudelliset tarkastelut. Olin hiljattain toteuttamassa Suomen kansantalouden vesitilinpitoa. Siinä laadittiin tarkka kuva peräti 195 toimialan – uusi maailmanennätys sarallaan – vedenotosta ja –käytöstä. Vesitilinpito toimii lähtömateriaalina, kun haluamme tietää, miten tehokkaasti eri toimialat käyttävät vettä ja kuinka paljon vettä käytetään eri hyödykkeiden valmistamiseen huomioiden valmistuksen koko elinkaari raaka-aine- ja välituotekäyttöineen. Suomessa sellun ja paperin valmistus on selvästi vesi-intensiivisin toimiala Suomessa. Sen sijaan kotimaisen elintarviketuotannon osuus on vain joitakin prosentteja, kun se maailmanlaajuisesti tarkasteltuna on keinokastelun vuoksi jopa noin 70 prosenttia.

Kirjoittaja Jani Salminen toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksessa.

Yhteydenotot: jani.salminen(@)ymparisto.fi

Veden kulku aina raakavedestä elintarviketeollisuuteen. (Kuva: Esiselvitys yhdyskuntien ja ruoantuotannon veden käytön riskien hallinnasta ja mahdollisuuksista -raportista)

Lisätietoja:
Meriläinen P., Salminen J., Britschgi R., Nystén T, Pitkänen T. (2017) Esiselvitys yhdyskuntien ja ruoantuotannon veden käytön riskien hallinnasta ja mahdollisuuksista
Salminen J., Tikkanen S., Koskiaho J. (toim.) (2017) Kohti vesiviisasta kiertotaloutta.

Kirjoitus on julkaistu 11.5.2018

Vaikuta muovitiekartan valmisteluun – kerro, mitä tehdä muoville

Ympäristöministeriö on avannut verkkoalustan, jonka kautta saa ehdottaa ratkaisuja muoveihin liittyviin haasteisiin sekä osallistua muovitiekartan valmisteluun. Ideointialusta on avoinna 28.5. asti.

Miten vähennetään pakkauksia tai lisätään muoveja korvaavia materiaaleja? Miten kiritetään kertakäyttöisistä muovituotteista luopumista ja pidennetään tuotteiden käyttöikää? Millaisia ratkaisuja tarvitaan keräys- ja kierrätysteknologioiden kehittämiseksi? Miten vastataan muovin globaaleihin haasteisiin ja hyödynnetään mahdollisuudet? Verkkoalustalla voi esittää muovitiekarttaan omia ideoita ratkaisuista ja toimista sekä kommentoida muiden ideoita. Ideointiin osallistuminen vaatii kirjautumisen joko yleisimpien sosiaalisen median kanavien kautta tai rekisteröitymällä verkkoalustan sivulla.

Muovitiekartan valmistelusta vastaava yhteistyöryhmä jatkokehittää ideoita muovitiekartan työstämiseksi edelleen. Tiekartta valmistuu syyskuussa 2018.

Muovitiekartassa esitetään lyhyen ja pitkän aikavälin toimia, joilla Suomi voi vähentää muovijätteen ja -roskan aiheuttamia haittoja, tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä edistää parempaa tuotesuunnittelua; vauhdittaa uusia kiertotalouden innovaatioita ja investointeja sekä vähentää riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.

Osallistu muovikarttatyöhön

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies, Merja Saarnilehto, p. 02952 50259, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 8.5.2018

Varkauden kalankasvattamo lisää kotimaisen kalan saatavuutta ja kala-alan osaamista

Varkauden Finnforelin kalankasvattamo on ylivoimaisesti suurin kalanviljely-yksikkö Manner-Suomessa. Se lisää lähes kymmenellä prosentilla kotimaisen kirjolohen tuotantoa. Varkauden kalankasvattamossa, joka vihittiin käyttöön 3. toukokuuta, tutkijat ja yritykset tekevät yhteistyötä. Kumppanuuden ansiosta tutkimusta päästään harjoittamaan tuotantomittakaavan toiminnassa, mikä vahvistaa kotimaisen kalatalouden kilpailukykyä.

–  Finnforelin moderni kiertovesitekniikkaan perustuva laitos on yksityisen ja julkisen sektorin tavoitteellisen ja pitkäjänteisen yhteistyön tulos. Yrityksen ainutlaatuinen toimintakonsepti mahdollistaa koko tuotantoketjun mätijyvästä aina kaupan hyllylle sekä myös laajan teknologiakehityksen, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä Varkaudessa 3. toukokuuta.

Luonnonvarakeskuksen pitkäjänteinen tutkimustyö kiertovesiteknologian kehittämiseksi on osaltaan mahdollistanut hankkeen toteutumisen. Vettä ja ravinteita säästävä kiertovesikasvatus on potentiaalisin tapa tuottaa sisämaassa ruokakalaa suuressa mittakaavassa ympäristöystävällisesti.

– Tehokkaalle ja ilmastoystävälliselle proteiinin tuotannolle on kasvava kysyntä maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on, että kalatalous tuottaisi jatkossa Suomen taloudelle paljon nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa, myös vientituloja. Varkauden kalankasvatuslaitos on yksi tärkeä etappi tässä kehityksessä, ministeri Leppä sanoi.

Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt Finnforelille 3,9 miljoonaa euroa kalankasvatuksessa tarvittavaan kiertovesitekniikkaan, perkaus- ja jalostuslinjastoon sekä aurinkovoimalaan sekä Keski-Savon Teollisuuskylälle 1,8 miljoonaa euroa hallin rakentamiseen. Tämä 5,7 miljoonaa euron rahoitus tulee Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 16,9 miljoonaa euroa.

Sininen biotalous on yksi hallituksen kärkihankkeista. Maa- ja metsätalousministeriössä viimeistellään sinisen biotalouden kansallista tutkimusagendaa. Tavoitteena on löytää liiketoiminta-alueita, jossa suomalaisilla yrityksillä ja osaamisella on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

Kalanviljely asemoituu ympäristö- ja resurssitehokkaana elinkeinotoimintana sinisen biotalouden ytimeen. Kärkihankkeessa investoidaan muun muassa Luonnonvarakeskuksen Laukaan yksikköön ympäristötehokkaan kiertovesiteknologian kokeiluympäristö yritysten ja tutkimuksen käyttöön.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Risto Lahti, ministerin erityisavustaja, p. 050 565 0424
Timo Halonen, neuvotteleva virkamies, p. 0295 162 411

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 3.5.2018

Eskimon paperinen paistopussi vaihtoehdoksi muovisille pusseille

Muovin käytön vähentäminen kotona helpottui taas, kun Eskimo toi markkinoille paperisen paistopussin uunikäyttöön.

Eskimo on lanseerannut ensimmäisenä valmistajana Suomessa biopohjaisen, täysin paperisen paistopussin kaikkeen ruoanlaittoon. Eskimon tuote korvaa perinteiset muoviset paistopussit ja vähentää osaltaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Kotimainen ja vastuullinen paistoapu

Eskimo Eko paistopussilla voi hauduttaa, höyryttää ja paistaa – se soveltuu kaikkeen ruuanlaittoon. Eskimo Eko paistopusseja on kahta kokoa. S-pussi sopii esimerkiksi kasvisten, pienten lihapalojen ja annoskalapalojen kypsentämiseen. Isossa L-pussissa voi paistaa esimerkiksi joulukinkun, kokonaiset kalat ja vaikka höyrysämpylät. Tuotteen lämmönkesto on max. 220 astetta. Tuotteen käytön yhteydessä täytyy huolehtia, ettei se osu uunin vastuksiin tai seiniin.

Eskimo Eko paperiset paistopussit ovat Joutsenmerkittyjä ja Suomessa valmistettuja Avainlippu-tuotteita. Biohajoava paistopussi on valmistettu FSC-sertifioidusta ja täysin kloorivapaasta TCF-paperista. Valitsemalla FSC-merkityn tuotteen kuluttaja voi olla varma, että tuotteen puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Eskimo-kuluttajatuotteiden valikoimista löytyy useita muitakin ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia tuotteita. Eskimon kahvinsuodattimet eivät sisällä mikromuoveja ja niille onkin myönnetty Joutsenmerkki.

Kahvinsuodattimet, paistopussit, siivousliinat ja leivinpaperit valmistuvat tehtaalla Rauman Lapissa, jossa noin 60 ammattilaista työskentelee parhaiden makujen puolesta.

Lisätietoja:
Eskimo Eko paistopussi
Fredman Group

Artikkelin kirjoittaja Marju Vroman toimii Fredman-konsernin vastuullisuuspäällikkönä. Hänen toimialueelleen kuuluvat myös tuoteturvallisuus-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatunäkökulmat.

Yhteydenotot: Puhelin 050 4645223, sähköposti marju.vroman(@)fredmangroup.com

Eskimo-brändi on osa Fredman Groupia, joka on suomalaisten Fredmanin veljesten omistama perheyritys. Konserniin kuuluu ammattikeittiöitä palveleva Fredman Professional Kitchen Oy sekä tehtaan operatiiviset toiminnot, ja Eskimo-brändin käsittävä Fredman Operations Oy. Konsernin pääkonttori on Espoon Perkkaalla.

Julkaistu 24.4.2018

Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Mädätetyn lannan tehokas erottelu lannoitejakeiksi tehostaa lannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä, kun typpi ja fosfori voidaan sijoittaa paremmin niille pelloille missä niitä eniten tarvitaan.

Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 20 henkilötyövuotta ja sen seurauksena syntyisi 2-4 uutta suoraa työpaikkaa.

Valiolla ei vielä ole investointipäätöstä. Tekninen ja kaupallinen suunnittelu sekä muun muassa ympäristölupaprosessi vielä jatkuvat.

Energiatukea myönnetään erityisesti uuden energiateknologian hankkeisiin

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tälle vuodelle käytettävissä 55 miljoonan euron valtuus energiatukiin, joita voidaan myöntää erityisesti uutta energiateknologisia ratkaisuja sisältäviin hankkeisiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaan energiatukea kohdistetaan vuosina 2018–2022 entistä enemmän näihin hankkeisiin. Tuen avulla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta.

Vuodelle 2018 energiatukeen hallitus on myöntänyt 20 miljoonan euron lisävaltuuden, jolla voidaan edistää erityisesti uuden energiateknologian ratkaisuja muun muassa biokaasun liikennekäyttöön, aurinkosähköön ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuihin liittyen.

Lisätiedot:
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.4.2018

Maatilojen yrittäjät innostuneita liikennebiokaasusta – biokaasulla kulkevien ajoneuvojen vähyys pullonkaulana

Maa- ja metsätalousministeriö on selvittänyt maatilojen mahdollisuuksia toimia liikennebiokaasun tuottajina ja myyjinä. Biokaasun tuotanto ja jakelu kiinnostavat yrittäjiä, mutta muun muassa kaasuajoneuvojen vähäinen määrä hidastaa biokaasun käytön lisääntymistä. Selvitys antaa lukuisia ehdotuksia etenkin pieniin biokaasulaitoksiin kohdistuvan byrokratian purkamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

Kuva: Lasse Lecklin, maaseutuverkosto

Tarkastelussa oli erityisesti liikenteessä ja maatilojen työkoneissa käytettävän biokaasun tuotanto ja biokaasulaitokset, joissa raaka-aineena käytetään maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvää biomassaa.

– Selvityksestä ilmenee, että maatilojen yrittäjät ja muut biokaasualan toimijat ovat innostuneita liikennebiokaasusta uutena tuotantosuuntana ja keinona lisätä energiaomavaraisuutta. Samalla kävi kuitenkin selväksi, että rahoitus- ja lupaprosesseja on vielä parannettava. Viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä toimijoiden suuntaan tulee lisätä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Biokaasumarkkinoiden laajentumisen esteenä näyttäisi olevan kaasua käyttävien ajoneuvojen vähäinen määrä. Jo valmistuneiden ja tulevien laitosten toimintaedellytyksiä tulisikin edelleen vahvistaa toimilla, jotka lisäävät biokaasulla kulkevien ajoneuvojen ja työkoneiden määrää, toteaa selvityksen toteuttanut biokaasualan asiantuntija Erkki Rautio.

Liikenne- ja työkonebiokaasun yleistymiselle on Suomessa hyvät lähtökohdat. Mädätykseen soveltuvia biomassoja on runsaasti tarjolla eri puolilla maata ja suurin potentiaali on maatalouden biomassoissa ja jätepohjaisissa sivuvirroissa.

Selvitys toteutettiin haastattelemalla liikennebiokaasun tuotantolaitoksen rakentamisen hiljattain aloittaneita yrittäjiä sekä muita biokaasualan asiantuntijoita.  Haastatteluissa käytiin läpi laitoksen perustamista sekä biokaasun tuotantoa ja jakelua niin luvituksen, rahoituksen, riskienarvioinnin kuin maantieteellisen sijainnin osalta. Tietoa ja näkemyksiä kerättiin muun muassa hyvistä toimintatavoista ja liikennebiokaasua koskevien hankkeiden pullonkauloista.

Selvitys täydentää hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta, jossa edistetään muun muassa biokaasutuksessa syntyvän mädätysjäännöksen käyttöä lannoitteena.  Selvitys  tukee myös kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on maatalouden biomassojen biokaasupotentiaalin nykyistä parempi hyödyntäminen. Hallitus edistää liikennebiokaasun käyttöä muun muassa kannustamalla henkilöautojen ja traktoreiden muuttamista kaasukäyttöisiksi. Maa- ja metsätalousministeriössä on lisäksi nostettu maatilojen biokaasulaitosten investointitukien tasoa. Biokaasun jakeluverkko Suomessa laajenee ja liikennekäyttö on kasvussa. Esimerkiksi kaasukäyttöisiä henkilöautoja on alkuvuoden 2018 aikana ensirekisteröity 295, kun vuoden 2016 kokonaismäärä oli 165 autoa.

Selvitys: Biokaasua tankkiin – selvitys maatalouden liikennebiokaasun tuotannosta ja jakelusta PDF 824kB

Lisätietoja:
Risto Lahti, ministeri Jari Lepän erityisavustaja, p. 050 565 0424, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Veli-Pekka Reskola, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erkki Rautio, selvityksen toteuttaja, p. 040 541 2131

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  23.4.2018

Suomi ja Ruotsi vahvistavat metsäyhteistyötä – Nyt kehitetään yhdessä kestäviä biopohjaisia ratkaisuja

Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht kertoivat maiden välisen biotalousyhteistyön syventämisestä konferenssissa, joka pidettiin Espoossa 17.-18.4.2018. VTT:n ja ruotsalaisen RISE:n välisen aiesopimuksen mukaan yhteistyötä vahvistetaan aloilla, jotka koskevat biojalostamoita, biomateriaaleja ja lämpökemiaa sekä biotaloutta ja digitaalisia ratkaisuja.

– Uusien innovaatioiden synnyttämiseen saadaan merkittävästi lisää tehoa, kun tuodaan yhteen Suomen ja Ruotsin parhaat osaajat ja annetaan heille ratkaistavaksi kunnianhimoisia haasteita, kuten muovin korvaaminen. Tämä edellyttää riittäviä rahallisia panostuksia kummaltakin maalta sekä yksityiseltä sektorilta. Suomi ehdottaakin yhteisen innovaatio-ohjelman käynnistämistä 2019 alkaen. Ohjelman kesto olisi viisi vuotta ja kokonaislaajuus 150 miljoonaa euroa, ehdotti Jari Leppä.

– Ruotsi ja Suomi ovat tehneet yhteistyötä jo aikaisemminkin biotalouden kehittämiseksi, muun muassa näillä aloilla: puurakentaminen, kansalliset metsäohjelmat, vesiviljely, osaamisen varmistaminen ja EU:n metsäasiat. Tänään otimme jälleen yhden askeleen eteenpäin kohti syvempää yhteistyötä, maaseutuministeri Sven-Erik Bucht sanoo.

VTT ja RISE Research Institutes of Sweden ovat valinneet yhteiset painopisteet, joilla metsäbiomassan käyttöä kehitetään:

  • Digitaaliset ratkaisut biopohjaisten tuotteiden jäljittämiseksi
  • Toisen sukupolven biopolttoaineet
  • Kierrätettävät biopohjaiset ja biohajoavat materiaalit
  • Kehittyneet biopohjaiset materiaalit esimerkiksi energian varastointiin
  • Biojalostamoiden sivuvirtojen proteiinit

VTT ja RISE selvittävät myös mahdollisuuksia aloittaa tutkijoiden vaihto-ohjelma, jakaa tutkimusinfrastruktuureja ja laatia yhteinen kertomus tulevaisuuden metsäbiotaloudesta.

Suomessa ja Ruotsissa perinteinen metsäteollisuus on muuttamassa suuntaan kohti uusia biojalostamoita. Molemmat maat ovat siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa fossiilipohjaisia tuotteita korvataan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla tuotteilla.

Maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä metsäkonferenssissa tiivistettiin yhteistyötä niin innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa kuin metsäpolitiikassa. Tapahtuman ilmapiiri oli innostunut ja konferenssiin osallistuneet lähes sata metsäalan edustajaa pitivät yhteistyön tiivistämistä entistä tärkeämpänä. Seuraavan kerran tapaaminen järjestetään Ruotsin Lundissa.

Forest Friends Forever -konferenssin ohjelma

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Risto Lahti, ministeri Lepän erityisavustaja, p. 050 565 0424
Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, p. 029 516 2429
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018

Suomi ja Ruotsi yhdistävät voimansa elintarvikeviennin edistämiseksi

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet historiallisen askeleen elintarvikeviennin yhteistyön laajentamiseksi. Viranomaistoimijoiden ja vienninedistämisorganisaatioiden yhteistyö tukee molempien maiden tavoitetta lisätä merkittävästi elintarvikevientiä ja viennin avautumista uusille markkinoille sekä parantaa Suomen ja Ruotsin kilpailuasemia suhteessa eurooppalaisiin naapurimaihinsa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht julkistivat elintarvikeviennin yhteistyösuunnitelman Hanasaaressa Espoossa keskiviikkona 18.4.2018.

– Tätä yhteistyösuunnitelmaa laadittaessa olemme pyrkineet tunnistamaan niitä yhteisiä vahvuuksiamme, joilla voimme erottautua eduksemme maailman elintarvike- ja juomamarkkinoilla. Maidemme elintarvike- ja kuluttajaturvallisuus on erinomaista tasoa. Me jaamme saman hyvän eläin- ja kasvitautilanteen, kuten myös arvot erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja mikrobilääkkeiden vähäisen käytön osalta, korosti ministeri Leppä julkaisutilaisuudessa.

Maita yhdistävät myös puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, luonnontuotteiden hyödyntäminen sekä elintarvikkeiden korkea innovaatioaste. Yhteistyö mustikka- ja puolukkatuotteiden viennin helpottamiseksi Kiinaan on yksi ensimmäisistä avauksista.

– Maailman mittakaavassa molemmat maat ovat elintarvikemarkkinoilla pieniä tekijöitä ja menestymisemme mahdollisuudet kasvumarkkinoilla perustuvat elintarvikkeiden korkeaan laatuun, luotettavuuteen ja eettisyyteen. Yhteistyön kautta maat voivat hyödyntää toistensa osaamista ja verkostoja ja erottua paremmin joukosta, kertoo eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Julkiset toimijat ja yritykset työskentelevät rinnakkain

– Suomi on satsannut viime vuosina voimakkaasti vienninedistämiseen. Suunnitelma Suomen ja Ruotsin vienninedistämisyhteistyöstä avaa uusia mahdollisuuksia toimia yhdessä uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi ja vientimäärien kasvattamiseksi, iloitsi ministeri Leppä puheessaan.

Suomessa elintarvikevientiä edistetään Business Finlandin Food from Finland -ohjelman, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vientitiimin ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöllä. Jatkossa Suomen ja Ruotsin vienninedistämistahot kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoja ja kokemuksia sekä päättämään yhteisistä toimenpiteistä.

Vuonna 2018 Suomen ja Ruotsin vienninedistämisorganisaatioiden on tarkoitus muun muassa lanseerata yhteinen, sisäänostajille suunnattu Nordic Food Business Days -tapahtuma Hongkongissa. Yhteistyömahdollisuuksia etsitään myös logistiikassa, esimerkiksi yhteisten konttikuljetusten muodossa. Uusien markkinoiden löytämiseksi kartoitetaan mahdollisuuksia yhteisen verkkokaupparatkaisun luomiseksi suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten tarpeisiin. Luvassa on myös vientilupia valmistelevien viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen siirtämistä puolin ja toisin.

Suunnitelma yhteistyöstä (pdf). PDF 266kB 

Lisätietoja:
eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 731 2260, hentriikka.kontio(at)mmm.fi
erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424
elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang, Food from Finland, Business Finland, p. 040 024 3076, esa.wrang(at)businessfinland.fi
yksikönjohtaja Thimjos Ninios, Elintarviketurvallisuusvirasto/ Evira Export, p. 040 194 2446, thimjos.ninios(at)evira.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018 

Tutkimuksen ja osaamisen vahvistamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle

Think global, act local! Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon muodoissa, teollisuuden prosesseissa sekä monessa maapallon kestävyyshaasteessa. Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen pakottavat etsimään uusia ratkaisuja nopeasti kasvavaan veden, ruoan ja energian tarpeeseen. On myös muistettava, että meri- ja järvimaisemalla on suuri merkitys meille suomalaisille ja luo loistavia mahdollisuuksia myös matkailu- ja hoivaelinkeinoille.

Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt panostaa sinisen biotalouden vauhdittamiseen. Tavoitteena on, että sininen biotalous on Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta ja osaamista tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Nyt lausunnolla olevan tutkimus- ja osaamisagendan lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen. Mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan akuuttien, kansallisten ongelmien ratkaisemiseksi? Ja pidemmällä aikajänteellä mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan, jotta ollaan mukana globaalisti nousevissa teemoissa, jotka luovat tulevaisuuden mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle ja vahvistavat suomalaista osaamispohjaa?

Kestävä ruuantuotanto

YK:n tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää alkutuotantoa. Ruuan tarve lisääntyy 50 % vuoteen 2030 mennessä. On löydettävä uusia, tehokkaampia ruuan ja proteiinin tuotannon tapoja ja tuotantoalueita. Kasvava kiinnostus kohdistuu meri- ja vesialueiden parempaan hyödyntämiseen. Kalankasvatus on erittäin tehokas tapa tuottaa ruokaa.

Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio, mutta silti haasteena on sekä kotimaisen kalan saatavuus että alhainen jalostusaste. Tutkimuksen ja osaamisen painopisteiksi nousivat mm. kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen, vesiviljelytuotannon kasvattaminen kestävästi sekä tuotteiden ja tuotannon arvon kasvattaminen. Nousevina mahdollisuuksina nähtiin levien ja kasvibiomassojen jalostaminen rehuksi ja proteiiniksi, kalavarojen kasvattaminen sekä teknologiset innovaatiot.

Puhdas vesi ja sanitaatio

YK:n tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Makean veden tarve lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä. Vesivarojen hallinta ja veden käytön tehokkuus korostuvat.

Lyhyen ajan painopisteiksi nousivat mm. vettä säästävät ja kierrättävät teknologiat ja ratkaisut, vesihuollon kokonaisratkaisut sekä vesi-infrastruktuurin älykäs saneeraus. Digitalisaatiolla on kasvava rooli. Tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin etenkin haitallisten aineiden poistamisessa (ml. mikromuovit), ”NoWater”- sanitaatiokonseptien kehittämisessä sekä maapallon makeavesivarojen muutosten mallintamisessa.

Edullista ja puhdasta energiaa

YK:n tavoitteena on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Energiatarpeen ennustetaan lisääntyvän 45 % vuoteen 2030 mennessä.

Suomessakin on mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian kehittämisessä rannikon ja meren hyödyntämiseksi energiatuotannon alustana ja lähteenä, rannikon tuulipuistojen ja kalankasvatuksen yhdistämisessä sekä vesivoiman ekologisen kestävyyden parantamisessa. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin mm. mikrolevien hyödyntäminen nopeasti uusiutuvina biopolttoaineen raaka-aineina. Tärkeitä nousevia aiheita ovat myös esim. patoturvallisuuden parantaminen digitaalisilla ratkaisuilla ja ilmastonmuutoksen ennakointi vesivoiman tuotannossa.

Terve ja monimuotoinen vesiympäristö

YK:n tavoitteena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Suomessa ongelmana on erityisesti vesien rehevöityminen ja vaikutukset vesiluontoon. Ratkaisuilla sekä haja- että pistemäiseen kuormitukseen sekä hulevesiin ja niiden sisältämiin haitallisiin jäämiin on maailmanlaajuiset markkinat. Myös automaattisen veden laadun seurannan ja siitä syntyvän datan hallinnan ja palveluiden liiketaloudellinen merkitys kasvaa.

Pessimistisen ennusteen mukaan vuonna 2030 on meressä enemmän muovia kuin kaloja. Tarvitaan systeemitason ratkaisumalleja ravinteiden, kemikaalien ja muovien hallintaan, tekniikoita saastuneiden meren- ja järvenpohjien kunnostukseen sekä myös malleja habitaattipankeista ja luonnonarvokaupasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

YK:n tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Ongelmat ovat saman tyyppisiä ympäri maailmaa, joten esim. vesihuollon kestävillä ratkaisuilla on maailmanlaajuiset markkinat. Lisääntyneiden talvisateiden vaikutusten vähentäminen ja esim. jäättömyyden vaikutukset elinkeinoihin ovat tärkeitä tutkimuksen painopisteitä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja hiilen sitomista edistävillä innovaatioilla on kiire ja kasvavat markkinat. Toisaalta tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksesta hyötyvien lajien potentiaali. Kaupunkien tulvankestävyyden parantaminen on iso tulevaisuuden haaste.

Terveys ja hyvinvointi

YK:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Vesiluontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joita voidaan tutkimuksella vauhdittaa.

Tärkeitä painopisteitä ovat virkistyskäytön ja matkailun liiketoiminnan kehittäminen, vesiluonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen sekä alustatalouden mahdollisuudet. Kiinnostavia mahdollisuuksia nähdään myös esim. ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämisessä, hyvinvointipalveluiden tuotteistamisessa sekä ekosysteemipalvelujen ja habitaattipankkien tuotteistamisessa

Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät muutoksia myös yritysten, tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa. Agendan valmistelussa nousi esiin viisi painopistettä, jotka luovat muutokselle tarvittavan perustan. Nämä ovat toisen blogin aihe.

Tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä tulee tarkastella säännöllisesti paitsi eri toimialojen sisällä myös tavoitteellisessa, vuorovaikutteisessa keskustelussa yritysten, hallinnon, tutkimustahojen, muiden toimijoiden ja rahoittajien kesken. Yksi tärkeä mittari agendan toimeenpanon arvioinnissa tuleekin olemaan se, miten hyvin tavoitteellisen vuoropuhelun rakentamisessa onnistutaan.

 

Kirjoittaja Riitta Rahkonen on Lukesta henkilökierrossa oleva erityisasiantuntija, joka vetää maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvaraosastolla  sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan valmistelua yhdessä neuvotteleva virkamies Timo Halosen kanssa.

Tutkimuksen ja osaamisen agendan valmistelusta on vastuussa maa- ja metsätalousministeriö ja valmisteluryhmässä ovat edustettuina Luke, Syke, VTT, Suomen Akatemia ja BusinessFinland. Valmisteluprosessin tukikonsulttina toimii Gaia Consulting Oy. Aineistoa ja näkemyksiä on kerätty yrityshaastatteluin, verkkokyselyllä ja työpajoissa.

Tutkimus- ja osaamisagenda on kaikille avoimella lausuntokierroksella 19.3. – 20.4.2018.  Lausunnot pyydetään sähköisesti lausuntopalvelu.fi –järjestelmässä.

Lisätietoja lausuntokierroksesta ja sinisestä biotaloudesta.

Kirjoitus on julkaistu 16.4.2018

Stora Enson Lineo™ korvaa uusiutumattomia materiaaleja

Puun ligniiniä hyödyntävä Stora Enson Lineo™ voi korvata fossiilisia fenoleita esimerkiksi liimoissa ja maaleissa, ja sitä voidaan käyttää hiilikuidun valmistusaineena. Tulevaisuudessa siitä voidaan rakentaa jopa tuulimyllyjä tai aurinkopaneeleita, lentokoneita ja autoja.

Puu muodostuu kolmesta osasta; selluloosasta, hemiselluloosasta sekä ligniinistä. Ligniinin tehtävänä on sitoa yhteen puun kuidut ja solut. Perinteisesti selluteollisuudessa ligniini erotellaan kuiduista ja poltetaan sitten tehtaalla energiaksi, sillä sen lämpöarvo on sama kuin kivihiilellä. Stora Enson Sunilan tehtaalla Kotkassa ligniini otetaan talteen ja ensimmäistä kertaa maailmassa se kuivataan huippukuivaksi tuotteeksi nimeltään Lineo. Lineon käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sillä korvataan esimerkiksi uusiutumattomia fenoleita liimoissa ja maaleissa sekä hiilikuidun korvikkeena se käy autoteollisuuteen, tuulimyllyihin, aurinkopaneeleihin, melkein mihin tahansa. Lineo on myrkytön raaka-aine, jonka alkuperä voidaan jäljittää metsään asti.

Stora Enso auttaa asiakkaitaan löytämään uusiutuvan vaihtoehdon

Stora Enson Lineo on hyvin monipuolinen tuote ja sillä on lukuisia erilaisia loppukäyttömahdollisuuksia. Sen kemiallisen koostumuksen ansiosta se sopii erityisen hyvin uusiutumattomien fenolien korvaamiseen esimerkiksi vaneriliimassa. Kuiva ligniini sekoittuu hyvin jatkojalostusprosessissa muihin ainesosiin ja sen säilyvyysaika on pitkä. Lineon etuna verrattuna uusiutumattomiin raaka-aineisiin on myös öljypohjaisia tuotteita huomattavasti vakaampi kustannusrakenne.

Stora Enson Biomaterials-divisioona luo uusia tuotteita biomassasta, joka ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Myrkyttömänä, uusiutuvana sekä jäljitettävänä tuotteena Lineo vastaa maailmanlaajuiseen uusiutuvien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntään. Ilmaston lämpeneminen, fossiilisten raaka-aineiden riittävyys ja kestämättömyys, sekä väestönkasvu luovat koko ajan kasvavan tarpeen uusiutuville vaihtoehdoille.

Lisätietoja Stora Enson sivuilta.

Yhteydenotot:

David Almqvist, Lignin Product Manager, Stora Enso
Puhelin +46 70 660 2112, sähköposti david.almqvist@storaenso.com

Kuva: Stora Enso

Artikkeli on julkaistu 12.4.2018

Lisäpanostusta maatalouden kannattavuuden turvaamiseen sekä maatalouden riskienhallintaan

Hallitus päätti kehysriihessään 11.4.2018 toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan maatalouden kannattavuutta sekä maatalouden riskienhallintaa.

Maatalouden kannattavuutta parannetaan

Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi viljelijöille maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin osoitettiin kehysriihessä 10 miljoonan euron lisämääräraha. Hallitus pyrkii kohdentamaan puuttuvan 21,5 miljoonaa euroa tulevissa vuoden 2018 lisätalousarvioissa, jotta luonnonhaittakorvaus voidaan pitää vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Ilman kehysriihessä tehtyä ja tulevissa lisätalousarvioissa päätettäviä lisämäärärahoja luonnonhaittakorvauksen pudotus vuonna 2019 olisi nykytasosta noin 15 euroa hehtaarilta.

– Luonnonhaittakorvaus on yksinkertaisin ja tasapuolisin keino ohjata tukea viljelijöille ja siksi sen säilyminen nykytasolla on äärimmäisen tärkeää, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Vuosi 2017 oli säiden suhteen erityisen vaikea kasvinviljelylle. Korjaamatta jäänyt sato sekä korjatun sadon heikko laatu aiheuttivat merkittäviä tulonmenetyksiä. Myös kone- ja kuivauskustannukset nousivat korkeiksi. Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maatalouden kannattavuus jäi vuonna 2017 vuoden 2016 tasolle eli heikoimmaksi koko 2010-luvulla. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat säilyneet korkeina ja esimerkiksi lannoitteiden ja energian hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun.

Viljelijöiden mahdollisuuksia satovahinkovakuutuksiin lisätään

Hallituksen tavoitteena on, että satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautuvat verosta. Asiaa valmistellaan valtiovarainministeriön työryhmässä, ja lopulliset päätökset tehdään viimeistään syksyn budjettiriihessä. Toimenpiteen tarkoituksena on lisätä vakuutuksia riskienhallinnan välineenä. Vakuutukset auttaisivat maatiloja varautumaan tuleviin riskeihin. Samalla tarve jälkikäteisille valtion tukitoimille vähenee.

Hallitus päätti turvata Tullin ja Eviran resurssit afrikkalaisen sikaruton torjuntaan rajanylityspaikoilla. Afrikkalainen sikarutto on Euroopassa leviävä, vakava eläintauti, joka aiheuttaisi Suomeen levitessään merkittäviä menetyksiä ruokaketjulle.

Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta lisätään kehyskaudella vuosittain 1,1 miljoonaa euroa Pohjois-Suomen metsäpuiden siemenhuoltoon ja varmuusvarastointiin liittyviin tehtäviin.

Valtioneuvoston tiedote kehysriihestä

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 16 2022, jukka.nummikoski(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 11.4.2018 

Sinisen biotalouden rahoitushaku auki

Maa- ja metsätalousministeriö etsii toteuttajia sinisen biotalouden hankkeille. Haun teemana on digitalisaatio. Rahoitusta on tarjolla 1,0 miljoonaa euroa ja hakuaika päättyy 15.5.2018.

Rahoitushaun avulla edistetään digitalisaation, automaation, robotisaation ja alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tähtäimessä on vesiturvallisuuden parantaminen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan liiketoiminnan kasvu.

Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aihepiireistä:

  • Vesihuollon kannattavuuden ja riskien hallinnan parantaminen
  • Vesiluonnonvarojen mittaaminen, kartoitus ja tilan ennustaminen
  • Vesivarojen hyvän hallinnan sekä vesiturvallisuuden edistäminen

Haku on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja vuonna 2016 hyväksytyn sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman toimeenpanoa.  Hallitus on kohdentanut kärkihankerahaa siniseen biotalouteen ja rahoitusta suunnataan erityisesti toimiin, jotka edistävät uutta liiketoimintaa sekä uudenlaisia toimintatapoja ja kumppanuuksia. Nyt avattavan hakumenettelyn rahoitus on suunnattu yrityksille, järjestöille, tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille. Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus.

Tutustu hakuilmoitukseen ELY-keskuksen sivuilla: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/sinisen-biotalouden-haku

Veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvällä osaamisella Suomi voisi olla merkittävä vaikuttaja kansainvälisillä kentillä. Maa- ja metsätalousminiteriön johdolla on valmisteltu sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaa, johon voi antaa lausuntoja 20.4.2018 mennessä. Tavoitteena on löytää liiketoiminta-alueita, jossa suomalaisilla yrityksillä ja osaamisella on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

Lisätietoa sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 16 2411
suunnittelija Heidi Alatalo, p. 0295 16 2046
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  9.4.2018 

Biotalous kuihtuu ilman panostusta lisäarvoon ja älykkyyteen

5.4.2018

Suomi tunnustetaan laajalti johtavana biotalousmaana, ja VTT:n tuore raportti osoittaa, että meillä on edelleen merkittävästi käyttämätöntä potentiaalia metsä- ja peltovarannoissamme.

Meillä on muutamia etuja puolellamme verrattuna muihin maihin. Luonnonvarojen lisäksi meillä on teollisuutta, joka on pitkään jalostanut biomassaa tuotteiksi ja energiaksi. Mutta ennen kaikkea meillä on älyllistä kapasiteettia uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Monet tuntuvat haikailevan pikavoittoja biotaloudesta. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että biotalouteen siirtyminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vie vuosikymmeniä. Uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on vuosien – joskus jopa vuosikymmenten intensiivisen tutkimuksen ja kehityksen tulosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että panostamme koko innovaatioketjun toimivuuteen koulutuksesta kaupallistamiseen asti sekä ekosysteemeihin, joissa innovaatiot syntyvät eri toimijoiden yhteistyönä. Muuten on vaarana innovaatiokyvykkyytemme merkittävä heikkeneminen, ja annamme muiden maiden nauttia kehittyneen biotalouden hyödyistä.

Metsä- ja elintarviketeollisuus ovat keskellä muutosprosessia, jonka markkinoiden merkittävät muutokset on sysännyt liikkeelle. Muutosten taustalla on väestön ja varallisuuden kasvu erityisesti Aasiassa sekä huoli ilmaston tilasta ja resurssien saatavuudesta. On selvää, että ne yritykset, jotka voivat parantaa ihmisten hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen voivat odottaa kasvavia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen.

VTT:n raportin tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nykyisestä tuotantojärjestelmästä voidaan saada nykyistä enemmän lisäarvoa.

Nopeimmat hyödyt saataneen nykyisten raaka-aineiden ja tuotteiden, kuten selluloosan ja sivuvirtojen jatkojalostamisessa korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Tässä voi pk-sektorilla olla merkittävä rooli. Nyt on jo nähtävissä, kuinka suuret ja pienet yritykset yhdessä tutkimuspartnerien kanssa muodostavat innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä uusien tuotteiden kehittämiseksi kohti kaupallisia tuotteita. Samanaikaisesti olemme todistamassa digitaalisuuden vauhdittamaa teollista vallankumousta massatuotannosta kohti älykkäämpää tuotantoa.

Tämä murros tulee vääjäämättä myös biotalouteen. Voimme vain arvailla, mitä uusia mahdollisuuksia se luokaan, mutta emme missään tapauksessa saa antaa sen livetä käsistämme, sillä siinä yhdistyy Suomen kenties kaksi suurinta kansallista vahvuutta.

Kirjoittaja Jussi Manninen on VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja.
Yhteydenotot: puhelin +358 40 535 5947,  sähköposti jussi.manninen@vtt.fi

Rahoitushaku 27.3.-15.5.2018: digitalisaation hyödyntäminen sinisen biotalouden ratkaisuissa

Sinisen biotalouden hankkeiden toinen hakumenettely
Hakuaika 27.3.-15.5.2018


Sinisen biotalouden kärkihankerahoitus ja avustukset hankkeille

Pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman toimenpidesuunnitelmassa on varattu 5 miljoonaa euroa rahoitusta sinisen biotalouden kärkihankkeen edistämiseen. Sinisen biotalouden ensimmäinen hakumenettely järjestettiin 22.5–14.7.2017.

Maa- ja metsätalousministeriö avaa toisen määräaikaisen hakumenettelyn sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. Hakumenettelyn toteuttamiseen on varattu rahoitusta enintään 1 000 000 euroa. Haun teemana on digitalisaation hyödyntäminen sinisen biotalouden ratkaisuissa.

Päätös määräaikaisesta hakumenettelystä (pdf)

Avustettavat hankkeet

Haun tavoitteena on edistää digitalisaation eli automaation, datan laajemman ja älykkäämmän sekä alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä erityisesti vesiturvallisuuden parantamisessa sekä vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa liiketoiminnassa. Haun tarkoituksena on löytää ratkaisuja, jotka uudistavat nykyisiä toimintatapoja ja luovat siniseen biotalouteen perustuvaa kasvua teknologisen kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien avulla.

Sinisen biotalouden hankkeiden hakumenettelyn ohje (pdf)

Avustuksen hakeminen

Hakuaika päättyy 15.5.2018. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä kirjallisesti klo 16.15 mennessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. Hakemukseen tulee liittää tarkempi hankesuunnitelma, jonka pituus on enintään 15 sivua.

Hakemukset lähetetään Etelä-Savon ELY-keskukselle sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.etela-savo(at)ely-keskus.fi tai postitse osoitteella Etelä-Savon ELY-keskus, kirjaamo, PL 164, 50101 Mikkeli.

Ruotsinkielinen hakuohje ja avustushakemus vahvistetaan mahdollisimman pian erillisellä päätöksellä.

 

ELY-keskuksen tiedote 28.3.2018

MÖ kauravallankumouksen puolesta

Kaura on noussut maitohyllyille vaihtoehdoksi lehmänmaidolle. Mikä on saanut kuluttajat innostumaan kaurapohjaisista tuotteista ja ovatko ne tulleet jäädäkseen? MÖ Foods haluaa olla mukana kauravallankumouksessa.

Globaalit ilmastonmuutokseen liittyvät megatrendit näkyvät myös Suomen elintarviketeollisuudessa, kun uudet kasvipohjaiset elintarvikkeet valtaavat markkinoita. Ruoantuotannon ympäristöystävällisyys ja ravinnon terveysvaikutukset puhututtavat kuluttajia entistä enemmän.

Nyhtökaura ja Härkis ovat jo monille tuttuja kaurapohjaisia vaihtoehtoja lihalle, mutta nyt myös maidolle on tarjolla laaja valikoima vaihtoehtoja kaurasta. Kaurasta on tullut uusi trendiraaka-aine, josta valmistettuja tuotteita ilmestyy markkinoille jatkuvasti.

MÖ panostaa makuun ja ympäristökuorman minimointiin

MÖ Foods sai alkunsa kahden maitotilalla kasvaneen sisaruksen unelmasta tuottaa kasvipohjaisia meijerituotteita ja tarjota vaihtoehtoja soija- ja maitopohjaisille elintarvikkeille. Tuotteissa panostetaan erityisesti hyvään makuun, kotimaisuuteen ja sataprosenttiseen kasvipohjaisuuteen. Ensimmäiset kauratuotteet – MÖ Kaurajogut – lanseerattiin tammikuussa 2018.

Huomiota kiinnitetään myös pakkauksiin. MÖ Kaurajogujen pakkausten muovin määrää on vähennetty puolella ja pakkauksissa käytetty kartonki on valmistettu 100 % kierrätetystä materiaalista. Pakkausmateriaalit ovat myös helposti eroteltavissa kierrätystä varten. Ruokahävikin ja jätteen vähentämiseen pyritään sopivalla pakkauskoolla sekä uudelleen suljettavilla pakkauksilla.

Kaura on ympäristöystävällistä ja terveellistä lähiruokaa

Kauralla on monia hyviä ominaisuuksia, jotka houkuttelevat käyttämään sitä. Yksi niistä on ympäristöystävällisyys. Ruoantuotanto kattaa jopa kolmanneksen kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä globaalisti. Mikäli eläinperäiset elintarvikkeet korvattaisiin kokonaan kasvipohjaisilla, voisivat ruoasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähentyä jopa 40 %:lla. Esimerkiksi yhden kaurajuomalitran tuottaminen kuluttaa vain murto-osan puhdasta vettä tavalliseen maitolitraan verrattuna.

Ympäristöetujensa lisäksi kaura on suomalaisille kiinnostava kotimainen raaka-aine, mikä takaa lyhyemmät kuljetusmatkat ja tarjoaa selkeän edun esimerkiksi tuontisoijaan nähden. Kotimaisen kauran käyttö tukee paikallista maataloutta.

Suomessa tiedetään myös, että kauralla on terveyttä edistäviä ominaisuuksia ja esimerkiksi sen sisältämät kuidut auttavat kolesterolin hallinnassa ja tekevät muutenkin hyvää vatsalle.

Kaurabuumi on saanut useat yritykset kehittämään innovatiivisia kasvipohjaisia korvikkeita perinteisille elintarvikkeille. Tänä päivänä kauravalmisteet ovatkin maidon- ja jogurtin rinnalla esillä jokaisessa kaupassa. MÖ Foods uskoo vahvasti, että kasvipohjaisten maitotuotteiden suosio ei tule jäämään ainoastaan hetken trendiksi kasvavan ympäristötietoisuuden vuoksi.

 

Artikkelin kirjoittaja Annamari Jukkola on Mö Foodsin toimitusjohtaja.

Yhteydenotot ja lisätiedot: annamari.jukkola(@)mofoods.fi

Vuonna 2017 perustettu lohtajalainen MÖ Foods valmistaa vähemmän ympäristöä kuormittavia kasvipohjaisia meijerituotteita. Uudet MÖ kaurajogut valmistetaan kokonaan suomalaisesta kaurasta.

 

Julkaistu 28.3.2018

Kokeilujen kautta ravinteet kiertoon ja vesistöt kuntoon

Lannasta lämpöä ja kuivikkeita, biokaasulaitoksen lietteistä kierrätyslannoitteita, järviruo’osta kasvualustoja. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma edistää uusien kiertotaloustuotteiden läpimurtoa käytännön kokeilujen avulla. Tällä hetkellä käynnissä on parikymmentä hanketta. Kärkihankerahoitusta pilotteihin on tarjolla vielä lokakuulle 2018 asti.

Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja eloperäisiä sivuvirtoja, joiden sisältämät arvokkaat ravinteet tulisi saada nykyistä parempaan hyötykäyttöön.

– Ravinteiden kierrättäminen vähentää hukkaa, pienentää ympäristökuormitusta ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström.

Kustannustehokkaat kierrätysravinteet tai biomassojen kuljettamisen ratkaisut eivät kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan uusia innovaatioita ja käytännön kokeiluja. Ideoiden käytäntöön saattamisessa apuna on hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma.

Alue- ja paikallistason osaajat avainroolissa

– Kokeiluohjelman kautta tuetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pilotit auttavat selvittämään, toimiiko innovaatio täydessä mittakaavassa, kertoo rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Kokeiluohjelma on jo synnyttänyt yrittäjyyttä eri puolille Suomea.  Suurin osa käynnissä olevista piloteista keskittyy lannan prosessoinnin tai siitä jalostettujen ravinnetuotteiden testaukseen. Ohjelmaa ei ole kuitenkaan rajattu maatalouden jakeisiin tai maaseudun toimijoihin.

– Kokeiluja on käynnissä myös esimerkiksi ruokomateriaalin hyödyntämiseen, levänkasvatukseen ja rehutuotteiden kehittämiseen liittyen. Alue- ja paikallisen tason osaajat ovat avainroolissa, sillä biomassat ja elinkeinorakenne ovat erilaisia eri puolilla Suomea, Mäntymäki muistuttaa.

Katso esimerkit, kysy lisää ja hae rahoitusta!

Rahoituksen lisäksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeet tarjoavat ravinteiden kierrätykseen liittyvää neuvontaa ja jakavat tietoa hyvistä esimerkeistä.

Kolmesta kokeiluohjelmasta käynnistyneestä hankkeesta on tehty esittelyvideot. Videoilta selviää, mitä uutta maatilalla muodostuvasta kuivikelannasta voi saada irti, mihin biokaasulaitoksen mädätejäännöstä on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää ja minkälaisia uusia kasvualustoja on suunnitteilla kotipuutarhoihin.

Katso videot!

Kuivikelannan kompostoinnilla typpeä ja lämpöä

Biokaasulaitoksen lietteistä lannoitteita

Kasvualustoja maatalouden sivuvirroista

Lue lisää Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman verkkosivulta

Lisätietoa:
Kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki, Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 029 502 7631
Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio Biström, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 400, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 27.3.2018

Puurakenteinen tietoliikennemasto – esteettinen ja ekologinen vaihtoehto

EcoTelligent Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen puurakenteisen ECOPOL-tietoliikennemaston, jonka vähähiilinen elinkaari ja maisemaan istuva ulkonäkö haastavat perinteiset teräsrakenteiset mastot lujuus- ja kestävyysvaatimuksista tinkimättä.

Maailmanlaajuisesti lisääntyvä mobiililaajakaistapalvelujen käyttö ja kysyntä vaativat entistä kattavammin ja tiheämmin rakennettuja tukiasemaverkostoja ja sitä myöden tietoliikennemastojen verkostoja. Myös osa jo rakennetuista tietoliikennemastoista tulee uudistaa tulevien vuosikymmenien aikana niiden saavuttaessa käyttöikänsä. Maailmanlaajuisesti puhutaan miljoonien tietoliikennemastojen rakentamisesta seuraavien vuosikymmenien aikana. Lähes poikkeuksetta nämä mastot ovat rakennettu teräksestä, jonka valmistaminen aina rautamalmin louhinnasta lopulliseksi terästuotteeksi kuluttaa arvokkaita luonnonvarojamme ja saastuttaa luontoamme. Vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut ennen kuin nyt.

ECOPOL-tietoliikennemasto rakennetaan käytännössä kokonaan liimapuusta ja laminoidusta puusta. Suhteessa teräksestä valmistettavaan mastoon puurakenteisen maston valmistaminen kuluttaa merkittävässä määrin vähemmän arvokkaita luonnonvarojamme sekä sähkö- ja lämpöenergiaa. Siten puurakenteinen masto on oikea valinta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maston saavuttaessa käyttöikänsä voidaan sen puumateriaali uusiokäyttää tai kierrättää siinä, missä puurakenteisen talon rakennusmateriaalit. Puurakenteisessa mastossa yhdistyvät myös perinteisen puumateriaalin lämpö ja visuaalisesti miellyttäväksi koettu ulkoasu.

Ekologista, esteettistä ja käytännöllistä vaatimuksista tinkimättä

Käyttöominaisuuksiltaan täysin teräsrakenteisia mastoja vastaava ECOPOL-tietoliikennemasto on vapaasti seisova, 4 – 40 metrin korkuinen kotimaisesta puusta valmistettu rakenne, jonka kuormitettavuus on suuri ja jossa on paljon tilaa haluttujen laitteistojen asentamiseen. ECOPOL-tietoliikennemasto täyttää mastoille yleisessä standardissa asetetut vaatimukset siinä missä teräksiset mastot. Vaikka masto on suunniteltu matkaviestinverkon tukiasemia silmälläpitäen, maston moninaisiin sovelluskohteisiin kuuluvat myös mm. valaisin- ja mainospylonit, muut radioverkot tai näiden yhdistelmät. Yhteen mastoon voidaan asentaa esimerkiksi neljän operaattorin tukiasemalaitteet.

Mastorakenne on keskeltä ontto, jolloin sinne voidaan sijoittaa tarvittavat kaapelit, kytkentäkotelot ja muut pienet laitteet suojaan säältä ja ilkivallalta. Näin maston ilme säilyy kauniin yhtenäisenä ja puun esteettisyys pääsee oikeuksiinsa. Maston kiertokulma on puoli astetta, ja asennustöitä helpottavat ulkopuolelle sijoitettava kiipeilytikas ja ylhäälle asennettavat, maston ympäri kierrettävät asennustasot. Maston rakenne ei siis vain ole ekologinen, vaan myös esteettinen ja käytännöllinen.

Suomalainen puu sekä puu- ja tietoliikenneosaaminen raaka-aineena

ECOPOL-tietoliikenne mastojen syntytarina vie Unkariin, jossa muutama vuosi sitten kehittyi idea puurakenteisista, maisemaan luonnollisemmin istuvista mobiilimastoista. Ensimmäiset mastot pystytettiinkin Keski-Europpaan, josta idean jatkojalostuksen ja puualan huippuosaamisen perässä innovaatio siirtyi vuonna 2017 Suomeen.

EcoTelligent Oy:n tavoitteena on hyödyntää ECOPOL-tietoliikennemastoissa mahdollisimman pitkälle suomalaista puuta, puuvalmisteita ja puuosaamista, jolloin mahdolliset taloudelliset hyödyt ja työllisyysvaikutukset jäävät Suomeen.

EcoTelligent Oy panostaa myös uusien tuotteiden kehittämiseen ja on parhaillaan kehittämässä seuraavan sukupolven tuotetta, älymastoa 5G-valmiudella. Tavoitteena on rakentaa pylväs, jonka sisälle saadaan piilotettua tietoliikenteen tarvitseman teknologian lisäksi halutut älylaitteet, kuten älyvalaistus, turvakamerajärjestelmä tai vaikkapa sähköpyörän tai -auton latauspiste. Myös tässä kehitystyössä on hyödynnetty suomalaista puu- ja tietoliikenneosaamista.

Lisätietoja:
Gyöngyi Mátray, toimitusjohtaja. EcoTelligent Oy
Puhelin +358 50 355 0905, sähköposti gyongyi.matray(@)ecotelligent.fi

Artikkelin kirjoittaja on Jukka-Pekka Juutinen, EcoTelligent Oy:n yksi perustajajäsenistä.

EcoTelligent Oy suunnittelee ja valmistaa ekologisia, puurakenteisia tietoliikennemastoja ja kehittää uuden sukupolven älymastoja kaupunkikäyttöön mm. tulevaa 5G-teknologiaa varten. Yritys on perustettu vuonna 2017. Sen kotipaikka on Liperi.

 

Julkaistu 27.3.2018

Kotimaanmatkailua edistävä kampanja saa valtionavustuksen

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen Suoma ry:lle käytettäväksi ”100 syytä” lomailla Suomessa 2018 -kampanjan toteuttamiseen. Avustus on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Avustus myönnetään käytettäväksi ”100 syytä” -kampanjan markkinointiin. Valtionapua voidaan käyttää kampanjan toteuttamiseen käytettäviin, ulkopuolelta ostettaviin mainospalveluihin.

Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kotimaanmatkailun haastekampanjan Löydä Suomesi. Ministeriö edistää kotimaanmatkailua edelleen vuonna 2018 ja tukee valtionavustuksella Suoma ry:n koordinoimaa ”100 syytä” -mainoskampanjaa.

Valtionavustuksen käyttöä osana kampanjan rahoitusta ohjataan työ- ja elinkeinoministeriöstä Innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta. Ministeriön puolelta yhteyshenkilönä toimii eritysasiantuntija Pihla Väänänen.

”100 syytä”-kampanja

Jo toista kertaa toteutettavan, matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen ”100 syytä” -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Ensi kesän mainoskampanja toteutetaan 4.6.–19.8.2018. Mainoskampanjaa rahoittavat matkailuorganisaatiot, matkailuyritykset, nähtävyyskohteet sekä valtakunnalliset matkailutoimijat. Koottu yhteisrahoitus käytetään kaikkineen mainoskampanjan ostoon. Suoma ry osallistuu yhteistyöhön koordinoivalla työpanoksella. Lisäksi alueellinen koordinointi sekä sisäinen markkinointi tehdään Suoma ry:n jäsenorganisaatioiden toimesta.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pihla Väänänen, TEM, p. 029 504 7064

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  23.3.2018