Eskimon paperinen paistopussi vaihtoehdoksi muovisille pusseille

Muovin käytön vähentäminen kotona helpottui taas, kun Eskimo toi markkinoille paperisen paistopussin uunikäyttöön.

Eskimo on lanseerannut ensimmäisenä valmistajana Suomessa biopohjaisen, täysin paperisen paistopussin kaikkeen ruoanlaittoon. Eskimon tuote korvaa perinteiset muoviset paistopussit ja vähentää osaltaan fossiilisten raaka-aineiden käyttöä.

Kotimainen ja vastuullinen paistoapu

Eskimo Eko paistopussilla voi hauduttaa, höyryttää ja paistaa – se soveltuu kaikkeen ruuanlaittoon. Eskimo Eko paistopusseja on kahta kokoa. S-pussi sopii esimerkiksi kasvisten, pienten lihapalojen ja annoskalapalojen kypsentämiseen. Isossa L-pussissa voi paistaa esimerkiksi joulukinkun, kokonaiset kalat ja vaikka höyrysämpylät. Tuotteen lämmönkesto on max. 220 astetta. Tuotteen käytön yhteydessä täytyy huolehtia, ettei se osu uunin vastuksiin tai seiniin.

Eskimo Eko paperiset paistopussit ovat Joutsenmerkittyjä ja Suomessa valmistettuja Avainlippu-tuotteita. Biohajoava paistopussi on valmistettu FSC-sertifioidusta ja täysin kloorivapaasta TCF-paperista. Valitsemalla FSC-merkityn tuotteen kuluttaja voi olla varma, että tuotteen puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä.

Eskimo-kuluttajatuotteiden valikoimista löytyy useita muitakin ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia tuotteita. Eskimon kahvinsuodattimet eivät sisällä mikromuoveja ja niille onkin myönnetty Joutsenmerkki.

Kahvinsuodattimet, paistopussit, siivousliinat ja leivinpaperit valmistuvat tehtaalla Rauman Lapissa, jossa noin 60 ammattilaista työskentelee parhaiden makujen puolesta.

Lisätietoja:
Eskimo Eko paistopussi
Fredman Group

Artikkelin kirjoittaja Marju Vroman toimii Fredman-konsernin vastuullisuuspäällikkönä. Hänen toimialueelleen kuuluvat myös tuoteturvallisuus-, työturvallisuus-, ympäristö- ja laatunäkökulmat.

Yhteydenotot: Puhelin 050 4645223, sähköposti marju.vroman(@)fredmangroup.com

Eskimo-brändi on osa Fredman Groupia, joka on suomalaisten Fredmanin veljesten omistama perheyritys. Konserniin kuuluu ammattikeittiöitä palveleva Fredman Professional Kitchen Oy sekä tehtaan operatiiviset toiminnot, ja Eskimo-brändin käsittävä Fredman Operations Oy. Konsernin pääkonttori on Espoon Perkkaalla.

Julkaistu 24.4.2018

Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Mädätetyn lannan tehokas erottelu lannoitejakeiksi tehostaa lannan ravinteiden kierrätystä ja vähentää typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä, kun typpi ja fosfori voidaan sijoittaa paremmin niille pelloille missä niitä eniten tarvitaan.

Hankkeen rakennusaikainen työllisyysvaikutus on noin 20 henkilötyövuotta ja sen seurauksena syntyisi 2-4 uutta suoraa työpaikkaa.

Valiolla ei vielä ole investointipäätöstä. Tekninen ja kaupallinen suunnittelu sekä muun muassa ympäristölupaprosessi vielä jatkuvat.

Energiatukea myönnetään erityisesti uuden energiateknologian hankkeisiin

Työ- ja elinkeinoministeriöllä on tälle vuodelle käytettävissä 55 miljoonan euron valtuus energiatukiin, joita voidaan myöntää erityisesti uutta energiateknologisia ratkaisuja sisältäviin hankkeisiin. Joulukuussa 2017 hyväksytyn valtioneuvoston asetuksen mukaan energiatukea kohdistetaan vuosina 2018–2022 entistä enemmän näihin hankkeisiin. Tuen avulla edistetään uusiutuvan energian tuotantoa, energiansäästöä ja energiatehokkuutta.

Vuodelle 2018 energiatukeen hallitus on myöntänyt 20 miljoonan euron lisävaltuuden, jolla voidaan edistää erityisesti uuden energiateknologian ratkaisuja muun muassa biokaasun liikennekäyttöön, aurinkosähköön ja energiatehokkuutta parantavia ratkaisuihin liittyen.

Lisätiedot:
ylitarkastaja Pekka Grönlund, TEM, puh. 029 506 4815
energiaministerin erityisavustaja Vilhartti Hanhilahti, puh. 040 836 4823

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 24.4.2018

Maatilojen yrittäjät innostuneita liikennebiokaasusta – biokaasulla kulkevien ajoneuvojen vähyys pullonkaulana

Maa- ja metsätalousministeriö on selvittänyt maatilojen mahdollisuuksia toimia liikennebiokaasun tuottajina ja myyjinä. Biokaasun tuotanto ja jakelu kiinnostavat yrittäjiä, mutta muun muassa kaasuajoneuvojen vähäinen määrä hidastaa biokaasun käytön lisääntymistä. Selvitys antaa lukuisia ehdotuksia etenkin pieniin biokaasulaitoksiin kohdistuvan byrokratian purkamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi.

Kuva: Lasse Lecklin, maaseutuverkosto

Tarkastelussa oli erityisesti liikenteessä ja maatilojen työkoneissa käytettävän biokaasun tuotanto ja biokaasulaitokset, joissa raaka-aineena käytetään maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoina syntyvää biomassaa.

– Selvityksestä ilmenee, että maatilojen yrittäjät ja muut biokaasualan toimijat ovat innostuneita liikennebiokaasusta uutena tuotantosuuntana ja keinona lisätä energiaomavaraisuutta. Samalla kävi kuitenkin selväksi, että rahoitus- ja lupaprosesseja on vielä parannettava. Viranomaisten yhteistyötä ja tiedonvälitystä toimijoiden suuntaan tulee lisätä, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Biokaasumarkkinoiden laajentumisen esteenä näyttäisi olevan kaasua käyttävien ajoneuvojen vähäinen määrä. Jo valmistuneiden ja tulevien laitosten toimintaedellytyksiä tulisikin edelleen vahvistaa toimilla, jotka lisäävät biokaasulla kulkevien ajoneuvojen ja työkoneiden määrää, toteaa selvityksen toteuttanut biokaasualan asiantuntija Erkki Rautio.

Liikenne- ja työkonebiokaasun yleistymiselle on Suomessa hyvät lähtökohdat. Mädätykseen soveltuvia biomassoja on runsaasti tarjolla eri puolilla maata ja suurin potentiaali on maatalouden biomassoissa ja jätepohjaisissa sivuvirroissa.

Selvitys toteutettiin haastattelemalla liikennebiokaasun tuotantolaitoksen rakentamisen hiljattain aloittaneita yrittäjiä sekä muita biokaasualan asiantuntijoita.  Haastatteluissa käytiin läpi laitoksen perustamista sekä biokaasun tuotantoa ja jakelua niin luvituksen, rahoituksen, riskienarvioinnin kuin maantieteellisen sijainnin osalta. Tietoa ja näkemyksiä kerättiin muun muassa hyvistä toimintatavoista ja liikennebiokaasua koskevien hankkeiden pullonkauloista.

Selvitys täydentää hallituksen ravinteiden kierrätyksen kärkihanketta, jossa edistetään muun muassa biokaasutuksessa syntyvän mädätysjäännöksen käyttöä lannoitteena.  Selvitys  tukee myös kansallista energia- ja ilmastostrategiaa, jonka yhtenä tavoitteena on maatalouden biomassojen biokaasupotentiaalin nykyistä parempi hyödyntäminen. Hallitus edistää liikennebiokaasun käyttöä muun muassa kannustamalla henkilöautojen ja traktoreiden muuttamista kaasukäyttöisiksi. Maa- ja metsätalousministeriössä on lisäksi nostettu maatilojen biokaasulaitosten investointitukien tasoa. Biokaasun jakeluverkko Suomessa laajenee ja liikennekäyttö on kasvussa. Esimerkiksi kaasukäyttöisiä henkilöautoja on alkuvuoden 2018 aikana ensirekisteröity 295, kun vuoden 2016 kokonaismäärä oli 165 autoa.

Selvitys: Biokaasua tankkiin – selvitys maatalouden liikennebiokaasun tuotannosta ja jakelusta PDF 824kB

Lisätietoja:
Risto Lahti, ministeri Jari Lepän erityisavustaja, p. 050 565 0424, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Veli-Pekka Reskola, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Erkki Rautio, selvityksen toteuttaja, p. 040 541 2131

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  23.4.2018

Suomi ja Ruotsi vahvistavat metsäyhteistyötä – Nyt kehitetään yhdessä kestäviä biopohjaisia ratkaisuja

Suomen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht kertoivat maiden välisen biotalousyhteistyön syventämisestä konferenssissa, joka pidettiin Espoossa 17.-18.4.2018. VTT:n ja ruotsalaisen RISE:n välisen aiesopimuksen mukaan yhteistyötä vahvistetaan aloilla, jotka koskevat biojalostamoita, biomateriaaleja ja lämpökemiaa sekä biotaloutta ja digitaalisia ratkaisuja.

– Uusien innovaatioiden synnyttämiseen saadaan merkittävästi lisää tehoa, kun tuodaan yhteen Suomen ja Ruotsin parhaat osaajat ja annetaan heille ratkaistavaksi kunnianhimoisia haasteita, kuten muovin korvaaminen. Tämä edellyttää riittäviä rahallisia panostuksia kummaltakin maalta sekä yksityiseltä sektorilta. Suomi ehdottaakin yhteisen innovaatio-ohjelman käynnistämistä 2019 alkaen. Ohjelman kesto olisi viisi vuotta ja kokonaislaajuus 150 miljoonaa euroa, ehdotti Jari Leppä.

– Ruotsi ja Suomi ovat tehneet yhteistyötä jo aikaisemminkin biotalouden kehittämiseksi, muun muassa näillä aloilla: puurakentaminen, kansalliset metsäohjelmat, vesiviljely, osaamisen varmistaminen ja EU:n metsäasiat. Tänään otimme jälleen yhden askeleen eteenpäin kohti syvempää yhteistyötä, maaseutuministeri Sven-Erik Bucht sanoo.

VTT ja RISE Research Institutes of Sweden ovat valinneet yhteiset painopisteet, joilla metsäbiomassan käyttöä kehitetään:

  • Digitaaliset ratkaisut biopohjaisten tuotteiden jäljittämiseksi
  • Toisen sukupolven biopolttoaineet
  • Kierrätettävät biopohjaiset ja biohajoavat materiaalit
  • Kehittyneet biopohjaiset materiaalit esimerkiksi energian varastointiin
  • Biojalostamoiden sivuvirtojen proteiinit

VTT ja RISE selvittävät myös mahdollisuuksia aloittaa tutkijoiden vaihto-ohjelma, jakaa tutkimusinfrastruktuureja ja laatia yhteinen kertomus tulevaisuuden metsäbiotaloudesta.

Suomessa ja Ruotsissa perinteinen metsäteollisuus on muuttamassa suuntaan kohti uusia biojalostamoita. Molemmat maat ovat siirtymässä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, jossa fossiilipohjaisia tuotteita korvataan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvilla tuotteilla.

Maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä metsäkonferenssissa tiivistettiin yhteistyötä niin innovaatiotoiminnassa, tutkimuksessa kuin metsäpolitiikassa. Tapahtuman ilmapiiri oli innostunut ja konferenssiin osallistuneet lähes sata metsäalan edustajaa pitivät yhteistyön tiivistämistä entistä tärkeämpänä. Seuraavan kerran tapaaminen järjestetään Ruotsin Lundissa.

Forest Friends Forever -konferenssin ohjelma

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Risto Lahti, ministeri Lepän erityisavustaja, p. 050 565 0424
Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, p. 029 516 2429
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018

Suomi ja Ruotsi yhdistävät voimansa elintarvikeviennin edistämiseksi

Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet historiallisen askeleen elintarvikeviennin yhteistyön laajentamiseksi. Viranomaistoimijoiden ja vienninedistämisorganisaatioiden yhteistyö tukee molempien maiden tavoitetta lisätä merkittävästi elintarvikevientiä ja viennin avautumista uusille markkinoille sekä parantaa Suomen ja Ruotsin kilpailuasemia suhteessa eurooppalaisiin naapurimaihinsa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht julkistivat elintarvikeviennin yhteistyösuunnitelman Hanasaaressa Espoossa keskiviikkona 18.4.2018.

– Tätä yhteistyösuunnitelmaa laadittaessa olemme pyrkineet tunnistamaan niitä yhteisiä vahvuuksiamme, joilla voimme erottautua eduksemme maailman elintarvike- ja juomamarkkinoilla. Maidemme elintarvike- ja kuluttajaturvallisuus on erinomaista tasoa. Me jaamme saman hyvän eläin- ja kasvitautilanteen, kuten myös arvot erityisesti eläinten hyvinvoinnin ja mikrobilääkkeiden vähäisen käytön osalta, korosti ministeri Leppä julkaisutilaisuudessa.

Maita yhdistävät myös puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, luonnontuotteiden hyödyntäminen sekä elintarvikkeiden korkea innovaatioaste. Yhteistyö mustikka- ja puolukkatuotteiden viennin helpottamiseksi Kiinaan on yksi ensimmäisistä avauksista.

– Maailman mittakaavassa molemmat maat ovat elintarvikemarkkinoilla pieniä tekijöitä ja menestymisemme mahdollisuudet kasvumarkkinoilla perustuvat elintarvikkeiden korkeaan laatuun, luotettavuuteen ja eettisyyteen. Yhteistyön kautta maat voivat hyödyntää toistensa osaamista ja verkostoja ja erottua paremmin joukosta, kertoo eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Julkiset toimijat ja yritykset työskentelevät rinnakkain

– Suomi on satsannut viime vuosina voimakkaasti vienninedistämiseen. Suunnitelma Suomen ja Ruotsin vienninedistämisyhteistyöstä avaa uusia mahdollisuuksia toimia yhdessä uusien vientimarkkinoiden avaamiseksi ja vientimäärien kasvattamiseksi, iloitsi ministeri Leppä puheessaan.

Suomessa elintarvikevientiä edistetään Business Finlandin Food from Finland -ohjelman, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vientitiimin ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyöllä. Jatkossa Suomen ja Ruotsin vienninedistämistahot kokoontuvat säännöllisesti vaihtamaan tietoja ja kokemuksia sekä päättämään yhteisistä toimenpiteistä.

Vuonna 2018 Suomen ja Ruotsin vienninedistämisorganisaatioiden on tarkoitus muun muassa lanseerata yhteinen, sisäänostajille suunnattu Nordic Food Business Days -tapahtuma Hongkongissa. Yhteistyömahdollisuuksia etsitään myös logistiikassa, esimerkiksi yhteisten konttikuljetusten muodossa. Uusien markkinoiden löytämiseksi kartoitetaan mahdollisuuksia yhteisen verkkokaupparatkaisun luomiseksi suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten tarpeisiin. Luvassa on myös vientilupia valmistelevien viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parhaiden käytäntöjen siirtämistä puolin ja toisin.

Suunnitelma yhteistyöstä (pdf). PDF 266kB 

Lisätietoja:
eläinlääkintöneuvos Hentriikka Kontio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 731 2260, hentriikka.kontio(at)mmm.fi
erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424
elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang, Food from Finland, Business Finland, p. 040 024 3076, esa.wrang(at)businessfinland.fi
yksikönjohtaja Thimjos Ninios, Elintarviketurvallisuusvirasto/ Evira Export, p. 040 194 2446, thimjos.ninios(at)evira.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.4.2018 

Tutkimuksen ja osaamisen vahvistamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle

Think global, act local! Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon muodoissa, teollisuuden prosesseissa sekä monessa maapallon kestävyyshaasteessa. Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja kaupungistuminen pakottavat etsimään uusia ratkaisuja nopeasti kasvavaan veden, ruoan ja energian tarpeeseen. On myös muistettava, että meri- ja järvimaisemalla on suuri merkitys meille suomalaisille ja luo loistavia mahdollisuuksia myös matkailu- ja hoivaelinkeinoille.

Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt panostaa sinisen biotalouden vauhdittamiseen. Tavoitteena on, että sininen biotalous on Suomelle vahva tulevaisuuden kasvuala ja hyvinvoinnin tekijä. Yhteiskunnan voimavaroja, toimenpiteitä ja myös tutkimusta ja osaamista tulee suunnata nykyistä paremmin tukemaan yritysten kasvua ja uudistumista sekä kansainvälisten läpimurtojen saavuttamista.

Nyt lausunnolla olevan tutkimus- ja osaamisagendan lähtökohdaksi valittiin kuusi YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ja niihin kilpailukykyisten ja kestävien ratkaisujen tuottaminen. Mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan akuuttien, kansallisten ongelmien ratkaisemiseksi? Ja pidemmällä aikajänteellä mitä tutkimusta ja osaamista tarvitaan, jotta ollaan mukana globaalisti nousevissa teemoissa, jotka luovat tulevaisuuden mahdollisuuksia elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle ja vahvistavat suomalaista osaamispohjaa?

Kestävä ruuantuotanto

YK:n tavoitteena on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää alkutuotantoa. Ruuan tarve lisääntyy 50 % vuoteen 2030 mennessä. On löydettävä uusia, tehokkaampia ruuan ja proteiinin tuotannon tapoja ja tuotantoalueita. Kasvava kiinnostus kohdistuu meri- ja vesialueiden parempaan hyödyntämiseen. Kalankasvatus on erittäin tehokas tapa tuottaa ruokaa.

Suomi on Itämeren suurin kalastusvaltio, mutta silti haasteena on sekä kotimaisen kalan saatavuus että alhainen jalostusaste. Tutkimuksen ja osaamisen painopisteiksi nousivat mm. kalastuksen jatkuvuuden turvaaminen, vesiviljelytuotannon kasvattaminen kestävästi sekä tuotteiden ja tuotannon arvon kasvattaminen. Nousevina mahdollisuuksina nähtiin levien ja kasvibiomassojen jalostaminen rehuksi ja proteiiniksi, kalavarojen kasvattaminen sekä teknologiset innovaatiot.

Puhdas vesi ja sanitaatio

YK:n tavoitteena on varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille. Makean veden tarve lisääntyy 30 % vuoteen 2030 mennessä. Vesivarojen hallinta ja veden käytön tehokkuus korostuvat.

Lyhyen ajan painopisteiksi nousivat mm. vettä säästävät ja kierrättävät teknologiat ja ratkaisut, vesihuollon kokonaisratkaisut sekä vesi-infrastruktuurin älykäs saneeraus. Digitalisaatiolla on kasvava rooli. Tulevaisuuden mahdollisuuksia nähtiin etenkin haitallisten aineiden poistamisessa (ml. mikromuovit), ”NoWater”- sanitaatiokonseptien kehittämisessä sekä maapallon makeavesivarojen muutosten mallintamisessa.

Edullista ja puhdasta energiaa

YK:n tavoitteena on varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille. Energiatarpeen ennustetaan lisääntyvän 45 % vuoteen 2030 mennessä.

Suomessakin on mahdollisuuksia esimerkiksi teknologian kehittämisessä rannikon ja meren hyödyntämiseksi energiatuotannon alustana ja lähteenä, rannikon tuulipuistojen ja kalankasvatuksen yhdistämisessä sekä vesivoiman ekologisen kestävyyden parantamisessa. Tulevaisuuden mahdollisuuksina nähtiin mm. mikrolevien hyödyntäminen nopeasti uusiutuvina biopolttoaineen raaka-aineina. Tärkeitä nousevia aiheita ovat myös esim. patoturvallisuuden parantaminen digitaalisilla ratkaisuilla ja ilmastonmuutoksen ennakointi vesivoiman tuotannossa.

Terve ja monimuotoinen vesiympäristö

YK:n tavoitteena on säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä. Suomessa ongelmana on erityisesti vesien rehevöityminen ja vaikutukset vesiluontoon. Ratkaisuilla sekä haja- että pistemäiseen kuormitukseen sekä hulevesiin ja niiden sisältämiin haitallisiin jäämiin on maailmanlaajuiset markkinat. Myös automaattisen veden laadun seurannan ja siitä syntyvän datan hallinnan ja palveluiden liiketaloudellinen merkitys kasvaa.

Pessimistisen ennusteen mukaan vuonna 2030 on meressä enemmän muovia kuin kaloja. Tarvitaan systeemitason ratkaisumalleja ravinteiden, kemikaalien ja muovien hallintaan, tekniikoita saastuneiden meren- ja järvenpohjien kunnostukseen sekä myös malleja habitaattipankeista ja luonnonarvokaupasta.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen

YK:n tavoitteena on toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan. Lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Ongelmat ovat saman tyyppisiä ympäri maailmaa, joten esim. vesihuollon kestävillä ratkaisuilla on maailmanlaajuiset markkinat. Lisääntyneiden talvisateiden vaikutusten vähentäminen ja esim. jäättömyyden vaikutukset elinkeinoihin ovat tärkeitä tutkimuksen painopisteitä.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ja hiilen sitomista edistävillä innovaatioilla on kiire ja kasvavat markkinat. Toisaalta tulee ottaa huomioon ilmastonmuutoksesta hyötyvien lajien potentiaali. Kaupunkien tulvankestävyyden parantaminen on iso tulevaisuuden haaste.

Terveys ja hyvinvointi

YK:n tavoitteena on taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille. Vesiluontoon perustuviin matkailu-, hyvinvointi ja virkistyspalveluihin liittyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia, joita voidaan tutkimuksella vauhdittaa.

Tärkeitä painopisteitä ovat virkistyskäytön ja matkailun liiketoiminnan kehittäminen, vesiluonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen sekä alustatalouden mahdollisuudet. Kiinnostavia mahdollisuuksia nähdään myös esim. ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämisessä, hyvinvointipalveluiden tuotteistamisessa sekä ekosysteemipalvelujen ja habitaattipankkien tuotteistamisessa

Liiketoiminnan kasvun vauhdittaminen ja todellisen muutoksen aikaansaaminen edellyttävät muutoksia myös yritysten, tutkimuksen ja hallinnon toimintatavoissa. Agendan valmistelussa nousi esiin viisi painopistettä, jotka luovat muutokselle tarvittavan perustan. Nämä ovat toisen blogin aihe.

Tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä tulee tarkastella säännöllisesti paitsi eri toimialojen sisällä myös tavoitteellisessa, vuorovaikutteisessa keskustelussa yritysten, hallinnon, tutkimustahojen, muiden toimijoiden ja rahoittajien kesken. Yksi tärkeä mittari agendan toimeenpanon arvioinnissa tuleekin olemaan se, miten hyvin tavoitteellisen vuoropuhelun rakentamisessa onnistutaan.

 

Kirjoittaja Riitta Rahkonen on Lukesta henkilökierrossa oleva erityisasiantuntija, joka vetää maa- ja metsätalousministeriön Luonnonvaraosastolla  sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan valmistelua yhdessä neuvotteleva virkamies Timo Halosen kanssa.

Tutkimuksen ja osaamisen agendan valmistelusta on vastuussa maa- ja metsätalousministeriö ja valmisteluryhmässä ovat edustettuina Luke, Syke, VTT, Suomen Akatemia ja BusinessFinland. Valmisteluprosessin tukikonsulttina toimii Gaia Consulting Oy. Aineistoa ja näkemyksiä on kerätty yrityshaastatteluin, verkkokyselyllä ja työpajoissa.

Tutkimus- ja osaamisagenda on kaikille avoimella lausuntokierroksella 19.3. – 20.4.2018.  Lausunnot pyydetään sähköisesti lausuntopalvelu.fi –järjestelmässä.

Lisätietoja lausuntokierroksesta ja sinisestä biotaloudesta.

Kirjoitus on julkaistu 16.4.2018

Stora Enson Lineo™ korvaa uusiutumattomia materiaaleja

Puun ligniiniä hyödyntävä Stora Enson Lineo™ voi korvata fossiilisia fenoleita esimerkiksi liimoissa ja maaleissa, ja sitä voidaan käyttää hiilikuidun valmistusaineena. Tulevaisuudessa siitä voidaan rakentaa jopa tuulimyllyjä tai aurinkopaneeleita, lentokoneita ja autoja.

Puu muodostuu kolmesta osasta; selluloosasta, hemiselluloosasta sekä ligniinistä. Ligniinin tehtävänä on sitoa yhteen puun kuidut ja solut. Perinteisesti selluteollisuudessa ligniini erotellaan kuiduista ja poltetaan sitten tehtaalla energiaksi, sillä sen lämpöarvo on sama kuin kivihiilellä. Stora Enson Sunilan tehtaalla Kotkassa ligniini otetaan talteen ja ensimmäistä kertaa maailmassa se kuivataan huippukuivaksi tuotteeksi nimeltään Lineo. Lineon käyttömahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Sillä korvataan esimerkiksi uusiutumattomia fenoleita liimoissa ja maaleissa sekä hiilikuidun korvikkeena se käy autoteollisuuteen, tuulimyllyihin, aurinkopaneeleihin, melkein mihin tahansa. Lineo on myrkytön raaka-aine, jonka alkuperä voidaan jäljittää metsään asti.

Stora Enso auttaa asiakkaitaan löytämään uusiutuvan vaihtoehdon

Stora Enson Lineo on hyvin monipuolinen tuote ja sillä on lukuisia erilaisia loppukäyttömahdollisuuksia. Sen kemiallisen koostumuksen ansiosta se sopii erityisen hyvin uusiutumattomien fenolien korvaamiseen esimerkiksi vaneriliimassa. Kuiva ligniini sekoittuu hyvin jatkojalostusprosessissa muihin ainesosiin ja sen säilyvyysaika on pitkä. Lineon etuna verrattuna uusiutumattomiin raaka-aineisiin on myös öljypohjaisia tuotteita huomattavasti vakaampi kustannusrakenne.

Stora Enson Biomaterials-divisioona luo uusia tuotteita biomassasta, joka ei kilpaile ruoantuotannon kanssa. Myrkyttömänä, uusiutuvana sekä jäljitettävänä tuotteena Lineo vastaa maailmanlaajuiseen uusiutuvien ja ympäristöystävällisten tuotteiden kysyntään. Ilmaston lämpeneminen, fossiilisten raaka-aineiden riittävyys ja kestämättömyys, sekä väestönkasvu luovat koko ajan kasvavan tarpeen uusiutuville vaihtoehdoille.

Lisätietoja Stora Enson sivuilta.

Yhteydenotot:

David Almqvist, Lignin Product Manager, Stora Enso
Puhelin +46 70 660 2112, sähköposti david.almqvist@storaenso.com

Kuva: Stora Enso

Artikkeli on julkaistu 12.4.2018

Lisäpanostusta maatalouden kannattavuuden turvaamiseen sekä maatalouden riskienhallintaan

Hallitus päätti kehysriihessään 11.4.2018 toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan maatalouden kannattavuutta sekä maatalouden riskienhallintaa.

Maatalouden kannattavuutta parannetaan

Maatalouden kannattavuuden parantamiseksi viljelijöille maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin osoitettiin kehysriihessä 10 miljoonan euron lisämääräraha. Hallitus pyrkii kohdentamaan puuttuvan 21,5 miljoonaa euroa tulevissa vuoden 2018 lisätalousarvioissa, jotta luonnonhaittakorvaus voidaan pitää vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Ilman kehysriihessä tehtyä ja tulevissa lisätalousarvioissa päätettäviä lisämäärärahoja luonnonhaittakorvauksen pudotus vuonna 2019 olisi nykytasosta noin 15 euroa hehtaarilta.

– Luonnonhaittakorvaus on yksinkertaisin ja tasapuolisin keino ohjata tukea viljelijöille ja siksi sen säilyminen nykytasolla on äärimmäisen tärkeää, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä toteaa.

Vuosi 2017 oli säiden suhteen erityisen vaikea kasvinviljelylle. Korjaamatta jäänyt sato sekä korjatun sadon heikko laatu aiheuttivat merkittäviä tulonmenetyksiä. Myös kone- ja kuivauskustannukset nousivat korkeiksi. Luonnonvarakeskuksen ennakkoarvion mukaan maatalouden kannattavuus jäi vuonna 2017 vuoden 2016 tasolle eli heikoimmaksi koko 2010-luvulla. Samaan aikaan tuotantokustannukset ovat säilyneet korkeina ja esimerkiksi lannoitteiden ja energian hinnat ovat jälleen kääntyneet nousuun.

Viljelijöiden mahdollisuuksia satovahinkovakuutuksiin lisätään

Hallituksen tavoitteena on, että satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautuvat verosta. Asiaa valmistellaan valtiovarainministeriön työryhmässä, ja lopulliset päätökset tehdään viimeistään syksyn budjettiriihessä. Toimenpiteen tarkoituksena on lisätä vakuutuksia riskienhallinnan välineenä. Vakuutukset auttaisivat maatiloja varautumaan tuleviin riskeihin. Samalla tarve jälkikäteisille valtion tukitoimille vähenee.

Hallitus päätti turvata Tullin ja Eviran resurssit afrikkalaisen sikaruton torjuntaan rajanylityspaikoilla. Afrikkalainen sikarutto on Euroopassa leviävä, vakava eläintauti, joka aiheuttaisi Suomeen levitessään merkittäviä menetyksiä ruokaketjulle.

Metsähallituksen luontopalvelujen rahoitusta lisätään kehyskaudella vuosittain 1,1 miljoonaa euroa Pohjois-Suomen metsäpuiden siemenhuoltoon ja varmuusvarastointiin liittyviin tehtäviin.

Valtioneuvoston tiedote kehysriihestä

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424, risto.lahti(at)mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski, p. 0295 16 2022, jukka.nummikoski(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 11.4.2018 

Sinisen biotalouden rahoitushaku auki

Maa- ja metsätalousministeriö etsii toteuttajia sinisen biotalouden hankkeille. Haun teemana on digitalisaatio. Rahoitusta on tarjolla 1,0 miljoonaa euroa ja hakuaika päättyy 15.5.2018.

Rahoitushaun avulla edistetään digitalisaation, automaation, robotisaation ja alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä. Tähtäimessä on vesiturvallisuuden parantaminen ja vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan liiketoiminnan kasvu.

Hakemuksia toivotaan erityisesti seuraavista aihepiireistä:

  • Vesihuollon kannattavuuden ja riskien hallinnan parantaminen
  • Vesiluonnonvarojen mittaaminen, kartoitus ja tilan ennustaminen
  • Vesivarojen hyvän hallinnan sekä vesiturvallisuuden edistäminen

Haku on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja vuonna 2016 hyväksytyn sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman toimeenpanoa.  Hallitus on kohdentanut kärkihankerahaa siniseen biotalouteen ja rahoitusta suunnataan erityisesti toimiin, jotka edistävät uutta liiketoimintaa sekä uudenlaisia toimintatapoja ja kumppanuuksia. Nyt avattavan hakumenettelyn rahoitus on suunnattu yrityksille, järjestöille, tutkimuslaitoksille ja julkisille toimijoille. Hankkeita hallinnoi Etelä-Savon ELY-keskus.

Tutustu hakuilmoitukseen ELY-keskuksen sivuilla: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/sinisen-biotalouden-haku

Veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvällä osaamisella Suomi voisi olla merkittävä vaikuttaja kansainvälisillä kentillä. Maa- ja metsätalousminiteriön johdolla on valmisteltu sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaa, johon voi antaa lausuntoja 20.4.2018 mennessä. Tavoitteena on löytää liiketoiminta-alueita, jossa suomalaisilla yrityksillä ja osaamisella on kasvun mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla.

Lisätietoa sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 16 2411
suunnittelija Heidi Alatalo, p. 0295 16 2046
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  9.4.2018 

Biotalous kuihtuu ilman panostusta lisäarvoon ja älykkyyteen

5.4.2018

Suomi tunnustetaan laajalti johtavana biotalousmaana, ja VTT:n tuore raportti osoittaa, että meillä on edelleen merkittävästi käyttämätöntä potentiaalia metsä- ja peltovarannoissamme.

Meillä on muutamia etuja puolellamme verrattuna muihin maihin. Luonnonvarojen lisäksi meillä on teollisuutta, joka on pitkään jalostanut biomassaa tuotteiksi ja energiaksi. Mutta ennen kaikkea meillä on älyllistä kapasiteettia uusien innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.

Monet tuntuvat haikailevan pikavoittoja biotaloudesta. Tässä kohtaa täytyy muistuttaa, että biotalouteen siirtyminen on pitkäjänteinen prosessi, joka vie vuosikymmeniä. Uusien tuotteiden kehittäminen ja kaupallistaminen on vuosien – joskus jopa vuosikymmenten intensiivisen tutkimuksen ja kehityksen tulosta. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että panostamme koko innovaatioketjun toimivuuteen koulutuksesta kaupallistamiseen asti sekä ekosysteemeihin, joissa innovaatiot syntyvät eri toimijoiden yhteistyönä. Muuten on vaarana innovaatiokyvykkyytemme merkittävä heikkeneminen, ja annamme muiden maiden nauttia kehittyneen biotalouden hyödyistä.

Metsä- ja elintarviketeollisuus ovat keskellä muutosprosessia, jonka markkinoiden merkittävät muutokset on sysännyt liikkeelle. Muutosten taustalla on väestön ja varallisuuden kasvu erityisesti Aasiassa sekä huoli ilmaston tilasta ja resurssien saatavuudesta. On selvää, että ne yritykset, jotka voivat parantaa ihmisten hyvinvointia kestävän kehityksen periaatteita noudattaen voivat odottaa kasvavia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen.

VTT:n raportin tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nykyisestä tuotantojärjestelmästä voidaan saada nykyistä enemmän lisäarvoa.

Nopeimmat hyödyt saataneen nykyisten raaka-aineiden ja tuotteiden, kuten selluloosan ja sivuvirtojen jatkojalostamisessa korkeamman lisäarvon tuotteiksi. Tässä voi pk-sektorilla olla merkittävä rooli. Nyt on jo nähtävissä, kuinka suuret ja pienet yritykset yhdessä tutkimuspartnerien kanssa muodostavat innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemejä uusien tuotteiden kehittämiseksi kohti kaupallisia tuotteita. Samanaikaisesti olemme todistamassa digitaalisuuden vauhdittamaa teollista vallankumousta massatuotannosta kohti älykkäämpää tuotantoa.

Tämä murros tulee vääjäämättä myös biotalouteen. Voimme vain arvailla, mitä uusia mahdollisuuksia se luokaan, mutta emme missään tapauksessa saa antaa sen livetä käsistämme, sillä siinä yhdistyy Suomen kenties kaksi suurinta kansallista vahvuutta.

Kirjoittaja Jussi Manninen on VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja.
Yhteydenotot: puhelin +358 40 535 5947,  sähköposti jussi.manninen@vtt.fi

Rahoitushaku 27.3.-15.5.2018: digitalisaation hyödyntäminen sinisen biotalouden ratkaisuissa

Sinisen biotalouden hankkeiden toinen hakumenettely
Hakuaika 27.3.-15.5.2018


Sinisen biotalouden kärkihankerahoitus ja avustukset hankkeille

Pääministeri Sipilän strategisen hallitusohjelman toimenpidesuunnitelmassa on varattu 5 miljoonaa euroa rahoitusta sinisen biotalouden kärkihankkeen edistämiseen. Sinisen biotalouden ensimmäinen hakumenettely järjestettiin 22.5–14.7.2017.

Maa- ja metsätalousministeriö avaa toisen määräaikaisen hakumenettelyn sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman toteuttamiseksi. Hakumenettelyn toteuttamiseen on varattu rahoitusta enintään 1 000 000 euroa. Haun teemana on digitalisaation hyödyntäminen sinisen biotalouden ratkaisuissa.

Päätös määräaikaisesta hakumenettelystä (pdf)

Avustettavat hankkeet

Haun tavoitteena on edistää digitalisaation eli automaation, datan laajemman ja älykkäämmän sekä alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntämistä erityisesti vesiturvallisuuden parantamisessa sekä vesiluonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvassa liiketoiminnassa. Haun tarkoituksena on löytää ratkaisuja, jotka uudistavat nykyisiä toimintatapoja ja luovat siniseen biotalouteen perustuvaa kasvua teknologisen kehityksen tarjoamien mahdollisuuksien avulla.

Sinisen biotalouden hankkeiden hakumenettelyn ohje (pdf)

Avustuksen hakeminen

Hakuaika päättyy 15.5.2018. Hakemukset on jätettävä viimeistään haun päättymispäivänä kirjallisesti klo 16.15 mennessä Etelä-Savon ELY-keskukseen. Hakemukseen tulee liittää tarkempi hankesuunnitelma, jonka pituus on enintään 15 sivua.

Hakemukset lähetetään Etelä-Savon ELY-keskukselle sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo.etela-savo(at)ely-keskus.fi tai postitse osoitteella Etelä-Savon ELY-keskus, kirjaamo, PL 164, 50101 Mikkeli.

Ruotsinkielinen hakuohje ja avustushakemus vahvistetaan mahdollisimman pian erillisellä päätöksellä.

 

ELY-keskuksen tiedote 28.3.2018

MÖ kauravallankumouksen puolesta

Kaura on noussut maitohyllyille vaihtoehdoksi lehmänmaidolle. Mikä on saanut kuluttajat innostumaan kaurapohjaisista tuotteista ja ovatko ne tulleet jäädäkseen? MÖ Foods haluaa olla mukana kauravallankumouksessa.

Globaalit ilmastonmuutokseen liittyvät megatrendit näkyvät myös Suomen elintarviketeollisuudessa, kun uudet kasvipohjaiset elintarvikkeet valtaavat markkinoita. Ruoantuotannon ympäristöystävällisyys ja ravinnon terveysvaikutukset puhututtavat kuluttajia entistä enemmän.

Nyhtökaura ja Härkis ovat jo monille tuttuja kaurapohjaisia vaihtoehtoja lihalle, mutta nyt myös maidolle on tarjolla laaja valikoima vaihtoehtoja kaurasta. Kaurasta on tullut uusi trendiraaka-aine, josta valmistettuja tuotteita ilmestyy markkinoille jatkuvasti.

MÖ panostaa makuun ja ympäristökuorman minimointiin

MÖ Foods sai alkunsa kahden maitotilalla kasvaneen sisaruksen unelmasta tuottaa kasvipohjaisia meijerituotteita ja tarjota vaihtoehtoja soija- ja maitopohjaisille elintarvikkeille. Tuotteissa panostetaan erityisesti hyvään makuun, kotimaisuuteen ja sataprosenttiseen kasvipohjaisuuteen. Ensimmäiset kauratuotteet – MÖ Kaurajogut – lanseerattiin tammikuussa 2018.

Huomiota kiinnitetään myös pakkauksiin. MÖ Kaurajogujen pakkausten muovin määrää on vähennetty puolella ja pakkauksissa käytetty kartonki on valmistettu 100 % kierrätetystä materiaalista. Pakkausmateriaalit ovat myös helposti eroteltavissa kierrätystä varten. Ruokahävikin ja jätteen vähentämiseen pyritään sopivalla pakkauskoolla sekä uudelleen suljettavilla pakkauksilla.

Kaura on ympäristöystävällistä ja terveellistä lähiruokaa

Kauralla on monia hyviä ominaisuuksia, jotka houkuttelevat käyttämään sitä. Yksi niistä on ympäristöystävällisyys. Ruoantuotanto kattaa jopa kolmanneksen kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä globaalisti. Mikäli eläinperäiset elintarvikkeet korvattaisiin kokonaan kasvipohjaisilla, voisivat ruoasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vähentyä jopa 40 %:lla. Esimerkiksi yhden kaurajuomalitran tuottaminen kuluttaa vain murto-osan puhdasta vettä tavalliseen maitolitraan verrattuna.

Ympäristöetujensa lisäksi kaura on suomalaisille kiinnostava kotimainen raaka-aine, mikä takaa lyhyemmät kuljetusmatkat ja tarjoaa selkeän edun esimerkiksi tuontisoijaan nähden. Kotimaisen kauran käyttö tukee paikallista maataloutta.

Suomessa tiedetään myös, että kauralla on terveyttä edistäviä ominaisuuksia ja esimerkiksi sen sisältämät kuidut auttavat kolesterolin hallinnassa ja tekevät muutenkin hyvää vatsalle.

Kaurabuumi on saanut useat yritykset kehittämään innovatiivisia kasvipohjaisia korvikkeita perinteisille elintarvikkeille. Tänä päivänä kauravalmisteet ovatkin maidon- ja jogurtin rinnalla esillä jokaisessa kaupassa. MÖ Foods uskoo vahvasti, että kasvipohjaisten maitotuotteiden suosio ei tule jäämään ainoastaan hetken trendiksi kasvavan ympäristötietoisuuden vuoksi.

 

Artikkelin kirjoittaja Annamari Jukkola on Mö Foodsin toimitusjohtaja.

Yhteydenotot ja lisätiedot: annamari.jukkola(@)mofoods.fi

Vuonna 2017 perustettu lohtajalainen MÖ Foods valmistaa vähemmän ympäristöä kuormittavia kasvipohjaisia meijerituotteita. Uudet MÖ kaurajogut valmistetaan kokonaan suomalaisesta kaurasta.

 

Julkaistu 28.3.2018

Kokeilujen kautta ravinteet kiertoon ja vesistöt kuntoon

Lannasta lämpöä ja kuivikkeita, biokaasulaitoksen lietteistä kierrätyslannoitteita, järviruo’osta kasvualustoja. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma edistää uusien kiertotaloustuotteiden läpimurtoa käytännön kokeilujen avulla. Tällä hetkellä käynnissä on parikymmentä hanketta. Kärkihankerahoitusta pilotteihin on tarjolla vielä lokakuulle 2018 asti.

Suomessa syntyy vuosittain kymmeniä miljoonia tonneja eloperäisiä sivuvirtoja, joiden sisältämät arvokkaat ravinteet tulisi saada nykyistä parempaan hyötykäyttöön.

– Ravinteiden kierrättäminen vähentää hukkaa, pienentää ympäristökuormitusta ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström.

Kustannustehokkaat kierrätysravinteet tai biomassojen kuljettamisen ratkaisut eivät kuitenkaan synny itsestään. Tarvitaan uusia innovaatioita ja käytännön kokeiluja. Ideoiden käytäntöön saattamisessa apuna on hallituksen kiertotalouden kärkihankkeisiin kuuluva Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma.

Alue- ja paikallistason osaajat avainroolissa

– Kokeiluohjelman kautta tuetaan erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Pilotit auttavat selvittämään, toimiiko innovaatio täydessä mittakaavassa, kertoo rahoitusta hallinnoivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki.

Kokeiluohjelma on jo synnyttänyt yrittäjyyttä eri puolille Suomea.  Suurin osa käynnissä olevista piloteista keskittyy lannan prosessoinnin tai siitä jalostettujen ravinnetuotteiden testaukseen. Ohjelmaa ei ole kuitenkaan rajattu maatalouden jakeisiin tai maaseudun toimijoihin.

– Kokeiluja on käynnissä myös esimerkiksi ruokomateriaalin hyödyntämiseen, levänkasvatukseen ja rehutuotteiden kehittämiseen liittyen. Alue- ja paikallisen tason osaajat ovat avainroolissa, sillä biomassat ja elinkeinorakenne ovat erilaisia eri puolilla Suomea, Mäntymäki muistuttaa.

Katso esimerkit, kysy lisää ja hae rahoitusta!

Rahoituksen lisäksi hallituksen kiertotalouden kärkihankkeet tarjoavat ravinteiden kierrätykseen liittyvää neuvontaa ja jakavat tietoa hyvistä esimerkeistä.

Kolmesta kokeiluohjelmasta käynnistyneestä hankkeesta on tehty esittelyvideot. Videoilta selviää, mitä uutta maatilalla muodostuvasta kuivikelannasta voi saada irti, mihin biokaasulaitoksen mädätejäännöstä on tarkoitus tulevaisuudessa hyödyntää ja minkälaisia uusia kasvualustoja on suunnitteilla kotipuutarhoihin.

Katso videot!

Kuivikelannan kompostoinnilla typpeä ja lämpöä

Biokaasulaitoksen lietteistä lannoitteita

Kasvualustoja maatalouden sivuvirroista

Lue lisää Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman verkkosivulta

Lisätietoa:
Kehittämisasiantuntija Päivi Mäntymäki, Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelma, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi, puh. 029 502 7631
Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio Biström, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 400, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 27.3.2018

Puurakenteinen tietoliikennemasto – esteettinen ja ekologinen vaihtoehto

EcoTelligent Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen puurakenteisen ECOPOL-tietoliikennemaston, jonka vähähiilinen elinkaari ja maisemaan istuva ulkonäkö haastavat perinteiset teräsrakenteiset mastot lujuus- ja kestävyysvaatimuksista tinkimättä.

Maailmanlaajuisesti lisääntyvä mobiililaajakaistapalvelujen käyttö ja kysyntä vaativat entistä kattavammin ja tiheämmin rakennettuja tukiasemaverkostoja ja sitä myöden tietoliikennemastojen verkostoja. Myös osa jo rakennetuista tietoliikennemastoista tulee uudistaa tulevien vuosikymmenien aikana niiden saavuttaessa käyttöikänsä. Maailmanlaajuisesti puhutaan miljoonien tietoliikennemastojen rakentamisesta seuraavien vuosikymmenien aikana. Lähes poikkeuksetta nämä mastot ovat rakennettu teräksestä, jonka valmistaminen aina rautamalmin louhinnasta lopulliseksi terästuotteeksi kuluttaa arvokkaita luonnonvarojamme ja saastuttaa luontoamme. Vaihtoehtoja ei käytännössä ole ollut ennen kuin nyt.

ECOPOL-tietoliikennemasto rakennetaan käytännössä kokonaan liimapuusta ja laminoidusta puusta. Suhteessa teräksestä valmistettavaan mastoon puurakenteisen maston valmistaminen kuluttaa merkittävässä määrin vähemmän arvokkaita luonnonvarojamme sekä sähkö- ja lämpöenergiaa. Siten puurakenteinen masto on oikea valinta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Maston saavuttaessa käyttöikänsä voidaan sen puumateriaali uusiokäyttää tai kierrättää siinä, missä puurakenteisen talon rakennusmateriaalit. Puurakenteisessa mastossa yhdistyvät myös perinteisen puumateriaalin lämpö ja visuaalisesti miellyttäväksi koettu ulkoasu.

Ekologista, esteettistä ja käytännöllistä vaatimuksista tinkimättä

Käyttöominaisuuksiltaan täysin teräsrakenteisia mastoja vastaava ECOPOL-tietoliikennemasto on vapaasti seisova, 4 – 40 metrin korkuinen kotimaisesta puusta valmistettu rakenne, jonka kuormitettavuus on suuri ja jossa on paljon tilaa haluttujen laitteistojen asentamiseen. ECOPOL-tietoliikennemasto täyttää mastoille yleisessä standardissa asetetut vaatimukset siinä missä teräksiset mastot. Vaikka masto on suunniteltu matkaviestinverkon tukiasemia silmälläpitäen, maston moninaisiin sovelluskohteisiin kuuluvat myös mm. valaisin- ja mainospylonit, muut radioverkot tai näiden yhdistelmät. Yhteen mastoon voidaan asentaa esimerkiksi neljän operaattorin tukiasemalaitteet.

Mastorakenne on keskeltä ontto, jolloin sinne voidaan sijoittaa tarvittavat kaapelit, kytkentäkotelot ja muut pienet laitteet suojaan säältä ja ilkivallalta. Näin maston ilme säilyy kauniin yhtenäisenä ja puun esteettisyys pääsee oikeuksiinsa. Maston kiertokulma on puoli astetta, ja asennustöitä helpottavat ulkopuolelle sijoitettava kiipeilytikas ja ylhäälle asennettavat, maston ympäri kierrettävät asennustasot. Maston rakenne ei siis vain ole ekologinen, vaan myös esteettinen ja käytännöllinen.

Suomalainen puu sekä puu- ja tietoliikenneosaaminen raaka-aineena

ECOPOL-tietoliikenne mastojen syntytarina vie Unkariin, jossa muutama vuosi sitten kehittyi idea puurakenteisista, maisemaan luonnollisemmin istuvista mobiilimastoista. Ensimmäiset mastot pystytettiinkin Keski-Europpaan, josta idean jatkojalostuksen ja puualan huippuosaamisen perässä innovaatio siirtyi vuonna 2017 Suomeen.

EcoTelligent Oy:n tavoitteena on hyödyntää ECOPOL-tietoliikennemastoissa mahdollisimman pitkälle suomalaista puuta, puuvalmisteita ja puuosaamista, jolloin mahdolliset taloudelliset hyödyt ja työllisyysvaikutukset jäävät Suomeen.

EcoTelligent Oy panostaa myös uusien tuotteiden kehittämiseen ja on parhaillaan kehittämässä seuraavan sukupolven tuotetta, älymastoa 5G-valmiudella. Tavoitteena on rakentaa pylväs, jonka sisälle saadaan piilotettua tietoliikenteen tarvitseman teknologian lisäksi halutut älylaitteet, kuten älyvalaistus, turvakamerajärjestelmä tai vaikkapa sähköpyörän tai -auton latauspiste. Myös tässä kehitystyössä on hyödynnetty suomalaista puu- ja tietoliikenneosaamista.

Lisätietoja:
Gyöngyi Mátray, toimitusjohtaja. EcoTelligent Oy
Puhelin +358 50 355 0905, sähköposti gyongyi.matray(@)ecotelligent.fi

Artikkelin kirjoittaja on Jukka-Pekka Juutinen, EcoTelligent Oy:n yksi perustajajäsenistä.

EcoTelligent Oy suunnittelee ja valmistaa ekologisia, puurakenteisia tietoliikennemastoja ja kehittää uuden sukupolven älymastoja kaupunkikäyttöön mm. tulevaa 5G-teknologiaa varten. Yritys on perustettu vuonna 2017. Sen kotipaikka on Liperi.

 

Julkaistu 27.3.2018

Kotimaanmatkailua edistävä kampanja saa valtionavustuksen

Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt valtionavustuksen Suoma ry:lle käytettäväksi ”100 syytä” lomailla Suomessa 2018 -kampanjan toteuttamiseen. Avustus on suuruudeltaan 30 000 euroa.

Avustus myönnetään käytettäväksi ”100 syytä” -kampanjan markkinointiin. Valtionapua voidaan käyttää kampanjan toteuttamiseen käytettäviin, ulkopuolelta ostettaviin mainospalveluihin.

Vuonna 2017 työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti elinkeinoministeri Mika Lintilän johdolla Suomi100-juhlavuoden kunniaksi kotimaanmatkailun haastekampanjan Löydä Suomesi. Ministeriö edistää kotimaanmatkailua edelleen vuonna 2018 ja tukee valtionavustuksella Suoma ry:n koordinoimaa ”100 syytä” -mainoskampanjaa.

Valtionavustuksen käyttöä osana kampanjan rahoitusta ohjataan työ- ja elinkeinoministeriöstä Innovaatiot ja yritysrahoitus -osastolta. Ministeriön puolelta yhteyshenkilönä toimii eritysasiantuntija Pihla Väänänen.

”100 syytä”-kampanja

Jo toista kertaa toteutettavan, matkailuelinkeinon yhteisrahoitteisen ”100 syytä” -kampanjan tavoitteena on innostaa suomalaisia matkailemaan kotimaassa. Ensi kesän mainoskampanja toteutetaan 4.6.–19.8.2018. Mainoskampanjaa rahoittavat matkailuorganisaatiot, matkailuyritykset, nähtävyyskohteet sekä valtakunnalliset matkailutoimijat. Koottu yhteisrahoitus käytetään kaikkineen mainoskampanjan ostoon. Suoma ry osallistuu yhteistyöhön koordinoivalla työpanoksella. Lisäksi alueellinen koordinointi sekä sisäinen markkinointi tehdään Suoma ry:n jäsenorganisaatioiden toimesta.

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pihla Väänänen, TEM, p. 029 504 7064

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  23.3.2018

Valtio tukee metsänhoitotöitä 56,23 miljoonaa eurolla vuonna 2018

Suomen metsäkeskus voi hyväksyä valtion tuella rahoitettavaksi vuoden 2018 aikana 79 miljoonan euron edestä metsänhoito- ja metsänparannustöitä kemera-lain eli kestävän metsätalouden tukilainsäädännön nojalla. Näistä töistä ja aikaisempina vuosina rahoitettavaksi hyväksytyistä töistä saa aiheutua menoja valtiolle kuluvana vuonna 56,23 miljoonan euron edestä.

Kemera-lain tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Määrärahalla toteutetaan arviolta nuoren metsän hoitoa (106 400 hehtaaria) ja taimikon varhaishoitoa (53 125 ha hehtaaria), terveyslannoitusta (11 400 hehtaaria), metsänuudistamista (5 000 hehtaaria) sekä suometsän hoitoa ja kunnostusojitusta (42 700 hehtaaria).  Erityisesti suometsän hoitohankkeiden ympäristövaikutuksiin tulee kiinnittää huomioita tukea myönnettäessä.

Lisäksi metsätien perusparannushankkeita ja uutta metsätietä saadaan aikaiseksi arviolta 1 225 kilometrin edestä. Kun uusia metsätiehankkeita hyväksytään, on kiinnitettävä huomiota ympäristönäkökohtiin. Jo olemassa olevia kulku-uria on hyödynnettävä tien suunnittelun pohjana erityisesti silloin, kun on kyse erämaisista ja yhtenäisistä metsäalueista. Metsätie tulee toteuttaa yhteishankkeena. Tien perusparannushankkeita hyväksyttäessä etusijalla ovat hankkeet, joihin sisältyy sillan korjausta.

Vuonna 2018 on käytettävissä  3,5 miljoonaa euroa enemmän määrärahaa kuin vuoden 2017 käytettiin. Samoin vuonna 2018 voidaan hyväksyä rahoitushakemuksia 20 miljoonaa euroa suuremmalla summalla kuin mitä vuonna 2017 hyväksyttiin. Siten kemera-tuella  voidaan hyvin vastata metsänomistajien metsänhoito- ja metsänparannustarpeisiin .

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen, marja.hilska-aaltonen(at)mmm.fi, p. 0295 162 447

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  22.3.2018

Ministeri Leppä: Lisää kotimaista kalaa kauppoihin ja ravintoloihin

Ministeri Leppä: Lisää kotimaista kalaa kauppoihin ja ravintoloihin

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui tänään kalaviikon avajaisissa Helsingissä. Hän vastasi kalatalousalan kysymyksiin ajankohtaisista aiheista. Ministeri piti erityisen tärkeänä sitä, että kotimaisen kalan kysyntään pystytään vastaamaan.

– Kaiken lähtökohta ja tärkein tavoite on, että kauppoihin ja ravintoloihin saataisiin entistä enemmän kotimaista kalaa. Pyrimme kaikin tavoin parantamaan kalastuksen ja vesiviljelyn toimintaedellytyksiä, ministeri Leppä totesi.

Ministeri vastasi kysymykseen siitä, miten kotimaista kalankasvatusta aiotaan lisätä.

– Olen sitoutunut hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan kestävälle kalankasvatukselle luodaan kasvun edellytykset. Nyt on aika päättää toimenpiteistä muun muassa ympäristölupajärjestelmän sujuvoittamiseen ja itämerirehuun liittyen. Ratkomme näitä asioita yhdessä asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen kanssa.

Hylkeiden aiheuttamat vahingot kuriin

Yksi teema oli rannikkokalastauksen kriisi ja hylkeiden aiheuttamat vahingot.

– Rannikkokalastuksen tilanne on huolestuttava. Saalis on romahtanut kahdessa vuodessa kolmanneksen. Erityisesti verkkokalastusta on lähes mahdoton suojata hylkeiltä, joten sitä korvaavia uusia pyyntimuotoja ja hylkeenkestäviä pyydyksiä tulee kehittää mahdollisimman nopeasti, ministeri Leppä sanoi.

Lisäksi ministeri piti tärkeänä hylkeiden aiheuttamien vahinkojen rajoittamista.

–Harmaahylkeen metsästyskiintiöstä hyödynnetään tällä hetkellä vain pieni osa. Sen puitteissa tulisikin poistaa erityisesti kalastustoiminnalle vahinkoa aiheuttavat hyljeyksilöt. Lisäksi tulisi keskustella siitä, kuinka suuriksi hyljekantojen annetaan kasvaa, sillä kalastukselle aiheutuvien ongelmien lisäksi ne verottavat merkittävästi myös kalakantoja, Leppä totesi.

Hyvää palvelua kala-asioissa myös maakuntauudistuksen jälkeen

Yleisöä kiinnosti myös, miten tulevissa maakunnissa turvataan kalatalousyritysten kokonaisvaltaiset, asiantuntevat ja tasapuoliset palvelut.

– Maakunnilla on jatkossa suuri valta päättää siitä, miten kalataloustehtävät järjestetään ja muutoksia on odotettavissa. Maa- ja metsätalousministeriö tulee tekemään kaikkensa varmistaakseen sen, että maakunnat tietävät tehtävänsä ja velvollisuutensa ja että niillä on edellytykset palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin myös jatkossa, totesi Leppä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
kalatalousneuvos Risto Lampinen, risto.lampinen(at)mmm.fi, p. 0295 162 458
Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  22.3.2018 

Puurakentamisen kansalaisaloite on hyvällä asialla

26.3.2018

Puurakentamisen puolesta on tehty kansalaisaloite 28.2.2018 Suomen Sahayrittäjät ry:n toimesta. Kansalaisaloitetta voi käydä kannattamassa osoitteessa: www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2960. Kansalaisaloitteeseen pitää saada 50 000 kannattajajäsentä kuuden kuukauden ajalla (= 28.8.2018 mennessä), jotta se etenisi eduskuntakäsittelyyn.

Kansalaisaloitteen sisältö on: ”Suomen kaikissa julkisissa rakentamishankkeissa (valtio, kunta) on aina tutkittava myös puurakentamisvaihtoehto”.

Kansalaisaloite on perusteltu ja hyvällä asialla. Puurakentamisen teknisiä ratkaisuja ja mahdollisuuksia ei vielä riittävästi tunneta Suomessa, erityisesti suuremman mittakaavan rakentamiskohteissa. Tästä syystä monissa valtion ja kuntien julkisissa rakentamishankkeissa ei tutkita puurakentamismahdollisuutta, vaan se usein hylätään hyvinkin aikaisessa hankevaiheessa puutteelliseen, ennakkoasenteelliseen ja virheelliseen tietoon ja näkemykseen perustuen. Puurakentamisen kansalaisaloite ei esitä pakkoa puurakentamiselle, vaan sitä, että tasapuolisuuden nimissä myös puurakentamisen vaihtoehto tutkittaisiin jokaisen julkisen rakentamishankkeen tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa.

Suomen metsien kestävää hyötykäyttöä voitaisiin lisätä puurakentamisen avulla

Suomen metsät kasvavat vuosittain lähes 110 milj. m3 runkopuuta, josta viime vuosina on hyödynnetty noin 60 – 65 %. Metsiemme kestävää hyötykäyttöä voitaisiin merkittävästi lisätä (noin 20 milj. m3/v.) mm. bioenergialähteenä, rakentamisessa, puutuoteteollisuudessa ja erilaisissa biojalosteissa. Suomen sahatavaran kulutuksesta noin neljä viidesosaa käytetään tavalla tai toisella rakentamiseen.

Puu on valta-asemassa vapaa-ajan rakennusten sekä pientalojen rakentamisessa. Vapaa-ajan rakennuksista lähes 99 % on puurakenteisia. Pientaloista yli kahdeksan kymmenestä saa puurungon ja noin kolme neljäsosaa puujulkisivun. Nykyisin joka viides pientalorakentajista valitsee hirsitalon.

Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa, piha- ja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa.

Iisalmen kaupunki halusi ja sai puukoulun. Hirsikoulun arkkitehtina QVIM-arkkitehdit Kuopiosta. Kuva: Markku Karjalainen.

Puurakentaminen osana ilmastomuutoksen torjuntaa

Puurakentamiselle avautuu yhä suurempia mahdollisuuksia maailmanlaajuisten ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymysten merkitysten kasvaessa. Globaalisti tulisi yhä enemmän suosia ekologisia, vähähiilisiä ja uusiutuvia resursseja ja raaka-aineita. Puurakentaminen on tärkeä osa biotaloutta. Suomen biotalouden arvosta yli puolet tulee metsäsektorilta.

Suomen ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki otetaan huomioon rakentamisen säädöksissä 2020-luvun puoliväliin mennessä. On nähtävissä, että kotimaisena, paikallisena, uusiutuvana ja ympäristöystävällisenä energialähteenä ja rakennusmateriaalina puu tulee olemaan tässä suhteessa yhä halutumpi raaka-aine. Puurakentamisen kasvu on viime vuosina ollut erityisen ilahduttavaa muun muassa asuinpuukerrostalojen osalla sekä päiväkoti- ja koulurakentamisessa.

Tämän vuoden 2018 alusta alkaen puusta on mahdollista rakentaa aina 8-kerrokseen saakka asuin- ja työpaikkarakennusten lisäksi myös majoitus- ja hoitolarakennuksia sekä 4-kerrokseen saakka myös kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja liikerakennuksia.

Markku Karjalainen, Rakennusopin professori,
Tampereen teknillinen yliopisto, arkkitehtuurin laboratorio,
markku.karjalainen@tut.fi puh. 040-5832 127

Suomen ja Ranskan maatalousministerit tapaavat Suomessa 24.-26.3.

Ranskan maatalousministeri Stéphane Travert saapuu vierailulle Suomeen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän kutsusta.

Ministeri Travert vierailee viikonloppuna tutustumassa Etelä-Savossa lypsykarjatilaan ja Kuusankoskella UPM:n Kymin tehdasintegraattiin.

Ministereiden viralliset keskustelut käydään Helsingissä 26.3.2018. Ministerit keskustelevat muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, petopolitiikasta, biotaloudesta sekä vahvemmasta yhteistyöstä EU:n metsäasioiden käsittelyssä.

Lisätietoja:

ministerin erityisavustaja Risto Lahti, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 565 0424

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  23.3.2018

Jätevesi juomavedeksi ja levistä energiaa – Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda lausunnolla

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvällä osaamisella Suomi voisi olla merkittävä vaikuttaja kansainvälisillä kentillä. Sinisen biotalouden kestävää liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä on määritelty laajalla kokoonpanolla. Tutkimusagendasta otetaan vastaa lausuntoja 20.4.2018 saakka.

– Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon ja teollisuuden prosesseissa ja myös hyvinvoinnissa. Vettä säästäville ja kierrättäville ratkaisuille on kysyntää kaikkialla. Voimme tarjota ratkaisuja maailman haasteisiin kansallisista lähtökohdista ja luoda määrätietoisesti edellytyksiä kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Sinisen biotalouden erinomaisia edellytyksiä ei ole hyödynnetty läheskään täysimääräisesti. Agendassa on tunnistettu tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä liiketoiminnan ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden näkökulmasta. Tarvitaan enemmän kotimaista kalaa ruokapöytiin sekä vettä, ravinteita ja energiaa säästäviä ja kierrättäviä ratkaisuja. Tutkimus ja innovaatiot ovat avainasemassa, että vesiluonnon arvo säilyy ja sitä voidaan kestävästi hyödyntää matkailussa ja hyvinvointipalveluissa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu vaikuttaa vesistöihin ja meriin sekä edelleen ravintoverkkoihin, kalastoon ja elinkeinoihin. Esimerkiksi jääpeitteen puuttuminen edellyttää sopeutumista, mutta synnyttää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kriittistä on, miten onnistutaan luomaan jatkuva ja tavoitteellinen yhteistyö yritysten, hallinnon ja tutkimuksen kesken.

Tutkimusagenda on osa hallituksen sinisen biotalouden kärkihanketta ja se on valmistelu maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Syksystä 2017 alkaen strategiaa ovat työstäneet Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy. Tutkimusagenda on lausuntokierroksella, joka päättyy 20.4.2018. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset.

Agendasta järjestetään keskustelutilaisuus Helsingin yliopiston Tiedekulmassa 20.3. klo 13–15. Tilaisuuden avaa ministeri Jari Leppä. Lisäksi kuullaan yritysten, tutkimuslaitosten ja tutkimuksen rahoittajan näkemyksiä alan liiketoimintamahdollisuuksista. Tilaisuus on täynnä, mutta tapahtumaa voi seurata suorana verkossa: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20802.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202
neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. 0295 162 411
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lausuntopalvelu.fi – Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 19.3.2018 

Toimialojen kevään näkymät: Kasvua odotettavissa kaikilla aloilla

(Ote TEM:n tiedotteesta)

Toimialojen kevään näkymät julkaistiin TEM Toimialapalvelun järjestämässä toimialojen kasvuseminaarissa 14.3.2018. Kevään 2018 näkymät on kerätty elintarvikealalta, liike-elämän palveluista, kaivosalalta, matkailualalta, puutuotealalta, sosiaali- ja terveyspalvelualalta ja uusiutuvan energian alalta.

Suhdannenäkymätietoa kerätään kasvualoiksi määritellyiltä toimialoilta vuosittain.

Elintarvikealalla kasvu tulee kulutuksen piristymisestä, kansainvälistymisestä ja uusiutumisesta

Suomen talouden ja maailmantalouden piristyminen vahvistavat kotitalouksien ostovoimaa ja ruoka-alan kuluttajakysyntää. Kuluttajien luottamus omaan talouteen on poikkeuksellisen vahva, ja sen näkyy esimerkiksi lisääntyneenä ravintolassa ruokailemisena. Viime vuonna päivittäistavarakaupan vähittäismyynti kasvoi 1,7 prosenttia ja Foodservice-tukkukauppa 1,8 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Vaikka elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat laskivat 0,9 prosenttia viime vuonna, pitkään jatkunut hintojen lasku kuitenkin hidastui loppuvuonna ja kääntyi lievään nousuun tammikuussa 2018.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Leena Hyrylä, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, puh. 0295 029 047

Ennätyksellinen matkailun kasvu jatkuu edelleen

Suomi on saanut ennenäkemätöntä huomiota matkakohteena ja matkailu on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2017 yöpymisten kokonaismäärä kaikissa majoitusliikkeissä kasvoi 5,3 prosenttia (+14,1% kansainväliset, 1,8% kotimaiset matkailijat) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liikevaihdon kasvu on ensisijaisesti perustunut majoitus- ja ravitsemispalveluiden kasvuun. Matkailualan pk-yritykset arvioivat lähiajan yleiset suhdannenäkymät selvästi toiveikkaammiksi kuin muut toimialat. Alalla on panostettava matkaketjujen, kestävyyden ja digitaalisuuden kehittämiseen.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Susanna Jänkälä, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 0295 037 056

Vähähiilisyys on mahdollisuus puutuotealalle

Puun sahaus-, höyläys- ja kyllästystoiminnassa liikevaihto on kasvanut merkittävästi. Liikevaihdon kasvu selittyy sahatuotteiden suurella viennin suurella kasvulla ja osittain piristyneellä kotimaan kulutuksella. Kotimaisen rakentamisen elpyminen on siivittänyt kasvua muilla puutuoteteollisuuden aloilla. Alalla suurin osa tuotannosta jää kotimaahan.

Lisätiedot: ohjelmajohtaja Petri Heino, YM, puh. 029 525 0203

Uusiutuvan energian käyttö näyttäisi kasvavan uuteen ennätykseen tänä vuonna

Uusiutuvan energian käyttö näyttäisi kasvavan uuteen ennätykseen vuonna 2018. Eniten lisääntyy metsäteollisuuden sivutuotteilla tuotettu energia, joka edustaa yli 60 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Uusiutuvan osuutta kasvattavat myös puupolttoaineiden käytön ja tuulivoiman lisääntyminen sekä liikenteen biopolttoaineet ja lämpöpumput, joiden kokonaislukumäärä lisääntyy vuosittain noin 60 000 pumpulla.

Lisätiedot: toimialapäällikkö Markku Alm, Varsinais-Suomen ELY-keskus, puh. 0400 864 945

Kevään 2018 toimialojen näkymät ovat luettavissa kokonaisuudessaan TEM Toimialapalvelun sivuilla.

Lisätiedot:
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, TEM, puh. 050 040 5459

 

Ote TEM:n tiedotteesta 14.3.2018

Maan sisäistä voimaa – jätteistä vihreiksi olohuoneiksi

Maanparannuskompostien avulla hyödynnetään yhteiskunnan muodostamia jätteitä, ja vähennetään mineraalilannoitteiden käytön tarvetta kasvualustojen tuotannossa. Samalla palautetaan ravinteita, kuten fosforia jälleen kasvien käyttöön.

Ravinteiden kierrätys on kiertotalouden ytimessä. Ihannetilanteessa ravinteet kiertävät jatkuvasti uudeksi kasvuvoimaksi, mutta ketjun vuotaessa ne kuormittavat ympäristöä. Yhdyskuntajätteiden jalostaminen raaka-aineiksi viherrakentamisen kasvualustoille edistää kierrätettyjen ravinteiden sitoutumista uuden kasvun luomiseen. Hyödyntämällä jätteistä syntyvää maanparannuskompostia kasvualustoissa, ravinteet palautetaan takaisin käyttöön ilahduttamaan ihmisiä erilaisilla viheralueilla.

Kompostit soveltuvat kasvualustojen raaka-aineeksi

Kompostilannoitetuissa kasvualustoissa ravinteet ovat sitoutuneena kasvualustaan, ja vapautuvat hallitusti. Kompostit parantavat kasvualustan ravinteikkuutta ja tekevät maasta elävää, hyvin kosteutta ja ravinteita pidättävää. Hyvä mikrobielämä irrottaa kasvualustan ravinteita hitaasti, mikä hyödyttää kasveja pitkään.

Erityyppiset kompostit soveltuvat erilaisten kasvualustojen raaka-aineeksi. Puutarhajätteestä kypsyvä komposti sopii esimerkiksi hyvin Kekkilä Istutusmullan raaka-aineeksi muun muassa korkean kaliumpitoisuuden ansiosta. Vahvemmat maanparannuskompostit soveltuvat runsaasti ravinteita käyttäville kasveille, kuten nurmikoille suunnatulle Kekkilä Nurmikkomultaan.

Kompostin edut kasvualustoissa

Useimmat mieltävät, että komposti ja kompostointi on hyödyllistä, mutta syyt ja mekanismit eivät aina ole tiedossa.
Kompostit parantavat luonnollisesti kasvualustojen ominaisuuksia. Suurin etu saavutetaan vilkkaalla pieneliötoiminnalla sekä ravinteiden pidätyskyvyllä. Laadukas hyvin kypsynyt maanparannuskomposti tuo kasvualustaan sisäistä voimaa lisäämällä mullan elävyyttä ja varmistamalla kasvien ravinteiden saannin pitkällä aikavälillä.

Materiaalit uusiokiertoon – polttaminen on viimeinen vaihtoehto

Nykyisessä hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi pyrkii mallimaaksi ravinteiden kierrätyksen suhteen. Ravinneomavaraisuuden edistäminen onkin kaikkien etu ja sitä tulee edistää kaikin keinoin.

Kiertotalousajattelussa jätemateriaalien polttaminen energiaksi on viimeinen vaihtoehto. Erilaiset materiaalit pyritään hyödyntämään ennakkoluulottomasti, ja usein jätemassojen hyödyntäjä voi löytyä aivan toiselta toimialalta kuin jätteen tuottaja. Pahimmassa tapauksessa jätteen lisäarvo jää hyödyntämättä, koska jätteen tuottaja käsittelee syntyneen jätteen kustannussyiden vuoksi itse. Kunnallisten ja teollisten toimijoiden toiminnasta syntyy ravinnepitoisia kompostin raaka-aineita, joiden ravinteiden kierrättämisessä kasvualustat ovat erittäin hyvä vaihtoehto.

 

Tutustu tarkemmin Kekkilän nurmikkomultaan ja istutusmultaan.

Artikkelin kirjoittaja, tuoteryhmäpäällikkö Paulina Nyberg, vastaa Kekkilän viherrakentamisen kasvualustojen, muiden tuotteiden toiminnallisuudesta ja tuotekehityksestä. Hän toimii myös asiantuntijana yhteistyökumppaneiden erityiskasvualustatarpeista.

Yhteydenotot:
Puhelin 020 790 4806, sähköposti paulina.nyberg@kekkila.fi

 

Julkaistu 15.3.2018

Metsäneuvosto päätti päivittää kansallisen metsästrategian

Metsäneuvosto kokoontui tänään 14.3. Säätytalolla. Päivän tärkein teema oli kansallisen metsästrategian päivittäminen sekä metsäalan kehitys. Puhetta johti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

– Metsäala kasvaa ja monipuolistuu metsäpoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Samalla on tärkeää varmistaa, että metsänhoito on laadukasta ja että metsäluonnon monimuotoisuus pystytään turvaamaan, totesi ministeri Leppä.

Kokouksessa linjattiin, että vuonna 2015 laaditun kansallisen metsästrategian tavoitteet ovat edelleen ajan tasalla. Niiden toteuttamisessa tärkeässä roolissa on hankesalkku, johon kuuluu 11 strategista hanketta. Metsäneuvosto päätti, että tämä salkku päivitetään vuoden 2018 aikana.

– Hankkeet ovat tärkeä keino viedä metsäpolitiikkaa käytäntöön. Valtaosa hankkeiden toimenpiteistä on jo toteutettu eli nyt on luontevaa tarkastella, kuinka on onnistuttu ja mitä pitää seuraavaksi tehdä, sanoi metsäneuvos Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsäneuvosto päätti kokouksessa myös kansallisen metsästrategian painopisteet vuodelle 2018. Niitä ovat muun muassa talousmetsien luonnonhoito, kuolinpesien elinkaaren nopeuttaminen, ekosysteemipalveluiden tuotteistaminen sekä metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke. Tärkeä painopiste on myös uuden metsätalouden kannustinjärjestelmä, jonka tarkoituksena on edistää metsien aktiivista ja resurssitehokasta käyttöä sekä markkinattomista hyödyistä saatavaa hyvinvointia.

Kansallinen metsästrategia 2025 on valtioneuvoston hyväksymä metsäalan yhteinen strategia, jossa määritellään metsäalan tärkeimmät tavoitteet ja toimenpiteet. Metsästrategiaa toteutetaan strategisten hankkeiden sekä muiden strategioiden ja ohjelmien kautta.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
metsäneuvos Marja Kokkonen, marja.kokkonen(at)mmm.fi, p. 0295 162 444

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 14.3.2018

Ympäristöministeriö käynnistää tiekartan valmistelun muoviongelman taklaamiseksi

Ympäristöministeriö käynnistää kansallisen tiekartan valmistelun muovin aiheuttamien ympäristöongelmien torjumiseksi. Ympäristöministeriö asettaa maaliskuussa yhteistyöryhmän, jossa ovat mukana keskeiset ministeriöt, järjestöt ja tutkimuslaitokset. Yhteistyöryhmää johtaa kansanedustaja Hanna Kosonen. Hän on toiminut muun muassa puheenjohtajana Pohjoismaiden neuvoston ympäristövaliokunnassa.

”Muovien käyttöä tulee vähentää, sen kierrätystä tehostaa ja muoveja tulee korvata uusiutuvilla raaka-aineilla”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

”Muovien korvaaminen uusilla ympäristöystävällisillä biopohjaisilla tuotteilla tarjoaa positiivisen haasteen suomalaisille tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Meillä on muovin korvaamiseksi puupuolella erittäin iso potentiaali ja sitä kautta merkittäviä kaupallisia mahdollisuuksia”, elinkeinoministeri Mika Lintilä kertoo.

Tiekartta tulee sisältämään sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Suomi haluaa edetä omia kansallisten toimien kanssa, mutta se on aktiivinen ja kirittää ratkaisuja muoviongelmaan myös laajemmin Euroopan unionissa. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa EU:n muovistrategian, jonka käsittely ja toimeenpano – esimerkiksi lakialoitteet – etenevät Suomen oman tiekarttatyön rinnalla.

Tiekartta valmistuu syksyn kuluessa.

Lisätietoja:

Erityisavustaja Taru Savolainen, p. 040 535 8622

Ympäristöministeriön tiedote 8.3.2018

Metsäsektori edelleen Suomen biotalouden moottori

Vuonna 2016 biotalouden toimialojen yhteenlaskettu tuotos nousi 64,4 miljardiin euroon, missä oli reaalikasvua seitsemän prosenttia edeltäneeseen viisivuotiskauteen verrattuna. Metsätalous ja -teollisuus muodostivat yhdessä 38 prosenttia biotalouden tuotoksesta, ja elintarvikesektorilta (maatalous ja elintarviketeollisuus) kertyi 24 prosenttia. Myös biotalouden arvonlisäyksestä − 22,1 miljardia euroa vuonna 2016 − elintarvike- ja metsäsektorin osuus nousee yli puoleen. Suurimpia biotalouden tuotoksen ja arvonlisäyksen kasvulukuja saavutettiin kemianteollisuudessa, uudistuvan energian tuotannossa ja lääketeollisuudessa.

− Biotalouteen tehdyt investoinnit ovat kasvaneet keskimääräistä enemmän, mikä luo edellytyksiä biotalouden kasvulle lähivuosina, toteaa johtava asiantuntija Martti Aarne Luonnonvarakeskuksesta. Vuonna 2016 biotalousinvestoinnit nousivat 5,3 miljardiin euroon, eli reaalisesti 22 prosenttia suuremmiksi kuin edeltäneellä viisivuotiskaudella.

Kansantalouden tasolla investointien kasvuvauhti jäi 11 prosenttiin. Maatalous ja elintarviketeollisuus vastasivat yhteensä 30 prosentista biotalouden investointeja ja metsäsektori 26 prosentista. Sekä maatalouteen että uusiutuvaan energiaan tehtiin investointeja 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2016.

− Biotalousstrategian työllisyystavoitteet näyttävät karkaavan yhä kauemmaksi, arvioi Martti Aarne. Biotalouden työllisten määrä on laskenut koko 2010-luvun, ja vuonna 2016 biotalouden toimialoilla työskenteli yhteensä noin 304 000 henkilöä. Kehitys on ollut päinvastaista kuin kansantaloudessa keskimäärin. Lasku johtuu ennen muuta maatalouden ja metsäteollisuuden työllisyyden vähenemisestä. Työllisyys on kuitenkin lisääntynyt muun muassa energiasektorilla ja luontomatkailussa.

Vuonna 2014 laaditun Suomen biotalousstrategian mukaan biotalouden kansantaloudellista merkitystä ja kasvua seurataan Tilastokeskuksen tuottamilla mittareilla. Laskelmat biotalouden tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista, työllisten määrästä ja viennistä vuosina 2010−2016 esitetään toimialoittain. Laskelmien päälähteenä on käytetty Tilastokeskuksen laatimaa kansantalouden tilinpitoa.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen biotalouslaskelmista.

Luonnovarakeskus Luken uutinen 2.3.2018

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku avattu

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusten haku on avattu. Työ- ja elinkeinoministeriö jakaa tänä ja ensi vuonna yhteensä neljä miljoonaa euroa hankkeisiin, joilla vauhditetaan kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.

Tukirahoituksella rohkaistaan yrityksiä ja muita toimijoita käynnistämään haastavia yhteisprojekteja ja lisäämään kiertotalousajattelu osaksi liiketoimintastrategiaa. Avustusta voidaan myöntää suomalaiselle yhtiölle, muulle yhteisölle, yhdistykselle, osuuskunnalle, säätiölle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle.

Kiertotalouden ydinajatus on säilyttää materiaalit ja niiden arvo talouden kierrossa mahdollisimman pitkään ja korvata uusiutumattomia luonnonvaroja kestävästi tuotetuilla uusiutuvilla materiaaleilla. Tavoitteena on saada materiaalit kiertoon ja nostaa niiden jalostusastetta.

Myönnettävää avustusta saa käyttää kiertotalouden uusien ratkaisujen, teknologioiden tai palvelumallien liiketoiminnalliseen käyttöönottoon, uusien kiertotalouden liiketoimintamallien (esim. palvelut, alustat, jakaminen) käynnistämiseen tai näihin liittyviin kaupallisiin investointeihin tähtääviin ratkaisuihin. Lisäksi investoinneilla pyritään vaikuttamaan biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden keinoin systeemiseen muutokseen kohti elinkeinotoiminnan kestäviä malleja.

Avustusta voidaan myöntää enintään 200 000 euroa yritystä kohti kolmen vuoden jakson aikana. Jos tämä tuki ei sovellu hankkeeseen, voidaan hakija tarvittaessa ohjata muiden samantyyppistä tukea tarjoavien organisaatioiden (erityisesti Business Finland ja Sitra) asiakkaaksi.

– Suomi on kansainvälisesti tunnustettu kiertotalouden edelläkävijä. Kiertotalouden todelliset tekijät löytyvät yrityksistä ja toimijoista. Tuen avulla pyrimme saamaan liikkeelle niitä ideoita, jotka ovat jo melko valmiina, mutta se viimeinen päätös puuttuu. Erityisesti toivon yhteistä tekemistä ja erilaisten toimijoiden kesken kiertotalouden hengen mukaisesti, hankepäällikkö Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä kuvailee hakutoiveitaan.

– Perinteinen kierrätys voi olla osa ratkaisua, muttei koko hankkeen pääasia. Energiaan liittyvät ideat eivät ole tämän tuen piirissä. Osana kokeilua pyrimme seuraamaan kaikkia hakijoita ja pohtimaan yhdessä heidän kanssaan mahdollisia menestystekijöitä ja hidasteita jatkoa varten, Tasa määrittelee.

Kiertotalouden kehittämis- ja investointiavustuksesta sovittiin hallituksen puolivälitarkastelussa viime keväänä osana biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kärkihankkeen vauhditustoimia sekä marraskuussa julkaistua kiertotalouden toimenpideohjelmaa. Avustus toteuttaa myös hallituksen kokeilukulttuuria – kiertotalous uudistaa yritysten toimintaa ja ajattelua kestävästä liiketoiminnasta.

Kiertotalouden investointi- ja kehittämisavustusta haetaan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Avustushakemus ja sen liitteet toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon osoitteella PL 32, 00023 Valtioneuvosto. Ensimmäinen, vuoden 2018 hakukierros on auki 29.3.2018 saakka.

Lisätiedot verkossa:
tem.fi/kiertotaloustuki
Asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta

Lisätiedot:
hankepäällikkö Sari Tasa, TEM, p. 029 504 8242, etunimi.sukunimi(at)tem.fi

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 1.3.2018

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii monitieteistä tutkimusta

Tapio on julkaissut selvityksen Suomelle keskeisistä tieto- ja osaamistarpeista, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Selvitys tuo esiin muun muassa eri tieteenalojen välisen vuoropuhelun tärkeyden. Tiedon soveltaminen käytäntöön edellyttää kehitystyötä, kokeilunhalua ja pilotointia. Sopeutumisen vaikuttavuutta lisäävät kustannusnäkökulman parempi esiin tuominen ja kustannusten välttäminen osana ilmastoriskien hallintaa.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa selvityksessä on pyritty muodostamaan tutkimuslaitosten ja muiden kehittämistoimijoiden näkemys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietotarpeista sekä hahmottamaan eri toimialojen välisiä rajapintoja. Työssä kartoitettiin myös asiantuntijoiden näkemyksiä sopeutumistutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta.

Tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen on yksi tavoite Kansallisessa ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmassa 2022, jolla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista yhteiskunnan kaikilla sektoreilla.

– Selvityksessä esiin nousseet tarpeet liittyvät etenkin yhteiskunnan rakenteiden ja käytäntöjen joustavuuteen ja sopeutumiskykyyn erilaisissa häiriötilanteissa sekä ihmisten ja yhteisöjen sopeutumiskyvyn parantamiseen, kertoo hankkeen projektipäällikkö Nora Arnkil Tapiosta.

Kuvassa selvityksen haastatteluaineistosta muodostettu pilvi haastatteluissa useammin esiintyneistä sanoista.Kuvassa selvityksen haastatteluaineistosta muodostettu pilvi haastatteluissa useammin esiintyneet sanat.

Selvityksessä kuullut asiantuntijat näkivät tietotarpeita esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutus- ja skenaariotarkasteluissa, riskienhallinnassa sekä ihmisten terveyteen liittyvissä kysymyksissä.

Jotta sopeutumisnäkökulma jalkautuu paremmin osaksi päätöksentekoa ja toimijoiden käytännön työtä, ymmärryksen lisääminen sopeutumistoimien hyödyistä ja kustannustehokkuudesta on tärkeää.

Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Saara Lilja-Rothstenin mukaan muuttuvassa ympäristössä eläminen edellyttää uusien toimintatapojen oppimista ja ilmastokestävämpien ratkaisujen käyttöönottoa toimialasta ja tutkimussektorista riippumatta.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii monitieteistä tutkimusta. Esimerkiksi vesitalouden hallinta koskettaa lähes kaikkia sektoreita, kuten ruuantuotantoa, metsätaloutta ja energiantuotantoa. Siksi sopeutumiseen liittyvät uudet ratkaisut on etsittävä yhdessä eri alojen kesken. Kevään aikana hallituksen sinisen biotalouden kärkihankkeessa valmistuu alan tutkimus- ja osaamisagenda, mikä myös osaltaan linjaa sopeutumistutkimuksen painopisteitä, Lilja-Rothsten toteaa.

Sopeutumisen kannalta oleellista on käyttäjälähtöinen ja kokeilunhaluinen tutkimus, sekä yhteistyö tiedon loppukäyttäjien kanssa. Tietoa pitäisi tuottaa entistä käyttökelpoisempaan ja helpommin saatavilla olevaan muotoon.

Ratkaisevassa asemassa on lähelle tuleva ja konkreettinen viestintä sopeutumisesta ja siihen liittyvistä tutkimustuloksista. Näin varmistetaan, että sopeutuminen otetaan huomioon eri aloilla ja päätöksenteossa.

Selvitys ilmastonmuutokseen sopeutumisen tieto- ja osaamistarpeista Suomessa

Lisätietoja sopeutumisesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja sinisestä biotaloudesta MMM:n verkkosivuilla

Lisätietoja:
Nora Arnkil, asiantuntija, Tapio Oy, nora.arnkil(at)tapio.fi, 050 325 8047
Saara Lilja-Rothsten, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, saara.lilja-rothsten(at)mmm.fi,
029 516 2060

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 1.3.2018

Kärkihanke: Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon

Ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen tehokas hyödyntäminen on olennainen osa bio- ja kiertotaloutta. Biomassojen ravinteiden kierrättämisellä vähennetään hukkaa, estetään ympäristöhaittoja, parannetaan ruokaturvaa ja luodaan uutta liiketoimintaa. Hallituksen kärkihankkeet edistävät kierrätyslannoitteiden läpimurtoa neuvonnan ja rahoituksen avulla.

Nykyinen ruokajärjestelmämme sisältää merkittäviä riskejä. Suomen energiaomavaraisuus on alhainen, ja kotieläintuotantomme on riippuvainen tuontirehusta, lähinnä Euroopan ulkopuolelta tuodusta soijasta. Lisäksi kotieläin- ja kasvintuotanto ovat vähitellen eriytyneet toisistaan ja keskittyneet eri puolille Suomea. Tuontirehujen mukana ravinnemäärät kotieläinalueilla lisääntyvät, kun taas kasvinviljelyalueilla lannasta on jopa pulaa.

Suomen peltomaiden eloperäisen aineksen ja hiilen määrä on ollut viime vuosikymmeninä laskusuunnassa. Tämä tarkoittaa lisääntynyttä lannoitustarvetta ja merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Kulutuksen muutokset lisäävät ympäristökuormitusta. Kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta menee ruokahävikkinä hukkaan peräti 10–15 prosenttia. Vaikutusta on myös sillä, että viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana suomalaisten lihankulutus henkeä kohti on kolminkertaistunut.

Ravinteiden kierrätyksestä ratkaisuja moniin ongelmiin

Tuhlailukulttuurin aikakausi osoittaa hiipumisen merkkejä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja etsitään kiivaasti. Yksi ratkaisu on ruoantuotannossa syntyvien sivuvirtojen sisältämien arvokkaiden ravinteiden aktiivinen kierrättäminen uudelleen käyttöön ja kierrätyslannoitevalmisteiksi.

Suomi on jo vuonna 2010 päättänyt kehittyä ravinteiden kierrätyksen mallimaana. Tavoitteen toteuttamiseksi kierrätysraaka-aineista valmistetut lannoitevalmisteet tulisi saada yhtä helppokäyttöisiksi ja edullisiksi kuin fossiiliset lannoitteet.

Vuonna 2017 toteutetun selvityksen mukaan kierrätysravinteet riittäisivät yksinään turvaamaan Suomen peltojen fosforintarpeen, mutta toistaiseksi biomassojen sisältämiä ravinteita ei ole saatu täysimittaiseen käyttöön. Biomassojen ravinteet auttaisivat myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä ne sisältävät orgaanista ainesta, joka parantaa maan kuntoa ja hiilen sidontaa. Tätä ominaisuutta ei perinteisistä väkilannoitteista löydy.

Kierrätyslannoitteiden läpimurto vaatii biomassojen, kuten lannan, ylijäämänurmien, biojätteiden, jätevesilietteiden ja teollisuuden sivuvirtojen käsittelemistä helposti hyödynnettävään muotoon. Tähän puolestaan tarvitaan innovaatioita kustannustehokkaaseen veden poistamiseen, ravinteiden säilyttämiseen ja haitta-aineiden minimointiin. Tärkeää on myös logististen ongelmien ratkaiseminen, jotta biomassat ja niistä syntyvät tuotteet saadaan kuljetettua järkevästi sinne missä niitä tarvitaan.

Hallitus vauhdittaa ravinteiden kierrätystä kärkihankkeella

Hallitusohjelman Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön  –kärkihankkeeseen sisältyy  ravinteiden kierrätyksen kokonaisuus, johon on varattu yhteensä yli 30 miljoonaa euroa vuosille 2016 – 2018. Tarjolla on useita rahoitusinstrumentteja sekä neuvontaa cleantech-alan toimijoille. Esimerkiksi pk-yritysten pilotteja rahoittavan Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman avulla on käynnistetty pilotteja  liittyen muun muassa kierrätysravinteiden käytettävyyteen ja lannan lämmön talteenottoon.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hankkeen tehtävänä puolestaan on välittää tietoa ravinteiden kierrätyksestä ja siihen liittyvistä rahoitusmahdollisuuksista sekä edistää käytännön kokeiluja. Hankkeessa on muun muassa tuotettu alla olevat videot jo käynnissä olevista kokeiluista.

Yhteistyöllä alueellista elinvoimaa

Tilausta ennakkoluulottomille ideoille on edelleen, eikä uudenlainen talousmalli etene vain yhden toimijan voimin. Tämän vuoksi hallituksen kärkihankkeissa edistetään myös yhteistyötä ja törmäytetään erilaisia palveluntarjoajia. Yhteistyötarpeita ja -mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi luovien innovaattorien, hankeosaajien, konevalmistajien ja maatilojen välillä.

Yksi ratkaisu eri toimijoiden ja kiertotalouden ratkaisujen yhteensovittamiseen ovat alueelliset agroekologiset symbioosit. Niissä kylä- tai kuntatason mittakaavassa ravinteet ja energia saadaan kiertämään tilojen ja yritysten välisen yhteistyön avulla. Samalla alueellinen elinvoima vahvistuu.

Mahdollisimman suuri ravinneomavaraisuus ja suljetut kierrot auttavat ratkaisemaan aikamme pirullisia ongelmia. Myös EU:n tasolla on herätty huomaamaan nämä mahdollisuudet: tulevalla lannoiteasetuksen uudistuksella pyritään helpottamaan kierrätysravinteiden läpimurtoa. Suomen kannattaa pyrkiä edelläkävijäksi kasvavalla liiketoimintasektorilla.

Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön -hanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja se jatkuu 31.12.2018 saakka. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus, tiiviissä yhteistyössä kiertotalouden kärkihankkeesta vastaavien maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.

Lue lisää:
Ravinteiden kierrätys käytäntöön
Kokeilut kunniaan ja ravinnekierto käytäntöön -blogikirjoitus
Esimerkki agroekologisesta symbioosista: Hyvinkään Palopuro 
Esimerkki kierrätysravinnepalvelusta: Soilfood  suuntaa kierrätysravinteilla kohti kestävää maataloutta
Rahoituslähteet ravinteiden kierrätyksen edistämiseen

Ota yhteyttä artikkelin kirjoittajiin, jos sinulla on kysyttävää ravinteiden kierrätyksestä tai aiheeseen liittyvä idea:
Anna Toppari, Luonnonvarakeskus Luke, puh. 029 532 5828 , anna.toppari(@)luke.fi
Mikko Rahtola, Luonnonvarakeskus Luke, puh.029 532 4701, mikko.rahtola(@)luke.fi

 

Artikkeli on julkaistu 27.2.2018

Luomusitoumukset ja osa ympäristösopimuksista haettavina

Tänä vuonna voi hakea sekä uusia luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia että uusia luonnonmukaisen kotieläintuotannon sitoumuksia. Hallitus hyväksyi tänään asetuksen ympäristökorvauksen, luonnonhaittakorvauksen, luonnonmukaisen tuotannon korvauksen ja ei-tuotannollisia investointeja koskevan korvauksen hakemisesta vuonna 2018.

Uusjakolohkoja korvauskelpoisiksi, saneerauskasvien ehtoihin muutos

Vuonna 2018 viljelijät voivat hakea luonnonhaittakorvausta ja antaa uuden viisivuotisen luomusitoumuksen. Voimassa oleviin luomusitoumuksiin voidaan liittää uutta korvauskelpoista alaa tai tehdä uusi sitoumus, jos uusi ala ylittää viisi hehtaaria.

Viljelijät ja rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea kosteikkojen hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia, jotka alkaisivat 1.5.2018. Kosteikon hoitosopimusta voi hakea myös vesioikeudellinen yhteisö. Alkuperäiskasvilajikkeen ylläpitäjä voi hakea ympäristösopimusta.

Uusia ympäristösitoumuksia ei voi antaa, mutta voimassa oleviin sitoumuksiin voi lisätä uusjakosuunnitelmissa päätettyjä korvauskelvottomia peltoaloja. Lisäys voi olla enintään 5 hehtaaria tai pienillä tiloilla enintään yksi hehtaari. Vaikka uusia ympäristösitoumuksia ei voi antaa, sitoumuksen voi kuitenkin esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteessa siirtää toiselle tai jakaa.

Korvausta ei voi enää hakea ei-tuotannollisen investoinnin toteuttamiseen kosteikon rakentamiseksi tai perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaukseen ja aitaamiseen, koska näihin varatut määrärahat on jo sidottu menossa oleviin hankkeisiin. (MMM:n tiedote 24.11.2017 ympäristöinvestoinneista)

Saneerauskasveja koskevaan ympäristökorvaukseen hyväksyttiin muutos, jonka mukaan korvausta voidaan maksaa viljelykierrossa perunaa, sokerijuurikasta tai avomaan puutarhakasveja viljeleville maatiloille sellaisilta peruslohkon aloilta, joilla on tukihakemuksessa ilmoitettu viljellyn jotain näistä kasveista vuonna 2015, 2016 tai 2017.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska, puh. 040 839 6599
neuvotteleva virkamies Sini Wallenius, puh. 040 359 3103
maatalousylitarkastaja Antero Nikander, puh. 040 318 8957

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  22.2.2018 

Out of the Blue – Keskustelutilaisuus sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta

Jätevesi juomavedeksi, särkikaloista trendiruokaa, kalanperkeistä ravintolisiä ja levistä energiaa. Ei mitään kalajuttuja, vaan jo todellisuutta! Vesiosaamisella Suomi voisi olla huomattavasti suurempi vaikuttaja myös kansainvälisillä kentillä. Alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä onkin määritelty laajalla kokoonpanolla kasvun vauhdittamiseksi. Pulahda vesiasioiden pariin ja tule kuulemaan ja keskustelemaan sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendasta Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 20. maaliskuuta!

 

Maaliskuussa lausunnoille lähtevää sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendaa valottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Lisäksi kuulemme yritysten edustajien sekä tutkimuksen ja rahoittajien näkemyksiä vesiosaamiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan liiketoiminnan vahvistamisesta.

Suomalainen vesiosaaminen ei ole sattumaa, sillä esimerkiksi vesijohtoverkostomme on vuosikymmenten työn tulos. Tutkimuksen ja osaamisen kehittäminen on jatkossakin tärkeää. Vesi on keskeisessä roolissa kaikissa alkutuotannon ja teollisuuden prosesseissa, ja vettä säästäville ratkaisuille on kysyntää kaikkialla. Voimme tarjota ratkaisuja maailman haasteisiin kansallisista lähtökohdista ja luoda määrätietoisesti edellytyksiä kansainvälisen liiketoiminnan kasvulle.

Haasteita riittää kotimaassakin. Suomalainen syö noin 13 kiloa kalaa vuodessa, josta vain kolmasosa on kotimaista. Miten saadaan enemmän kotimaista kalaa kauppaan ja varmistetaan alkutuotannon kannattavuus? Vesistöihin ja ruokaan kertyvät kemikaalit ja mikromuovit uhkaavat terveyttämme ja luontoa. Miten jäämät saadaan haltuun tai kuinka hyödynnetään järven pohjassa makaava metsäteollisuuden nollakuitu? Suomen sisävesistöissä ja saaristoalueissa on paljon potentiaalia, jota ei ole hyödynnetty matkailussa täysin. Tarvitaan uudenlaisia toimialat ylittäviä ponnistuksia, että sinisen biotalouden liiketoiminta vauhdittuu.

Tutkimusagendaa valmistellaan maa- ja metsätalousministeriössä. Työssä keskeisessä roolissa ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Business Finland, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy.

Aika: 20.3.2018 klo 13–15
Paikka: Tiedekulma, Yliopistonkatu 4, Helsinki

Ilmoittaudu tämän linkin kautta. Tilaisuuteen mahtuu 60 henkilöä.

Lue lisää MMM:n verkkosivuilta: sininenbiotalous.fi

Tapahtumaa voi seurata suorana verkossa ja linkki julkaistaan osoitteessa sininenbiotalous.fi.
Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagenda julkaistaan MMM:n verkkosivuilla 19.3.: mmm.fi/lausunnolla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202
Virpi Komulainen, p. 0295 162 110
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 20.3.2018