Miten arktisen biotalouden kestävyys turvataan muuttuvassa ilmastossa?

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa syvennyttiin arktisen alueen biotalouteen 16.11. Miten biotaloutta voidaan harjoittaa arktisella alueella vastuullisesti ja kestävästi? Miten alueen sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan edistää? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia MMM:n järjestämässä paneelissa Rovaniemellä.

Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskaudella vuosina 2017–2019 Suomi on sitoutunut löytämään konkreettisia toimenpiteitä, jotka parantavat arktisen alueen kestävyyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Paneelissa nostettiin esille arktinen biotalous, jossa luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja kestävyys ovat avainasemassa.

– Arktisella alueella on niin metsää, vesistöjä, kalaa kuin riistaakin. Arktisen biotalouden on perustuttava uusiutuvien luonnonvarojen vastuulliseen käyttöön, joka kunnioittaa alueen arvokasta mutta haavoittuvaista luontoa. Eri maankäyttötapojen yhteensovittamiseksi meidän on myös työskenneltävä yhdessä alkuperäiskansojen ja paikallisten asukkaiden kanssa, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppävideotervehdyksessään.

YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) metsä- ja maankäyttösektorin johtaja Ivonne Higuero korosti Rovaniemen toimintasuunnitelmaa (Rovaniemi Action Plan), joka edistää metsäsektorin roolia vihreässä taloudessa ja tukee monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Metsien merkitys on keskeinen muuttuvassa ilmastossa, koska ne tarjoavat laajasti erilaisia tuotteita ja palveluita hiilensidonnasta turismiin, puutuotteisiin, koulutukseen ja muihin ekosysteemipalveluihin.

Riskeihin varaudutaan yhdessä

Paneelin puheenjohtaja, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä summasi, että kestävä arktinen biotalous rakentuu yhteistyölle, jossa paikallisten toimijoiden tietotaito, tutkimus ja erilaiset tarpeet kohtaavat. Samalla on keskeistä varautua erilaisiin ilmastonmuutoksesta aiheutuviin riskeihin.

Panelistit tarkastelivat biotaloutta ja sen kestävyyttä niin sää- ja ilmastoriskien, luonnonvarojen alueellisen suunnittelun kuin resilienssi eli ilmastokestävyyden näkökulmasta. Keskusteluun osallistuivat Ivonne Higuero, pääjohtaja Pentti Hyttinen Metsähallituksesta, tutkija Suvi Sojamo Aalto-yliopistosta, tutkija Virpi Alenius Luonnonvarakeskuksesta, tutkija Mia Landauer International Institute for Applied Systems Analysis (IIASA) -tutkimusinstituutista Itävallasta ja toimitusjohtaja Hannu Ylinenpää Lappsetista.

Arctic Resilience Forum vuonna 2018

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää ensi vuonna kansainvälisen foorumin, jonka teemana on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Rovaniemellä 10.–11.9.2018 järjestettävä Arctic Resilience Forum on osa Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Rovaniemi Arctic Spirit -konferenssissa 14.-16.11. keskusteltiin, miten YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutusta voidaan edistää arktisella alueella. Kolmatta kertaa järjestetty konferenssi on Suomen satavuotisjuhlavuoden merkittävin arktinen tapahtuma. Se on jatkumoa niin sanotulle Rovaniemi-prosessille. Vuonna 1991 Rovaniemellä solmittiin arktinen ympäristönsuojelusopimus, joka aloitti kansainvälisen arktisen yhteistyön ja johti osaltaan Arktisen neuvoston perustamiseen vuonna 1996.

Katso ministeri Jari Lepän videotervehdys: youtu.be/S18GgpLyW7I

Lisätietoja Resilience and Sustainable Bioeconomy in the Arctic -paneelista Rovaniemi Arctic Spirit -tapahtuman verkkosivuilla

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Saara Lilja-Rothsten, ylitarkastaja, p. 0295 162 060
Heidi Alatalo, suunnittelija, p. 0295 162 046
etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  20.11.2017 

Video: ministeri Jari Leppä kertoo metsien merkityksestä suomalaiselle biotaloudelle

Videolla maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoo metsien merkityksestä suomalaiselle biotaloudelle. Biotalouden kehittäminen ja edistäminen on yksi hallituksen keskeisimpiä kärkihankkeita. Video esitettiin ensimmäisen kerran vuoden 2017 Metsämessuilla.

Maa- ja metsätalousministeriö 13.11.2017

Biotaloutta julkisiin hankintoihin

15.11.2017

Meille biotalouden ja uusien liiketoimintamallien parissa toimiville tuttu mantra on, että yritykset tarvitsevat kotimaisia referenssejä saadakseen selkänojaa matkalla kansainvälisille markkinoille. Näissä yhteyksissä katse suunnataan monesti julkisiin hankintoihin.

Ihan hyvästä syystä, sillä valtio ja kunnat ostavat vuosittain erilaisia palveluita, tuotteita ja rakennustöitä 35 miljardin euron edestä. Summa on noin viidennes bruttokansantuotteestamme. Julkisilla hankinnoilla on siis todellista potentiaalia vaikuttaa esimerkiksi biotalouden tarjoamien ratkaisujen toteutumiseen ja elinvoimaisuuteen.

Mitä voisikaan tapahtua, jos hankinnat suunnattaisiin aina, tai edes yhä useammin, hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin? Haettaisiin aktiivisesti ratkaisuja, jotka täyttävät hankkijan tarpeet, ovat kaikin puolin fiksuja ja antavat kasvu- ja kehittymismahdollisuuksia yrityksille.

Kuntiin hankittaisiin puisia rakennuksia, biopohjaista energiaa ja ravinteiden kierrätystä. Kouluissa ja vanhainkodeissa syötäisiin paikallisesti tuotettua ruokaa ja ruokahävikki hyödynnettäisiin järkevästi. Luontoperäiset ratkaisut hulevesien pidättämiseksi sekä metsien hyvinvointivaikutuksiin perustuvat terveydenhuollon keinot olisivat niin ikään tuttuja vaihtoehtoja hankintatoimen työpöydillä. Hankintojen kautta voitaisiin päästä aivan uusin ratkaisuihin, kun hankkija kertoo omat tarpeensa markkinoille ilman tiukkoja rajoituksia toteutusmuodosta. Tarjoajat voivat vastata tällöin innovatiivisilla tuotteilla tai palvelumalleilla.

Nuumäen päiväkoti on Espoon kaupungin teollista puurakentamista edistävän hankkeen pilottikohde. Kuva: Jussi Tiainen (www.woodarchitecture.fi)

Biotalouden ratkaisut tuntevana, mutta täydellisenä hankintauntuvikkona olen saanut oppia, että ajatus innovatiivisesta julkisista hankinnoista on hieno, mutta käytännön toteutuminen monimutkaista.

Hankinnan tekijältä löytyvä oikea tahtotila ja uusien hankintaprosessien käyttöönotto ovat hyvä lähtökohta. Mutta miten käy, kun useiden tarjoajien ratkaisut yrityssalaisuuksineen pitäisi saada koottua yhteen osallistavan markkinavuoropuhelun nimissä? Entä kuinka hankkija voi hallita uusiin ratkaisuihin ja teknologioihin liittyviä riskejä suuremmissa hankinnoissa?

Kokoamme parhaillaan valtioneuvoston rahoittamassa hankkeessa parhaita käytäntöjä innovatiivisten julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Uutta toimintamallia varten on haettu esimerkkejä edelläkävijämaista, kuten Tanskasta ja Hollannista. Julkisten hankintojen suuntaamisessa tapahtuu nyt muutenkin paljon, sillä keväällä perustetaan innovatiivisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Toivottavasti näillä eväillä saadaan tuupattua uusia biotalousratkaisuja koti- ja ulkomaan markkinoille.

Kirjoittaja Essi Lahti Tapiosta toimii biotalouden asiantuntijana Biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen innovatiiviset hankinnat -hankkeessa, jossa etsitään parhaita toimintatapojen julkisten hankintojen ohjaamiseen. Hanke toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Toteuttajina ovat Motiva Oy, Tapio Oy, Turun ja Lapin yliopistot sekä PTCservices.

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: www.tietokayttoon.fi

 

Luonnontuotealalla ennakoidaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta

Luonnontuotealan pk-yritykset arvioivat lähitulevaisuuden yleiset suhdannenäkymät selvästi positiivisemmiksi kuin vuosi sitten. Myös näkymät kannattavuuden, vakavaraisuuden, innovaatioiden sekä tilausten määrän osalta ovat viime syksyä valoisammat.

Tiedot selviävät työ- ja elinkeinoministeriön, Finnveran ja Suomen Yrittäjien pk-yritysbarometrista, joka julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittämistarpeita ja – esteitä sekä digitaalisuutta liiketoiminnassa.

– Suomalaisille luonnontuotepohjaisille valmisteille on tällä hetkellä globaalia kysyntää ja Suomella on näillä markkinoilla selkeitä ylivoimatekijöitä, kertoo luonnontuotealan toimialapäällikkö Anne Ristioja Lapin ELY-keskuksesta.

Tällä hetkellä luonnontuotealalla panostetaan investointeihin, uusien tuotteiden ja palveluiden lanseeraamiseen sekä laajentumiseen uusille markkinoille. Alan yritykset ovat lähteneet aktiivisesti mukaan Food from Finland -ohjelman markkinointimatkoille. FFF-ohjelman kautta on löydetty myös mikro- ja pk-yrityksille sopivia markkinointimahdollisuuksia.

Alalla uskotaan muita pk-yrityksiä vahvemmin kykyyn palkata uutta henkilöstöä. Alan pk-yritysten vastaajista 24 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän kasvavan seuraavan vuoden kuluessa, pienentymistä ennakoi vastaajista vain 3 prosenttia. Alan yritysten mukaan työvoimaa on helppo löytää ja alan koulutusta on hyvin tarjolla.

Yleinen kustannustaso koetaan selvästi pahimpana kehittymisen esteenä. Luonnontuotealalla myös sääntely korostuu selkeämmin kehittämisen esteenä kuin muissa pk-yrityksissä, koska moniin tuotteisiin liittyy keskustelua muun muassa uuselintarvikeasetuksen tulkinnoista sekä luonnontuotteiden terveysväittämistä.

Trendeinä alihankintaketjut, digitalisaatio ja muotoilu

Kasvu näkyy yrityksissä myös lisääntyneenä alihankintana. Alihankintamallin avulla alan yrityksillä on mahdollisuus kasvaa nopeasti ilman omia suuria investointeja. Haasteena on kuitenkin ollut löytää kaikkiin tuotantoketjun vaiheisiin kotimaisia toimijoita. Toimivien raaka-aine- ja tuotantoverkostojen kehittäminen tuleekin olemaan luonnontuotealan keskeisimpiä kehittämiskohteita.

Luonnontuotealan yritykset ovat ottaneet digitaalisia työkaluja käyttöönsä muita yrityksiä ahkerammin. Omia Internet-sivuja ja verkkokauppaa hyödynnetään useammin kuin pk-yrittäjät keskimäärin. Muotoilua hyödyntää kolme viidestä luonnontuotealan yrityksestä. Erityisesti pakkaukset ovat kehittyneet ja niihin panostetaan.

Luonnontuotealan pk-barometri

Lisätiedot:
toimialapäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus, puh. 029 503 7118
kehittämispäällikkö Esa Tikkanen, puh. 029 506 3681

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 10.11.2017

Tunne biotalous Metsämessuilla 10.–12.11.

Metsämessujen biotalousosastolla kerrotaan niin metsätiedon digitalisoinnista ja maankäytöstä kuin kestävästä ruuantuotannosta ja metsästyksestäkin. Miltä näyttää koivusta tehty lanka? Tai syötävä sirkka? Maa- ja metsätalousministeriö esittelee hallinnonalan organisaatioiden kanssa biotalouden tuotteita ja palveluita Metsämessuilla Helsingissä 10.–12. marraskuuta.

Tunne biotalous Metsämessuilla 10.–12.11.Miten siirrytään fossiilitaloudesta vähähiiliseen yhteiskuntaan?  Miten talous voi kasvaa niin, että luonnon ekosysteemit turvataan? Oppilaat muun muassa Espoon Mankkaan koulusta ja Yläneen yhtenäiskoulusta kysyvät biotaloudesta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepältä Metsälavalla perjantaina 10.11. klo 12. Messuille odotetaan tuhansia koululaisia ja lukiolaisia.

Biotalousosastolla voi tunnustella ja haistella biotalouden tuotteita ja raaka-aineita. Lisää uutuuksia löytyy Metsähallituksen Bioaika-tiederekasta, jonka kyytiin pääsee samassa hallissa.

Neuvoja tavoitteelliseen metsänomistukseen tarjoavat Metsäkeskuksen asiantuntijat Kannon nokassa -infonurkkauksessa, jossa opastetaan Metsään.fi-palvelun käytössä. Maanmittauslaitos kertoo yhteismetsistä ja tilusjärjestelyistä. Osastolta metsänomistaja ja luonnon virkistyskäyttäjä saa uusimmat tiedot sähköisistä asiointipalveluista, kuten Paikkatietoikkunasta ja Karttapaikasta. Tarjolla on tietoa myös Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjasta, jossa yksityisiä luonnonsuojelualueita on perustettu 1186 hehtaaria.

Biotalousosastolta messuilla kävijä saa tietoa myös vesihuollosta ja juomaveden laadusta sekä veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvästä liiketoiminnasta eli sinisestä biotaloudesta.

Luonnossa liikkumista, eränkäyntiä ja tuholaisia

Metsästykseen käytettävä rahamäärä on kasvanut ja sen vaikutusta suomalaisten hyvinvoinnille on vaikea mitata. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat valottavat metsästyksen hyvinvointi- ja talousvaikutuksia. Metsähallituksen Retkitohtori neuvoo luonnossa liikkumisessa ja eränkäynnissä, mikä elvyttää stressistä. Metsässä, pellolla tai puutarhassa saattaa piileksiä vaarallisia tuholaisia ja kasvitauteja, jotka pahimmillaan tuhoavat sadon tai vaurioittavat metsäluontoa. Eviran visailussa paneudutaan tuholaisten leviämisreitteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn.

Biotalousosastolla vierailee lukuisia asiantuntijoita haastateltavana ajankohtaisista aiheista. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa kertoo tulevaisuuden ruuasta ja uusista proteiinin lähteistä aina papupitsasta jauhomatopyöryköihin. Maanmittauslaitoksen tutkijat Roope Näsi ja Niko Viljanen valottavat, miten kuvauskopteria eli dronea voi hyödyntää metsänhoidossa. Metsälavalla keskustellaan niin Suomen metsäbiotalouden kasvusta, hiilinieluista, metsätiedon digitalisoinnista kuin metsän hyvinvointivaikutuksista.

Biotalousosastolta tavoittaa maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat. Suomen juhlavuoden kunniaksi osastolla näkyy kotimainen muotoilu ja raaka-aineet. Osasto on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston ja Iskun kanssa ja sen on suunnitellut muotoilun maisteriopiskelija Outi Mustonen.

Lisätietoja Biotalousosaston (6b50) tarjonnasta: mmm.fi/tunnebiotalous
Lisätietoja Metsämessuista Messukeskuksen sivuilla: metsa.messukeskus.com

#tunnebiotalous #Metsämessut

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
tiedottaja Virpi Komulainen, p. 029 516 2110
viestintäjohtaja Pekka Väisänen, p. 0295 16 2480

ProtectPipen mikrobit syövät orgaanista jätettä – tähtäimessä puhdas Itämeri

ProtectPipe on suomalainen mikrobioteknologiayritys, jonka tuottama innovatiivinen mikrobiliuos poistaa orgaanista jätettä jätevesijärjestelmistä luonnollisesti ja todistetun tehokkaasti. Tämä on ekologinen keino pysäyttää jätevesijärjestelmien rakenteiden tukkeutuminen ja syöpyminen, sekä estää haitallisen jätteen päätyminen herkkiin vesistöihimme.

Jätevesien sisältämä orgaaninen jäte tuottaa vesistöjen suojelulle lukuisia haasteita. Yksityisten viemäreiden lisäksi esimerkiksi risteilyalusten satamiin pumppaamista jätevesistä kunnalliseen viemäriverkkoon kulkeutuva jäte ja siitä muodostuva liete on yksi vedenpuhdistamoiden suurimmista ongelmista. Jätteen vähentäminen voisi merkitä kodinomistajien arjen helpottamisen lisäksi vedenpuhdistuksen tehostumista ja resurssien vapautumista tulevaisuuden haasteiden ennakoivaan ratkomiseen.

ProtectPipen missiona on saada kuluttajat tiedostamaan nyt jo tutun hiilijalanjäljen lisäksi myös rasvajalanjälkensä. Ihmiset tuottavat orgaanista jätettä, kuten rasvaa ja proteiinia noin 1,3 kiloa päivässä henkilöä kohden. Tämä tarkoittaa noin 9 958 000 tonnia päivässä maailmanlaajuisesti. Ihmisten tuottaman jätekuorman kasvaessa vesilaitosten kapasiteetti on äärirajoillaan, ja esimerkiksi turistikauden tuoma lisäkuormitus voi johtaa pienillä paikkakunnilla käsittelemättömän jäteveden päätymiseen vesistöihin.

Jätevesijärjestelmiin kerääntyvä orgaaninen jäte synnyttää mätänemisprosessinsa kautta kaasuja, kuten rikkivetyä, jolla on lukemattomia haittavaikutuksia. Rikkivety on epämiellyttävän hajuista ja hyvin korkeissa pitoisuuksissa vaarallisen myrkyllistä. Rikkihappo, jota muodostuu rikkivedystä, johtaa rakenteiden syöpymiseen.

Mikrobit – puhdistuksen tulevaisuus

ProtectPipen eläviä mikrobikantoja sisältävä liuos poistaa orgaanisen jätteen jätevesiputkista luonnollisella tavalla. Mikrobiliuos kulkeutuu putkiston kertymäkohtiin, ja käyttää lietteitä ravintoaineenaan. Tämä pysäyttää putkien kulumisen ekologisesti sekä estää haitallisten jätteiden päätymisen herkkään Itämeren luontoon.

Eri kohteissa on erilaiset jätevesijärjestelmät, ja niitä koskevat ongelmat vaativat yksilöllisiä ratkaisuja. ProtectPipen tuotteisiin kuuluvat erityisesti tehtaiden ja ravintoloiden järjestelmille kehitetty Bioflow, omakotiasujille tarkoitettu Putkipöpö Kodin Mikrobi ja laivateollisuuden tarpeisiin kehitetty Biomarine. Liuokset perustuvat aktiivisiin non-patogeenisiin mikrobeihin, jotka on valikoitu Helsingin Yliopiston tutkijoiden kanssa. Toimintaperiaate on lähtöisin nykyaikaisilta jätevedenkäsittelylaitoksilta, joiden toiminta perustuu elävien mikrobikantojen viljelyyn puhdistusaltaissa.

Tuotteisiin on eristetty tehokkaimmat bakteerit, joilla on korkea sietokyky teollisille pesuaineille, korkeille lämpötiloille ja pH-arvon vaihtelulle. Bakteerit käyttävät orgaanista jätettä ravinnokseen ja muuttavat sen vedeksi, hiilidioksidiksi ja bakteerien biomassaksi. Orgaaniset jätekerääntymät poistuvat, ja mätänemisprosessin lakatessa myös rikkivedyn muodostuminen loppuu.

Mikrobeihin perustuva puhdistaminen on ympäristöystävällinen ratkaisu jätevesijärjestelmien haasteisiin, joita on perinteistesti pyritty ratkaisemaan vaarallisilla kemikaaleilla ja hapoilla. Nämä tuotteet aiheuttavat kuitenkin lukuisia ongelmia sekä käyttäjän terveydelle, ympäristölle, että viemäristön rakenteille, minkä lisäksi ne tarjoavat vain paikallisen ja väliaikaisen ratkaisun. ProtectPipen mikrobit toimivat ennaltaehkäisevästi ja turvallisesti, ja niitä on käytetty menestyksekkäästi muun muassa taloyhtiöiden, ravintoloiden, risteilyalusten, hammaslääkärien ja vedenpuhdistuslaitosten jäteongelmien ratkaisemisessa.

Tuottavuutta yrityksille, turvaa ympäristölle

Lainsäädännöllä on merkittävä vaikutus teollisuuden eri alojen ympäristöystävällisten toimintamallien kehittämiseen. Esimerkiksi laivayhtiöiden on nyt tehokkaasti ratkaistava orgaanisen jätteen aiheuttamat ongelmansa, sillä International Maritime Organizationin päätös Itämeren erityisaluestatuksesta tulee voimaan 2019-21. Päätöksellä kielletään risteilylaivojen käymäläjätevesien päästäminen käsittelemättöminä mereen, mikä on merkittävää, sillä tällä hetkellä useat suuret laivayhtiöt päästävät jätevettä Itämereen käsittelemättömänä noin 22 kilometrin päässä rannasta. Päätöksestä seuraa kuitenkin lisäpaineita laivojen, satamien, kunnallisten viemäriverkostojen ja vedenpuhdistuslaitosten jätevedenpuhdistuskyvylle.

ProtectPipe uskoo, että tuottavuuteen yhdistettynä ympäristöystävällisyys ja kestävä kehitys voidaan tehdä houkuttelevaksi yrityksille entistä laajemmin. Mikrobeihin perustuvalla puhdistuksella saavutetaan merkittäviä säästöjä, kun toiminta tehostuu, rakenteiden käyttöikä pitenee, huoltokustannukset laskevat, satama- ja jätevesimaksut laskevat sekä asiakastyytyväisyys kasvaa. Yksityishenkilöille ja taloyhtiöille houkuttelevaa on viemärihajuista ja tukoksista eroon pääsemisen lisäksi korjausvelan pieneneminen huoltotarpeiden vähentyessä ja putkiremontin tarpeen lykkääntyessä jopa kymmenillä vuosilla.

Mikrobipuhdistuksella on lukuisia käyttömahdollisuuksia ja merkittävä maailmanlaajuinen markkinapotentiaali. Ensimmäisenä tilikautenaan ProtectPipe teki liikevaihtoa lähes 500 000 euroa ja kuluvalla toisella tilikaudella liikevaihto ylittää 2 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 liikevaihtotavoite on 10 miljoonaa euroa. Jokainen asiakkaamme tuottaa puhtaampaa jätevettä, vähentää materiaalien kulutustaan ja haitallisten kemikaalien käyttöään, sekä sijoittaa ympäristöystävällisen teknologian tulevaisuuteen.

Lisätietoja: www.protectpipe.fi

Facebook: www.facebook.com/ProtectPipe

Yhteydenotot:

Hallintojohtaja Hannu Keränen, ProtectPipe Oy

sähköposti hannu.keranen(@)protectpipe.fi, puhelin 0503210844

Artikkelin on kirjoittanut Elsa Marttinen, ProtectPipe Oy

 

Kerro näkemyksesi sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen tarpeista

Osallistu verkkokyselyyn 3. joulukuuta mennessä. Suomi tavoittelee kansainvälistä kasvua veteen ja vesiluonnonvaroihin liittyvästä osaamisesta ja liiketoiminnasta eli sinisestä biotaloudesta.

Kerro näkemyksesi sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen tarpeistaMahdollisuuksia on esimerkiksi vedenpuhdistuksen teknologioissa ja palveluissa, vettä säästävissä ratkaisuissa, veteen liittyvässä matkailussa ja hyvinvoinnissa, uusissa energialähteissä, kalataloudessa, ravinteiden kierrätyksessä ja talteenotossa sekä vesihuollon kokonaisvaltaisissa ratkaisuissa.Sinisen biotalouden kasvun vauhdittamiseksi on käynnistetty alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely. Tavoitteena on varmistaa kestävän kasvun tulevaisuuden edellytykset. Tähän työhön pyydämme laajasti yritysten, hallinnon, tutkimuksen ja sen rahoittajien, järjestöjen sekä koulutuksen näkemyksiä.

Tämän verkkokyselyn tavoitteena on antaa kaikille mahdollisuus nostaa esiin keskeisiä tutkimus- ja osaamistarpeita sinisen biotalouden liiketoiminnan kasvun vauhdittamiseksi. 

Verkkokysely on avoinna 3. joulukuuta saakka. Vastaaminen vie aikaa noin 15–30 minuuttia. Osa kysymyksistä on suunnattu enemmän yrityksille ja osa taas enemmän tutkimusorganisaatioille.

Linkki verkkokyselyyn

Valmistelua voit seurata maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla. Valmistelussa keskeisessä roolissa ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Tekes, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting Oy.

Kiitos näkemyksistäsi jo etukäteen!

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202, etunimi.sukunimi@mmm.fi
erityisasiantuntija Timo Halonen, p. 0295162411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoja aiheesta:
Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä: Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma 2025 

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanke valtioneuvoston sivulla

Maa- ja metsätalousministeriö  3.11.2017

Metsien kestävä käyttö on suomalaista huippuosaamista

Suomalainen metsäosaaminen tukee kestävän kehityksen kansainvälisten tavoitteiden saavuttamista sekä biotalouden kehittymistä. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisselvityksessä hahmotellaan kansainvälisiä metsäkysymyksiä ja Suomen tulevan toiminnan painopisteitä.

Metsien kestävä käyttö on suomalaista huippuosaamistaMetsien kestävä käyttö osana vastuullista luonnonvarapolitiikkaa oli keskeinen teema maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston tapaamisessa Säätytalolla 31.10. Paikalla oli yli 60 metsäalan tutkijaa, hallinnon edustajaa ja eri sidosryhmien toimijaa.

Tilaisuuden avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä nosti puheenvuorossaan esiin Suomen merkittävän aseman metsien käytön kehittäjänä.

– Suomalaiset metsäalan toimijat ovat jo lähtökohtaisesti suuntautuneet rajojemme ulkopuolelle, ja Suomella on erinomaiset edellytykset olla selkeästi kokoaan suurempi toimija kansainvälisen uusiutuvien luonnonvarojen politiikan muotoilussa ja toteutuksessa, Leppä totesi.

Ministerin näkemyksiä taustoittivat Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tekemän yhteisselvityksen tulokset. Tutkijoiden ennakointityössä tarkastellaan kansainvälisesti merkittäviä metsäkysymyksiä ja maailmanlaajuisia megatrendejä, jotka vaikuttavat metsien määrään, laatuun ja sijoittumiseen, metsien tuottamiin monipuolisiin ekosysteemipalveluihin sekä siihen, miten metsiä hoidetaan ja käytetään. Lisäksi selvityksessä käsitellään tulevaisuuden haasteiden kannalta tärkeää suomalaista osaamista.  Selvityksen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.

Luken ja Syken yhteisselvitystä kommentoivat Säätytalolla Markku Kanninen Helsingin Yliopistolta, Lauri Hetemäki EFIstä, Karoliina Niemi Metsäteollisuus ry:stä, Pentti Linnamaa MTK ry:stä sekä WWF Suomen Aleksi Heiskanen.

Metsien kestävä ja vastuullinen käyttö on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Selvityksen mukaan suomalainen metsävaratietoihin sekä metsien ja puutuotteiden hiilivirtoihin liittyvä osaaminen voi merkittävästi edesauttaa soveltuvien ohjauskeinojen käyttöönottoa globaalisti. Samalla tutkijat kuitenkin muistuttavat, että metsäbiomassan raaka-aine- ja energiakäyttöä koskevien sopimusten tulkinta saattaa pahimmillaan johtaa jopa niin sanottuun hiilivuotoon tuotannon siirtyessä kehittyviin maihin.

– Kestävä metsien käyttö mahdollistaa erilaisten ekosysteemipalveluiden tuotannon samaan aikaan yli puu- ja ihmissukupolvien, kiteytti puolestaan Metsäteollisuus ry:n EU-metsäasioiden päällikkö Karoliina Niemi.Luken ja Syken tutkijoiden esittelemästä selvityksestä käytiin aktiivista keskustelua. Kommenttipuheenvuoroissa nousivat esiin niin suomalainen perhemetsätalous kuin ennakoinnin ja aktiivisuuden merkitys kansainvälisessä toiminnassa. Lopulliselta selvitykseltä toivottiin muun muassa tarkennettuja arvioita siitä, miten metsät auttavat kansainvälisten tavoitteiden saavuttamisessa ja miten Suomi voisi näitä tavoitteita edistää.

Tilaisuuden lopuksi ministeri Leppä esitti toiveenaan, että kansainvälisten ja EU:n metsäasioiden työstämistä jatkettaisiin maa- ja metsätalousministeriössä Suomen tulevien painopisteiden ja toimintatapojen määrittelyllä. Tämä jatkovalmistelu voitaisiin sovittaa yhteen ensi vuonna tehtävän kansallisen metsästrategian välitarkastelun kanssa, jolloin siitä syntyisi samalla strategian kansainvälinen ulottuvuus.

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto on maa- ja metsätalousministeriön tammikuussa 2017 perustama keskeisten ministeriöiden, sidosryhmien ja tutkimuslaitosten foorumi, jonka tavoitteena on vahvistaa Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan johdonmukaisuutta ja vaikuttavuutta. Verkosto edistää luonnonvarapolitiikan ennakointityötä, vuorovaikutteisuutta ja toimeenpanoa sekä täydentää muita kansainvälisen yhteistyön prosesseja. Metsien kestävän käytön lisäksi verkoston ajankohtaisia teemoja ovat muun muassa arktisten luonnonvarojen kestävä käyttö, biotalous, vesiluonnonvarojen hallinta sekä niin sanottu ruoka-vesi-energia-nexus.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla:

Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 1.11.2017

Tunne biotalous Helsingin Metsämessuilla 10. – 12.11.

Tervetuloa kuulemaan, näkemään ja tuntemaan suomalainen biotalous Metsämessuille Helsinkiin 10.–12.11. 2017!

Tule katsomaan, miten biotalous näkyy sinun arjessasi – ruokapöydässä, liikkumisessa ja lähimetsässä nyt ja tulevaisuudessa ja miten voit kuluttajavalinnoilla vaikuttaa siirtymään fossiilitaloudesta biotalouteen.

Biotaloudella tarkoitetaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä fossiilisten luonnonvarojen sijaan. Miltä näyttää koivusta tehty lanka? Tai syötävä sirkka? Tule tutustumaan biotalouden tuotteisiin ja palveluihin. Kerromme niin metsätiedon digitalisoinnista ja maankäytöstä kuin kestävästä ruuantuotannosta sekä metsästyksestäkin.

Biotalousosastolta tavoitat maa- ja metsätalousministeriön, Eviran, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen, Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Suomen riistakeskuksen asiantuntijat.

Aalto-yliopiston ja Iskun kanssa yhteistyössä toteutetulla osastolla näkyy 100-vuotiaan Suomen kunniaksi kotimainen muotoiluosaaminen ja uusiutuvat materiaalit.

Aika: 10.–12.11.2017
Paikka: Messukeskus, Helsinki, 6B50

Koululaiset kysyvät biotaloudesta – Ministeri Jari Leppä vastaa 10.11.

Miten pääsemme eroon fossiilisten luonnonvarojen käytöstä ja siirrymme vähähiiliseen yhteiskuntaan?  Miten voimme kasvattaa taloutta samalla kun turvaamme luonnon ekosysteemejä? Koululaiset kysyvät biotaloudesta – maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä vastaa.

Lisätietoja tapahtumasta Messukeskuksen sivuilta

#tunnebiotalous

Scandinavian Journal of Forest Research juhlistaa Suomea ilmaisella artikkelikokoelmalla

Scandinavian Journal of Forest Research juhlii Suomen satavuotista itsenäisyyttä suomalaisten tutkijoiden kirjoittamien sähköisten artikkelien kokoelmalla.

Ilmaiseksi luettavissa oleva artikkelikokoelma löytyy tältä sivustolta (kesäkuuhun 2018 saakka): http://explore.tandfonline.com/content/est/100-years-of-finnish-independence-and-forest-research

”Finns live in and from forests. Three quarters of the country—23 million hectares—is forest, making up about 10% of the forest area in Europe. With strong research from the University of Helsinki, the University of Eastern Finland, the Headquarters of the European Forest Institute and the Natural Resources Institute Finland, Finland is one of the world’s leading forest research nations.

In 2017, Finland celebrates 100 years of independence. To mark this special occasion, Scandinavian Journal of Forest Research is proud to offer free access to ten recent papers from Finnish researchers. The selection of articles provides a snapshot into the broad scope of today’s Finnish forest research, and marks the significant contribution of the Finnish forest research community to the quality of our journal.”

 

Suomi ja Ruotsi yhdistävät voimansa metsäbiotalouden tutkimuksessa – Ministerit Jari Leppä ja Sven-Erik Bucht tapasivat Tukholmassa

Tukholmassa järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin tänään ruotsalais-suomalaisesta metsäntutkimuksesta. Suomen aloitteesta Suomi ja Ruotsi käynnistävät yhteisen tutkijakoulun ja biojalostamoihin syventyvän tutkimusohjelman.

Tutkijakoulun aiheita ovat puurakentaminen ja metsien kasvu. Lisäksi Suomi ja Ruotsi järjestävät laajan metsäkonferenssin Espoon Hanasaaressa huhtikuussa 2018.

Kuva: Kungl. Skogs- och Lantbruksakademien, Erik Cronberg

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Bucht keskustelivat tutkimusyhteistyön tiivistämisestä, biotaloudesta ja kansallisen metsäpolitiikan painopisteistä Ruotsin kuninkaallisen metsä- ja maatalousakatemian järjestämässä seminaarissa Tukholmassa torstaina. Tilaisuuden avasi Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa.

Ruotsi lahjoitti Suomelle Tandem Forest Values -tutkimusrahaston satavuotislahjaksi kesäkuussa. Ruotsalais-suomalainen metsäntutkimushanke koostuu kahdestatoista kaksivuotisesta tutkijanvirasta.

– Olemme hyvin iloisia Ruotsin satavuotislahjasta Suomelle. Lahja on kuin peruskivi Suomen ja Ruotsin syvenevälle biotalousyhteistyölle, sanoo ministeri Jari Leppä.

Seminaarissa keskusteltiin tutkimushaun teemoista ja miten Ruotsi ja Suomi voivat edistää kestävää metsänhoitoa samalla kun kehitetään uusia tuotteita. Ensimmäinen hakukierros on suunniteltu joulukuulle 2017. Metsäntutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Ruotsin hallituksen sekä yksityisten rahoittajien kanssa. Rahoittajia ovat Marianne ja Marcus Wallenbergin säätiö, Kempe-Skogsindustrins forskningsstiftelse sekä Kungliga skogs- och lantbruksakademin.

Suomi ja Ruotsi ovat EU:n metsäisimmät maat, ja niillä on paljon yhteisiä etuja ajettavana. Pääministeri Juha Sipilä ja Ruotsin pääministeri Stefan Löfven tekivät elokuussa aloitteen biotalousyhteistyön tiivistämisestä, mikä tähtää alan toiminnan tehostamiseen molemmissa maissa.

Lisätietoja Tandem Forest Values -seminaarista Ruotsin kuninkaallisen metsä- ja maatalousakatemian sivuilta:
http://www.ksla.se/aktivitet/sverige-och-finland-tillsammans-kring-skogens-framtida-varde/

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Satu-Marja Tenhiälä, ministerin erityisavustaja, p. +358 50 432 2215, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Liisa Saarenmaa, apulaisosastopäällikkö, p. +358 29 516 2429, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 26.10.2017

Suomi ajaa Euroopan unioniin merkittävää tiukennusta antibioottien käytölle eläinlääkinnässä ― tavoitteena lääkkeiden tehon säilyminen

Suomen aloitteesta viiden eurooppalaisen maan ministerit ovat 24.10.2017 vedonneet muihin jäsenvaltioihin ennaltaehkäisevän antibioottilääkinnän rajoittamiseksi koko EU:ssa. Aloitteen taustalla on valmisteilla oleva EU:n eläinlääkeasetus, jolla tullaan säätelemään eläinlääkkeiden valmistusta, myyntilupia, jakelua, käyttöä ja toimijoiden valvontaa.

Eläinlääkkeiden käyttöä on aiemmin säädelty pääasiassa kansallisesti, mutta nyt luodaan yhteiset säännöt koko unioniin. Pyrkimyksenä on vähentää turhaa antibioottien käyttöä ja ehkäistä taudinaiheuttajien kehittymistä vastustuskykyisiksi niille. Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen.

Uuden EU-asetuksen myötä antibioottien käytön säätelyn painopiste siirtyy kansallisesta lainsäädännöstä harmonisoituun unionilainsäädäntöön. Suomi on jo valmistelutyössä vaikuttanut siihen, että antibioottien eläinlääkinnällinen käyttö pysyisi meillä hallinnassa myös jatkossa. Vetoomuksen allekirjoittaneet jäsenvaltiot ehdottavat, että uuteen asetukseen kirjattaisiin antibioottien ennaltaehkäisevän käytön olevan sallittua vain yksittäisille eläimille.

― Suomi haluaa olla Euroopassa One Health -ajattelun edelläkävijä. Vuonna 1995 toimimme menestyksellisesti Ruotsin kanssa antibioottisten lisäaineiden kasvunedistäjäkäytön lopettamiseksi. Nyt ehdotettu rajoitus eläinten ennaltaehkäisevälle ryhmälääkitykselle antibiooteilla olisi merkittävä edistysaskel kohti terveempää eurooppalaista tulevaisuutta, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Käytännössä ehdotuksella tarkoitetaan, että antibioottien ennaltaehkäisevä käyttö eläinten massalääkityksenä eli suurten eläinryhmien samanaikaiseen lääkitsemiseen olisi kiellettyä. Suomen valmistelemalla ministerien kirjeellä vedotaan terveys- ja maatalousministereihin unionissa laajan tuen saamiseksi tälle ehdotukselle. Kirjeen ovat allekirjoittaneet maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan lisäksi Ruotsin, Tanskan, Alankomaiden ja Itävallan terveys- ja maatalousministerit. EU:n puheenjohtajuutta parhaillaan hoitava Viro on osoittanut tukensa aloitteelle tekemällä Suomen ja muiden jäsenvaltioiden kirjeeseen perustuvan muotoiluehdotuksen uusimmassa asetusluonnoksessaan.

Monissa EU-maissa tuotantoeläinten ennaltaehkäisevä massalääkintä antibiooteilla on edelleen yleistä. Tilastojen mukaan peräti yli 90 prosenttia Euroopan unionissa eläinlääkintään myydyistä antibiooteista on juuri massalääkitykseen soveltuvia. Ennaltaehkäisevän käytön osuutta massalääkityksestä ei tunneta, mutta asiantuntijat arvelevat osuuden olevan merkittävä. Ennaltaehkäisevälle massalääkitykselle antibiooteilla ei ole eläinlääketieteellisiä perusteita. Sen sijaan turhaa antibioottien käyttöä pidetään maailmanlaajuisesti merkittävänä resistenssin aiheuttajana.

― Suomi on mallimaa kotieläinten hallitussa antibioottien käytössä. Yhteinen eurooppalainen lainsäädäntö on hyvä tapa edistää antibioottiresistenssin torjuntaa ja antibioottien hallittua käyttöä koko Euroopassa. Samalla meidän tulee Suomessa tehdä joka päivä työtä sen eteen, että antibioottien käyttöä saadaan edelleen vähennettyä, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Suomessa antibioottien käyttö tuotantoeläinten lääkinnässä on vähäistä eurooppalaisessa mittakaavassa. Ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeiden antibioottien käyttö eläimille on hyvin rajoitettua ja antibiootteja käytetään tuotantoeläinten hoidossa vain eläinlääketieteellisesti perustelluista syistä. Kansallisella lainsäädännöllä on onnistuttu ennakoimaan ja vähentämään antibioottien käytöstä aiheutuvia ongelmia, kuten antibioottiresistenssin syntyä.

Taudinaiheuttajien kehittyminen vastustuskykyisiksi antibiooteille ja muille mikrobilääkkeille on maailmanlaajuinen ongelma, jonka on yksin EU:ssa arvioitu aiheuttavan vuosittain 1,5 miljardin euron taloudellisen menetyksen. Suomessa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa tehdään poikkihallinnollisena yhteistyönä eri ministeriöiden ja sidosryhmien kesken koko yhteiskunnassa. Uusi kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma julkaistiin Suomessa toukokuussa 2017.

Lisätietoja:

Maa- ja metsätalousministeriö:
eläinlääkintöylitarkastaja Nina Kaario, p. 050 573 6309
ministerin erityisavustaja Risto Lahti, p. 050 565 0424

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira:
ylitarkastaja Liisa Kaartinen, p. 040 554 2238

Sosiaali-ja terveysministeriö:
ministerin erityisavustaja Kari Synberg, p. 050 574 2297

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea:
eläinlääkäri Katariina Kivilahti-Mäntylä, p. 029 522 3354
eläinlääkäri Tita-Maria Muhonen, p. 029 522 3394

Ministerien kirje ja muistio MMM:n verkkosivulla
Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjuntaohjelma

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.10.2017 

Turvakate – ekologinen vaihtoehto leikkialueille

Kestävä ympäristörakentaminen tarvitsee uusia, entistä ekologisempia ratkaisuja. Kekkilä Turvakate, putoamisalusta leikkialueiden rakentamiseen ja ylläpitoon on tästä mainio esimerkki.

Leikkipuistojen ja lähiliikuntapaikkojen putoamisalustoina ja pinnoitteina käytetään perinteisesti turvasoraa tai -hiekkaa, joka on hienoaineksesta puhdistettua luonnonhiekkaa. Myös erilaiset synteettisistä materiaaleista valmistetut laatat ja valettavat alustat ovat yleisesti käytössä. Alan turvastandardit täyttävä, uusiutuvasta ja puhtaasta luonnonmateriaalista valmistettu tuote on erinomainen vaihtoehto jatkuvasti hupeneville luonnonhiekoille sekä muovipohjaisille vaihtoehdoille.

Turvakate valmistetaan nuoresta kotimaisesta lehtipuusta, jota joudutaan säännöllisesti poistamaan Kekkilän tuotantoalueiden reunoilta. Pienehköt määrät ohutta puuta on taloudellisesti haastava hyödynnettävä, mutta turvakatteena se saadaan hyvin käyttöön.

Turvakatteen edut putoamisalustana

Joustava Turvakate sopii erinomaisesti leikkivälineiden alle vaimentamaan putoamisesta aiheutuvia tärähdyksiä. Pintamateriaalina se on esim. hiekkoja ja valettuja pinnoitteita pehmeämpi, eikä aiheuta kaatujalle kitkasta syntyviä nirhaumia.

Luonnollinen turvakate onkin erinomainen vaihtoehto putoamisalustaksi. Tuote on testattu turvalliseksi jousto-ominaisuuksia mittaavalla HIC-testillä ja se täyttää leikkikenttäpinnoitteita koskevat SFS-EN 1176-1 turvastandardit. Testaus on tehty 20 cm:n kerroksella, joten tämä vähimmäiskerrospaksuus on aina pidettävä myös käyttökohteessa. Asennusvaiheessa vähimmäiskerrosvahvuuden päälle tulee aina lisätä vähintään 10 cm ylimääräinen kulumisvara.

Testeissä kate on osoittautunut erittäin joustavaksi ja turvalliseksi alustaksi. Koska hake ei tiivisty runsaankaan käytön jälkeen, vähentyy putoamisesta aiheutuva vammautumisriski merkittävästi. Materiaalina turvakate ei ole liukas, ei kulkeudu vaatteiden mukana sisälle, eikä pölise tuulisellakaan säällä.

Kustannustehokkuutta turvallisuudesta tinkimättä

Tuote on kustannustehokas, sillä säästöjä on mahdollista saavuttaa myös asennus- ja huoltokustannuksissa. Turvakatteen asentaminen on helppoa ja nopeaa, ja se pysyy paikallaan kohtuullisen hyvin myös kaltevilla pinnoilla. Turvakatetta suositellaan asennettavan noin 30 senttimetrin paksuinen kerros, tällöin myös kovemman kulutuksen alueille jää riittävästi joustavaa kerrosta katteen siirtymisestä huolimatta.

Hoitotyö turvakate-alueilla on helppoa ja nopeaa: katetta ei tarvitse pehmentää jyrsimällä, eivätkä rikkaruohot ja sammal kasva runkopuulla. Toimenpiteeksi jää riittävän kerrospaksuuden varmistaminen tasaamalla tai tuotetta lisäämällä.

Kohti kestävämpää ympäristörakentamista

Viherriskin hallintaan on herätty viheralalla viime vuosina. Ilmastonmuutoksen ja globaalin kaupan myötä esimerkiksi erittäin haitallisten kasvintuhoajien on todettu levinneen meille viherrakentamisen materiaalien mukana. Kotimaista alkuperää olevat katevaihtoehdot puoltavat siten hyvin paikkaansa.

Kotimainen, kuoreton lehtipuuhake on turva-alustakäytön lisäksi myös hyvä valinta istutusalueiden kattamiseen. Erityisesti se sopii niille kasveille, joille havupuiden kuori tai hake eivät sovellu niiden sisältämien hartsien vuoksi.

Yleinen kiinnostus kestävään ja turvalliseen ympäristöön ja rakentamiseen kasvaa koko ajan. Ekologinen, kaunis lehtipuuhakepinta sitoo viheralueet osaksi maisemaa yhtä lailla urbaanissa kuin metsäympäristössä. Turvakatteella on kaikki mahdollisuudet tulla huomattavasti suositummaksi putoamisalustaksi ja pinnaksi eritasoisissa kohteissa taloyhtiöiden pihojen keinupaikoista laajoihin leikki-ja ulkoilupuistoihin.

Tutustu tarkemmin Kekkilän www-sivuilla: Turvakate ja Turvallisesti leikkeihin.

 

Artikkelin kirjoittaja, hortonomi Mari Kaartokallio toimii Kekkilässä puutarha-alan asiantuntija-tehtävissä, ja tuntee niin harrastajille kuin ammattilaisille suunnatut tuotteet.

Yhteydenotot:
Sähköposti mari.kaartokallio(a)kekkila.fi ja puhelin 0207904807

Artikkeli on julkaistu 25.10.2017

Kaupunkiniityillä kohti monipuolista viherympäristöä

Luonnolle ja biologiselle monimuotoisuudelle on löydettävä tilaa tiiviiksi rakennettujen taajamien seasta. Kaupunkiniityt tuovat kaupunkiin uudenlaisia elämyksellisiä ympäristöjä, vaalivat perinnebiotooppeja ja tarjoavat elinympäristön tärkeille hyönteisille. Kekkilän Niittymulta on optimoitu kasvualusta vähällä hoidolla pärjääville niittykasveille.

Niityt ovat aikaisemmin olleet kiinteä osa Suomen maataloutta, kun karjan talvirehuksi tarvittava heinä kerättiin talteen erilaisilta niityiltä. Maatalouden tehostumisen ja kaupunkien laajentumisen jälkeen niittyjä on jäljellä enää pieni osa 1800-luvun lopun huippuvuosista.

Elinvoimaa kaupunkilaisille ja pölyttäjille

Suuri osa ihmisistä asuu kaupungissa ja sen vuoksi rakennetuista viheralueista on tullut tärkeitä ajanvietto- ja virkistyspaikkoja. Rakentamalla erilaisia viheralueita, pidetään myös huolta siitä, että kaupunkiympäristön eliölajisto pysyy mahdollisimman monipuolisena.

Kaupunkiin rakennettujen niittyjen avulla saadaan kaupunkimaisemaan luotua rikasta lajistoa, joka hyödyttä ihmisiä ja eläimiä. Kaupunkiniityllä voi kasvaa jopa kaksi sataa eri kasvilajia Niittyjen avulla voidaan tarjota elinympäristö elintärkeille pölyttäjille, joiden määrä on ollut huolestuttavasti häviämässä viime vuosina.

Helppohoiteiset niityt pärjäävät vähäravinteisessa maassa

Vahvalla juuristolla sekä lehtien vahapeitteisyyden tai karvaisuuden avulla kasvit menestyvät kuivien kausien yli niukkaravinteisessa kasvualustassa. Kasvit juurtuvat hitaammin, mutta ne sopeutuvat silloin kestämään hyvin kuivuutta. Niityt säilyvät vehreinä kesän kuivimpinakin hellejaksoina ilman kastelua.

Kaupunkiniityt ovat matalien hoitokustannustensa myötä taloudellisia ratkaisuja. Niittyjen hoitaminen vaatii huomattavasti vähemmän resursseja kuin perinteinen rakennettu puistoalue. Nurmikkoalueet vaativat leikkaamista noin 20 kertaa kasvukauden aikana. Niittyjä ei kastella, lannoiteta eikä niitä tarvitse niittää kuin kaksi kertaa vuodessa. Niitto on tärkeää, jotta niitty ei pääse rehevöitymään ja muutu otolliseksi kasvuympäristöksi runsaille ja korkeakasvuisille kasveille.

Kissankelloja, päivänkakkaroita, orvokkeja ja ahomansikoita

Niityt voidaan jakaa karkeasti tuoreisiin niittyihin, kosteisiin niittyihin ja kuiviin niittyihin, eli ketoihin. Kedot ovat tyyppilisiä hiekka- ja moreenimaiden niittyjä, joista sadevesi poistuu suhteellisen helposti. Kedoilla esiintyy erityisesti yksi- ja kaksivuotisia kasveja, mutta kedon kasvillisuuden joukossa saattaa esiintyä myös monivuotisia kasveja. Kuivien niittyjen kasvillisuus on sopeutunut hyvin karuihin kasvuolosuhteisiin.

Ravinteikkaat viherrakentamisen kasvualustat eivät sovellu sellaisenaan niittyjen perustamiseen, vaan ne vaativat omat erityiset kasvualustansa. Kasvillisuuden monimuotoisuus varmistetaan riittävän vaihtelevalla koostumuksella, jolloin eloperäisen aineksen määrä ja vedenpidätyskyky vaihtelevat kasvualustan eri kohdissa. Lajeiksi valikoituu kestäviä luonnonlajeja, jotka pärjäävät ilman jatkuvaa ylläpitoa.

Kekkilän Niittymulta on lannoittamaton ja kalkitsematon, erityisesti kuiville niityille tarkoitettu seulomaton kasvualusta. Seulomattomuuden ansiosta kasvualustassa on pientä vaihtelua orgaanisen aineen määrissä eri kohdissa. Orgaanisen aineen määrän vaihtelu edesauttaa vaihtelevan niittykasvillisuuden viihtymistä kasvupaikalla.

Kaupunkiniityt ovat kestävää ympäristörakentamista parhaimmillaan

Sen lisäksi että niityt ovat kuuluneet vahvasti osaksi maalaismaisemaa, ne ovat myös osa kaupunkikulttuuria. Esimerkkinä tästä ovat suomalaisten ja ulkomaisten turistien ilona oleva Suomenlinnan kaunis niittykasvillisuus sekä Vantaanjoen varrella kasvavat yhtenäiset kaupunkiniityt. Vanhojen niittyjen lisäksi uusia niittyjä perustetaan ympäri Suomea. Muun muassa Seinäjoelle, Lahteen ja Vantaalle on rakennettu uusia niittyjä.

Niittyjä voidaan perustaa myös katoille

Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tilan löytäminen luonnon monimuotoisuudella on haastavaa. Perinteisten niittyjen lisäksi kaupunkiniittyjä voi perustaa esimerkiksi katoille. Kattopuutarhojen avulla hyöty saadaan jo ohuella, kansirakentamiseen suunnitellulla kasvualustakerroksella.

Kekkilän Maksaruohokattomulta Plus on niukkaravinteinen ja vähäorgaaninen kasvualusta viherkatoille. Se on tarkoitettu niitty- ja ketokasvien lisäksi myös maksaruoho- ja sammalkatolle. Kasvualustaan lisätyn maanparannuskompostin ansiosta ravinteet vapautuvat hiljalleen kasvien käyttöön.

 

Artikkelin kirjoittaja, tuoteryhmäpäällikkö Paulina Nyberg, vastaa Kekkilän viherrakentamisen kasvualustojen, muiden tuotteiden toiminnallisuudesta ja tuotekehityksestä. Hän toimii myös asiantuntijana yhteistyökumppaneiden erityiskasvualustatarpeista.

Yhteydenotot:

Puhelin 020 790 4806, sähköposti paulina.nyberg@kekkila.fi

www.kekkila.fi

 

Artikkeli on julkaistu 16.10.2017.

Tutkimuksesta ja osaamisesta vauhtia siniselle biotaloudelle

Suomi tavoittelee kansainvälistä kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä eli sinisestä biotaloudesta. Maa- ja metsätalousministeriössä on käynnistetty laaja valmistelutyö, jonka tavoitteena on alan liiketoimintaa tukevan tutkimuksen ja osaamisen painopisteiden määrittely.

Strategiatyöhön kutsutaan hallinnon, tutkimuksen ja sen rahoittajien, koulutuksen sekä alan yritysten edustajia.

– Suomessa on ainutlaatuiset sisävesistöt, rannikko ja saaristoalue, runsaat kalavarat, ruhtinaalliset makea- ja pohjavesivarannot sekä edistyksellistä teknologiaa ja osaamista. Nämä yhdessä mahdollistavat nykyistä huomattavasti aktiivisemman ja innovatiivisemman liiketoiminnan, jonka tärkeinä kilpailuvaltteina ovat puhtaus ja ekologinen kestävyys, sanoo kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.

Valmistelutyön aikana luodataan alan mahdollisuuksia ja markkinanäkymiä sekä kiteytetään tutkimuksen painopisteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Keskeistä on myös tunnistaa tulevaisuuden osaamistarve ja etsiä keinoja riittävän osaamispohjan varmistamiseksi.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan vaikuttavuus paranee, kun rajalliset resurssit kohdistetaan yhdessä määriteltyihin tavoitteisiin. Lisäksi yhdessä sovituilla tavoitteilla on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa kansainvälisissä verkostoissa tutkimusrahoituksen painopisteisiin. Näin syntyy myös paremmat edellytykset kotiuttaa kansainvälistä rahoitusta. Tavoitteena on lisäksi rakentaa ennakointi- ja arviointiprosessi, jonka avulla arvioidaan tutkimuksen ja osaamisen painopisteitä ja tarvittavia toimenpiteitä systemaattisesti.

Painopisteiden valmistelun pohjaksi kerätään tietoa eri menetelmillä, kuten yrityshaastatteluilla ja työpajoilla. Lisäksi näkemyksiä kartoitetaan kaikille avoimilla verkkokyselyillä. Näkemyksensä voi kertoa valmisteluvaiheessa marraskuussa 2017 sekä maaliskuussa 2018, jolloin ehdotus sinisen biotalouden tutkimuksen ja osaamisen painopisteistä lähtee lausuntokierrokselle.

Työ tukee hallituksen kärkihankkeen ”Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun” ja siihen liittyvän Sinisen biotalouden kansallisen kehittämissuunnitelman 2025 strategisia päämääriä. Toukokuussa 2018 ehdotus siirtyy Biotalous- ja puhtaat ratkaisut -ministerityöryhmän hyväksyttäväksi.

Valmistelua voi seurata maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla, joilla julkaistaan tausta-aineistoja ja analyysejä sekä verkkokysely. Valmistelussa keskeisessä roolissa ovat Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, VTT, Tekes, Suomen Akatemia sekä Gaia Consulting oy.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Riitta Rahkonen, p. 0295 162 202, etunimi.sukunimi@mmm.fi
erityisasiantuntija Timo Halonen, p. 0295162411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Lisätietoja aiheesta:
Kasvua vesiosaamisesta ja vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä: Sinisen biotalouden kansallinen kehittämissuunnitelma 2025

Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanke valtioneuvoston sivuilla

Sinisen biotalouden tutkimus- ja osaamisagendan valmisteluhankkeen tiedot valtioneuvoston hankeikkunassa: http://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM031:00/2017

 

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  13.10.2017

Tutkimusprojekti: TransAlgae, levien avulla fossiilittomaan tulevaisuuteen

Kolmannen sukupolven biopolttoaineita tuotetaan levien avulla. Lisäksi levät voivat talteenottaa ravinteita ja hiilidioksidia. Levien viljelyn kannattavuudella on kuitenkin omat haasteensa pohjoismaisessa ilmastossa. TransAlgae-tutkimushanke pyrkii löytämään käytännön ratkaisuja, joilla Botnia-Atlantica-alueen yritykset voisivat hyödyntää entistä paremmin levän viljelyn innovaatioita.

Levätutkimus on maailmalaajuisesti suosittu ja vetovoimainen teema, jossa myös Suomi on vahvasti mukana. Tutkimuksilla on voitu osoittaa levän viljelyn monet hyödyt. Leviä voidaan viljellä jätevedessä ja savukaasuissa, joista levät keräävät ravinteita ja hiilidioksidia itseensä. Ravinteiden talteenotto ja niiden jalostaminen lannoitteiksi tuo helpotusta mm. suuresta ravinnekuormasta kärsivälle Itämerelle. Levät eivät myöskään tarvitse peltoa viljelyyn, eikä se siten kilpaile maasta ruoantuotannon kanssa.

Huolimatta lukuisista hyödyistään, levien prosessointia on ollut vaikeaa saada taloudellisesti kannattavaksi. TransAlgae-hankkeessa tutkitaan viljelyn kaikkia prosesseja ja pyritään integroimaan niitä siten, että kannattavuushaasteiden yli päästään. Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi levän korjuun tehostamisesta sekä lipidipitoisuuksien nostamisesta.

Sivuvirtana syntyvä biometaani on jalostettavissa liikenteen käyttöön

Kun levistä uutetaan lipidejä ja muita korkealaatuisia tuotteita, syntyy myös sivuvirtoja. Ekologisen ja taloudellisen kannattavuuden nimissä myös sivuvirrat tulee hyödyntää parhaimman mukaan. Lupaava levien hyödyntämiskeino on leväbiomassan mädättäminen biokaasuksi. Biokaasu on prosessoitavissa edelleen biometaaniksi, jota voidaan käyttää ajoneuvoissa. Biokaasu onkin valtaamassa alaa Suomessa. Mädätysjäännös voidaan hyödyntää lannoitteena, ja siten palauttaa ravinteet maatalouden käyttöön.

Yrkeshögskolan Novia tutkii TransAlgae-hankkeessa, kuinka paljon metaania voidaan saada hankkeen muiden osapuolien viljelemistä levistä. Mikrolevien ravinnekoostumus ei ole täysin optimaalinen mädättämisen kannalta – ne sisältävät liian vähän hiiltä suhteessa typpeen. On kuitenkin huomattu, että mädättämisen tehokkuus paranee, kun levät sekoitetaan hiililähteen kanssa. Tällaisia hiililähteenä toimivia substraatteja on Suomessa paljon, etenkin maataloudessa ja paperiteollisuudessa. Kestävyyden kannalta onkin merkittävää, että mädättäminen tapahtuu paikallisesti saatavilla olevilla aineilla. Edelleen on vielä tutkittava levien esikäsittelymenetelmiä, sillä joidenkin mikrolevien soluseinämien on huomattu olevan vaikeasti hajoavia.

Mädättämisen lisäksi hankkeessa tutkitaan Hydrothermal Liquefication -menetelmää (HTL). Kyseistä menetelmää voidaan periaatteessa käyttää millä biomassalla tahansa. Prosessista saadaan bioraakaöljyä, josta voidaan jalostaa biopolttoainetta.

Levän viljely – kiertotalouden tyyppiesimerkki

Levän viljelyn taloudellista kestävyyttä haetaan systeemiajattelua ja synergiaetuja hyödyntäen. Esimerkiksi jätevedet voivat olla tärkeä resurssi levän viljelylle, vaikka ne muutoin aiheuttavat kuluja yhteiskunnalle. Sama koskee savukaasuja. Perinteisessä levän viljelyssä savukaasuihin lisätään hiilidioksidia, mikä aiheuttaa kustannuksia. Kun synergiapaletti on optimoitu huolellisesti, voidaan leväbiomassaan sitouttaa polttoon perustuvassa energiantuotannossa syntyvää hiilidioksidia. Kilo levää on saatu ottamaan talteen noin 1,8 kg hiilidioksidia, jolloin tämä kaikki on pois ilmakehästä.

Levien hyödyntäminen on kiertotalouden tyyppiesimerkki. Tuotannossa hyödynnetään jätevirtoja, tuotetaan korkealaatuisia tuotteita sekä hyödynnetään omat sivuvirrat uusiutuvaksi energiaksi ja lannoitteiksi. Kaikkien jäännöstuotteiden tehokasta hyödyntämistä tutkitaan, kuten mädättämisestä syntyvän rejektiveden käyttöä uudelleen levän viljelyssä.

TransAlgae-hankkeessa arvioidaan myös leväinnovaatioiden vaikutuksia ja kestävyyttä. Novian ja Mittuniversitetetin tehtävänä on laskea levän viljelyn energiatase. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jos levän viljelyä ajatellaan pelkästään energiantuotantona, sitä on vaikeaa saada kannattavaksi. Kyse on kuitenkin myös siitä, miten vedenpuhdistusta ja biopolttoaineita arvostetaan. Biojalostamo tulee aina olemaan ympäristöstään riippuvainen. Siten myös analyysin tulos kuvaa pitkälti paikallisten edellytysten summaa.

Yhteispohjoismaisen TransAlgae-hankkeen toteuttajina toimivat Sveriges Lantbruksuniversitet, BioFuel Region, Yrkeshögskolan Novia, Vaasan yliopisto, Mittuniversitetet, Nattviken Invest ja NIBIO.

 

Artikkelin kirjoittaja Andreas Willfors toimii TransAlgae -hankkeen projektipäällikkönä Yrkeshögskolan Noviassa.

Yhteydenotot ja lisätiedot:

Puhelin 044 7805 738 ja sähköposti andreas.willfors(@)novia.fi

TransAlgae -projekti 
Tietoa rahoittajasta: Interreg Botnia-Atlantica

 

 

Julkaistu 13.10.2017

Ympäristöministerit pyrkivät sopuun EU:n LULUCF-asetuksesta

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat perjantaina 13.10. Luxemburgiin neuvottelemaan 2030-ilmastopaketin taakanjaosta päästökaupan ulkopuolisilla aloilla sekä ns. LULUCF-asetuksesta eli siitä, miten hiilinielut ja maan- ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt otetaan EU:n ilmastotavoitteissa huomioon. Suomea kokouksessa edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Yhdessä päästökauppadirektiivin kanssa taakanjako- ja LULUCF-asetukset muodostavat kokonaisuuden, jolla EU toimeenpanee Pariisin ilmastosopimusta.

”Pariisin sopimuksen mukaan hiilinielujen ja päästöjen tulisi olla tasapainossa vuosisadan loppupuolella. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme tarvitsemme metsiämme. On tärkeää, että neuvottelutulos tukee metsien kestävää käyttöä”, ministeri Tiilikainen korostaa.

LULUCF-asetusehdotus kytkeytyy tiiviisti yhteen taakanjakoesityksen kanssa. Komission taakanjakoehdotuksessa Suomen päästövähennysvelvoite on -39 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Suomi tavoittelee neuvotteluissa ratkaisua, jolla maankäyttösektorista ei aiheutuisi Suomelle laskennallista päästöä.

Neuvoston keskustelu LULUCF:stä käydään puheenjohtajamaa Viron tekemän kompromissiesityksen pohjalta. Esitys pitää sisällään kompensaatiojärjestelmän, jossa on otettu huomioon metsäisten maiden erityiskysymyksiä. Suomen tavoitteena on, että esitys sallisi hakkuiden kasvattamisen kestävän metsätalouden tarpeisiin ja hiilinielujen kehittymisen pidemmän aikavälin tarkastelun. Tämän lisäksi Suomi esittää, että jo toteutuneesta, historiallisen metsäpinta-alan menetyksestä aiheutuneet päästöt sisällytettäisiin kompensaatiojärjestelmään.

Jos ministerit pääsevät kokouksessa yhteiseen näkemykseen, taakanjako- ja LULUCF-asetusten käsittely jatkuu kolmikantaneuvotteluilla EU-parlamentin, komission ja neuvoston välillä. Lopullisia päätöksiä odotettaneen alkuvuodesta 2018.

Neuvoston on määrä hyväksyä istunnossaan myös EU:n yhteinen neuvottelumandaatti Bonnin COP23-ilmastokokoukseen sekä joulukuun alussa Nairobissa pidettävään UNEPin yleiskokoukseen (UNEA). Suomi tukee päätelmäehdotuksia.

Ministeri Tiilikainen on kutsunut Luxemburgiin koolle myös ympäristöpolitiikaltaan edistyneitä maita edustavan Green Growth Groupin, joka keskustelee EU:n ajankohtaisten asetusten lisäksi EU:n monivuotisesta kansainvälisen ilmastorahoituksen kehyksestä sekä pitkän aikavälin vähähiilisyysstrategian uudistamisesta.

Lisätietoja:

Ministeri Tiilikaisen erityisavustaja Taru Savolainen, ympäristöministeriö, p. 040 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi

Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 130, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maankäyttö- ja metsäsektorin asiat)

Neuvotteleva virkamies Tuija Talsi, ympäristöministeriö, p. 0295 250 285, etunimi.sukunimi@ym.fi (taakanjako)

Viestintäasiantuntija Jussi Palmén, ympäristöministeriö, p. 0295 250 219, etunimi.sukunimi@ym.fi (haastattelupyynnöt)

 
 Ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tiedote 12.10.2017

Näin syntyy uusia työpaikkoja biotalouden ja puhtaan teknologian asiantuntijoille

Biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden alan yrityksillä on ollut vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa etenkin kansainvälisiin myynti- ja markkinointitehtäviin, liiketoiminnanjohtoon sekä teknisiin asiantuntijatehtäviin. Tämä käy ilmi Kasvua ja työpaikkoja kestävistä ratkaisuista – biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden kasvun ja työpaikkojen dynamiikasta -selvityksestä.

Suomen työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy myös biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden yrityksissä. Työpaikkoja häviää alkutuotannosta ja niitä syntyy alan tietointensiivisiin tehtäviin ja arvoketjuihin.

– Hallitus on ottanut biotalouden, puhtaiden ratkaisujen ja kiertotalouden edistämisen yhdeksi kärkihankkeekseen. Tavoitteena on edistää vientiä ja synnyttää alan työpaikkoja Suomeen, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Selvityksen perusteella henkilöstömäärä on kasvanut rakentamisen, uusiutuvan energian tuotannon, veden, kierrätyksen ja jätteiden sekä luontomatkailun ja suunnittelu- ja asiantuntijapalvelujen toimialoil­la. Henkilöstömäärä on puolestaan vähentynyt maataloudessa, massa- ja paperiteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja metallien jalostuksessa.

Alan yritysten kansainvälistymisen kannalta kriittinen osaamistarvealue on kansainvälinen myynti- ja markkinointiosaaminen. Erityisen tärkeitä ovat vahva kohdemarkkina- ja asiakastun­temus, kansainvälisen projektitoiminnan liiketoimintaosaaminen sekä kyky toimia kansainvälisissä verkostoissa.

– Hallitus valmistelee Business Finland uudistusta, jossa Innovaatiorahoitus Tekesin ja Finpron palvelut kootaan yhteen. Business Finland madaltaa kynnystä tarttua innovaatio-, tuotekehitys- ja kansainvälistymispalveluihin, kun ne jatkossa löytyvät saman katon alta, sanoo ministeri Lintilä.

Kestävään kasvuun – energiaan, ruokaan, veteen, asumiseen ja liikkumiseen – liittyvien haasteiden ratkaiseminen on globaalisti kasvava markkina. Ilmastonmuu­toksen hillitsemiseksi tarvitaan lisää päästötöntä energiantuotantoa. Ruoan tuo­tantoon on löydettävä uusia ratkaisuja, eikä puhdas vesi ole itsestäänselvyys. Globaalisti tarvitaan viisaita ratkaisuja, joita myös suomalaisyritykset tarjoavat.

– Moni yritys on havainnut, että hyvän tekeminen on myös hyvää liiketoimintaa. Monen biotalouden, cleantechin ja kiertotalousyrityksen strategia ja liiketoiminta perustuu jo vastuulliseen kestävyyshaasteiden, esimerkiksi energia-, ilmasto- ja resurssihaasteiden ratkaisuun, toteaa ministeri Lintilä.

Gaia Consulting selvitti yhdessä Tempo Economicsin kanssa työ- ja elinkeinomi­nisteriön toimeksiannosta biotalouden, cleantechin sekä kiertotalouden kasvun ja työn dynamiikkaa. Tavoitteena oli arvioida globaalien markkinoiden valossa näi­den alojen yritysten kasvumahdollisuuksia. Tarkoitus oli ymmärtää, mihin uudet työpaikat syntyvät ja miten uuden työn ja työpaikkojen syntymistä voitaisiin vauhdittaa.

Kasvua ja työpaikkoja kestävistä ratkaisuista -selvitys

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Mika Aalto, TEM, p. 029 504 7267
neuvotteleva virkamies Leena Pentikäinen, TEM, p. 029 504 9283

Työ- ja elinkeinoministeriön uutinen 12.10.2017

Kiinan ja EU:n vesiyhteistyö harppasi eteenpäin – Turun linnassa järjestettiin historiallinen kokous

Turussa järjestettiin 20.–22.9. EU:n ja Kiinan yhteistyöverkoston eli CEWP:n (China-Europe Water Platform) vuotuinen tapaaminen, johon kuului ministeritason kokous, bisnes- ja tutkimusosuus sekä yritysvierailuja.

Ministeritason kokous järjestettiin Turun linnassa 21.9. Mukana oli muun muassa Kiinan vesivaraministeri Chen Lei, Viron ympäristöministeri Siim Kiisler, Ruotsin ympäristöministeri Karolina Skog sekä EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella. Suomea edusti asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Globaalit ongelmat vaativat globaaleja toimia

Avara Kuninkaansali antoi tilaisuudelle arvokkaan silauksen. Aluksi kuultiin tervetuliaispuheita, jonka jälkeen käytiin paneelikeskusteluja muun muassa YK:n kestävän kehityksen vesitavoitteista, kiertotaloudesta sekä vihreästä kehityksestä.

– Meidän on annettava täydet mahdollisuudet Kiinan ja Euroopan esimerkilliselle vesiyhteistyölle ja osallistuttava aktiivisesti vesiasioiden globaaliin hallintaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyrimme edistämään kierrätystä, vesiensuojelua, veden käytön tehokkuutta sekä vesiturvallisuutta, painotti Kiinan vesivaraministeri Chen Lei avauspuheenvuorossaan.

Keskustelujen jälkeen allekirjoitettiin deklaraatio EU:n ja Kiinan vesiyhteistyön syventämisestä sekä yhteisymmärryspöytäkirja vesipolitiikkadialogin perustamisesta.

– Tänään allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja vesipolitiikkadialogin perustamisesta ei ole pelkästään tervetullut vaan myös välttämätön. Näin osoitamme, että olemme sitoutuneita puuttumaan yhteisvoimin yhteisiin vesihaasteisiin. Vesi on elämän lähde. Ilmastonmuutos, saastuminen ja kasvava kysyntä asettavat täysin uudenlaisia paineita. Näytämme, että globaalit ongelmat vaativat globaaleja toimia, toteaa ympäristökomissaari Vella tiedotteessaan.

– Tänään otettiin iso askel eteenpäin. Vesi on kaiken hyvinvoinnin edellytys. Maailman vesiongelmien ratkaiseminen onnistuu vain julkisen ja yksityisen sektorin kansainvälisellä yhteistyöllä, toteaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.

Myös yritykset ja tutkijat tekevät yhteistyötä

Kokouksen bisnesosuudessa järjestettiin mittava matchmaking-tapahtuma, jossa lähes 150 yritystä etsi uusia yhteistyömahdollisuuksia. Eniten osallistujia oli Kiinasta, Suomesta, Ruotsista ja Portugalista. Samaan aikaan bisnesosuuden kanssa järjestettiin tutkimusosuus.

Tapahtuman päätteeksi perehdyttiin suomalaiseen vesiosaamiseen. Kohteina oli jätevesiratkaisuja tarjoava Clewer sekä Kakolan jätevedenpuhdistamo.

Kolmen päivän tapahtuma keräsi lähes 400 vierasta yli 20 eri maasta. Kiina-Eurooppa vesifoorumi kokoontuu ensi vuonna Pekingissä. Tapahtuma järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhdessä ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun kaupungin, Turku Science Parkin, Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton sekä LOURA-vesiverkoston sekä Kiinan vesivaraministeriön ja EU:n komission kanssa.

Vesiverkoston sihteeristö siirtyy Tanskasta Suomeen maa- ja metsätalousministeriön hoidettavaksi vuosiksi 2018–2019.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, seppo.rekolainen(at)mmm.fi, p. 0295 162 086
neuvotteleva virkamies Olli-Matti Verta, olli-matti.verta(at)mmm.fi, p. 0295 162 123

www.2017cewp.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 6.10.2017.

Suomessa kana kasvatetaan ilman antibiootteja

Suomessa tiedetään, että antibiootit eivät kuulu ruokaan. Antibioottivapaa kotimainen liha on tutkitusti puhdasta ja turvallinen valinta ruokapöytään. Yhdellekään suomalaiselle tuotantopolven broilerille ei ole annettu antibiootteja sitten vuoden 2009.

Antibioottien laaja-alainen ja osin ennaltaehkäisevä käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa on arkipäivää useimmissa EU-maissa. Lääkkeillä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita ja ylisuurta eläintiheyttä. Esimerkiksi kana voi saada ensimmäisen antibioottikuurinsa jo munan sisälle hautomisvaiheessa.

Antibioottien tarpeeton käyttö niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa on haitallista ja jopa vaarallista. Bakteerit oppivat vastustamaan antibiootteja, jolloin lääkkeen teho heikkenee. Antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien leviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.

Hyvissä olosuhteissa kasvavat linnut eivät lääkkeitä kaipaa

Suomi on edelläkävijä antibioottivapaan lihan tuottamisessa. Atria-tiloilla kasvaneita kanoja ei ole koskaan lääkitty antibiooteilla. Tämän mahdollistaa panostuksemme ennaltaehkäisevään eläintenhoitoon. Hyvien kasvuolosuhteiden ansiosta linnut voivat hyvin ja pysyvät terveinä eivätkä tarvitse antibiootteja.

Etenkin ravinto vaikuttaa ratkaisevasti lintujen terveyteen. Atrian Perhetiloilla kanat syövät vain suomalaista rehua, jossa on runsaasti kotimaista kauraa. Tiloilla annetaan linnuille myös kokonaisia jyviä, jotka on usein viljelty tilan omilla pelloilla.

Suomalainen liha on vastuullinen valinta 

Laadukasta lihaa ei saada sattumalta, vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Yhteiset pelisäännöt Atrian ja suomalaisten tilallisten kesken takaavat kuluttajan lautaselle päätyvän lihan turvallisuuden. Yhteispelin tavoitteena on hyvä huolenpito eläimistä ja ensiluokkaisen puhdas liha. Atrian Perhetilan -merkki takaa puhtaan lihan ja kana on aina jäljitettävissä kasvatustilalle saakka.

Lisätietoja antibioottivapaasta tuotannosta Atrian sivuilta.

Artikkelin on kirjoittanut Atrian viestintäpäällikkö Hanne Kortesoja

Yhteydenotot: 
sähköposti hanne.kortesoja@atria.com, puhelin +358 400 638839

Artikkeli on julkaistu 4.10.2017

Work Up! Miten kasvua kiertotaloudesta -seminaari Helsingissä 12.10.2017

Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hanke järjestää kiertotalousseminaarin Helsingissä 12.10.2017. Teemana on kiertotalouden merkitys kestävän talouskasvun ja uusien työpaikkojen mahdollistajana.

Ohjelmassa on keskustelua uuden työn ja kasvun dynamiikasta juuri valmistuneen Kasvua ja työpaikkoja kestävistä ratkaisuista -selvityksen pohjalta tutkijoiden ja muutaman tutkimuksessa mukana olleen yrityksen edustajan toimesta. Selvityksessä tutkittiin kasvun mahdollisuuksia biotalouden, cleantechin ja kiertotalouden alalla.

Lisäksi paneelikeskustelussa pohditaan, millaista uutta työtä kiertotaloudesta syntyy ja millaista osaamista se edellyttää sekä miten suomalaiset kiertotalouden innovaatiot saadaan kansainvälisiksi vientituotteiksi. Keskustelemassa ovat professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta, Nina Harjula Nordic Innovation Acceleratorilta, Timo Taalas ZenRobotics Oy:lta ja Jarmo Heinonen Tekesistä. Tarkempi ohjelma julkaistaan tapahtumasivulla lokakuun alussa.

Ilmoittaudu seminaariin tällä verkkolomakkeella. Tai mene tapahtuman sivuille: Work Up! Miten kasvua kiertotaloudesta?

#workup17
#työelämä2020

Kiina ja EU vahvistavat yhteistyötä vesiturvallisuuden parantamiseksi

Kiina, Euroopan komissio ja useat Euroopan unionin valtiot allekirjoittivat tänään Turussa Deklaraation EU:n ja Kiinan vesiyhteistyön syventämiseksi. Tavoitteena on rakentaa yhdessä kestävää kehitystä sekä parantaa vesiturvallisuutta. Lisäksi Kiina ja EU:n komissio allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan vesipolitiikkadialogin perustamisesta.

Vesikysymysten ratkaiseminen on keskeisellä sijalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa, joihin pyritään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita on yhteensä 17 ja yksi niistä on varmistaa puhdas vesi ja sanitaatio kaikille. Vesiturvallisuus on olennaista myös muiden tavoitteiden toteuttamisessa.

– Suomalaiselle vesiosaamiselle on kysyntää Kiinassa niin vesiensuojelussa kuin pato- ja tulvariskien hallinnassakin. Suomalaiset yritykset ovat myyneet laitteita esimerkiksi jätevesilietteen käsittelyyn ja patojen turvallisuuden tarkkailuun. Yhteistyötä tehdään myös Kiinan kolmanneksi suurimman järven eli Taihujärven tilan parantamiseksi. Työ alkoi tutkimuksella vuonna 2012 ja jatkuu nyt käytännön toimin osana maa- ja metsätalousministeriön ja Kiinan vesivaraministeriön yhteisymmärryspöytäkirjan toimeenpanoa. Järvi toimii usean suurkaupungin, kuten Shanghain, juomaveden lähteenä. Suomalainen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömalli vesistökunnostuksissa ja onnistuneet käytännön kokemukset kuten Lahden Vesijärven ja Säkylän Pyhäjärven kunnostus toimivat kannustavina esimerkkeinä, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoo.

Tänään rakennetaan myös yritysyhteistyötä

Vedellä on keskeinen asema myös kiertotaloudessa. Muun muassa tähän liittyvistä liiketoimintamahdollisuuksista keskustellaan tänään iltapäivällä kokouksen bisnesosuudessa. Kokouksen yhteydessä järjestetään mittava matchmaking-tapahtuma, jossa yli 130 kiinalaista ja eurooppalaista yritystä etsii uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Tapahtuma, jossa Turku-deklaraatio allekirjoitettiin, on CEWP:n (China-Europe Water Platform) korkean tason vuosikokous. Paikalla on lähes 400 vierasta yli 20 eri maasta. CEWP on Euroopan unionin ja Kiinan välinen vesialan hallinnon, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöverkosto.

Paikalla useita ministereitä

Suomi osallistuu aktiivisesti CEWP:n toimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa Euroopan ja Kiinan välisen vesiyhteistyön Euroopan sihteeristöä vuosina 2018–2019. Kiinassa vastuuorganisaationa on vesivaraministeriö. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tapasi Kiinan vesivaraministeri Chen Lein eilen. Ministerit keskustelivat kahdenvälisen yhteistyön kehittämisestä ja näkivät siinä paljon mahdollisuuksia useissa erilaisissa aiheissa, jotka ulottuvat vesihuollosta ja vesiensuojelusta patoturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen saakka.

Suomalaisministerien lisäksi paikalla ovat Kiinan vesiministeri Chen Lei, Viron ympäristöministeri Siim Kiisler, Ruotsin ympäristöministeri Karolina Skog sekä EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella.

Tapahtuman järjestävät maa- ja metsätalousministeriö, Kiinan vesivaraministeriö sekä EU:n komissio yhteistyössä Suomen ulkoasiainministeriön, ympäristöministeriön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton, LOURA-vesiverkoston kanssa.

Lisätietoja:
kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, maa- ja metsätalousministeriö, seppo.rekolainen(at)mmm.fi, p. 0295 162 086
neuvotteleva virkamies Olli-Matti Verta, maa- ja metsätalousministeriö, olli-matti.verta(at)mmm.fi, p. 0295 162 123
neuvotteleva virkamies Antton Keto, ympäristöministeriö, antton.keto(at)ym.fi, p. 0295 250 148
www.2017cewp.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö  21.9.2017

Turussa rakennetaan Kiinan ja Euroopan vesiyhteistyötä – Paikalla monen maan ministerit

Kiinan ja EU:n välisestä vesiyhteistyöstä järjestetään Turussa korkean tason poliittinen kokoontuminen 21.–22.9. Tilaisuudessa keskustellaan YK:n kestävän kehityksen vesitavoitteista, vedestä kiertotaloudessa sekä vahvistetaan Kiinan ja Euroopan vesiyritysten yhteistyötä.

Kyseessä on CEWP:n (China-Europe Water Platform) vuosikokous. CEWP on Euroopan unionin ja Kiinan vesivaraministeriön välinen vesialan hallinnon, tutkimuksen ja yritysten yhteistyöverkosto.

Kokous järjestetään Turun linnassa. Suomea edustaa asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, jonka lisäksi paikalla on Kiinan vesiministeri Chen Lei, Viron ympäristöministeri Siim Kiisler, Ruotsin ympäristöministeri Karolina Skog sekä EU:n ympäristökomissaari Karmenu Vella. Konferenssiin ja bisnestapahtumiin osallistuu lähes 400 vierasta yli 20 eri maasta.

Vesiyrityksille ovet auki Kiinaan

Keskeinen osa konferenssia on bisnesosuus, jossa keskustellaan muun muassa veden merkityksestä kiertotaloudessa. Kokouksen yhteydessä järjestetään mittava matchmaking-tapahtuma, jossa yli 130 kiinalaista ja eurooppalaista yritystä etsii uusia yhteistyömahdollisuuksia. Matchmakingin toteuttavat Eurooppalainen yritysverkosto (Enterprise Europe Network) sekä Turku Science Park. Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla Kiinan markkinoille pyrkivissä suomalaisissa yrityksissä. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajille luvassa on innovaatiotapahtuma.

Tapahtuma järjestetään maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, ulkoministeriön, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun kaupungin, Varsinais-Suomen liiton, Satakuntaliiton sekä LOURA-vesiverkoston sekä useiden kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden yhteistyönä Kiinan vesivaraministeriön ja EU:n komission kanssa.

Suomi osallistuu aktiivisesti CEWP:n toimintaan. Maa- ja metsätalousministeriö johtaa Euroopan ja Kiinan välisen vesiyhteistyön Euroopan sihteeristöä vuosina 2018–2019. Sihteeristön myötä Suomen asema CEWP:ssä vahvistuu edelleen.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen, seppo.rekolainen(at)mmm.fi, p. 0295 162 086
neuvotteleva virkamies Olli-Matti Verta, olli-matti.verta(at)mmm.fi, p. 0295 162 123

Lisätietoja tapahtumasta: 2017cewp.fi
Lisätietoja matchmaking-tapahtumasta: b2match.eu/cewp2017

Twitter: #2017CEWP #CEWP

Katso suora lähetys tapahtumasta Turun linnasta 21.9. klo 9-12.

Kuvia tapahtumasta

Maa- ja metsätalousministeriö, Ulkoasiainministeriö, Ympäristöministeriö  18.9.2017 

Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa.

Yhdessä viime marraskuussa hyväksytyn energia- ja ilmastostrategian kanssa suunnitelma ohjaa Suomea polulle, jolla Sipilän hallitusohjelmassa ja EU:ssa sovitut ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Nyt laadittu ilmastosuunnitelma on ensimmäinen laatuaan ja perustuu vuonna 2015 voimaan tulleeseen ilmastolakiin. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

”Ilmastonmuutoksen tehokas hillitseminen vaatii yhteiskunnilta perusteellisia muutoksia. Tänään hyväksytty suunnitelma toimii työkaluna Parisiin sopimuksen ja EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Liikenteestä suurimmat päästövähennykset

Päästökaupan ulkopuolella parhaat mahdollisuudet vähentää päästöjä ovat liikenteessä, joka aiheuttaa nyt noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tavoitteena on pudottaa liikenteen päästöt puoleen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen. Ilmastosuunnitelmassa on huomioitu parlamentaarisen liikennetyöryhmän elokuiset linjaukset päästöjen vähentämisestä.

Päästöjä vähennetään korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä sekä parantamalla ajoneuvojen ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta. Sähköautoille on tarjolla hankintatukea ja vanhojen autojen muuntamista bio- ja flexfuel-autoiksi edistetään. Sähköisten latausasemien ja biokaasua tarjoavia tankkausasemien rakentamista ja taloyhtiöiden sähköautojen latauspisteiden lisäämistä vauhditetaan.

Kaupunkiseutujen liikennejärjestelmiä kehitetään maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten kautta, täydennysrakentamista edistetään ja työpaikkoja ja palveluita ohjataan liikenteen solmukohtiin. Pyöräilyä ja kävelyä edistetään kuntien ja valtion yhteisellä ohjelmalla. Budjetissa 2018 hyväksyttiin rahoituspäätöksiä, jotka tukevat ilmastosuunnitelman toimeenpanoa.

”Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteella ja maankäytön ja liikenteen yhteen sovittamisella on luotava mahdollisuus sellaiseen elämäntapaan, jossa päästöt ovat vähäisiä. Tähän haasteeseen ilmastosuunnitelma tarttuu ja täydentää niiltä osin energia- ja ilmastostrategiaa”, ministeri Tiilikainen sanoo

Pois öljylämmityksestä ja huomio työkoneisiin

Rakennusten erillislämmityksessä suurimmat päästöt aiheutuvat öljylämmityksestä. Öljyalaa velvoitetaan lisäämään myytävään lämmitysöljyyn biokomponenttia 10 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Biokomponentin nosto tehdään etupainotteisesti. Valtio luopuu öljylämmityksestä omistamissaan kiinteistössä vuoteen 2025 mennessä, ja kaikkia julkisia toimijoita kannustetaan samaan. Lisäksi edistetään pellettien ja klapien puhdasta polttoa.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Kuluttajan hiilijalanjälki puoliksi 2030 mennessä

Kulutusmallien muutos, digitalisaatio ja jakamistalous korostavat kulutuksen ja kuluttajan merkitystä ilmastopolitiikassa. Kuluttajia kannustetaan puolittamaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2030 mennessä. Tämä vaatii toimia ja aktivoimista erityisesti liikkumisen, asumisen, syömisen ja ruokahävikin vähentämisen saralla. Myös siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja hajautetun energian ratkaisut vahvistavat kuluttajan roolia sekä energian tuotannossa että kulutuksessa. Koko energiajärjestelmän päästöjen vähentyessä myös kuluttajan hiilijalanjälki pienentyy merkittävästi.

”Päästöjen vähentäminen vaatii elämäntaparemonttia, joka on jo monelta osin vauhdissa. Vähemmän ympäristöä kuormittavat ruokavaliot nostavat suosiotaan, liikenteeseen tulee jatkuvasti uusia palveluita ja lämpöpumput menevät kaupaksi”, sanoo ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Merja Turunen.

Tuore ilmastopolitiikan suunnitelma korostaa myös kuntien roolia, sillä kunnilla on vastuu paikallisen kaavoituksen, liikennesuunnittelun, joukkoliikenteen ja ympäristökasvatuksen järjestäjänä. Budjetissa 2018 varattiin määräraha kuntien ja kaupunkien ilmastotyön vauhdittamiseksi.

”Arvostan monien kuntien ja kaupunkien aloitteellisuutta ja sitoutumista kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin. Kunnat voivat monessa asiassa toimia edelläkävijöinä ja hyvien mallien ja käytäntöjen edistäjinä. Kehittämällä esimerkiksi julkisia hankintoja, joukkoliikennettä tai julkisten rakennusten energiatehokkuutta kestävämpään suuntaan myös päästöt vähenevät”, ministeri Tiilikainen sanoo.

Kohti hiilineutraaliutta

Nyt valmisteltu Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma on merkittävä askel kohti hiilineutraaliutta. Nykyistä ilmastopolitiikkaa vahvistamalla hiilineutraaliuden saavuttaminen voisi olla mahdollista vuonna 2045. Tämä tukee myös ilmastolaissa määriteltyä pitkän aikavälin tavoitetta, jonka mukaan päästöjä tulee vähentää vähintään 80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vähähiilisen yhteiskunnan kannalta on olennaista, että jo vuoteen 2030 tähtäävät ratkaisut ohjaavat kehitystä kestävään suuntaan.

Ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun on osallistunut keskeisten ministeriöiden ja ilmastopaneelin lisäksi laaja joukko sidosryhmiä yhteiskunnan eri sektoreilta. Suunnitelman luonnos oli lausuntokierroksella toukokuussa 2017, jolloin annettiin 84 lausuntoa. Suunnitelman tueksi on teetetty lukuisia taustaselvityksiä, ja valmistelussa on myös arvioitu taloudelliset vaikutukset. Arvion mukaan toimien vaikutukset kansantalouden kannalta ovat vähäiset.

Ilmastopolitiikan suunnitelman toteutumista seurataan eduskunnalle annettavilla vuosikertomuksilla.
Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)
Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

Lisätietoja:
Ministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Merja Turunen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 301, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, p. 0295 250 060, etunimi.sukunimi@ym.fi
Neuvotteleva virkamies Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö, p. 0295 250 078, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen LULUCF:stä: Parlamentti katsoo eteenpäin, ei peräpeiliin

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen on tyytyväinen Euroopan parlamentin tämänpäiväiseen äänestystulokseen EU:n ilmastopaketin metsien ilmastovaikutuksia koskevasta kohdasta.

”Parlamentti katsoo eteenpäin, ei peräpeiliin”, ministeri kommentoi tuoreeltaan äänestystulosta.

Parlamentti haluaa, ettei metsätalouden ja -teollisuuden laajuutta sidottaisi laskennallisesti missään jäsenmaassa pelkästään historiaan.

”Parlamentin kannattamat laskentasäännöt puoltavat metsien kasvavaa käyttöä, kunhan se tapahtuu kestävän metsien käytön rajoissa. Kanta on vahvasti linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa, joka kannustaa kasvattamaan metsäalaa ja hoitamaan metsien kestävästi. Hyvin hoidetut metsät ovat jatkossakin tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista työtä”, Tiilikainen sanoo.

Tiilikaisen mukaan parlamentin äänestys osoittaa, että metsäisten maiden ääni kuuluu Euroopassa.

”Monet suomalaiset europarlamentaarikot ansaitsevat tunnustuksen hienosta työstä.”

”Suomessa metsien käyttöä voidaan kestävästi lisätä. Reunaehdot ovat selvät: metsien tulee olla kokonaisuudessaan hiilinielu jatkossakin ja Suomen tulee asettaa tavoite hiilineutraaliudesta. Näin tullaan kaikissa oloissa toimimaan”, ministeri korostaa.

Ministeri Tiilikainen toivoo, että EU:sta saadaan lopulta ratkaisu, joka kannustaa myös vähämetsäisiä maita uudelleen metsitykseen ja siten hiilinielujen kasvattamiseen.

”Seuraava etappi on ympäristöministerien neuvosto, johon puheenjohtajamaa Viro pyrkii tuomaan kompromissiesityksen lokakuussa. Sen tueksi tarvittaisiin laaja jäsenmaiden tuki.  Komission esitys on edelleen hyvin ongelmallinen monilta kohdin.”

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Jyrki Peisa, p. 050 364 0836, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Ympäristöministeriön tiedote 13.9.2017 

Hallitus nosti matkailun kasvun jatkumisen kärjekseen

Matkailu on jälleen kasvanut tänä vuonna. Hallitus on päättänyt panostaa matkailuun varmistaakseen kasvun jatkossakin. Yksi tärkeistä teemoista on ympärivuotisuus. Ruokamatkailukilpailu on yksi tapa nostaa esiin ympärivuotisuutta tukevia matkailun helmiä.

Kaikki rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes 7 prosenttia, ja ulkomaalaisten yöpymiset jopa yli 17 prosenttia.

– Matkailu oli yksi kärjistä hallituksen puoliväliriihessä. Näin halutaan varmistaa matkailun kasvuvauhdin jatkuminen. Kasvun tulee kuitenkin olla hallittua, sillä laadukas ja mielenkiintoinen tarjonta houkuttelee matkailijan uudelleenkin Suomeen ja kertomaan eteenpäin matkailukokemuksestaan, sanoo elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Uudessa toimenpidekokonaisuudessa eli Matkailu 4.0 -suunnitelmassa panostetaan matkailumarkkinointiin, alan yritysten digiosaamisen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen, sekä luontomatkailun edellytyksien vahvistamiseen, säädösympäristön kehittämistä unohtamatta. Lisäksi panostetaan osaavan työvoiman kohtaannon ratkaisemiseen, sillä matkailussa on jo nyt pula työvoimasta.

Olo Creative Kitchen ruokamatkailukilpailun voittoon

Ruokamatkailu kasvaa ja sen kehittäminen on keskeinen asia matkailun ympärivuotisuuden edistämisessä. Seminaarissa julistettiin Hungry for Finland -kansallisen ruokamatkailukilpailun voittajat. Maa- ja metsätalousministeriön, MTK:n, Visit Finlandin ja Haaga-Helian järjestämä kilpailu rohkaisi ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa.

– Ruokamatkailukilpailu on oiva keino nostaa näitä hyviä kohteitamme esiin, mutta myös haastaa yrityksiä kehittämään tuotteistaan entistä parempia, sellaisia tuotteita, joissa elämyksellisyys on paketoitu matkailijan kaikkia aisteja palvelevaksi kokonaisuudeksi, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Arviointiryhmä valitsi Olo Creative Kitchenin klassikkomenu Matkan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2017. Lisäksi palkittiin kolme ruokamatkailutekoa: Hotelli Punkaharjun sienet ja yrtit -viikonloppu, Fiskarsissa artesaanijuomia tuottavien Fiskarsin Panimon, Kuura Ciderin ja Ägräs Distilleryn opastettu kierros sekä Skördefesten, vuosittain syyskuussa Ahvenanmaalla järjestettävä sadonkorjuujuhla.

Kunnianmaininnat saivat porvoolainen opastettu kävelykierros SMAKU ja kuusamolainen Studioravintola Tundra. Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailuun osallistui 73 korkeatasoista ehdokasta.

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailuseminaari ”Valoa ja pimeyttä – matkailuelämyksiä ympäri vuoden” 6.9.2017 kokosi Helsinkiin yli 270 matkailutoimijaa.

Hungry for Finland ruokamatkailukilpailu
Matkailun lukuja http://tem.fi/matkailu-lukuina

Lisätiedot:
erityisavustaja Jannika Ranta, TEM, puh. 029 504 7165
erityisasiantuntija Nina Vesterinen, TEM, puh. 029 504 7013

 

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 6.9.2017

Olo Creative Kitchenin klassikkomenu Matka on Suomen paras ruokamatkailutuote 2017

Hungry for Finland – kansallisen ruokamatkailukilpailun arviointiryhmä on valinnut Olo Creative Kitchenin klassikkomenu Matkan Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2017.

Palkinnot jakoivat maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ja elinkeinoministeri Mika Lintilä. Kilpailuun osallistui 73 korkeatasoista ehdokasta.

– Tuote on taitavasti toteutettu vuorovaikutteinen elämys, jossa yhdistyvät innovatiivinen toteutus, visuaalisuus ja erinomaiset maut – jokainen yksityiskohta on mietitty. Tuote on noin 15 ruokalajin maistelukokonaisuus, jonka valmistusta voi seurata ja samalla keskustella keittiömestareiden kanssa. Menu Matkassa toteutuvat ravintoloitsija Jari Vesivalon lapsuusmuistot ja mahdollisimman lähellä tuotetut sesongin raaka-aineet. Perinneruokien ja -menetelmien modernisointi ja ruokiin liittyvä tarinallisuus ovat olennainen osa menua. Keittiömestareiden ja tarjoiluhenkilökunnan vuorovaikutus on aitoa vieraanvaraisuutta niin kotimaisille kuin kansainvälisille asiakkaille – palvelupolku toimii hyvin, toteaa arviointiryhmä.

Lisäksi palkittiin kolme merkittävää ruokamatkailutekoa:

  • Hotelli Punkaharjun sienet ja yrtit -viikonloppu
  • Fiskarsissa artesaanijuomatuottajien opastettu kierros: Fiskarsin Panimo, Kuura Cider ja Ägräs Distillery
  • Skördefesten, vuosittainen sadonkorjuujuhla Ahvenanmaalla (22. – 24.9.2017).

Arviointiryhmä antoi kunniamaininnan SMAKU, porvoolaiselle opastetulle kävelykierrokselle sekä kuusamolaiselle Studioravintola Tundralle.

Kilpailijoiden arvioinnissa kiinnitettiin huomiota asiakaslähtöisyyteen, paikallisuuteen ja tarinoihin, lähiruokaan, elämyksellisyyteen, yhteistyöhön, liiketoiminnallisuuteen, kannattavuuteen sekä monipuolisuuteen myynti- ja markkinointikanavien käytössä.

Ruokamatkailun kehittäminen on keskeinen matkailun kehittämiskohde. Kilpailulla rohkaistaan ruokaan ja matkailuun liittyviä verkostoja kehittämään uutta, paikallisuuteen perustuvaa ruokamatkailutarjontaa. Kilpailuun haettiin yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat innovatiivisia ruokamatkailun edelläkävijöitä. Kilpailu on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Ruokamatkailun trendeissä ovat käsityöläisyys ja paikalliset raaka-aineet vahvasti mukana. Perinteitä ja historiaa hyödynnetään muun muassa makumuistoissa. Elämyksellisyys ja asiakkaan oppiminen ovat keskiössä. Juomakulttuuri on noussut vahvasti mukaan ruokamatkailuun.

Kilpailun toteuttajia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Visit Finland (Finpro) ja MTK. Kilpailua koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja arviointiraadin jäseniltä:

Kirsi Viljanen, erityisasiantuntija, lähiruokakoordinaattori, maa- ja metsätalousministeriö, kirsi.viljanen(at)mmm.fi, puh. 040 509 8986

Terhi Hook, kehityspäällikkö, Visit Finland, terhi.hook(at)visitfinland.com, puh. 050 597 0999

Mariaana Nelimarkka, olut- ja ruokatoimittaja, mariaana.nelimarkka(at)gmail.com, puh. 050 548 9999

Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies, MTK ry, anni-mari.syvaniemi(at)mtk.fi

Ruokamatkailun projektipäällikkö Kristiina Havas, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, puh. 0500 688 332, kristiina.havas(at)haaga-helia.fi

Ruokamatkailukilpailusta ja kilpailuvideo http://hungryforfinland.fi/ruokamatkailukilpailu

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 6.9.2017

Maatalousministerit epävirallisessa kokouksessa riskien hallinnasta

EU:n maatalousministerit kokoontuivat Tallinnassa 3.–5.9.2017. Kokouksessa keskusteltiin EU:n tulevan yhteisen maatalouspolitiikan keinoista auttaa viljelijöiden riskien hallinnassa.

Puheenjohtajamaa Viro on julkaissut riskienhallinnasta asiakirjan, jossa pohditaan uusia keinoja varautua tuotantoon kohdistuviin riskeihin nykyistä paremmin. Jäsenmaat keskustelevat siitä, miten sääntöjä tulisi kehittää seuraavan yhteisen maatalouspolitiikan uudistuskierroksen yhteydessä sektorin riskienhallinnan parantamiseksi.

Suomi katsoo, että yhteisen maatalouspolitiikan sääntöjen on reagoitava nykyistä paremmin sellaisiin riskeihin, joihin viljelijät eivät itse voi varautua. Kauppapoliittiset tai katastrofaaliset sääriskit edellyttävät yhteiseltä politiikalta toimivia keinoja tasata riskejä.

Suomen näkemyksen mukaan riskien ehkäiseminen ennakolta on kustannustehokkain tapa vahvistaa riskienhallintaa. Suomessa määrätietoinen kasvi- ja eläintautien vastustaminen sekä viljelijöiden hyvä osaaminen ovat jo pitkään olleet olennainen osa riskienhallinnan kokonaisuutta. Samalla nykyisen suorien tukien kriisivarauksen tilalle tulee löytää joustavampi ratkaisu ja miettiä keinoja, joilla voitaisiin muun muassa lisätä vakuutusten käyttöä.

Tallinnan epävirallisessa ministerikokouksessa keskustellaan myös kananmunista löydetystä fiproniilista. Komissio antaa jäsenmaille tilannekatsauksen aiheesta. Suomessa kuluttajille päätyneistä munista tai munavalmisteista ei ole löydetty jäämiä fiproniilistä. Fiproniilin käyttö ei ole sallittua elintarviketuotantoeläimille.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä

maatalousneuvos Kari Valonen p. 0295 162 269, kari.valonen(a)mmm.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 4.9.2017

Musta hiili puhdistaa  

1.9.2017

Useana päivänä viikossa katselen Töölönlahtea, jonka rannoille on rakennettu puistoistutuksia, ulkoiluteitä, on vanhaa ja nuorta istutusta. Todellinen viherkeidas Helsingin ytimessä. Kun vielä pääsisi uimaan, se olisi täydellistä. Vaan eipä taida terveystarkastaja antaa lupaa uimapaikalle.

Mustalla biohiilellä voi puhdistaa hule- suoto- ja valumavesiä luonnonmukaisesti, varsin tehokkaasti, edullisesti ja ilman kemikaaleja. Toimenpide onnistuu, kun hiilen nimen edessä on bio, hiili on huokoista ja tietää mitä hiilellä tekee.

Prosessi on luonnonmukainen: huokoinen biohiili imee vettä ja siinä olevia ravinteita itseensä kuin sieni. Huokoisen biohiilen solupinnoilla viihtyvät mikrobit pilkkovat molekyylit kappaleiksi, jotka kiinnittyvät hiileen. Vesi ja ravinteet houkuttelevat kasvin juuret hakeutumaan hiileen, joka luovuttaa sisältöään kasveille. Tämän seurauksena hiili tyhjenee latautuakseen taas uudelleen, ja uudelleen ja uudelleen,…

Biohiili on ilmastoteko. Biohiili on ainoa laajasti käyttöönotettavissa oleva keino siirtää ilmakehän hiiltä pysyvästi maahan. Se parantaa samalla maan ravinteiden ja veden pidätyskykyä, satomääriä ja kasvua. Biohiili ei hajoa eikä lahoa maassa. Se säilyttää rakenteensa ja toimintakykynsä jopa vuosituhansia. Vanhimmat, edelleen toimivat, biohiililöydökset ovat 2500 – 3000 vuotta vanhoja. Aiheesta voit lukea lisää, kun googlaat Terra Preta.

Ilmastomuutoksen torjunta kaipaa jokamiehen ratkaisuja. Paikallinen ja hajautettu vesien puhdistus samoin. Biohiili on askel oikeaan suuntaan. Yksi tonni biohiiltä sisältää 3,7 tn CO2:ta. Laittamalla kuution biohiiltä kasvualustaan, sidot saman verran hiiltä kuin autosi päästää reilun 8000 km:n matkalla (jos päästö on 150 g/km). Minun pitää laittaa kolme kuutiota vuodessa, kohta kaksi on jo maassa.

Biohiili on sanana yhtä epätäsmällinen kuin sana auto. Autoja on leikkiautosta rekkaan ja Fiat 500:sta formulaan. Samoin on biohiiliä. Kun tiedät mitä biohiileltä haluat, ota selvää millaista biohiiltä tarvitset. Tavallisin biohiili on grillihiili, joka on erinomaista grillissä, mihin huokoinen biohiili on kelvotonta. Ja päinvastoin – missä huokoinen biohiili (biochar) toimii, siellä grillihiili (charcoil) ei pelitä.

Miksi biohiili on nyt noussut viherrakentamisessa, maanparannuksessa ja matalapitoisten vesien puhdistamisessa vaihtoehdoksi? Minut biohiilessä nappasi sen luonnonmukaisuus: lisää hiiltä kasvualustaan, maahan ja suodattimiin, niin mikrobit hoitavat homman.

Ennustan, että muutaman vuoden aikana biohiiliratkaisut tulevat yleistymään, jos luotettavaa teollisen mittakaavan tuotantokapasiteettia saadaan rakennettua. Se ei ole ihan yksinkertainen juttu, toteaa nimimerkki Kokemusta on.

Jos biohiiliratkaisuilla alettaisiin puhdistaa Töölönlahteen valuvia hulevesiä, veden laatu vähitellen paranisi. Se olisi perin tarpeellista, sillä Keski-Pasilan rakentamisen myötä hulevesien määrä kasvaa rajusti. Kasvussa on myös Töölönlahtea virkistäytymiseen käyttävien määrä.

Töölönlahti (kuva: Pixabay)

Kirjoittaja Ilmo Kolehmainen on vuonna 2014 perustetun Pajupojat Oy:n osakas ja hallituksen puheenjohtaja. Kolehmainen on työskennellyt metsäalalla monissa tehtävissä. Hänellä on monipuolinen kokemus luonnonvarapohjaisista liiketoiminnoista. Kolehmainen on opiskellut maankäytön ekonomiaa ja metsätaloutta Helsingin Yliopistossa. 

Yhteystiedot:
sähköposti: ilmo.kolehmainen(a)pajupojat.fi, puhelin 040 5552380, www.pajupojat.fi

 

Ministeri Tiilikainen: Metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi 10 miljoonaa euroa lisää

Hallitus päätti esittää Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalle (METSO) 10 miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2018, mistä ympäristöministeriön osuus on 8 miljoonaa euroa.

”Tämä on merkittävä panos metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Alan tutkijat esittivät tapaamisessamme viime viikolla lisärahaa METSO-ohjelmalle. Olen todella tyytyväinen, että pystyimme vastaamaan toiveeseen nopeasti”, asunto-, energia- ja ympäristöministeri Tiilikainen iloitsee.

Vesiluonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen virkistyskäyttöä parannetaan ja rehevöitymistä ehkäistään myöntämällä vesistöjen kunnostushankkeisiin sekä vaelluskalakantojen elvyttämiseen tähtäävälle kärkihankkeelle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa.

Hallitus tukee merkittävästi myös luontomatkailua. Matkailu 4.0 -kärkihankkeessa on varattu luontomatkailukohteiden palvelutason parantamiseen, matkailumarkkinointiin ja sekä luontomatkailua tukevien digitaalisten palveluiden parantamiseen 3,97 miljoonaa euroa vuosille 2018-2019.

Lisäksi budjettiriihessä päätettiin esittää Metsähallituksen luontopalveluille 650 000 euron lisärahoitusta kansallispuistojen ja retkeilyalueiden varustuksen parantamiseen ja kunnostustöihin.

”Näillä päätöksillä haluamme entisestään vauhdittaa luontomatkailun kehittämistä”, Tiilikainen sanoo.

Tärkeä matkaoppaiden kustantaja Lonely Planet nosti Suomen maailman 3. parhaaksi matkailukohteeksi vuodelle 2017. Lisäksi matkailulehti National Geographic Traveler valitsi Suomen 21 parhaan matkailumaan joukkoon vuodelle 2017. Molemmat julkaisut mainitsivat erikseen Suomen luonnon yhdeksi valintaan vaikuttaneeksi tekijäksi.

Lisätietoja:
Talouspäällikkö Timo Jaakkola, p. 0295 250 214, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erityisavustaja Taru Savolainen, p. 040 535 8622, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 31.8.2017.