Ministerineuvosto päätti Itämeren kalastuskiintiöistä ja antoi tukensa EU:n metsästrategian laatimisille

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto pääsi kokouksessaan Luxemburgissa ratkaisuun Itämeren enimmäissaalismääristä ja maakohtaisista kiintiöistä vuodelle 2020. Lisäksi neuvosto pääsi osittaiseen yleisnäkemykseen Euroopan meri- ja kalatalousrahaston uudistamista koskevasta asetuksesta.

Maatalousasioissa ministerit keskustelivat yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta. Suomi antoi neuvostolle tilannekatsauksen uudistuksen valmistelutilanteesta. Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan Suomen tavoitteena on tuoda päivitetyt ehdotukset CAP-asetuksista maatalous- ja kalastusneuvoston käsiteltäväksi loppuvuoden aikana.

Lisäksi ministerit keskustelivat maatalouden markkinatilanteesta, jonka osalta erityisesti Brexit ja Yhdysvaltain Airbus-kiistan johdosta esittämät uudet tuontitullit kasvattavat epävarmuutta. Muissa asioissa neuvosto keskusteli muun muassa susikantojen hoitoa koskevista säännöistä EU:n tuomioistuimen tuoreen päätöksen valossa.

Vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian osalta ministerit antoivat vahvan tukensa strategian uudistamiselle. Ministerit pitivät tärkeänä, että yhteistä strategiaa vahvistetaan vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Ministerit alleviivasivat metsätalouden kuuluvan edelleen jäsenmaiden toimivaltaan, mutta näkivät EU:n metsästrategian välttämättömäksi, jotta metsäsektoriin vaikuttava EU-sääntely olisi johdonmukaista. Monialaisen ja kattavan strategian nähtiin myös edesauttavan EU:n metsien kestävää hoitoa ja käyttöä. Ministerit myös totesivat, että strategia tulisi jatkossa linkittää vahvemmin kansainvälisiin politiikkaprosesseihin.

”Olen tyytyväinen, että EU:n metsästrategian uudistaminen sai neuvostossa vahvan tuen. Vaikka metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, moni EU-tason säädös vaikuttaa metsiin. Tarvitsemme siksi vahvaa ja itsenäistä metsästrategiaa koordinoimaan metsiin ja metsäalaan liittyvää politiikkaa”, ministeri Leppä sanoo.

Neuvosto keskusteli myös keinoista tehostaa toimia globaalin metsäkadon ehkäisemiseksi. Komission tiedonantoa aiheesta pidettiin ansiokkaana ja sen esittämiä toimenpiteitä oikeansuuntaisina. Jäsenmaat pitkälti jakoivat näkemyksen, jonka mukaan EU-tasolla on tehtävä enemmän kansainvälisten sitoumusten saavuttamiseksi. Myös uudet EU:n kysyntään liittyvät toimet saivat alustavaa kannatusta keskustelussa. Suomi pyrkii antamaan aiheesta neuvoston päätelmät vielä pj-kautensa aikana.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Erityisavustaja Teppo Säkkinen p. 050 516 2868

Kalatalousneuvos Risto Lampinen (kalastus) p. 0295 162 458

Yksikön päällikkö Ahti Hirvonen (maatalous) p. 0295 162 337

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 15.10.2019

Vesihuoltolaitosten kumppanuushankkeiden rahoitushaku on avattu

Maa- ja metsätalousministeriö on avannut rahoitushaun suomalaisten vesihuoltolaitosten kansainvälisille kumppanuushankkeille. Uuden rahoitusinstrumentin päätavoitteena on tukea kestävien vesihuoltopalveluiden luomista kansainvälisten laitoskumppanuuksien kautta ja samalla YK:n kestävän kehityksen veden saantiin ja käyttöön sekä sanitaatioon liittyvien tavoitteiden toteutumista. Rahoitushakemusten tulee olla Etelä-Savon ELY-keskuksessa viimeistään 13.12.2019.

Tukirahoituksella edistetään myös Suomen kansainvälisen vesistrategian (Finnish Water Way) ja sinisen biotalouden kehittämissuunnitelman (PDF) toimeenpanoa. Tuella halutaan kannustaa suomalaisia vesihuoltolaitoksia ja niiden yhteenliittymiä mukaan laajempaan kansainväliseen toimintaan. Mahdollisuuden kansainväliseen yhteistyöhön uskotaan lisäävän myös laitosten kiinnostavuutta työnantajina ja vahvistavan sitä kautta laitosten toimintamahdollisuuksia yleisemminkin.

Tuettavien hankkeiden tulee vahvistaa kumppanilaitosten kykyä tuottaa kestäviä ja turvallisia vesihuoltopalveluita. Rahoitusta kohdennetaan erityisesti toimiin, jotka edistävät uudenlaisia toimintatapoja ja luovat uusia älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja vesihuoltopalveluiden parantamiseksi. Hankkeilla voidaan lisäksi tunnistaa erilaisia investointitarpeita, jolloin kumppanuudet voivat toimia myös alustoina suomalaisten yritysten vientihankkeille. Uuden rahoitusinstrumentin pilotointiin on varattu vuosille 2020–2021 yhteensä 400 000 euroa.

Tuet myönnetään valtionavustuslain mukaisina hankeavustuksina

Tuettavan hankkeen suomalaisena toteuttajana tulee olla joko vesihuoltolain mukainen vesihuoltolaitos tai useamman laitoksen yhteenliittymä. Myös kansainvälisen kumppanilaitoksen on oltava yhdyskuntien vesihuoltopalveluita tuottava laitos. Kumppanuuslaitosten välinen toiminta voi kohdistua muun muassa vesihuollon suunnittelun, johtamisen, operoinnin, asiakassuhteiden ja/tai palveluiden kestävyyden vahvistamiseen.

Hakumenettelyn toteuttamiseen sekä tukien myöntämiseen ja hallinnointiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001). Tuet myönnetään hankeavustuksina kokeilu-, käynnistämis- tai kehittämishankkeisiin tai muihin tarkoitukseltaan rajattuihin hankkeisiin. Tuen määrä on harkinnanvarainen ja se voi olla enintään puolet hankkeen kokonaiskuluista. Yhden hankkeen osalta tuki voi olla enintään 100 000 euroa, kattaen vuodet 2020–2021.

Tarkemmat tiedot rahoitushausta sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät osoitteesta:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/vesihuoltolaitosten-kumppanuushankkeiden-rahoitushaku

Lisätietoja:
Etelä-Savon ELY-keskus: Esa Pekonen, rahoitusasiantuntija, p. 0295 024 159,
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Maa- ja metsätalousministeriö: Olli-Matti Verta, johtava asiantuntija, p. 050 4427577, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 16.10.2019 

METSO-yhteistoimintaverkostohankkeiden rahoitushaku on avattu

Monimuotoinen metsä

Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet rahoitushaun metsien monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostohankkeille. Verkostoissa voi olla mukana esimerkiksi metsänomistajia, ELY-keskus, Suomen metsäkeskus, yrityksiä ja järjestöjä. Rahoitushakemusten tulee olla maa- ja metsätalousministeriössä viimeistään 31.12.2019.

Metsien suojelua, hoitoa ja muuta käyttöä yhteen sovittavien verkostohankkeiden avulla edistetään Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn tavoitteita ja käytännön toteutusta talousmetsissä. Ministeriöissä on käytettävissä verkostohankkeiden rahoittamiseen vuosittain yhteensä noin 150 000 euroa. Vuonna 2020 on tarkoitus käynnistää 1–3 hanketta, joita varaudutaan rahoittamaan myös vuosina 2021–2022, jos valtion talousarviossa osoitetaan niille tarvittavat määrärahat.

Tavoitteena uusien alueellisten toimintamallien luominen

Hankehaun teemana on metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen alueellisen suunnittelun ja yhteistyön keinoin. Tavoitteena on kehittää alueellista suunnittelua ja luoda sitä tukevia käytännöllisiä, vapaaehtoisuuteen perustuvia toimintamalleja. Hankkeet toteutetaan toimijoiden ja metsänomistajien alueellisena yhteistyönä ja niiden edellytetään kokeilevan kehitettyä toimintamallia käytännössä. Toimintamallilla tulee olla edellytykset myös laajempaan käyttöönottoon hankkeen päätyttyä.

Toimintamallissa suunnittelun kohde voi olla esimerkiksi tietyn vesistön valuma-alue tai paikallinen monimuotoisuuskeskittymä ja -jatkumo. Mahdollisia monimuotoisuuskeskittymien ja -jatkumoiden kohteita voivat olla esimerkiksi virtavedet lähiympäristöineen, monimuotoisuudelle tärkeät elinympäristöt, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien esiintymiskeskittymät tai metsien, soiden ja vesistöjen muodostamat maisemakokonaisuudet.

Tarkemmat tiedot hankehausta sekä hakuohjeet ja -lomakkeet löytyvät MMM:n verkkosivuilta, hankehakuesittely ja hakuohjeet myös oheisesta pdf-tiedostosta .

Käynnissä olevat yhteistoimintaverkostohankkeet
Aiemmat yhteistoimintaverkostohankkeet

Lisätietoja:

  • Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 7210 687, etunimi.sukunimi@mmm.fi
  • Neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski, ympäristöministeriö, p. 050 347 4663, etunimi.sukunimi@ym.fi
  • Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ohjelmaan kuuluu myös METSOn tavoitteita tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön tiedote 15.10.2019 

Tulevaisuudentutkijan biotarina

DNA-kierre

Bioalalla on vaikutusta lähes kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin. Bioalan tulevaisuudentutkimuksen avulla on puolestaan mahdollista ennakoida ja arvioida jo etukäteen niitä uhkia, mahdollisuuksia ja jännitteitä, joita bioalan tulevaisuuteen hyvässä ja pahassa liittyy. Siksi tulevaisuudentutkimus mahdollistaa viisaamman ja harkitumman biopolitiikan, joka parhaalla mahdollisella tavalla tukee Agenda2030-tavoitteita lähes kautta linjan.

Biotalouden ennakointia on tehty Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa pitkään. 2013 kirjasin itselleni ylös, miten oma ajatteluni ja ehkä myös laajemmin Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen ymmärrys metsätalouden ja biotalouden murroksesta kehittyi vuosituhannen alussa. Kun palasin lukemaan tarinaa, havaitsin, että moni asia vanhoissa raporteissa tuntuu edelleen ajankohtaiselta ja jopa visionääriseltä.

Nykyään mielenkiintoisimmat asiat bioalan näkökulmasta näyttäisivät tapahtuvan fotoniikassa, synteettisessä biologiassa ja geeniteknologiassa. Tai ilmasta sähköllä tehtävässä ruoassa. Varsinkin geeniteknologian mahdollisuuksia kuitenkin jarruttavat EU-tason säädöspuitteet. Metsäteollisuudella ja maataloudella puolestaan on vielä matkaa ennakointityössä kuvattuun biokauteen. Kovin pörinä on ollut teknologiateollisuudessa sekä etiikan/arvojen ja kestävän kehityksen ympärillä.

Alla oleva tarina kertoo tutkimustyöstäni vuosina 2005 – 2013. Toivon, että koosteesta ja raporteista löytyy edelleen hyödyllistä luettavaa biotalouden kehittäjille. Samalla voi arvioida, kuinka hyvin biotalouden murros näkyy oman toimialan nykyisessä toiminnassa.

Bioalan murros käynnistyi 2000-luvun alussa

2000-luvun alussa puhuttiin metsäteollisuuden kriisistä. Taustalla oli muun muassa digitalisaation aiheuttama toimintaympäristön muutos, mutta tilannekuvan tekemistä ja toimenpiteisiin ryhtymistä vaikeuttivat myös 1990-luvun ja 2000-luvun alun lamat, taantumat ja finanssikriisit. Oli vaikea hahmottaa, mikä muutos johtui mistäkin syystä, ja mikä oli pysyvää ja mikä ei.

Itse tartuin metsäteollisuuden ja bioalan tulevaisuuteen ensimmäisen kerran vuonna 2005. Tulokulmana tuolloin oli median tulevaisuus. Perinteiset painotalot olivat joutuneet uudenlaiseen kilpailutilanteeseen nopeasti kehittyvän sosiaalisen median kanssa.

Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit – sähköinen viestintä lisääntyy

Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -hanke (2005 – 2007) nosti esille sähköisen viestinnän kasvun ja paperin merkityksen vähenemisen. Lisäksi esille nousi näkemys siitä, että metsäteollisuus ja sähköinen viestintä voisivat kohdata parhaiten pakkauksissa, materiaaleissa ja rakentamisessa.

Raportin perusviestiksi hahmottui se, että sekä media että myös metsäteollisuus ovat todella suuressa ja nopeassa murros- ja muutosprosessissa. ”Sivujuonteena” esille nostettiin mm. biomateriaalit, kompostoituva elektroniikka, hyvä jäte (biomateriaaleista valmistetut tuotteet, jotka kuuluu heittää maahan luontoa ravitsemaan ja puhdistamaan) ja kestävä kehitys ajurina.

Tulevaisuuden painopinnat ja materiaalit -loppuraportti

Pakkaukset – fotosynteesiklusterissa koko paperin ajatus on väärä

Tulevaisuus paketissa hankkeessa (2008 – 2009) iskettiin sitten kiinni pakkauksiin, koska ne nähtiin edellisessä tutkimuksessa ICT:n ja biotalouden innovaatiorajapinnaksi, mutta hankkeen tärkein tulos taisi kuitenkin olla ajatus siitä, että koko alkuperäinen kysymys paperista oli väärä: esille nousi ajatus biokaudesta, bioraaka-aineklusterista ja fotosynteesiklusterista.

Biokaudella viitataan kehitykseen, jossa rauta-, pronssi- ja kivikauden tapaan kaikki se mikä voidaan tehdä, myös tehdään bioraaka-aineista. Fotosynteesiklusterilla puolestaan tarkoitetaan sitä, että kun metsäteollisuudesta kehittyy biotalous, niin raaka-aineena voi käyttää mitä tahansa mikä kasvaa ja tästä raaka-aineesta voidaan tehdä lähes mitä tahansa.

Raportissa korostuu ajatus siitä, miten puun rinnalle tulee uusia raaka-aineita – ja miten uudet tuotteet syntyvät asiakaslähtöisesti rinnakkais-/asiakastoimialoilla. Asiakkaat osallistavassa toimintamallissa uudet tuotteet on kehitettävä eri tavalla kuin ennen.

Pakkaukset ja muut arkiset esineet nähtiin kärkimediana (tiedon ja palveluiden välittämisen kanavana). Biokauden rinnalle nostettiin blogalisaatio, jossa kaikki toiminta virtualisoituu, automatisoituu ja profiloituu. Tieto- ja viestintäteknologia astuu pois mediasta ja kaikesta toiminnasta tulee sosiaalista mediaa. Viihteenä kehitetyistä peleistä alkaa kehittyä arjen työkaluja (serious games) ja sosiaalisesta mediasta työ- ja toimintaympäristöjä.

Tulevaisuus paketissa -raportti

Älykkäät materiaalit ja ubinet

Seuraavaksi saimme rahoituksen Älykop-hankkeelle (älykkäästi kotona pidempään), jossa paneuduimme metsän sekä sosiaali- ja terveysalan rajapintaan. Hanke jatkoi älypakkausten ja älymateriaalien tutkimista tällä kertaa hyvinvointipalveluiden näkökulmasta.

Raportissa nousi esille näkemys ubinetistä eli kone-kone -kommunikaatiosta, jossa älykkäät materiaalit ja tuotteet kommunikoivat keskenään. Jääkaapit, talot, pakkaukset, kodinkoneet, vaatteet ja autot kommunikoivat ja muodostavat yksilöt tunnistavia profiloituja palvelujärjestelmiä. Tähän liittyy myös metsä- ja rakennusalan rajapinnan kehittäminen. Mutta tärkein tulos taisi kuitenkin taas olla jotakin aivan muuta: nimittäin suomalaisen innovaatiojärjestelmän kritiikki.

Innovaatiojärjestelmän täytyy uudistua

Älykop-raportissa todetaan, että innovaatiojärjestelmämme:
1) tukee lineaarista ajattelua, vaikka tarve olisi poikkisektoraalisille, epälineaarisille innovaatioille,
2) perustuu liiaksi tavara-ajatteluun, vaikka business on palveluvaltaistumassa,
3) keskittyy tuotannon kehittämiseen (tehokkuuteen), vaikka pitäisi olla asiakas- ja tarvelähtöistä sekä
4) suosii liiaksi suuria yrityksiä, joilla ei ole motiivia uudistua ja jotka jopa estävät pieniä uudistumasta.

Toimenpidesuositukset liittyivät uudenlaisiin toimintamalleihin, joilla yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritysten – varsinkin pk- ja mikroyritysten – yhteistyötä voidaan kehittää. Pääpaino oli testiympäristöissä, jota voidaan taas näin jälkikäteen pitää signaalina kokeiluyhteiskunta-ajattelusta, joka on vahvistunut 2011 jälkeen.

Samalla tavalla merkittävä painotus oli pienten ja keskisuurten yritysten merkityksen korostaminen: kansallisen innovaatiojärjestelmän keskiössä olivat tällöin vielä suuret yritykset, joiden merkitys Suomen tulevaisuudelle ja varsinkin työllistävälle kasvulle oli vähenemässä.

Smart forest @ future home. Älykkäästi kotona pidempään (ÄLYKOP) -hankkeen tulevaisuusprosessin loppuraportti

Biotalouden uudet arvoketjut

Neljäs ja viimeinen raportti bioketjuista (2010) yritti lopuksi alustavasti määritellä niitä fotosynteesiklusterin (biotalouden) uusia arvoketjuja sekä liiketoimintatasoja ja -malleja, jotka ovat kehittymässä, kunhan vain perinteinen metsäteollisuus antaisi tälle uudistumiselle tilaa.

Tässäkin raportissa sitä kovinta tekstiä voi kuitenkin olla kommentti teknologian kehittämisen taustafilosofian muutoksesta: perinteisesti ”vihollisena” on ollut luonto – nyt vihollinen on ihminen. Valistus on päättynyt ja teknologiaa kehitetään nyt eri syystä kuin ennen.

Tässä raportissa siis määritellään biokausi ja pohditaan muutoksen merkitystä teknologian kehittämisen taustalla oleviin tavoitteisiin. Raportti on melko tunnettu biotalouden uusien liiketoimintatasojen analyysina.

Raportti sisältää kuvauksen kuusiportaisesta business-mallista:

  1. puu pystyssä -palvelut, eli paljonko saamme businesta aikaan ilman että yhtään puuta kaadetaan,
  2. puu puuna eli puutuoteteollisuus mukaan lukien puurakentaminen,
  3. massat ja materiaalit,
  4. molekyylit ja kemikaalit,
  5. energia ja
  6. tämän kaiken osaamisen myyminen globaaleina ekosysteemipalveluina ja teknologiana.

Kansallisen biopolitiikan näkökulmasta haasteellista on se, että alempi taso syö ylemmän: jos teemme puusta heti energiaa, niin kaikki muu jää saamatta. Siksi hyödyntäminen pitäisi aloittaa puu pystyssä -palveluista minkä jälkeen on hyödynnettävä puu puutuotteina ja vasta sen jälkeen massoina, materiaaleina, molekyyleinä, kemikaaleina ja vasta viimeiseksi energiana. Biotalouden visioksi nostettiin se, että Suomen jokainen puu on myytävä sataan kertaan – ja kymmenen kertaa jo ennen kuin se on kaadettu.

Lisäksi raportissa todettiin, että Suomen on saatava puusta mahdollisimman kova kilohinta. Tämä on mahdollista, jos painotamme niitä tuotteita, joista maksetaan eniten: esimerkiksi erilaisia kemikaaleja ja molekyylejä, joista voidaan maksaa satoja tuhansia euroja kilolta.

Matkalla biokauteen – miten verkottunut bioketju punotaan? Case Varsinais-Suomi

Kestävä kehitys päättää valistuksen projektin

Valistuksen päättyminen ja teknologian filosofian haasteet ovat tällä hetkellä yhä tärkeämpiä teemoja teknologian ennakoinnissa. Tämä näkyy muun muassa keskustelussa kuudennesta aallosta,  josta kerrotaan myöhemmin tässä tarinassa.

Ensimmäisen kerran otin asian itse esille Niin & Näin -lehden artikkelissa vuonna 2007. Ydinsanoma oli siinä, että tulevaisuudessa teknologian ja yhteiskunnan kehittämistä tehdään uudella missiolla. Haasteena ei enää ole luonnon voittaminen vaan ihmiskunnan sopeuttaminen luonnon rajoihin. Samalla järkiusko vähenee ja tilalle astuu mystiikka ja tunteet. Ajattelussa oli signaaleja kuudennesta aallosta sekä hybridi- ja elämysyhteiskuntaan liittyvästä arvojen ja tunteiden merkityksen kasvusta.

Kestävä kehitys päättää valistuksen projektin -artikkeli (pdf)

Kansallinen metsäohjelma – tulevaisuuden metsäala on ekoteko

Kun aloimme bioraporteillamme saada julkisuutta, niin meidät pyydettiin mukaan suunnittelemaan myös Kansallisen metsäohjelman (KMO) tulevaisuutta. Rooliksemme muodostui konsultointi ja sparraus.

Näistä linkeistä näkee, mitä Itä-Suomen yliopiston metsäalan ennakointiyksikkö sai tuolloin aikaan:
Uutiskirje 3/2010: Metsistä biomateriaaleja ja hyvinvointia (pdf)
Metsäalan ennakoinnin vahvistaminen -tulevaisuusprosessin loppuraportti, 2011 (pdf)

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen toteuttamassa tulevaisuusverstaassa esille nousseet tulevaisuusteemat voidaan tiivistää viiteen tulevaisuushaasteeseen:

  1. tavoitteellinen metsänomistus,
  2. hyvinvointimetsä,
  3. metsät energiana,
  4. palveluvienti ja
  5. uudet teknologiat sekä niihin liittyvät uudet tuotteet ja tulevaisuuden liiketoimintaosaaminen.

Yleisiä, muita teemoja yhdistäviä ja läpileikkaavia teemoja olivat lisäksi eri käyttömuotojen välinen tasapaino, metsätuotteiden ekologisuus sekä tavoite metsäliiketoiminnan vahvasta kasvusta 20 miljardista 200 miljardiin. Metsäalan ensimmäisen tulevaisuusverstaan perussanomana voidaan pitää sitä, että kansallisen metsäpolitiikan on oltava osa kestävän kehityksen politiikkaa: tulevaisuuden metsäala on ekoteko.

Omasta mielestäni kuumin visio tässä materiaalissa oli kuitenkin metsänomistajan näkökulman korostuminen: entäpä jos business käännettäisiinkin niin, että maksimoisimme metsänomistajan hyödyn? Jos tulevaisuuden metsänomistaja istuisi älytuolissaan ja tarkastelisi omistuksiaan 3D-malleista, joista näkisi metsän arvon kehityksen niin kemikaaleina, energiana kuin myös materiaaleina ja palveluina?

Energia- ja ilmastopoliittinen tulevaisuus – biokaudella kohti vähäpäästöistä Suomea

Tämä kaikki edellä esitetty ajattelu sisältyi myös eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan (2010 – 2011) energia- ja ilmastopoliittisen tulevaisuusmietintöön. Tässä kontekstissa biotalous muotoutui uskalluksen politiikaksi: Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta: kohti vähäpäästöistä Suomea -mietintö (pdf)

Mietinnössä korostettiin, että kestävyyden haasteet voi kääntää työllistävän kasvun mahdollisuudeksi vain edelläkävijyydellä. Ja tätä edelläkävijyyttä Suomesta löytyy mm. bio- ja ympäristöalalla, jossa voisimme kansakuntana saada samaa painoarvoa kuin Piilaakso on saanut ICT-puolella.

Lisäksi ehdotettiin kolmiportaista kehittämisstrategiaa:

  1. on panostettava siihen, missä olemme jo vahvoja (uudistamalla perinteisiä kärkiä),
  2. lisäksi on kehitettävä uusia tuotteita ja toimialoja vanhojen rinnalle ja
  3. eniten kuitenkin muuttuu se miten tehdään (eikä se mitä tehdään).

Mietinnössä korostettiin myös sitä, että työllistävä kasvu Suomessa on mikro- ja pk-yritysten varassa, eikä suuren teollisuuden, joka on kansainvälistymässä ulos Suomesta. Biokausi laajennettiin aika vahvasti metsä- ja biotalouden ulkopuolelle. Tausta-ajatteluna oli, että uudet tuotteet eivät synny perinteisen metsäteollisuuden sisällä, vaan uudet tuotteet, materiaalit yms. innovaatiot otetaan käyttöön rinnakkaistoimialoilla. Parhaillaan etsimme tulevaisuusvaliokunnassa näitä kestävän kasvun rakenteita.

Suunnittelu- ja konsulttiala kansainvälistyy

Edellä kuvatun perustarinan rinnalla teimme Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa paljon hankkeita myös metsäteollisuuden rinnakkaistoimialoilla.

Ensimmäinen niistä on raportti suunnittelu- ja konsulttialan tulevaisuudesta – pilottina mm. Pöyry, Sweco, Deltamarin ja Elomatic. Tässä raportissa (2010) hahmottuu mm. se, miten metsäalan rakennemuutos koettelee myös taustalla olevaa T&K-osaamista: myös T&K lähtee Etelä-Amerikkaan – tai ainakin haasteena on vahva kansainvälistyminen. Teoksen perusarvo lienee siinä, miten se analysoi teknologian kehittämisen mahdollisia tulevaisuuksia ja kehityskulkuja.

Suunnittelu- ja konsulttialan skenaariot 2020. Suunnittelualan kehitys, toimintaedellytysten arviointi ja kilpailukyvyn parantaminen -hankkeen loppuraportti

Puurakentamisen merkitys kasvaa

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan energia- ja ilmastopoliittisessa tulevaisuusmietinnössä käsiteltiin mm. puurakentamisen kasvavaa merkitystä – ja sitä, että biotalous törmää heti kohta kasvettuaan biodiversiteetin rajoihin sekä eettiseen keskusteluun esimerkiksi maatalouden food- ja nonfood-tuotteiden osalta: kuinka eettistä on kasvattaa pelloilla energiaa jos maailmassa kuolee ihmisiä nälkään?

Rakentaminen nähtiin merkittävänä keinona ilmasto- ja energiadirektiivien toteuttamiselle työllistävästi sekä myös Suomelle elintärkeänä uutena mekaanisen puunjalostuksen kasvu-urana, jolla korvataan vähenevää paperin yms. valmistusta. Suomi tarvitsee mekaanista puunjalostusta, joka tuottaa sivuvirtana kustannustehokasta energiajaetta.

Puurakentamista käsiteltiin tarkemmin osana laajempaa rakennetun ympäristön tulevaisuustarkastelua (2010): Rakennetun ympäristön roadmap -loppuraportti (pdf)

Matkailun ja elämystuotannon tulevaisuus

Matkailukin liittyy metsäalan tulevaisuuteen ja puu pystyssä -palveluihin. Yksi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen (2010) tekemä laaja selvitys löytyy täältä: Matkailun ja elämystuotannon tulevaisuus -loppuraportti (pdf)

Luontomatkailu nousee esille lähes kaikissa matkailualan ennakointiraporteissa – pääkaupunkiseudun matkailun tulevaisuuskuvissakin (2008) keskustan virtuaalimetsät ja Nuuksio, joka riittää villin erämaan kokemukseksi 99%:lle matkailijoista: Loppuraportti pääkaupunkiseudun matkailun tulevaisuusverstaista ja Delfoi-kyselystä

Luontomatkailu näkyy läpileikkaavana teemana myös tässä matkailuraportissa: Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskusohjelman tulevaisuuskoulutus

Maatalous on muuttumassa – pelloilla voi kasvattaa muutakin kuin ruokaa

Todella tärkeä näkökulma bioalan tulevaisuuteen on myös maatalouden muutos: maatalous on muuttumassa agribusinekseksi ja erilaisten nonfood-tuotteiden ja palveluiden merkitys kasvaa. Eräs hyvä raportti ruoan tulevaisuudesta on tässä:
Syödään leväpullia pimeässä. Tähtikartastoja suomalaisten ruoan kulutukseen vuonna 2030 -julkaisu (pdf)

Itse pureuduin tuohon Nonfood-ajatteluun Varru-hankkeessa: Food non-food. Radikaalit tulevaisuudet -työpajojen tulokset

Viestinä on se, että ruoka on maataloudelle samanlainen sokea piste kuin paperi on ollut metsäteollisuudelle. Varru-hankkeen radikaaliverstaiden tulevaisuuskuvissa Suomen pelloilla kasvaa kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisten varaosia ja bioperäistä 3D-tulostusmateriaalia.

Lähi- ja luomutuotteiden osalta korostuivat sosiaaliset innovaatiot, kuten uudet omistamisen ja osallistumisen tavat: voivatko ihmiset joukkorahoittaa lähituotteita ja omistaa tai vuokrata luonnonvaroja, kuten peltoja, kotieläimiä, mökkejä jne.

Myös vesirakentaminen/-viljely nousi esille, mitä voidaan pitää innovaatiorajapintana meriteollisuuden suuntaan: voisiko telakka rakentaa energian, ruoan ja biomateriaalien valmistukseen liittyvää teknologiaa. Meren lisäksi vesiviljelyä voidaan tehdä myös maalla: telakka voisi tulevaisuudessa rakentaa myös teollista ekologiaa samaan tapaan kuin Sybimar.

Kuudes aalto – kestävyyden ongelmien ratkaiseminen työllistää

Kestävästä kehityksestä käytyyn keskusteluun liittyi vahvasti ajatus kuudennesta aallosta. Se on tavallaan toinen tulkinta sille, minkälainen murros ja muutos ajattelussamme sekä tuotanto- ja kulutusrakenteissamme on tapahtumassa.

Tutkin itse tätä asiaa Keski-Suomen innovaatiokeskittymän tulevaisuuskuvissa. Raportissa analysoidaan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja kestävää työllistävää kasvua. Lisäksi raportti esittelee menetelmiä ja erilaisia taustatrendejä.

Omasta mielestäni tämän opuksen alussa oleva tausta-ajattelu blogalisaatiosta, systeemisestä muutoksesta jne. on melko hyvä yhteenveto uudistuneesta toimintaympäristöstä – ja kuudennesta aallosta:
Tulevaisuuskuvia Keski-Suomen innovaatiokeskittymästä. Käsikirja visionääriseen verkosto- ja muutosjohtamiseen. (pdf)

Kuudennen aallon teorian mukaan erilaiset kestävyyden ongelmat luonnonvarojen niukentumisena, ympäristön pilaantumisena, ilmaston äärioloina ja yhteiskunnallisina levottomuuksina tulevat kasvamaan seuraavina vuosina.

Jos kykenemme määrittelemään esimerkiksi vaikka 10 suurinta/ihmiskunnan kipeintä ongelmaa – ja tarjoamaan näihin ongelmiin ratkaisuja tuottein ja palveluin, niin näille tuotteille riittää kysyntää tulevina aikoina – ja sille voidaan rakentaa Suomen seuraava työllistävän kasvun aalto.

Innovaatiot syntyvät innostuneiden yksilöiden yhteistyössä

Jyväskylän yliopiston raporttiin liittyy myös ehdotuksia epälineaarisen innovaatiojärjestelmän kehittämisestä: Super Helix ja x-klusterit. Super Helixillä viitataan siihen, että nyt tarvitaan ja tapahtuu rajapintojen ylitystä joka suuntaan samaan aikaan. Hybriditaloudessa asiakkaat osallistuvat vahvemmin tuotteiden valmistukseen ja samalla sekoittuu se, kuka on valmistaja ja kuka asiakas.

Vanha Trible Helix, eli julkishallinnon, talouselämän ja tutkimuslaitosten yhteistyö on myös voimissaan, mutta lisäksi tarvitaan ”hullunkurisia perheitä”, jotka yhdistävät eri alojen toimijoita ja jopa ääripäitä: kun ennen vanhaan kerättiin saman alan toimijoita kärkiklustereiksi, niin tulevaisuuden innovaatioekosysteemit yhdistävät kaikenlaisia toimijoita – vaikkapa Stora Enson ja Sorin Sirkuksen.

Voimme myös kokonaan luopua toimialalähtöisestä kehittämisestä ja keskittyä esimerkiksi innostuneisiin yksilöihin: voimme pistää pari sataa alueen propellipäisintä yksilöä kehittämään ja innovoimaan tulevaisuuden tuotteita. Ei ole väliä miltä toimialalta he ovat, sillä keksittyään hyviä juttuja, he vievät ne joka tapauksessa omiin yrityksiinsä ja organisaatioihinsa, olivatpa he sitten miltä alalta tahansa. Olennaista on saada ajatus ja luovuus lentämään.

Jyväskylän casessa nousi vahvasti esille myös vesi. Metsäteollisuus perustuu aiempaan metalliteollisuuteen (ruukeista tuli metsätehtaita) – ja nyt voisi olla käynnissä samanlainen muutos metsästä missä vain kasvaviin biomateriaaleihin sekä veteen.

Maailma muuttui

Näin siis kulki bioajattelumme vuosina 2005 – 2013. Entisenä tulevaisuudentutkijana voin kai olla melko tyytyväinen siihen, että maailma muuttui aika tavalla siihen suuntaan kuin ennakoimmekin.

Ennakointia tehdään tulevaisuuden rakentajille

Nykyisessä työssäni Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa käsittelemme tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, tulevaisuuden tutkimusta ja teknologiakehityksen vaikutuksia. Annamme myös lausuntoja pyynnöstä muille valiokunnille niiden toimialan asioista tulevaisuutta koskevin osin.

Ennakointia tehdään valiokunnassa poliittisten päätösten tueksi, mutta siitä hyötyvät kaikki muutkin, jotka tulevaisuutta rakentavat.

Olli Hietanen
entinen tulevaisuudentutkija
valiokuntaneuvos
Tulevaisuusvaliokunta, Eduskunta
p. 050 567 1438, olli.hietanen@eduskunta.fi

Biotalous.fi:n toimituksen vinkki: Tulevaisuusvaliokunnan kiinnostavimmat raportit mm. geeniteknologiasta ja radikaaleista teknologioista on koottu Aineistopankkiin. Löydät ne hakusanalla ”tulevaisuus”. Katso myös: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen julkaisut.

Julkaistu 14.10.2019


AGENDA 2030

Hyvä esimerkki tulevaisuuden tutkimuksen roolista kestävän kehityksen edistämisessä on Brundtlandin komission vuonna 1987 julkaisema Yhteinen tulevaisuutemme -raportti. Sitä voidaan pitää eräänlaisena kestävän kehityksen alkupisteenä. Voimme arvioida tekojemme ja tekemättä jättämisen seurauksia skenaariomenetelmillä. Tulevaisuusvaliokunta puolestaan vastaa YK:n Agenda2030-toimintaohjelman kansallisten toimenpiteiden seurannasta ja arvioinnista eduskunnassa. Biotalouden ennakointi edistää todella monia kestävän kehityksen tavoitteita:

Tavoite 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta, kehittämällä parempaa ja kestävämpää ruokaa kaikille.
Tavoite 3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille, kehittämällä lääkkeitä ja terveellisempää ympäristöä.
Tavoite 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille, puhdistamalla vettä ja parantamalla hygieniaa
Tavoite 7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille, kehittämällä uutta kestävää energiaa
Tavoite 8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja, luomalla kestävää työllistävää kasvua
Tavoite 9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita, kehittämällä biokautta ja fotosynteesiklusteria ihmisen ja luonnon parhaaksi.
Tavoite 11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat, liittämällä lähiruoan ja biomateriaalit myös kestäviin kaupunkeihin.
Tavoite 12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys, tuomalla markkinoille runsaasti uusia biopohjaisia tuotteita.
Tavoite 13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan, kehittämällä biotalouden ratkaisuja energiantuotantoon ja maatalouteen sekä hiilinieluja jne.
Tavoite 14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä, edistämällä sinistä biotaloutta ja huolehtimalla sen kestävyydestä ja eettisyydestä, sekä puhdistamalla meriä.
Tavoite 15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen, huolehtimalla siitä, että bioala todellakin on ekoteko ja siitä, ettei kehittyvä biotalous vähennä metsiä, metsäluonnon biodiversiteettia tai likaa vesiä.
Tavoite 17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta, auttamalla kaikkia maailman maita astumaan kestävämpään biokauteen.

   

Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toisella hakukierroksella myönnettiin rahoitusta puurakentamisen käyttäjälähtöisiä ratkaisuja kehittäville hankkeille

Puunkäyttöä edistävän, ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toisella hakukierroksella myönnettiin yhteensä lähes 1,3 milj. euroa tukea 9 hankkeelle, joissa etsitään uusia ratkaisuja rakennusalan prosessien, materiaalien ja tilojen käyttäjälähtöisyyden parantamiseksi.

Tukiohjelman toinen kierros jaettiin kokeellisen kehittämisen ja perustutkimuksen hankehakuihin. Kokeellisen kehittämisen hankkeiden suunnitellut kustannukset olivat tällä hakukierroksella yhteensä n. 4,2 milj. euroa. Rahoitettavaksi päätettyjen hankkeiden kokonaisbudjetti on yhteensä n. 650 000 euroa. Perustutkimuksen hankkeiden suunnitellut kustannukset olivat puolestaan yhteensä n. 2,9 miljoonaa euroa, ja rahoitettavaksi päätettyjen hankkeiden kokonaisbudjetti lähes 1,4 milj. euroa.

”Tämän hakukierroksen teema – käyttäjälähtöiset ratkaisut – pitää sisällään monia aiheita, joista rakennusalalla juuri nyt keskustellaan. Esimerkiksi rakennusten sisäilma, terveellisuus ja rakentamisen ilmastovaikutuksiin liittyvät faktat ja mielikuvat ovat aiheita, jotka liittyvät selvästi myös puurakentamiseen, ja joista rahoitettavat hankkeet tulevat tuottamaan uutta tietoa”, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Kasvua ja kehitystä puusta -tukiohjelman toiseen hankehakuun saapui määräaikaan mennessä 20 hakemusta, joiden arvioinnista vastasi ympäristöministeriön ja ulkopuolisten tutkijaorganisaatioiden edustajista koottu riippumaton arviointiryhmä. Tukiohjelman ohjausryhmä teki arvioinnin pohjalta ympäristöministeriölle esityksen tuettavista hankkeista.

Lisää aiheesta

Lisätiedot

Petri Heino, ohjelmapäällikkö, 0295 250 203, petri.heino@ym.fi

Ympäristöministeriön uutinen 10.10.2019

EU:n maatalous- ja kalastusministerit keskustelevat kalastus- ja metsäaiheista

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina 14.-15. lokakuuta maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla. Ministerit keskustelevat erityisesti Itämeren kalastuskiintiöistä sekä metsäaiheista.

Neuvostossa pyritään poliittiseen yhteisymmärrykseen Itämeren kalastuskiintiöistä vuodeksi 2020. Kiintiöpäätöksessä tulee saavuttaa yhteisen kalastuspolitiikan keskeiset tavoitteet, joilla varmistetaan kalakantojen kestävä hyödyntäminen. Tilanne on haastava. Erityisesti turskakannat ovat monista tekijöistä johtuen heikossa kunnossa, mistä johtuen tiettyjä kalastuskiintiöitä täytyy pienentää erittäin tuntuvasti. Tämä puolestaan aiheuttaa suuria sosioekonomisia ongelmia kalastajille.

Suomi rakentaa komission antaman asetusehdotuksen pohjalta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää ratkaisua yhdessä jäsenvaltioiden ja komission kanssa. ”Tavoitteenamme on kestävä, tasapainoinen ja tieteelliseen neuvoon perustuva ratkaisu, joka turvaisi parhaiten sekä kalakantojen että kalatalouselinkeinojen tulevaisuuden”, toteaa ministeri Jari Leppä.

Neuvostossa keskustellaan EU:n metsästrategian tulevaisuudesta. Nykyinen strategia tähtää vuoteen 2020 ja nyt on käynnissä uuden strategian valmistelu. Metsästrategia on tärkeä työkalu pyrittäessä varmistamaan, että metsiin ja metsäsektoriin vaikuttavat lukuisat EU-aloitteet ovat johdonmukaisia ja huomioivat metsien monet eri käyttötavat. Strategian tulisi olla entistä vahvempi, sillä metsät ovat yhä useammin politiikanteon keskiössä.

Neuvoston keskustelussa on myös komission tiedonanto EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi. Maailman metsäpinta-ala vähenee ja komissio on ehdottanut useita tapoja muuttaa kehitys parempaan suuntaan, esimerkiksi metsien kestävän käytön ja metsityksen avulla. Ministerit keskustelevat tiedonannossa ehdotettujen toimien riittävyydestä ja niiden priorisoinnista.

Puheenjohtajamaana Suomi antaa neuvostolle tilannekatsauksen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksen edistymisestä. Tämän pohjalta ministerit keskustelevat, mitkä CAP-uudistuksen kohdat vaativat jatkotyötä. Lisäksi komissaari Phil Hogan antaa katsauksen maatalouden markkinatilanteesta.

Suomi esittelee neuvoston muissa asioissa heinäkuussa järjestetyn biotalouskonferenssin tuloksia, joita hyödynnetään biotaloudesta valmisteltavien neuvoston päätelmien valmistelussa. Konferenssi järjestettiin Helsingissä osana Suomen EU-puheenjohtajakautta.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

yksikön päällikkö Ahti Hirvonen, p. +358 295 162 337

kalatalousneuvos Risto Lampinen, p. +358 295 162 458

ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. +358 50 516 2868

sähköposti: etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 11.10.2019

Suomi ja Maine sopivat yhteistyöstä metsäbiotalouden kehittämisessä

Pääministeri Antti Rinne ja kuvernööri Janet Mills

Suomi ja Yhdysvaltojen koillisrannikolla sijaitseva Mainen osavaltio ovat allekirjoittaneet viisivuotisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa sovitaan tietojenvaihdon ja yhteistyön lisäämisestä metsiin ja puuhun perustuvan biotalouden kehittämisessä. Pöytäkirjan allekirjoittivat tänään Reykjavikissa Suomen pääministeri Antti Rinne ja Mainen kuvernööri Janet Mills.

Yhteistyöpöytäkirja allekirjoitettiin Reykjavikissa pidettävässä Arctic Circle AssemblyLinkki toiselle sivustolle -kokouksessa, johon sekä Suomen että Mainen edustajat osallistuvat. Suomen pääministeri Antti Rinne ja Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir pitivät kokouksen korkean tason tapaamisessa avauspuheenvuorot.

Käytännön yhteistyötä koordinoivat Suomessa maa- ja metsätalousministeriö ja Mainessa maatalous-, luonnonsuojelu- ja metsätalousvirasto. Metsät peittävät sekä Suomen että Mainen maapinta-alasta valtaosan, ja metsäteollisuudella on kummallekin huomattava taloudellinen merkitys. Metsäteollisuus työllistää sekä Suomessa että Mainessa kymmeniä tuhansia henkilöitä, ja metsäteollisuuden tuotteiden osuus tavaraviennistä on molemmissa merkittävä.

– On tärkeää, että Suomella ja Yhdysvalloilla on konkreettisia yhteistyöhankkeita kaikilla sektoreilla ja hallinnon tasoilla, osavaltiot mukaan lukien. Maa- ja metsätalousministeriö näyttää hyvää esimerkkiä tällaisten uusien yhteistyömuotojen luomisessa. Suomella ja Mainella on paljon yhteistä metsäasioissa, sanoo pääministeri Antti Rinne.

–Metsät ovat vuosisatojen ajan tukeneet maaseutumme elinvoimaa ja olleet Mainen talouden kivijalka, kertoo kuvernööri Janet Mills. Parhaillaan metsäteollisuudessamme on käynnissä maailmanluokan innovaatioihin perustuva merkittävä uudistusprosessi, hän jatkaa. Nyt käynnistyvä tietojenvaihto ja muu yhteistyö Suomen kanssa vahvistaa meidän kummankin taloutta ja varmistaa sen, että metsillä on tulevaisuudessakin meille molemmille yhtä olennainen merkitys kuin aiemminkin, hän sanoo.

Metsillä tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Metsien rooli nähdään sekä Suomessa että Mainessa osana laajempaa kestävyysagendaa ja merkittävänä osana ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Suomi ja Maine ovat samaa mieltä ilmastonmuutoksen muodostaman haasteen vakavuudesta ja pitävät metsiä tärkeinä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen näkökulmasta. Samalla molemmat pyrkivät vahvistamaan talouksiensa kilpailukykyä keskittymällä tulevaisuuden puhtaisiin ja vihreisiin ratkaisuihin.

– Sekä Suomi että Maine panostavat perinteisen metsäteollisuuden rinnalla aktiivisesti uusiin puupohjaisiin tuotteisiin ja samalla ilmastonmuutoksen hillintään, kertoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Meillä on hyvin samanlaisia tavoitteita uusien puuhun pohjautuvien tuotteiden kehittämisen ja muun muassa puurakentamisen lisäämisen suhteen, Leppä sanoo.

Suomi ja Maine pyrkivät molemmat kehittämään puurakentamista, puupohjaisia tuotteita ja puun ainesosia korvaamaan muun muassa betonia, puuvillaa ja muovia. Tutkimusta on viime vuosina suunnattu molemmissa uusiin tuotantoteknologioihin, puun erilaisten ainesosien hyödyntämiseen sekä metsäteollisuuden sivuvirtojen aiempaa tehokkaampaan käyttöön.

Suomella ja Mainella on useita metsäpohjaisen biotalouden osa-alueita, joissa yhteistyö koetaan hyödylliseksi. Tietojenvaihdon ja tutkimusyhteistyön toivotaan pitkällä aikavälillä lisäävän myös yritysten välistä yhteistyötä.

Lisätietoja:
Maa- ja metsätalousministeriö: kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, p. 0400 291910 ja neuvotteleva virkamies Kaisa Pirkola, p. 029 516 2350, sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi
Kuvernööri Janet Millsin esikunta: viestintäjohtaja Scott Ogden, scott.ogden (at) maine.gov
Suomen suurlähetystö Washingtonissa: ulkoasiainsihteeri Heli Hyypiä, heli.hyypia (at) formin.fi

Maa- ja metsätalousministeriön, ulkoministeriön ja valtioneuvoston viestintäosaston tiedote 10.10.2019

Elinympäristöjen parantaminen käyntiin – merkittävä rahoitus budjettiesityksessä

Ympäristöministeriö käynnistää Helmi-ohjelman, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä. Luonnonsuojelulle ehdotetaan valtion talousarvioesityksessä merkittävää 100 miljoonan euron lisärahoitusta, josta elinympäristöohjelman osuus on noin 42 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle talousarvioesityksen 2020 ja julkisen talouden suunnitelman vuosille 2020–2023.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 miljoonaa euroa vuodelle 2020, mikä tarkoittaa merkittävää korotusta kuluvan vuoden budjettiin nähden. Luonnonsuojelun määrärahat ovat ennätyksellisen suuret ja ne yli kaksinkertaistuvat ensi vuonna.

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 keskitytään soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen, sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon.

”Upeaa, että pääsemme ratkaisemaan luonnon köyhtymiskriisiä näin merkittävillä toimilla. Helmi-ohjelma auttaa suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistämme sekä satoja uhanalaisia lajeja, muun muassa monia kahlaajalintuja kuten suokukkoa, kasveja kuten noidanlukkoja ja lukuisia hyönteisiä. Hallituskauden aikana on tavoitteena muun muassa suojella valtakunnallisesti arvokkaita soita noin 20 000 hehtaaria ja kunnostaa noin 80 luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lintuvettä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

”Kutsumme tänä syksynä sidosryhmät valmistelemaan Helmi-ohjelman suojelu-, ennallistamis- ja kunnostustavoitteita sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä ohjelmasta. Ohjelmaa aiotaan jatkaa vuoteen 2030 asti”, ministeri Mikkonen sanoo.

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Luonnonsuojelun lisämäärärahasta noin 11 miljoonaa kanavoituu vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Energiakorjauksiin tukea, ilmastotyön tieteellistä pohjaa vahvistetaan

Energiatehokasta asumista edistetään tukemalla energiaremontteja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonalla vuosina 2020-2022. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että valtion rahoittamat talot. Avustukset tulevat haettavaksi heti vuoden alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kautta.

Ilmastopaneelin rahoitusta lisätään 450 000 eurolla vuosittain, jolloin paneelin rahoitus on 750 000 euroa vuodessa. Ilmastopaneelilla on keskeinen rooli ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän neuvonantajana. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii hallituksen ilmastopolitiikan koordinaatiosta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

”Hallituksen on varmistettava riittävät ilmastotoimet, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastolain päivitystyö on nyt käynnistymässä, ja erityisesti siinä ilmastopaneelin panos on tärkeä. Hallitus haluaa tehdä vahvasti tietoon pohjaavaa politiikkaa.”

Suomeen uusi rakennetun ympäristön rekisteri ja -alusta – työ käyntiin 2020 alussa

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin osoitetaan budjetissa noin 15 miljoonaa euroa, mistä 7,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Ympäristöministeriö käynnistää vuoden 2020 alussa ohjelman, jossa luodaan uusi rakennetun ympäristön valtakunnallinen rekisteri ja tietoalusta osaksi kansallista digitaalista infraa.

Jatkossa kaikki maankäytön ja rakentamisen päätökset, kuten kaavapäätökset ja rakennusluvat, tukeutuvat nyt luotavaan rekisteriin, johon eri tahot tuottavat tietoja yhteensopivassa muodossa. Uusi rekisteri kokoaa yhteen nykyiset rakennus- ja kaavatietoja sisältävät rekisterit, ja sen sisältämät tiedot tulevat myös muiden palveluiden käytettäviksi.

Rekisteri helpottaa kunnissa tehtävää suunnittelu- ja kaavoitustyötä, lisää kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa omasta ympäristöstään sekä luo mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusten ja muun infran paikkatietoon ja elinkaareen liittyvien uusien palveluiden kehittämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.

Käynnistyvä ohjelma jatkaa KIRA-digin sekä muiden aikaisempien rakennetun ympäristön kehityshankkeiden työtä ja se tehdään laajassa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön digitaalinen alusta mahdollistaa jatkossa merkittäviä tuottavuushyötyjä alalle – puhutaan jopa miljardiluokasta.

Muita poimintoja vuodelle 2020:

  • Vesiensuojelun tehostamisohjelma, 15 miljoonaa euroa (yhteensä 69 miljoonaa euroa 2019-2023)
  • Ravinteiden kierrätys -hanke 2,5 miljoonaa euroa
  • Asunnottomuuden vähentäminen 3,3 miljoonaa euroa
  • Korjausavustukset (hissien jälkiasennukset, kuntotutkimukset, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukset, sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukset ja perusparannusten suunnittelu), 28,5 miljoonaa euroa
  • Asuinrakennusten sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittäminen, 5,5 miljoonaa euroa

Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla:

Lisätiedot:

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013

Elinympäristöohjelma: ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 02952 50240, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointi: neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 7.10.2019

Talousarvioesitys edistää maatalouden kannattavuutta lisäpanostuksilla investointeihin ja elintarvikevientiin

Hallitus esittää vuoden 2020 talousarviossa maa- ja metsätalousministeriön pääluokkaan yhteensä noin 2,7 miljardia euroa, mikä on 67,0 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa.

Hallitus edistää maatalouden kannattavuutta lisäpanostuksella maatilojen investointeihin. Osana maatalouden kannattavuuden edistämistä hallitus esittää lisärahoitusta elintarvikevientiin. Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ohjataan pysyvää ja kertaluonteista rahoitusta. Myös luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita tuetaan.

Maatilojen investoinnit turvataan Maaseudun kehittämisrahasto Makeran lisäpääomituksella. Makeraa pääomitetaan 90,3 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Investointiavustusten avulla voidaan käynnistää hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja muun muassa rakennussuunnittelussa, rakennustarviketeollisuudessa ja –kaupassa, kuljetuksissa sekä rakennustyömaalla. Investoinneilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa sekä lisätään uusiutuvan energian tuotantoa.

Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esittää ensi vuoden budjetissa 2 miljoonaa euroa. Vienti on edellytys Suomen ruokajärjestelmän menestykselle. Koska kotimaan markkinamme ovat verrattain pienet, myös elintarvikealalle on tärkeää hakea kasvumahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolelta.

Maatalouden ympäristötoimiin ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan rahoitusta

Hallitusohjelmaan kuuluvan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ohjataan pysyvää ja kertaluonteista rahoitusta yhteensä 20 miljoonaa euroa. Rahoitus suunnataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä.

Hallitus haluaa turvata maatalouden ympäristötoimet ja kohdentaa tuet aktiiviseen toimintaan. Maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vaje paikataan vuonna 2020 hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus haluaa tukea ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisätä kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- tai kotieläintuotannosta.

Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa. Siksi hallitus paikkaa luonnonhaittakorvausten 42 miljoonan euron vajeen vuonna 2020. Kannattava maatalous säilyttää maatilat elinvoimaisina ja pitää yllä maaseudun työllisyyttä ja kotimaista ruoantuotantoa.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys hallitusohjelman keskiössä

Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista hallitus suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan. Vaelluskalavesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostuksia tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Arvokkaiden lintukosteikkojen kunnostukseen ohjataan 3 miljoonaa euroa.

Hallitus lisää vapaaehtoisen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa ohjautuu maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan kautta talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun.

Metsähallituksen korjausvelkaa puretaan ja luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan nostamalla Metsähallituksen Luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöä. Retkeilyalueiden reitistöön osoitetaan miljoona euroa. Budjettiesitys tukee luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten mahdollisuutta virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa.

Kalataloutta tuetaan talousarvioesityksessä monipuolisesti. Kotimaisen kalan edistämiseen, kaupallisen kalastuksen vahinkojen vähentämiseen, kalastusmatkailuun ja kalavesien hoitoon ja tutkimukseen esitetään 1,4 miljoonan euron lisärahoitusta.

Luotettavan ja tarkan paikkatiedon saatavuuden ja käytön edistämiseksi paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa Maanmittauslaitokselle.

4H-toiminnalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön järjestölle jakamaa valtionosuutta kasvatetaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maatalous)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi (luonnonvaratalous)

Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 7.10.2019

Elinympäristöjen parantaminen käyntiin – merkittävä rahoitus budjettiesityksessä

Ympäristöministeriö käynnistää Helmi-ohjelman, jossa kunnostetaan, hoidetaan ja suojellaan luonnon monimuotoisuudelle arvokkaimpia elinympäristöjä. Luonnonsuojelulle ehdotetaan valtion talousarvioesityksessä merkittävää 100 miljoonan euron lisärahoitusta, josta elinympäristöohjelman osuus on noin 42 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto antoi tänään eduskunnalle talousarvioesityksen 2020 ja julkisen talouden suunnitelman vuosille 2020–2023.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 278 miljoonaa euroa vuodelle 2020, mikä tarkoittaa merkittävää korotusta kuluvan vuoden budjettiin nähden. Luonnonsuojelun määrärahat ovat ennätyksellisen suuret ja ne yli kaksinkertaistuvat ensi vuonna.

Helmi-ohjelma on keskeinen keino Suomen luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2020 keskitytään soiden suojeluun ja ennallistamiseen, lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamiseen, sekä perinneympäristöjen ja metsäisten elinympäristöjen hoitoon.

”Upeaa, että pääsemme ratkaisemaan luonnon köyhtymiskriisiä näin merkittävillä toimilla. Helmi-ohjelma auttaa suurta osaa uhanalaisista luontotyypeistämme sekä satoja uhanalaisia lajeja, muun muassa monia kahlaajalintuja kuten suokukkoa, kasveja kuten noidanlukkoja ja lukuisia hyönteisiä. Hallituskauden aikana on tavoitteena muun muassa suojella valtakunnallisesti arvokkaita soita noin 20 000 hehtaaria ja kunnostaa noin 80 luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lintuvettä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen kertoo.

”Kutsumme tänä syksynä sidosryhmät valmistelemaan Helmi-ohjelman suojelu-, ennallistamis- ja kunnostustavoitteita sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä ohjelmasta. Ohjelmaa aiotaan jatkaa vuoteen 2030 asti”, ministeri Mikkonen sanoo.

Myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Luonnonsuojelun lisämäärärahasta noin 11 miljoonaa kanavoituu vuonna 2020 maa- ja metsätalousministeriön kautta.

Energiakorjauksiin tukea, ilmastotyön tieteellistä pohjaa vahvistetaan

Energiatehokasta asumista edistetään tukemalla energiaremontteja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonalla vuosina 2020-2022. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että valtion rahoittamat talot. Avustukset tulevat haettavaksi heti vuoden alusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran kautta.

Ilmastopaneelin rahoitusta lisätään 450 000 eurolla vuosittain, jolloin paneelin rahoitus on 750 000 euroa vuodessa. Ilmastopaneelilla on keskeinen rooli ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän neuvonantajana. Ministeriryhmän puheenjohtajana toimii hallituksen ilmastopolitiikan koordinaatiosta vastaava ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

”Hallituksen on varmistettava riittävät ilmastotoimet, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Ilmastolain päivitystyö on nyt käynnistymässä, ja erityisesti siinä ilmastopaneelin panos on tärkeä. Hallitus haluaa tehdä vahvasti tietoon pohjaavaa politiikkaa.”

Suomeen uusi rakennetun ympäristön rekisteri ja -alusta – työ käyntiin 2020 alussa

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin osoitetaan budjetissa noin 15 miljoonaa euroa, mistä 7,3 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Ympäristöministeriö käynnistää vuoden 2020 alussa ohjelman, jossa luodaan uusi rakennetun ympäristön valtakunnallinen rekisteri ja tietoalusta osaksi kansallista digitaalista infraa.

Jatkossa kaikki maankäytön ja rakentamisen päätökset, kuten kaavapäätökset ja rakennusluvat, tukeutuvat nyt luotavaan rekisteriin, johon eri tahot tuottavat tietoja yhteensopivassa muodossa. Uusi rekisteri kokoaa yhteen nykyiset rakennus- ja kaavatietoja sisältävät rekisterit, ja sen sisältämät tiedot tulevat myös muiden palveluiden käytettäviksi.

Rekisteri helpottaa kunnissa tehtävää suunnittelu- ja kaavoitustyötä, lisää kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa omasta ympäristöstään sekä luo mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusten ja muun infran paikkatietoon ja elinkaareen liittyvien uusien palveluiden kehittämiseen sekä kiertotalouden edistämiseen.

Käynnistyvä ohjelma jatkaa KIRA-digin sekä muiden aikaisempien rakennetun ympäristön kehityshankkeiden työtä ja se tehdään laajassa yhteistyössä julkisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Rakennetun ympäristön digitaalinen alusta mahdollistaa jatkossa merkittäviä tuottavuushyötyjä alalle – puhutaan jopa miljardiluokasta.

Muita poimintoja vuodelle 2020:

  • Vesiensuojelun tehostamisohjelma, 15 miljoonaa euroa (yhteensä 69 miljoonaa euroa 2019-2023)
  • Ravinteiden kierrätys -hanke 2,5 miljoonaa euroa
  • Asunnottomuuden vähentäminen 3,3 miljoonaa euroa
  • Korjausavustukset (hissien jälkiasennukset, kuntotutkimukset, vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaukset, sisäilmaongelmaisten asuntojen kuntotutkimukset ja perusparannusten suunnittelu), 28,5 miljoonaa euroa
  • Asuinrakennusten sähköautojen latausinfrastruktuurin kehittäminen, 5,5 miljoonaa euroa.

Kaikki budjettimateriaali valtioneuvoston sivuilla:

Lisätiedot:

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013

Elinympäristöohjelma: ohjelmapäällikkö Päivi Gummerus-Rautiainen, p. 02952 50240, etunimi.sukunimi@ym.fi

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointi: neuvotteleva virkamies Minna Perähuhta, p. 0295 250 223, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Ympäristöministeriön tiedote 7.10.2019 

Työryhmä laatii ohjelman edistämään biokaasun tuotantoa ja käyttöä

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 1.10.2019 työryhmän valmistelemaan kansallista biokaasuohjelmaa. Sen avulla edistetään toimia fossiilisia polttoaineita korvaavan biokaasun tuotannon ja käytön lisäämiseksi Suomessa. Työryhmän raportin on määrä valmistua viimeistään tammikuussa 2020.

Kansallisen biokaasuohjelman laatiminen on kirjattu pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmaan perustelulla, että sen avulla otetaan käyttöön biokaasun tuotantopotentiaali sekä kehitetään Suomen elinvoimaisuutta ja edistetään ilmastotavoitteisiin pääsyä.

Maatalouden biomassoilla on erityisen tärkeä rooli biokaasutuotannon lisäämisessä. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös ravinnekierron toimenpidekokonaisuus, jolla edistetään kierrätyslannoitevalmisteiden markkinoiden kehittämistä, jonka avulla tehostetaan myös ravinteiden tarkoituksenmukaista käyttöä ja materiaalitehokkuutta sekä vähennetään ilmasto- ja vesistöpäästöjä.

Hallitusohjelman mukaan tavoitteiden saavuttamiseksi käyttöön otetaan ravinnekiertoon perustuva biokaasun tuotantotuki. Biokaasuinvestointien lisäksi tuetaan myös uusia lannankäsittelytekniikoita sekä järkevöitetään biokaasulaitosten sääntelyä mm. luvituksen ja energian ulosmyynnin osalta.

Kestävästi tuotettu biokaasu sisällytetään biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen piiriin ja biokaasun jakeluverkon laajennuksia tuetaan hyödyntäen EU:n rahoituspotentiaalia. Lisäksi biokaasulle konvertoidut traktorit tulee saada rekisteröidä tieliikennekäyttöön.

Työryhmän puheenjohtaja on TEM:n energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen. TEM:n lisäksi työryhmässä on edustus neljästä muusta ministeriöstä (MMM, YM, LVM ja VM). Työryhmän pysyvät asiantuntijat ovat Bioenergia ry:stä, Energiateollisuus ry:stä, Envitecpolis Oy:stä, Gasum Oy:stä, Luonnonvarakeskus Lukesta, MTK ry:stä, SEO:sta, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:stä, Suomen Kaasuyhdistys ry:stä ja Suomen ympäristökeskus Sykestä. Työryhmän jäsenten ja pysyvien asiantuntijoiden lisäksi hankkeen puitteissa järjestetään vähintään yksi kuulemistilaisuus.

Työryhmän raportin tulee kuvata nykytila, merkittävimmät biokaasun laajamittaisen tuotannon ja käytön hidasteet ja esteet sekä ehdotukset näiden ratkaisemiseksi ja hallitusohjelman kirjausten toimeenpanemiseksi. Työssä tulee ottaa huomioon erityisesti hajautetun ja pienen mittakaavan biokaasutuotannon edistäminen.

Työryhmän raportti suosituksineen esitellään ilmasto- ja energiapoliittiselle ministerityöryhmälle.

Lisätiedot:
ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
teollisuusneuvos Pekka Grönlund, TEM, puh. 050 502 1235

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 1.10.2019

Ympäristöministeriö myöntää avustuksia puun käytön edistämiseen – haku käynnissä 21.10.2019 asti

Puurakentamisen ohjelma (2016–2021) on valtioneuvoston yhteinen, ympäristöministeriön hallinnoima ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin (esimerkiksi silloissa ja halleissa). Ohjelma pyrkii samalla monipuolistamaan ja kasvattamaan puun käyttöä ja sen jalostusarvoa.

Puurakentamisen ohjelma avaa vuosittain valtionavustushaun organisaatioiden ei-taloudelliseen toimintaan, jonka tavoitteena on edistää puun käyttöä erilaisissa hankkeissa. Vuoden 2019 avustushaun teemat ovat asuntorakentamisen ja asumisen ratkaisuttiedon levittäminen sekä strategioiden toimeenpano. Hankkeiden tulee toteutua kesäkuuhun 2021 mennessä.

Hakuaika

1.10.2019–21.10.2019 (Hakemukset on toimitettava 21.10.2019 klo 23:59:59 mennessä.)

Avustuksen hakeminen

Hakemus avustusta varten toimitetaan sähköisellä lomakkeella, johon liitetään hanketyypistä riippuen erillinen hankesuunnitelma. Hakemuksen täytön tarkemmat ohjeet löytyvät hakukuulutuksesta ja ohjeista.

Lisää aiheesta

Lisätiedot

Petri Heino
ohjelmapäällikkö
ympäristöministeriö
0295 250 203
petri.heino@ym.fi

Jemina Suikki
suunnittelija
ympäristöministeriö
0295 250 345
jemina.suikki@ym.fi

Ympäristöministeriön uutinen 1.10.2019

Biotalous Euroopan maaseutukehityksen moottorina

Peltomaisema laventeli

Biotalous voi merkitä hyvin eri asioita Suomen, Romanian tai Espanjan maaseudulla. Kaikkialla se kuitenkin tarjoaa mahdollisuuksia tuoda lisäarvoa maaseudun tuotteisiin ja palveluihin sekä uusien, työllistävien yritysten luomiseen. Biotalous voi edesauttaa kestävien, ilmastopäästöjä vähentävien tai niitä kompensoivien tuotantotapojen omaksumista maaseutualueilla. EU:n tukema maaseudun kehittämisohjelma tarjoaa laajan joukon työkaluja, joilla voidaan tukea biotalouden kehitystä paikallistarpeisiin vastaten, investointituesta neuvontaan ja uusien yhteistyömallien rakentamiseen.

Euroopan Maaseutuverkoston ENRD:n koordinoima, kaikille avoin työryhmä nostaa biotalouden maaseutukehityksen keskiöön. Ryhmään osallistuu mm. ministeriöiden, maaseutuverkostojen, tuottaja- ja kansalaisjärjestöjen sekä tiedeyhteisön edustajia. Julkaisimme heinäkuussa 2019 suositukset biotalouden tukemiseksi kansallisissa maaseudun kehittämisohjelmissa.

Tukea toimeenpanoon maaseutuohjelmista

Tärkeimpiä seikkoja maaseutualueita hyödyttävän biotalouden edistämiseksi on auttaa maaseudun toimijoita ymmärtämään mitä konkreettisia, paikallisia mahdollisuuksia se tarjoaa. Suosivatko alueen luonto, talousrakenne ja tarpeet villiyrttien jalostusta, ruokajätteellä syötettyjen hyönteisten kasvatusta proteiinirehuksi, vai kenties biopohjaisten rakennusmateriaalien valmistusta hampusta? Seuraava askel on saada ihmiset puhumaan keskenään: biotalouden toimijoiden on tehtävä yhteistyötä ja löydettävä kumppaneita yli perinteisten sektorirajojen.

Innovaatioihin ja uusiin toimintatapoihin lisäarvonsa pohjaava biotalous vaatii myös uutta osaamista, investointeja, sekä markkinointikeinoja. Maaseudun kehittämissohjelmien toimenpiteet tarjoavat apua moniin näistä tarpeista. ENRD:n työryhmän keräämien kokemusten ja suositusten toivotaan inspiroivan myös EU:n uuden yhteisen maatalouspolitiikan ohjelmointia maatasolla – suuressa osassa Eurooppaa biotalouden potentiaali maaseudun kehityksessä on vielä pitkälti hyödyntämättä.

Biotalous ilmastotyönä

ENRD:n työryhmän seuraava tehtävä on tunnistaa välineitä biotalouden ilmastohyötyjen optimoimiseksi. Paitsi että biotalous korvaa fossiilisia raaka-aineita, se voi myös edistää hiilen sidontaa ja kasvihuonekaasupäästojen vähentämistä kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden tuotantoketjuissa.

Edellytykset tälle luodaan takaamalla ilmastotoimien kannattavuus läpi arvoketjun, erityisesti sen alkupäässä maaseutualueilla. Koska markkinat eivät vielä palkitse ilmastotyöstä, julkisella tuella on tärkeä rooli kannustimien luomisessa. Biotalous osana elinvoimaisia maaseutualueita sekä ilmastonmuutoksen hillitseminen sisältyvät tulevan EU:n maatalouspolitiikan keskeisiin tavoitteisiin.  Sen maakohtaisissa strategiaohjelmissa tulisikin suosia toimenpiteitä, jotka palvelevat molempia päämääriä.

ENRD edistää kokemusten vaihtoa EU-maiden ja maaseutukehityksen sidosryhmien välillä, jotta nämä voisivat parantaa maaseudun kehittämisohjelmien laatua ja tuloksia. Lisätietoja Maaseudun biotalous ja ilmastotyö -teemaryhmästä sekä muista biotalouden kanssa työskentelevistä organisaatioista löytyy ENRD:n biotalousportaalista.

 

Kirjoittaja Laura Jalasjoki toimii Brysselissä Euroopan maaseutuverkostossa politiikka-analyytikkona

Yhteystiedot : puh. +32 2 801 38 08, laura.jalasjoki@enrd.eu


Agenda 2030 

Euroopan maaseudun kehittäminen biotalouden keinoin edistää laajasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, mukaanlukien:  15 – Maaekosysteemien suojelu ja luonnonvarojen kestävä käyttö, 13 – Ilmastoteot, 12 – Vastuullinen kuluttaminen, 7 – Edullinen ja puhdas energia, ja 2 – Ruokaturva.

 

 

 

Kirjoitus on julkaistu 30.9.2019.

Pro Luomun menekinedistämisohjelmalle miljoonarahoitus EU:lta

Luomualan järjestön Pro Luomu ry:n ohjelmalle on myönnetty merkittävä rahoitus EU:n menekinedistämisvaroista. Ohjelma on Suomen ensimmäinen hyväksytty menekinedistämisohjelma sen jälkeen, kun uudistettua EU:n menekinedistämispolitiikkaa alettiin toteuttaa vuonna 2016. EU:sta saatava rahoitus kattaa 70 prosenttia koko ohjelman kustannuksista. Pro Luomun hankkeen tavoitteena on lisätä kuluttajien tietoisuutta ja luomutuotteiden kulutusta Suomessa.

EU on panostanut voimakkaasti maataloustuotteiden viestintä- ja menekinedistämistoimiin lisäämällä käytettävissä olevaa määrärahaa vuosittain. Vuonna 2005 menekinedistämiseen osoitettiin yhteensä 60 miljoonaa euroa, kun tänä vuonna määräraha oli jo noin 200 miljoonaa euroa. Menekinedistämisrahaa voivat hakea joko yhden tai useamman jäsenmaan toimijat yhdessä sisämarkkinoille tai kolmansiin maihin kohdennettaviin viestintä- ja menekinedistämistoimenpiteisiin. Vuosittain julkaistavassa työohjelmassa määritellään tarkemmin rahoituksen painopisteet ja kohdemaat.

Kokonaismäärärahasta yhden jäsenmaan ohjelmiin varattiin tänä vuonna 100 miljoonaa euroa, useamman jäsenmaan yhteisiin ohjelmiin 91,6 miljoonaa euroa sekä komission omiin tiedotustoimenpiteisiin 9,5 miljoonaa euroa.

Pro Luomu sai lähes yhden miljoonan euron rahoituksen elintarvikkeiden laatujärjestelmien viestintään kohdennetusta painopistealueesta. Kyseiseen kategoriaan, josta rahoitetaan luomun ohella myös nimisuojatuotteiden edistämistä, tuli eri EU-maista yhteensä 28 hakemusta. Näistä hyväksyttiin kahdeksan, Suomen ohella rahoitusta myönnettiin espanjalaisille, italialaisille, kreikkalaisille ja belgialaisille ohjelmille.

– Pro Luomun saama rahoitus on tärkeä, sillä se rohkaisee myös muita suomalaisia järjestöjä lähettämään hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmiksi, toteaa yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hakemuksia EU:n menekinedistämisohjelmaan voivat tehdä alaa edustavat ammattialajärjestöt ja toimialakohtaiset organisaatiot, tuottajaorganisaatiot sekä elintarvikkeista tiedottamista ja niiden menekinedistämistä harjoittavat maatalous- ja ruoka-alan järjestöt.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:

yksikön päällikkö Anna-Leena Miettinen, p. +358 40 033 0812, anna-leena.miettinen@mmm.fi

neuvotteleva virkamies Maija Heinonen, p. +358 29 516 2082, maija.heinonen@mmm.fi

Pro Luomun tiedote aiheesta

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  27.9.2019 

Virtuaalimetsä on metsänomistajan tulevaisuustyökalu

Miltä metsäni näyttäisi harvennuksen jälkeen? Entä kuinka nopeasti puuntaimet peittäisivät hakkuuaukean vehreydellään? Stora Enson Virtuaalimetsä-sovellus havainnollistaa eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen lopputulokset.

Stora Enso Metsän kehittämä Virtuaalimetsä antaa jokaiselle suomalaiselle metsänomistajalle mahdollisuuden vierailla virtuaalisesti omassa metsässään ilmaiseksi tietokoneen tai mobiililaitteen avulla. Sovellus yhdistää metsään liittyvää tietoa eri lähteistä kolmiulotteiseksi kuvaksi ja se tarjoaa muun muassa näkymän metsätilan tulevaisuuteen − jopa 20 vuoden päähän saakka.

Virtuaalimetsää voisi sanoa metsänomistajan tulevaisuustyökaluksi, joka auttaa hoitamaan metsää entistä suunnitelmallisemmin.

Simulointinäkymä havainnollistaa, miltä metsä näyttäisi eri toimenpidevaihtoehtojen jälkeen. Tulevaisuuden voi avata halutessaan viiden, kymmenen, 15 tai 20 vuoden päähän. Simulointiominaisuus perustuu Metsänhoidon suositusten mukaisiin toimenpide-ehdotuksiin ja puustotietoihin.

Virtuaalimetsässä voi nähdä myös suunniteltujen toimenpiteiden hakkuutulot sekä kustannusvaikutukset.

Tiedonjakamisesta palveluiden ja keskustelun suuntaan

Virtuaalimetsää kehitetään entistä keskustelevampaan suuntaan. Metsänomistaja saa paitsi tietoa omasta metsästä, myös monipuolisempia mahdollisuuksia käydä dialogia metsäammattilaisten kanssa. Usein metsänomistajan palvelut ovatkin yhdistelmä henkilökohtaisia kohtaamisia ja digitaalista viestintää.

Tuorein lisä Virtuaalimetsässä on virtuaaliavustaja, joka kertoo metsänomistajalle parhaat metsänhoitovinkit ja tiedot eri hakkuumahdollisuuksista. Virtuaaliavustaja esittelee metsäsuunnitelmaan merkittyjen toimenpiteiden lisäksi myös puustotietoja sekä tietenkin tuotto- ja menoarvion eri kuvioille. Käytettävyys on otettu huomioon monella tasolla: virtuaaliavustaja lukee ohjeet ja vinkit nyt myös ääneen.

Virtuaalimetsän virtuaaliavustaja lukee ohjeet ja vinkit myös ääneen

Tulevaisuudessa sovelluksen keskusteluominaisuutta voi hyödyntää esimerkiksi metsänhoitopalveluiden tilaamiseen tai vaikka puukauppaneuvottelun ajanvaraukseen. Stora Enson testattavana on ollut myös pienoiskoptereihin kiinnitettäviä kameroita, joiden ottamat metsäkuvat pystytään pian liittämään osaksi Virtuaalimetsää.

Kiinnostus metsäasioihin kasvaa, kun numerot alkavat elää

3D-näkymä perustuu Metsäkeskuksen ylläpitämään metsävaratietoon. Lisäksi hyödynnetään Maanmittauslaitoksen laserkeilattua korkeusmallia ja yleisiä karttarastereita järvistä, joista ja teistä. Sovellus sisältää simuloidut maisemat kaikista suomalaisista yksityismetsistä ja kuka tahansa metsänomistaja voi ottaa palvelun käyttöönsä vaikka saman tien.

Virtuaalimetsä on konkreettinen palveluratkaisu, joka voitiin rakentaa kasvavan metsädata-aineiston päälle. Virtuaalimetsän kaltaiset innovaatiot ovat mahdollisia juuri Suomessa, jossa on maailmanluokan metsävaratiedot koko maan metsistä. Kertyvän datan päälle voidaan kehittää myös tulevaisuudessa monia palveluita helpottamaan metsänomistajien arkea.

Kaikille metsänomistajille avoimet innovaatiot kasvattavat mielenkiintoa oman metsän hoitamiseen. Sovellus pyörii samalla pelimoottorilla kuin monet suositut mobiili- ja tietokonepelit. Vaikka omat metsät olisivat fyysisesti kaukana, niiden ”digitaalinen kaksonen” voi asustaa vaikka omassa taskussa.

Kaikki käynnistyy metsänomistajien palveluportaalista eMetsästä

Virtuaalimetsä on osa Stora Enson eMetsä-palvelua, joka on monipuolinen työkalu metsäasioiden hoitamiseen. eMetsä on kuin tili- ja käyttöohjekirja oman metsän asioihin. Jotkut kutsuvat sitä metsäasioiden verkkopankiksi.

Virtuaalimetsän käyttö edellyttää rekisteröitymistä eMetsään. Tunnukset ovat ilmaiset eikä niiden tilaaminen edellytä puukauppoja Stora Enson kanssa. Metsänomistaja voi tilata maksuttomat eMetsä-tunnukset Virtuaalimetsää varten osoitteessa www.emetsa.fi.

 

Lisätietoja:

Jussi Jalasjoki, Innovaatio- ja tuotekehityspäällikkö, Stora Enso Metsä
Puhelin 040 722 3006, sähköposti jussi.jalasjoki(a)storaenso.com, Twitterissä @JussiJalasjoki

 

Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden uusiutuvien tuotteiden maailmanlaajuinen toimittaja osana biotaloutta. Uskomme, että kaikki, mikä tänään valmistetaan uusiutumattomista materiaaleista, voidaan huomenna valmistaa puusta. Konsernin palveluksessa on noin 26 000 henkilöä yli 30 maassa.

Stora Enso Metsä toimittaa Stora Enson suomalaisille kartonki-, biomateriaali-, puutuote- ja paperitehtaille puuraaka-ainetta vuosittain yli 22 miljoonaa kuutiometriä. Stora Enso Metsä hankkii puita vain vastuullisesti hoidetuista metsistä. Stora Enso Metsä tarjoaa lisäksi metsänomistajille asiantuntemusta ja apua metsäasioihin metsän koko elinkaaren ajan. Stora Enso Metsän palveluksessa on 500 henkilöä ja yli 85 korjuu-, kuljetus- ja metsäpalveluyrittäjää alihankkijoina.

www.storaensometsa.fi


AGENDA 2030

Stora Enson Virtuaalimetsä-sovellus luo metsänomistajille entistä parempia mahdollisuuksia metsien kestävään käyttöön ja edistää siten YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 15: Maanpäällinen elämä.

Kestävän kehityksen tavoite 15 Maanpäällinen elämä

 

Artikkeli on julkaistu 27.9.2019

IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutokseen sopeutumisella on jo kiire

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) 25.9. julkaisema erikoisraportti valtameristä, lumesta ja jäästä osoittaa, että ilmastossa tapahtuvat muutokset haastavat meidän elintapamme, ruoantuotannon, luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristön sellaisena kuin olemme oppineet ne tuntemaan. Toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi on siksi tehtävä kiireesti ja samanaikaisesti.

Yli sadan tutkijan koostama raportti on jatkoa lokakuussa 2018 ja elokuussa 2019 julkaistuille erikoisraporteille, jotka ovat vauhdittaneet merkittävästi ilmastonmuutoksen hillinnästä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta käytävää keskustelua. Ilmastokysymykset ovat Suomessa näkyvästi esillä pääministeri Rinteen hallituksen ohjelmassa, ja EU-tasolla ilmastokysymyksiä käsitellään esimerkiksi nyt Suomen puheenjohtajuuskaudella lukuisissa ministeri- ja muissa tapaamisissa, viimeksi eilen EU:n maatalousministereiden epävirallisessa kokouksessa Helsingissä.

Arktisilla alueilla vaikutukset suurimpia

Jäätiköiden sulaminen, lumipeitteen väheneminen ja roudan sulaminen uhkaavat erityisesti arktisten alueiden luontoa ja elinkeinoja, ja tarve ilmastonmuutokseen sopeutumiseen on siksi suuri erityisesti pohjoisilla leveysasteilla. Sopeutumistarvetta aiheuttavat muun muassa tundra-alueen vetäytyminen, boreaalisen metsärajan siirtyminen sekä ilmaston lämpenemiseen liittyvä kalaston muuttuminen.

–Tuoreen raportin tulokset on otettava vakavasti sekä Suomessa, EU-tasolla että erityisesti arktisten maiden kanssa tehtävässä kansainvälisessä yhteistyössä, painottaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Suomessa on onneksi hänen mukaansa korkealaatuista luonnontieteellistä ja teknologista osaamista, joita tarvitaan esimerkiksi tulvien ja metsäpalojen torjunnassa sekä roudan vaikutusten hallinnassa.

–Suomen hallitus on jo sopinut uuden arktisen politiikan strategian laatimisesta, ja Suomi haluaa keskeisen roolin myös EU:n arktisen politiikan vahvistamisessa, Husu-Kallio kertoo.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla on lisäksi käynnistetty arktisen alueen bio- ja kiertotalouden kumppanuusverkosto, jossa alueelliset toimijat, julkinen hallinto, yritykset ja järjestöt tekevät yhteistyötä kestävän kasvun vahvistamiseksi. Mukana verkostossa on myös Luonnonvarakeskus (Luke) ja muita tutkimuslaitoksia sekä Metsähallitus, jolla on toimipaikkojensa sijainnin takia vahvaa osaamista arktisen alueen asioista.

Suomi edelläkävijä sopeutumistoimien suunnittelussa

Suomeen laadittiin vuonna 2005 EU-maista ensimmäisenä kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategia, ja vuonna 2014 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta  (PDF 693kB PDF 693kB) . Suunnitelman seurantaa varten on myös asetettu maa- ja metsätalousministeriön johdolla toimiva seurantaryhmä, jonka kokoonpano (PDF 183kB PDF 183kB ) uusittiin viimeksi tämän vuoden alussa.

–Suunnitelman toimeenpanoon liittynyt viranomais-, tutkimus- ja muu yhteistyö on parantanut tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista muutoksiin sopeutumiseksi, kertoo kansliapäällikkö Husu-Kallio. Yhteistyön vahvistaminen, kumppanuudet sekä ilmastokestävät ratkaisut voivat hänen mukaansa edistää osaltaan myös suomalaisen osaamisen vientiä ja globaalien ruokaturvaan, puhtaan veden riittävyyteen ja luonnonvarojen käytön kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisua.

Loppuvuodesta 2018 sää- ja ilmastoriskit otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös Kansallisessa riskiarviossa. Tarvittavien käytännön toimenpiteiden kirjo on laaja, ja päämääränä on, että sopeutuminen sisällytetään osaksi kaikkea yhteiskunnallista suunnittelua ja toimintaa. Metsätaloudessa ilmaston muuttuminen on otettu huomioon metsänhoitosuosituksissa ja maatalouden sopeutumista edistetään muun muassa uusia viljelylajikkeita ja –tekniikoita kehittämällä.

Sopeutumista on edistetty myös yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa toteutetulla viestintäkampanjalla, joka on tarkoitus käynnistää uudelleen tänä syksynä.

Ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä kehitetään

Meriveden korkeuden nousu on Suomessa maltillista ja suureksi osaksi maankohoamisen kompensoimaa. Muutokset lumen määrässä, roudassa ja jäätymisen ja sulamisen vaihtelussa lisäävät kuitenkin meillä esimerkiksi talvitulvia, joihin Suomessa ei ole aiemmin juurikaan totuttu.

Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen SYKEn yhteinen Tulvakeskus viestii aktiivisesti vesitilanteen muutoksista ja ennakointi- ja varoitusjärjestelmiä ollaan parhaillaan kehittämässä entisestään. Myös tietämys kuivuusriskeistä ja niiden hallinnasta paranee kehitteillä olevan uuden vesi.fi-palvelusivuston myötä.

Patoturvallisuuslakia, vesihuoltolakia ja vesilakia on viime vuosina uudistettu, ja kokonaan uusi laki tulvariskien hallinnasta paransi merkittävästi tulvariskeihin varautumista. Patojen mitoitukset tarkistetaan nykyisin viiden vuoden välein, ja tulva-alueista ja -riskeistä pidetään yllä havainnollisia karttoja.

Ilmaston muuttuminen otetaan huomioon myös rantakaavojen suunnittelussa ja esimerkiksi hulevesien hallintaa kehitettäessä. Myös kestävän kehityksen indikaattoreita pyritään kehittämään systemaattisesti. Erityistä huomiota vaatii varautuminen yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömän infrastruktuurin kuten vesihuolto- ja liikenneverkostojen toimivuuden varmistamiseen.

–Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on valtava taloudellinen kysymys, painottaa kansliapäällikkö Husu-Kallio. Taloudellisia vaikutuksia ei vielä tunneta riittävästi. Lisätietoa tarvitaan, jotta osaamme kohdistaa sopeutumistoimet oikein kasvaneiden riskien hallitsemiseksi.

IPCC:n tuore raportti valtameristä, lumesta ja jäästä

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
Neuvotteleva virkamies Ville Keskisarja, p. 02951 62390, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten, p. 02951 62060, etunimi.sukunimi@mmm.fiKts. myös seuraavat tiedotteet:

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 25.9.2019

Ministeri Mikkonen vetoaa kansainväliseen rakennusalaan: Ilmastoystävällinen rakentaminen vaatii nopeita toimia

Rakennukset ja rakentaminen kuluttavat puolet maapallon luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Ne aiheuttavat noin kolmanneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä väestönkasvun, kaupungistumisen ja merenpinnan nousun kasvattaessa rakentamisen tarpeita entisestään. Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen vetosi New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen kokouksen yhteydessä rakennusalaan vähähiilisen rakentamisen vauhdittamiseksi.

– Rakentamisen päästöjä tulisi vähentää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Täysin hiilineutraalia rakentamisen tulisi olla 2050-luvulla, ministeri Mikkonen sanoo.

Mikkonen puhui tänään 25.9. New Yorkissa World Green Building Council:in tilaisuudessa, jossa se julkaisi kansainvälisen vetoomuksen rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Suomen lisäksi vetoomuksen allekirjoittajiin kuuluu suuria rakennusyhtiöitä (Skanska), kansainvälisiä konsulttitoimistoja (Ramboll), rakennusteollisuuden edustajia (HeidelbergCement, Dalmia Bharat Cement, Saint-Gobain), joukko kaupunkeja eri puolilta maailmaa (Oslo, Vancouver, C40-kaupungit) sekä hakukoneyhtiö Google.

Rakentamisen kiertotalous saatava toimimaan

Toistaiseksi rakennusten ja rakentamisen hiilijalanjälkeä on pyritty vähentämään energiatehokkuutta parantamalla. Energiatehokkuus on tärkeää myös jatkossa, mutta uusia päästövähennyksiä on etsittävä erityisesti materiaalien valmistuksesta ja kierrätyksestä.

– Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Nykyistä materiaalien kulutuksen kasvua planeettamme kantokyky ei yksinkertaisesti kestä, Mikkonen sanoo.

Vähähiilinen rakentaminen tukee Suomen kansallisia ilmastotavoitteita

Suomessa vähähiiliseen rakentamiseen tähtääviä toimenpiteitä ollaan Antti Rinteen hallitusohjelman mukaisesti nopeuttamassa. Ympäristöministeriön valmisteleman vähähiilisen rakentamisen tiekartan tavoitteena on, että rakennusten hiilijalanjälki on osa rakentamismääräyksiä vuoteen 2025 mennessä.

– Rakennusten ja rakentamisen aiheuttamien päästöjen rajoittaminen lailla on yksi keinoista, joilla Suomi pyrkii saavuttamaan kansallisen tavoitteensa hiilineutraaliuudesta vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuudesta 2040-luvulla, Mikkonen sanoo.

Tällä hetkellä käynnissä ovat ympäristöministeriön laatiman vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmän testijakso, rakennustuotteiden päästötietokannan kehitys sekä vähähiilisen rakentamisen taloudellisten ohjauskeinojen selvitys. Samalla ympäristöministeriö edistää myös puurakentamista, joka on tehokas keino rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Pohjoismaista yhteistyötä tiivistetään

Suomi jatkaa vähähiilisen rakentamisen kansainvälistä yhteistyötä heti New Yorkin kestävän kehityksen kokouksen jälkeen. Lokakuussa ympäristöministeriö ja Ruotsin asuntovirasto Boverket järjestävät ensimmäisen pohjoismaisen rakentamisen ilmastofoorumin, jossa ryhdytään selvittämään käytäntöjä, joilla pohjoismaat voisivat yhtenäistää vähähiilistä rakentamistaan ja kaavoitustaan. Pohjoismaiden rakentamisesta vastaavat ministerit puolestaan kokoontuvat 10.10. Reykjavikiin keskustelemaan yhteisistä toimista rakentamisen vähähiilisyyden edistämiseksi.

– Vaikka Suomen vuosittaiset päästöt ovat vain pieni osa koko maailman päästöistä, voimme olla kokoamme suurempi toimija ilmastokriisin ratkaisemisessa. Maailma tarvitsee vähähiilisen suunnittelun ja rakentamisen ratkaisuja, ja meillä on kaikki edellytykset kehittää niitä, Mikkonen sanoo.

Lisää aiheesta

Lisätiedot

Harri Hakaste
yliarkkitehti
0295 250 074
harri.hakaste@ym.fi

Matti Kuittinen
erityisasiantuntija
0295 250 268
matti.kuittinen@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 25.9.2019

Toimialojen vähähiilisyyden tiekartat vastaus hallituksen 2035 tavoitteeseen

Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola.

Teollisuuden toimialajärjestöt ovat vastaamassa ripeästi hallituksen kunnianhimoiseen Ilmastoneutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen. Hallitusohjelmaan kirjattu toimenpide eri toimialojen laatimista alakohtaisista tiekartoista vähähiilisyyteen on jo lähtenyt liikkeelle.

Suuret toimialajärjestöt, kuten kemian-, teknologia-, metsä- ja energiateollisuus esittelivät tiekarttasuunnitelmiaan työ- ja elinkeinoministeriön 23.9.2019 Helsingissä järjestämässä vaikuttajaseminaarissa, johon osallistui yli 120 edustajaa toimialoilta ja eri sidosryhmistä.

– Työ teollisuuden päästöjen vähentämiseksi saa lisää vauhtia toimialakohtaisista tiekartoista. Ne auttavat varmistamaan, että teollisuuteen kohdistuvista uusista päästövähennystoimista tehdään riittävän vaikuttavia, mutta silti realistisia. Vähäpäästöisten ratkaisujen kehittäminen avaa suomalaisyrityksille myös maailmalla mahdollisuudet suuren mittakaavan uuteen liiketoimintaan, elinkeinoministeri Katri Kulmuni muistuttaa.

– Teknologian kehitys mahdollistaa suomalaisen teollisuuden omien päästöjen vähentämisen eturintamassa. Vielä suurempi vaikutus syntyy viemällä ratkaisujamme sinne, missä vähennyspotentiaalia on paljon. Haluamme pienen jalanjäljen mutta suuren kädenjäljen, Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola sanoo.

– Kemianteollisuuden hiilineutraaliustiekartan valmistelutyö sai alkunsa jo syksyllä 2018. Meillä on Responsible Care -ohjelman myötä 27 vuoden perinteet yritysten omaehtoisessa vastuullisuustyössä, jonka avulla on jo esimerkiksi vähennetty energiankäyttöä 20 % ja kasvihuonekaasupäästöjä 34 %. Kemianteollisuus tahtoo olla osa ratkaisua ja vahvasti vauhdittaa omia toimiaan edetä alan yhdessä julkistamaa hiilineutraaliustavoitetta kohti, toteaa Kemianteollisuuden toimitusjohtaja Mika Aalto.

– Suomalaisen sähkön ja lämmityksen päästöt ovat menossa marginaaliin reilussa vuosikymmenessä, toteaa Energiateollisuus ry:n tuotantoyksikön johtaja Jari Kostama.

– Energiantuottajien seuraava iso haaste ja mahdollisuus on tuottaa kaikille yhteiskunnan osa-alueille puhdasta energiaa sähköllä ja lämpöä metsätaloutemme sivuvirroilla. Ala valmistautuu kovaa vauhtia siihen, että fossiilisia prosesseja korvataan sähköteknologialla, Kostama jatkaa.

– Metsäteollisuus on jo pitkälti irtautunut fossiilisista polttoaineista. Tämä kehitys viedään maaliin asti samalla kun kasvatetaan sekä kotimaisia metsävaroja että vientituotteista saatavaa ilmastohyötyä. Tämä on ilmaston ja talouden kannalta erinomainen yhtälö, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Tiekartat kuvaavat, miten toimimalla teollisuus pystyy vähentämään päästöjään. Tiekartat myös näyttävät suuntaa teollisuuden uudistumiselle. Vähähiiliratkaisuille on kasvava tarve maailmalla. Vähähiilisyydestä onkin tarkoitus luoda viennin ja kansainvälisen kasvun ohjelman osana suomalaisyritysten uusi menestyskonsepti.

Valtionhallinnolle tiekartat tarjoavat arvioita toimialojen odotettavissa olevasta kehityksestä. Tarkastelu on mukana muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen ja energiankulutuksen kehitys sekä toimialojen investointitarpeet. Arvioita käytetään päivitettäessä ilmasto- ja energiastrategiaa ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma sekä pohdittaessa vuoden 2035 -tavoitteen vaatimia politiikkatoimia. Tiekartat auttavat myös kohdentamaan tutkimus- ja kehittämisrahoitusta ja edistävät kansainvälistä kasvua antamalla arvioita teknologisten ratkaisuiden vientipotentiaalista.

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa teollisuuden toimialojen tiekartoista. Se huolehtii toimialojen ja valtionhallinnon yhteistyöstä ja varmistaa, että hallinnon näkökulmat ilmastotavoitteen toteuttamisessa otetaan huomioon. Muut ministeriöt vastaavat oman sektorinsa tiekartoista. Ympäristöministeriössä on käynnissä laaja-alainen rakentamisen hiilijalanjälkityö sekä rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin mukainen tiekarttatyö. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi sektorin tiekarttojen tarpeellisuutta suhteessa muuhun ministeriössä käynnistyvään työhön tiekarttatyön edetessä.

TEM kannustaa myös kasvihuonekaasupäästöiltään pieniä ja keskisuuria teollisuuden toimialoja vähähiilisyystarkasteluihin. Näidenkin toimialojen osalta tiekarttatyö on käynnistymässä. Ensimmäinen hyvähenkinen keskustelu alojen edustajien kanssa käytiin jo 19.9.

Lisätiedot:

ylijohtaja Riku Huttunen, TEM, puh. 050 431 6518
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 050 365 3412
hankepäällikkö Jyrki Alkio, TEM, puh. 029 504 7103
erityisasiantuntija Mikko Paloneva, TEM, puh. 0295 047 063

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote  23.9.2019 

Kiteen Mato ja Multa hyödyntää ruovikkojen ravinteet ja suopeltojen ruokohelvet

Kiteen Mato ja Multa valmistaa järvi- ja meriruokojen niittojätteestä sekä ruokohelvestä turpeetonta kuiviketta eläin-, komposti- ja huussikuivikkeeksi sekä kasvualustaa ammattilais- ja kotiviljelijöiden käyttöön. Kalastajien ja puutarhureiden iloksi Kiteellä kasvatetaan myös kotimaisia lieroja.

Ruoko on nopeakasvuinen kasvi, joka sitoo tehokkaasti hiiltä. Kun ruokopohjaisilla tuotteilla voidaan korvata turvepohjaisia tuotteita, käytön hiilijalanjälki pienenee huomattavasti. Samalla saadaan ruokojen ravinteet kiertoon.

Ruovikoiden niitosta on monta hyötyä

Järvien ja meren rannoilla kasvava ruoko tuo suojaa vesieläimille. Hoitamattomana se kuitenkin leviää nopeasti ja vähentää veden luonnollista virtausta, mikä rehevöittää rantoja.

Nopeakasvuiset ruo’ot ovat ravinteikkaita luonnostaan. Kiteen Madon ja Mullan kuivike- ja multatuotannossa ravinteet saadaan hyvin hyötykäyttöön, kun tuotannossa käytettävä järviruoko niitetään rehevöityneiltä rannoilta. Niiton ansiosta ravinnekuormitus vähenee, ruovikot avautuvat vesilintujen pesintäpaikoiksi ja vesi kiertää paremmin.

Ruokohelpi talteen jouto- ja suopelloilta

Toinen tuotannossa käytettävä ruoko on ruokohelpi, jota maanviljelijät kasvattavat jouto- ja suopelloillaan. Kuivan ruokohelven niitto tapahtuu keväisin ennen kevätkylvöjä, mikä sopii hyvin maanviljelijöiden aikatauluun.

Kuivasta ruokohelvestä Kiteen Mato ja Multa valmistaa komposti- ja huussikuiviketta sekä pienemmissä määrin kuiviketta eläimille. Komposti- ja huussikuivike on kevyttä ja se sitoo tehokkaasti kosteutta ja hajuja. Ruokohelpi lämpökompostoituu nopeasti, koska sisältää vähän ligniiniä. Riittoisa kuivike sopii erinomaisesti myös matokompostoriin ja istutuksille kateaineeksi.

Ilmava, ravinteikas ja kestävä kasvualusta ruokokasveista

Kiteellä valmistetaan järviruo’oista ja ruokohelvestä myös kasvualustaa. Kaupunki- ja kattoviljelyn lisääntyessä tarvitaan uusia ja viljelyä helpottavia ratkaisuja, joihin Kiteen Mato ja Multa on kehittänyt toimivan tuotteen.

Ravinteikkaista ruo’oista valmistettu kasvualusta soveltuu etenkin tomaatin kasvatukseen, vadelman viljelyyn, yrtti-istutuksiin, kukkapenkkeihin ja maanparannukseen. Ruokokuidut tekevät kasvualustasta ilmavan, mikä on hyväksi kasvien juuristolle. Järviruo’on kuidut  maatuvat hitaasti, minkä vuoksi kasvualusta antaa pitkäaikaisen maanparannusvaikutuksen kasvimaalle.

Ruokojen soveltuvuus kasvualustaksi on testattu koeviljelyiden ja tutkimusten avulla. Muun muassa Luonnonvarakeskus on tutkinut ruokohelpi- ja järviruokopohjaisten materiaalien soveltuvuutta tomaatin kasvualustaksi. Arvokasta palautetta toimivuudesta ja kehittämistarpeista on saatu myös asiakkailta.

Kiteen Mato ja Multa myy kalastajien ja puutarhureiden iloksi myös kasvualustan tuotantoprosessin avainpelureita, eli kotimaisia lieroja.

Kasvualusta Helsingin kattojen yllä – helppoa ja kestävää

Helsingissä sijaitsevan Ravintola Savoyn kattoterassilla komeilee yrttien valtakunta. Asiakkaat voivat nauttia istutuksista ruokailun yhteydessä ja ravintola käyttää kasvattamiaan yrttejä niin ruokien kuin juomien maustamiseen. Yrttitarhan kasvualustan on toimittanut Kiteen Mato ja Multa.

Ravintola Savoyn puutarhuri Hans Van Enden kokemus elokuussa 2019 oli, että kasvit ja yrtit ovat loistaneet koko kesän. Asiakkaat ovat käyneet ihailemassa istutuksia ja hakemassa ideoita. Puutarhurin mukaan ruokopohjainen kasvualusta on hankintahinnaltaan ollut kalliimpi kuin turvepohjaiset vastaavat tuotteet, mutta kasvualustan hyödyt ovat laajat ja lopputulos on ollut edullisempi. Esimerkiksi ennen Kiteen Mato ja Mullan kasvualustaa piti mullat vaihtaa joka vuosi, mikä tarkoitti kustannuksen kasvua ja vaihtolavan tilaamista katutasolle jalankulkijoiden harmiksi.

Kasvualustan vaihdon myötä mullan vaihdot ovat Savoyssa jääneet. Ruokopohjaista kasvualustaa ei ole tarvinnut vaihtaa neljään vuoteen. Päälle on vain lisätty ruokomultaa ja sopivasti ravinteita. Kasvualusta ei tiivisty niin voimakkaasti kuin turvepohjainen, lisäksi kasvualusta jatkaa maatumisprosessia hitaasti, mikä vaikuttaa ravinteiden määrään ja vapautumiseen.

Tuotekehityksen ja yhteistyön tärkeys

Ruovikoiden korjuuteknologian, tuotantoprosessin ja ravinteiden kierrättämisen kehittäminen on vaatinut yhteistyötä niin korjuun ja kasvituotannon ammattilaisten kuin tutkijoidenkin kanssa. Kehityshankkeiden tuloksena Kiteen Mato ja Multa on luonut kaksi toimivaa ja ekologista tuotetta. Tuotannon jatkuva kehittäminen sekä tuotekehitys ja markkinointi vaativat edelleen resursseja ja oikeanlaisia yhteistyökumppaneita. Kiteen Mato ja Multa arvostaa kumppaneidensa ammattitaitoa ja keskittyy tutkimukseen ja uusien ekologisten ja innovatiivisten vaihtoehtojen luomiseen.

Linkki nettisivuille: Kiteen Mato ja Multa

Yhteydenotot:

Yrityksen perustaja ja yrittäjä Aimo Turunen, puhelin 0400 275 928 ja sähköposti aimo@matojamulta.com

Artikkelin kirjoittaja on metsätalousinsinööri ja asiantuntija Johanna Kaksonen. Hän edustaa Kiteen Mato ja Multa Oy:ta Kasvu Open 2019:ssä, joka on valtakunnallinen yritysten kasvun sparrausohjelma.

 


Agenda 2030

Toiminta vie eteenpäin ravinteiden kierrättämistä sekä kestäviä viljelytapoja ja vaikuttaa siten YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 2 – Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.

Artikkeli on julkaistu 26.9.2019

EU:n maatalousministerit: Maataloudessa hyvät valmiudet lisätä maaperän hiilensidontaa

Kuva: Lauri Heikkinen/Prime Minister’s Office, Finland

Epävirallisessa maatalousministerikokouksessa tiistaina 24. syyskuuta aiheena oli maaperän hiilensidonta maatalouden ilmastotoimena. Ministerit keskustelivat mahdollisuuksista tukea hiilensidontaa EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla.

Helsingissä järjestetyn kokouksen puheenjohtajana toimi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Toimenpiteille tarvitaan rahoitusta

Maatalousmaan hiilensidonta on yksi maatalouden avainkeinoista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hyvien maatalouskäytäntöjen avulla maatalousmaa voi sitoa nykyistä enemmän hiiltä ilmakehästä, ja näitä käytäntöjä voidaan tukea EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kautta.

Ministeri Lepän mukaan maaperän hiilensidonta tekee maanviljelijöistä keskeisiä ratkaisun tarjoajia.

”Ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi maaperän hiilen kerryttäminen parantaa maan rakennetta ja laatua, mikä auttaa maatalouden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hyväkuntoinen maa on myös tuottavampaa ja tuo taloudellista hyötyä viljelijöille”, sanoo ministeri Leppä.

Kokouksessa kuultiin maatalouden sidosryhmien ja ympäristöjärjestöjen sekä Euroopan komission ja Euroopan parlamentin näkemyksiä maaperän hiilensidonnasta ja maatalouden ilmastotoimista. Ministerien mukaan tulevassa yhteisessä maatalouspolitiikassa on riittävästi keinoja hiilensidonnan lisäämiseen, mutta maatalouspolitiikan riittävä rahoitus on turvattava.

Hiilensidontaan useita käytännön keinoja

Keskustelussa korostui tarve ottaa huomioon paikalliset ja alueelliset erityistarpeet. Lisäksi on parannettava hiilen mittaamismenetelmiä, lisättävä tutkimusta ja sen viemistä käytäntöön sekä tuettava uusien innovaatioiden kehittämistä. Nurmet, kasvinvuorottelu, muokkauksen vähentäminen, suorakylvö, metsittäminen ja peltometsäviljely tulivat konkreettisina toimina esille useissa puheenvuoroissa.

”On myös muistettava, että viljelijöiden ykköstehtävä on tuottaa ruokaa. Pitää löytää sekä viljelijöitä että luontoa hyödyttäviä win-win -ratkaisuja, jotta maatalous on myös taloudellisesti kannattavaa”, ministeri Leppä veti yhteen keskustelua.

Lisäksi maatalousministerit vierailivat maitotilalla ja metsänhoitokohteessa. Vierailuilla muun muassa esiteltiin hyviä käytäntöjä eläinterveyden edistämiseksi sekä kuultiin nurmien merkityksestä hiilensidonnassa ja suomalaisessa ruuantuotannossa.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus tarjoaa jäsenmaille mahdollisuuden tukea maaperän hiilensidontaa ja muita maatalouden ympäristötoimia kansallisesti laadituilla tukitoimilla. Lisäksi uudistus sisältää kaikille jäsenmaille pakollisia tukiehtoja, jotka edistävät muun muassa maaperän hyvää kasvukuntoa ja maaperän hiilivarastojen säilyttämistä.

Maatalousministereiden kokous oli viimeinen Suomen EU-puheenjohtajakaudella Helsingissä järjestetyistä kuudesta epävirallisesta ministerikokouksesta.

Lisätietoja:

yksikönpäällikkö Ahti Hirvonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. +358 295 162 337
ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, maa- ja metsätalousministeriö, p. +358 504 005 193
johtava asiantuntija Pekka Väisänen, maa- ja metsätalousministeriö, p. +358 295 162 480 (haastattelupyynnöt ja median tutustumismatka)

Neuvoston uutishuone: videotLinkki toiselle sivustolle

Valokuvat Flickr-palvelussaLinkki toiselle sivustolle

EU2019FI-taustoitus: Maaperän hiilensidontaLinkki toiselle sivustolle

Kolumni: Tuuli Orasmaa: Saunakulttuurista oppia maaperän hiilensidontaanLinkki toiselle sivustolle

EU2019FI-taustoitus: Maatalouspolitiikan uudistus

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 24.9.2019

Ministeri Mikkonen YK:n pääsihteerin ilmastokokoukseen ja kestävän kehityksen kokoukseen New Yorkiin

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen matkustaa 20.-25.9. YK:n pääsihteerin ilmastokokoukseen ja kestävän kehityksen kokoukseen New Yorkiin. Kokoukset ovat osa YK:n yleiskokouksen avausviikkoa.

Maanantaina 23. syyskuuta järjestettävä huippukokous kannustaa maita tiukentamaan päästövähennyssitoumuksiaan ja valmistelemaan hiilineutraaliussuunnitelmat vuodelle 2050. Kokouksessa puheenvuoron on saanut pienehkö joukko maita, joilla on kunnianhimoisia ja realistisia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, vähähiilisen kehityksen rahoittamiseksi tai ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Hallitusohjelman hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 nosti Suomen puhujien joukkoon. Valinnan on tehnyt kokouksen sihteeristö YK:n pääsihteerin ilmastolähettilään Luis Alfonso de Alban johdolla.

”Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2035 voi esitellä suurella ilolla ja ylpeydellä. Maailma tarvitsee nyt rohkeutta tehdä toisin, ja Suomi on siihen valmis. Ilmasto ei ole oma erillinen politiikan osa-alueensa, vaan keskeinen osa mm. ulko-, talous- ja työllisyyspolitiikkaamme”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo. Suomen puheenvuoron New Yorkissa pitää delegaation johtaja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Suomi osallistuu kokoukseen myös EU-puheenjohtajamaan roolissa.

”EU linjaa parhaillaan johdollamme omaa politiikkaansa 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi. Syksyn aikana viimeistellään EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia, jonka tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2050. Kun sopu yhteisestä maalista on olemassa, tarvittavat etapit matkan varrelle voidaan asettaa. On selvää, että myös EU:n vuoden 2030 päästövähennystavoitetta on kiristettävä merkittävästi”, ministeri Mikkonen sanoo.

Ilmastokokouksesta odotetaan uusia rahoitus- ja päästövähennyssitoumuksia ja kansainvälisiä aloitteita. Suomi on kumppanimaana esimerkiksi meteorologiaa ja ennakkovaroitusjärjestelmiä koskevassa aloitteessa, jonka tavoitteena on edistää ilmastonmuutoksen riskeihin varaututumista kaikkein haavoittuvimmissa yhteiskunnissa. Suomi tukee myös muun muassa sukupuolten välisen tasa-arvoon, ilmastotoimien ja terveyden edistämiseen sekä oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä aloitteita. Sitoumusten lisäksi kokouksessa annetaan julkilausumia eri teemoista.

Kokousta edeltävänä lauantaina 21.9. järjestetään nuorten ilmastohuippukokous, jossa Suomea edustaa Allianssin ilmastodelegaatti Sara Nyman. Ministeri Mikkonen osallistuu viikonloppuna nuorten huippukokouksen lisäksi useiden eri aloitteiden järjestämiin tapahtumiin, Maailman luonnonsäätiön WWF:n illalliselle ja tapaa muun muassa Chilen ympäristöministerin Carolina Schmidtin, WMO:n pääjohtajan Petteri Taalaksen, YK:n biodiversiteettisopimuksen pääsihteerin Cristiana Paşca Palmerin ja YK:n aavikoitumissopimuksen pääsihteerin Ibrahim Thiawin.

YK:n kestävän kehityksen kokous arvioi Agenda2030:n toteutumista

24.-25.9. järjestettävässä kestävän kehityksen kokouksessa valtionpäämiehet kokoontuvat ensimmäistä kertaa arvioimaan edistystä maailmanlaajuisten kestävän kehityksen tavoitteissa (Agenda2030). Keskustelu pohjautuu huippukokouksen alla julkaistuun kestävän kehityksen raporttiin (Global Sustainable Development Report), joka ei anna ruusuista kuvaa edistymisestä. Agenda2030:n toimeenpanoa arvioivan analyysin on tehnyt riippumaton 15 tutkijan ryhmä, jossa on mukana myös Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta.

Raportti nostaa esille kuusi tekijää, jotka ovat avainasemassa kestävän kehityksen saavuttamisessa. Näitä ovat kansalaisten hyvinvointi ja toimintamahdollisuudet, kestävä ja oikeudenmukainen talous, kestävät ruokajärjestelmät, kestävä energia, kaupunkien kestävyys ja maailmanlaajuisten luonnonjärjestelmien turvaaminen.

”Kuten listasta näkyy, Agenda2030:n tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos kykenemme ratkaisemaan kestävyyskriisin, joka aiheutuu luonnonvarojen ylikulutuksesta, ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuuden kadosta. Tämä on vihdoin nostettava politiikan ytimeen meillä ja maailmalla”, ministeri Mikkonen sanoo.

Kestävän kehityksen huippukokouksen yhteydessä ministeri Mikkosella on avauspuheenvuoro muun muassa World Green Building Councilin tilaisuudessa, jossa julkistetaan alan visio rakennusten elinkaaren nollapäästöistä vuoteen 2050 mennessä.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, ympäristöministeriö, p. +358 50 414 1682 etunimi.sukunimi@ym.fi (New Yorkissa 20.-25.9., huom! aikaero -7 h)

Ilmastohuippukokous: Pääneuvottelija Outi Honkatukia, ympäristöministeriö, p. +358 50 341 1758, (New Yorkissa 20.-24.9., huom! aikaero -7 h)

Kestävän kehityksen huippukokous: Kansainvälisten asiain neuvos Annika Lindblom, ympäristöministeriö, p. +358 295 250 163, etunimi.sukunimi@ym.fi (New Yorkissa 20.-25.9., huom! aikaero -7 h)

Haastattelupyynnöt: Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, ympäristöministeriö, p. +358 50 576 2604, etunimi.sukunimi@ym.fi (New Yorkissa 20.-25.9., huom! aikaero -7 h)

Seuraa keskustelua Twitterissä

  • #ClimateAction
  • #ClimateSummit
  • #SDGSummit
  • #GSDR (Global Sustainable Development Report)

Ympäristöministeriön tiedote 19.9.2019

Elinkeinoministeri: Aluekehitys, yritykset ja kiertotalous elinkeinopolitiikan painopisteinä

”Teemme päätöksiä, jotta alueemme ja yrityksemme pärjäävät entistä paremmin ja etenemme määrätietoisesti kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”, kommentoi elinkeinoministeri Katri Kulmuni hallituksen budjettiriihen tuloksia.

Aluekehittämisestä elinvoimaa koko maahan

Hallitusohjelma tukee erilaisten alueiden, metropolialueen, seutukaupunkien ja harvaan asutun maaseudun kehittämistä panostuksilla aluekehitykseen. Hallitus sopi budjettiriihessä 26 miljoonan euron lisärahoituksesta näiden hallitusohjelmatavoitteiden toimeenpanoon.

Sopimukselliseen yhteistyöhön kaupunkien ja alueiden kanssa varataan 15 miljoonan euron ja maakuntien omaehtoiseen kehittämiseen 5 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020. Lisäksi sovittiin, että alueellinen kuljetustuki jatkuu ja siihen päätettiin osoittaa pysyvästi 6 miljoonan euron lisämääräraha.

Innovaatiorahoituksella uudistetaan yrityskenttää ja luodaan uusia työpaikkoja

– Haluamme kehittää Suomen yrityskenttää entistä monipuolisemmaksi ja sitä kautta edistää uusien työpaikkojen syntymistä. Tätä työtä tukevat panostukset yritysten avustuksiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi, elinkeinoministeri korostaa.

Panostukset tukevat TKI-panostusten nostoa neljään prosenttiin BKT:stä hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti.

Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin avustusvaltuudeksi sovittiin 327,5 miljoonaa euroa ja lainoihin lähes 147 miljoonaa euroa vuodelle 2020. Avustusvaltuuksissa on uuden hallitusohjelman mukaista lisäystä 35,5 miljoonaa euroa. Lisäksi Business Finlandin avustusmuotoiseen rahoitukseen osoitetaan uudelle momentille 67 miljoonan euron määräraha, josta 55 miljoonaa käytetään yritysvetoisen innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen ja 12 miljoonaa audiovisuaalisen alan tuotantotukeen.

–Innovaatiopanostuksilla voimme uudistaa elinkeinorakennettamme ja mahdollistaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä, sanoo elinkeinoministeri Kulmuni.

Business Finlandin rahoitukseen sisällytetään myös 1 miljoonan euron lisäys, jonka turvin perustetaan Creative Business Finland vauhdittamaan luovien alojen kasvua.

Kansainvälisen kasvun ohjelmalla tukea yritysten kansainvälistymiseen ja kasvuun

– Yritysten kansainvälistyminen tuo meille uutta yritystoimintaa, uusia työpaikkoja ja investointeja Suomeen, ministeri painottaa.

Hallitusohjelmaan mukainen kansainvälisen kasvun ohjelman valmistelu on käynnistynyt. Työ- ja elinkeinoministeriön talousarvioehdotus vuodelle 2020 sisältää lähes 13 miljoonan euron lisäpanostuksen ohjelmaan.

Lisämäärärahoista kohdennetaan 5 miljoonaa euroa Business Finlandin kansainvälistymisresurssien vahvistamiseen ja 1,5 miljoonaa euroa Business Finlandin avustusvaltuuksiin myönnettäväksi yrityksille kansainvälistymisen vauhdittamiseen.

Osana kansainvälisen kasvun lisärahoitusta käynnistetään pk-yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, johon varataan 4 miljoonan euron myöntämisvaltuus vuodelle 2020. Ohjelman tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa käytettävissä olevat tuet ovat vähäisemmät kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa EU:n rahoituksen niukkuudesta johtuen.

Päämäärätietoisesti kohti hiilineutraalia taloutta

–  Hallituksen ilmastotavoitteita edistetään tukemalla siirtymistä vähäpäästöisen ja energiatehokkaan teknologian käyttöön, kertoo ministeri Kulmuni.

Hallitus edistää biokaasun käyttöä liikenteessä ja energiantuotannossa biokaasuohjelman toimeenpanolla. Biokaasuohjelmaan varataan 5 miljoonan euron lisämääräraha vuodelle 2020.

Kiertotalouden edistämiseksi luodaan määräaikainen kiertotalouden investointi- ja innovaatiotuki. Hallitus päätti varata kokonaisuuteen 25 miljoonan euron lisämäärärahan vuodelle 2020.

Matkailun kehittämisellä positiivisia työllisyys- ja aluevaikutuksia

TEM:n tavoitteena on tuplata ulkomaalaisten matkailijoiden Suomessa käyttämän rahan eli matkailuviennin määrä vuoteen 2028 mennessä.

Hallitus päätti osoittaa matkailuun 5 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka turvin tuetaan matkailuyritysten ponnistuksia kohti tavoitetta

–Rahoitus edellyttää matkailuyritysten sitoutumista omalla panoksellaan tavoitteen edistämiseen.  Matkailun kehittämisessä on suuri potentiaali myös alueiden elinvoimaisuuden kannalta, sillä matkailu tarjoaa menestymisen mahdollisuuksia koko Suomeen, ministeri korostaa.

Lisätiedot:

elinkeinoministerin erityisavustaja Kari Jääskeläinen, TEM, p. 0440 581 030
elinkeinoministerin erityisavustaja Arttu Karila, TEM, p. 029 5047 230

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 17.9.2019

Luonnonsuojeluun merkittävä lisärahoitus budjettiriihestä

Ministeri Mikkonen: Tartumme tosissamme akuuttiin luonnon köyhtymisen kriisiin

Hallitus päätti budjettiriihessään esittää luonnonsuojeluun sadan miljoonan euron lisärahoitusta vuodelle 2020. Tärkein rahoituksella käynnistettävä hanke on kymmenvuotinen elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma. Sillä on määrä pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa viimeistään 2030 mennessä ja turvata elintärkeiden ekosysteemien toiminta. Reilu 10 miljoonaa luonnonsuojelun lisärahoituksesta kanavoituu maa- ja metsätalousministeriön kautta.

”Luonnon monimuotoisuuden kriisi on aivan yhtä akuutti kuin ilmastokriisi. Tartumme nyt tähän tosissamme, ja luonnon monimuotoisuuden suojelu nousee historiallisen korkealle tasolle. Suojelemme valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja ennallistamme soita ja perinneympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, metsälaitumia ja hakamaita, mikä mahdollistaa rikkaan lajiston paluun. Lisäksi kunnostamme lintuvesiä ja -kosteikkoja, mikä on välttämätöntä uhanalaisten vesilintujemme, kuten punasotkan ja nokikanan, suojelulle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan ja rahoitusta lisätään, jotta suojelutavoitteet saavutettaisiin vuoteen 2025 mennessä. Lisärahoituksen turvin vahvistetaan myös luonnonsuojelun henkilöresursseja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja Suomen ympäristökeskuksessa SYKEssä ja lisätään Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien rahoitusta sekä korjausvelan hoitoa ja panostuksia retkeilyreitteihin erityisesti kansallispuistoissa.

Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan jatkamalla vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, ja myös ravinteiden kierrätyksen Raki-hanke saa jatkoa.

Energiakorjauksiin tukea, avustukset sähköautojen latausinfraan yli kolminkertaistetaan

Energiatehokasta asumista edistetään varaamalla erityisesti asuinkerrostalojen energiaremonttien tukemiseen 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja kokonaisuudessaan 100 miljoonaa vuosina 2020-2022 yhteensä. Energia-avustuksia voivat saada sekä vapaarahoitteiset että ARA-rahoitteiset talot. Sähköautojen latausinfran lisäämiseen varattu määräraha yli kolminkertaistetaan.

”Suomi ottaa tärkeitä askeleita polulla kohti hiilineutraaliutta vuonna 2035. Tässä maailman ajassa ei pidä enää lämmittää harakoille eikä odotella, että liikenne sähköistyisi ilman, että sähköautojen käyttöönotto tehdään mahdollisimman helpoksi. Lisäksi yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa vauhditetaan liikennebiokaasun käyttöä. Nämä ovat niitä nopeita toimia, joita hallitus voi ilmastopuolella tehdä, sillä isommat, erityisesti verotukseen liittyvät ratkaisut, vaativat vielä lisäselvityksiä”, ministeri Mikkonen sanoo.

Puurakentamista ja asuntorakentamista vauhditetaan

Asuntotuotantoa ja puurakentamista pyritään lisäämään erityisesti MAL-sopimusten tueksi varatulla käynnistysavustuksella. Uusien MAL-sopimusten toteutumisen tueksi varataan käynnistysavustuksia pitkän korkotuen tuotannolle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikka-avustuksia 15 miljoonaa euroa. Käynnistysavustuksiin tehdään 20 prosentin korotus silloin, kun kohde on puurakenteinen.

”Tällä porkkanalla halutaan vauhdittaa puun käyttöä kerrostalojen rakentamisessa. Noin kolmannes hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakentamisesta ja rakennuksista – puunkäytön lisääminen rakentamisessa auttaa osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa”, ministeri Mikkonen sanoo.

Asunnottomuuden vähentämiseen varataan 3,3 miljoonaa vuosille 2020 ja 2021. Hallitusohjelman mukaan asunnottomuus puolitetaan vaalikauden aikana ja poistetaan kokonaan kahdeksassa vuodessa. Ikääntyneiden asumismahdollisuuksia parannetaan hissiavustuksilla ja esteettömyyskorjauksilla.

Rakennetun ympäristön palveluiden digitalisointiin massiivinen panostus

Maankäyttöä ja rakentamista koskevien päätösten sujuvoittamiseksi luodaan rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, jonka toteuttamiseen varataan noin 15 miljoonaa euroa. Kaavatiedot ja rakennuslupaan liitettävät tiedot olisivat jatkossa saatavilla alustan kautta, jolloin kunnat pystyisivät hyödyntämään niitä omassa suunnittelussaan ja kaavoituksessa ja tekemään paremmin yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Rekisterin myötä rakennuksista olisi virtuaaliset kopiot, joiden pohjalta voisi tehdä erilaisia analyyseja, poimia esimerkiksi energiatehokkuutta koskevia tietoja tai tehdä yksityiskohtaisia pelastusjärjestelmiä.

Rekisteri perustuu avoimeen dataan, joten myös kaupalliset toimijat voisivat hyödyntää sitä esimerkiksi infraan ja elinkaareen liittyvien palveluiden kehittämisessä ja kiertotalouden edistämisessä.

Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.

Lisätiedot:

kaikkien sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ym.fi

Ministerin erityisavustaja Timo Juurikkala, p. 040 555 4013

Luontoympäristö
ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 250 071

Ympäristönsuojelu
ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, p. 0295 250 023

Rakennettu ympäristö
Rakennusneuvos Timo Tähtinen, p. 0295 250 306

Ympäristöministeriön tiedote 17.9.2019

Hallitus edistää maatalouden kannattavuutta lisäpanostuksilla investointeihin ja elintarvikevientiin

Maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ohjataan pysyvää ja kertaluonteista rahoitusta. Myös luonnon monimuotoisuutta edistäviä hankkeita tuetaan.

Hallitus on päättänyt budjettiriihessään edistää maatalouden kannattavuutta lisäpanostuksella maatilojen investointeihin. Osana maatalouden kannattavuuden edistämistä hallitus esittää lisärahoitusta elintarvikevientiin.

Maatilojen investoinnit turvataan Maaseudun kehittämisrahasto Makeran lisäpääomituksella. Makeraa pääomitetaan 31 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Investointiavustusten avulla voidaan käynnistää hankkeita, jotka synnyttävät työpaikkoja muun muassa rakennussuunnittelussa, rakennustarviketeollisuudessa ja –kaupassa, kuljetuksissa sekä rakennustyömaalla. Investoinneilla korvataan vanhentunutta kapasiteettia, parannetaan eläinten ja viljelijöiden hyvinvointia, edistetään ympäristön tilaa sekä lisätään uusiutuvan energian tuotantoa.

Elintarvikeviennin edistämiseen hallitus esittää ensi vuoden budjetissa 2 miljoonaa euroa.

– Vienti on edellytys Suomen ruokajärjestelmän menestykselle. Koska kotimaan markkinamme ovat verrattain pienet, myös elintarvikealalle on tärkeää hakea kasvumahdollisuuksia maan rajojen ulkopuolelta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Maatalouden ympäristötoimiin ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaan rahoitusta

Hallitusohjelmaan kuuluvan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman toimeenpanoon ohjataan pysyvää ja kertaluonteista rahoitusta yhteensä 19 miljoonaa euroa. Rahoitus suunnataan toimenpiteisiin, joilla vahvistetaan hiilinieluja ja vähennetään maankäyttösektorin päästöjä.

Hallitus haluaa turvata maatalouden ympäristötoimet ja kohdentaa tuet aktiiviseen toimintaan. Maatalouden ympäristökorvausten 88 miljoonan euron vaje paikataan vuonna 2020 hallitusohjelman mukaisesti.

Hallitus haluaa tukea ilmastoystävällistä ruuantuotantoa ja lisätä kotimaisten luomutuotteiden osuutta ruuantuotannossa. Uusien luomusitoumusten rahoitus vuonna 2020 turvataan. Sitoumusten perusteella maksetaan korvaus luonnonmukaisesta kasvi- tai kotieläintuotannosta.

Maataloustuotannon säilymisen kannalta luonnonhaittakorvauksen merkitys on erittäin suuri, sillä luonnonhaittakorvaus mahdollistaa viljelyn pohjoisissa olosuhteissa. Siksi hallitus paikkaa luonnonhaittakorvausten 42 miljoonan euron vajeen vuonna 2020. Kannattava maatalous säilyttää maatilat elinvoimaisina ja pitää yllä maaseudun työllisyyttä ja kotimaista ruoantuotantoa.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä pitää budjettiriihen antia suomalaisen maatalouden tulevaisuuden ja ympäristön kannalta hyvänä.

– Budjetissa on monia myönteisiä asioita maataloudelle. Saamme paikattua ympäristö-  ja luonnonhaittakorvauksen vajeen ensi vuonna ja olemme varmistaneet uusien luomusitoumusten rahoituksen. Maatalouden investointeja turvataan Makeran lisäpääomistuksella, joka tukee osaltaan hallituksen työllisyystavoitteita.

Luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys hallitusohjelman keskiössä

Osana luonnon monimuotoisuuden turvaamista hallitus suuntaa tukea vaelluskalojen elvyttämishankkeisiin ja vesilinnuille tärkeiden kosteikkojen perustamiseen sekä vieraslajien torjuntaan. Vaelluskalavesistöjen ohitusratkaisuja, vaellusesteiden purkua ja lisääntymisalueiden kunnostuksia tuetaan 6 miljoonalla eurolla. Arvokkaiden lintukosteikkojen kunnostukseen ohjataan 3 miljoonaa euroa.

Hallitus lisää vapaaehtoisen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta metsäluonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisärahoituksesta 2 miljoonaa euroa ohjautuu MMM:n hallinnonalan kautta talousmetsien luonnonhoitohankkeisiin ja määräaikaiseen suojeluun.

Metsähallituksen korjausvelkaa puretaan ja luontomatkailun edellytyksiä vahvistetaan nostamalla Metsähallituksen Luontopalveluiden perusrahoitusta ja kunnostamalla retkeilyalueiden ja kansallispuistojen reitistöä. Retkeilyalueiden reitistöön osoitetaan miljoona euroa.

– Budjettiesitys tukee luonnon monimuotoisuutta ja ihmisten mahdollisuutta virkistyä luonnossa metsästyksen, kalastuksen ja luonnossa liikkumisen parissa, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.

Kalataloutta tuetaan talousarvioesityksessä monipuolisesti. Kotimaisen kalan edistämiseen, kaupallisen kalastuksen vahinkojen vähentämiseen, kalastusmatkailuun ja kalavesien hoitoon ja tutkimukseen esitetään 2,3 miljoonan euron lisärahoitusta.

Luotettavan ja tarkan paikkatiedon saatavuuden ja käytön edistämiseksi paikkatietopoliittisen selonteon toimeenpanoon osoitetaan 1,5 miljoonaa euroa Maanmittauslaitokselle.

4H-toiminnalla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta asuinympäristönä työllistämällä nuoria sekä tarjoamalla heille mahdollisuuksia yrittäjyyden kokeilemiseen. Maa- ja metsätalousministeriön järjestölle jakamaa valtionosuutta kasvatetaan 0,5 miljoonalla eurolla.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ministerin erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi (maatalous)
ministerin erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi (luonnonvaratalous)
ministerin erityisavustaja Annukka Kimmo , p. 0504780226, etunimi.sukunimi@mmm.fi (haastattelupyynnöt)

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  17.9.2019

MMM avasi lisärahoitushaun kalatalouden edistämishankkeille

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta erityisavustuksia valtakunnallisiin ja muihin laajoihin kalatalouden edistämishankkeisiin. Tämän vuoden haussa tuetaan erityisesti luontaisen kala- ja rapukantojen monimuotoisuuden turvaamista, kalastusharrastuksen edistämistä sekä kalastuksen valvontaa.

Erityisavustuksia myönnetään valtakunnallisiin tai laajoihin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Hakuaika alkaa 16.9.2019 ja päättyy 4.10.2019 kello 16:15.

Avustusta voivat hakea yleishyödylliset oikeustoimikelpoiset yhteisöt. Etusijalla avustuksia myönnettäessä ovat laajasti kalastonhoitomaksun suorittaneita palvelevat hankkeet sekä kansallisen kalatiestrategian, lajikohtaisten hoito-ohjelmien ja strategioiden, vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategian tai kalataloushallinnon strategian tavoitteita edistävät hankkeet.

Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon myös avustuksen käyttötarkoituksen yhteiskunnallinen hyväksyttävyys, avustuksen tarpeellisuus hankkeen tai toiminnan laatuun, laajuuteen tai muihin tukiin nähden sekä avustuksen kilpailuneutraalisuus.

Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksi- että monivuotisia hankkeita. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan tässä vaiheessa voi sitoutua jatkorahoitukseen, vaan tulevien vuosien avustuksista päätetään aina vuosittain.

Avustusten tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Roni Selén, erityisasiantuntija, 0295162462, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 16.9.2019

Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.

Yhdyskuntajätteen kierrätysaste ja tavoitteet_556.gif

Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa

Euroopan komissio on suositellut* Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä ehdottaakin kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen** kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen, ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.

Kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja. Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä. Kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan työryhmä ei ollut yksimielinen.

Työryhmän mietinnössä on ehdotukset myös muiksi keskeisiksi jätelainsäädännön muutoksiksi. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa jätteeksi luokittelun päättymiseen, tuottajavastuuseen, jätteen synnyn ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön sekä jätehuollon seurantaan ja raportointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.

Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.

Työryhmän ehdotukseen on jätetty kuusi eriävää mielipidettä ja kuusi täydentävää lausumaa. Keskeisimmät erimielisyyden aiheet liittyivät kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä pakkausjätteen erilliskeräysvastuisiin.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 0295 250 162, etunimi.sukunimi@ym.fi

Erityisasiantuntija Jussi Kauppila, p. 0295 250 085, etunimi.sukunimi@ym.fi

Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, p. 0295 250 218, etunimi.sukunimi@ym.fi

* Euroopan komission varhaisvaroitusraportin suositukset SWD(2018)417 ja Suomen ympäristölainsäädännön arviointi SWD(2019)136). Tiedote 26.9.2018: Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä

** Esimerkiksi biojäte, muovi-, kartonki-, metalli- ja lasijäte sekä sekalainen yhdyskuntajäte

Ympäristöministeriön tiedote 16.9.2019

Ympäristöministeriön tutkimushanke selvittää kipsin käyttöä pelloilla Itämeren rantavaltioissa

Ympäristöministeriö edistää peltojen kipsikäsittelyä Itämeren rantavaltioissa käynnistämällä tutkimus- ja kehittämishankkeen. Kipsin avulla voitaisiin vähentää merkittävästi maatalouden ravinnepäästöjä rantavaltioissa ja parantaa Itämeren veden tilaa.

Hanke tuottaa tietoa eri maiden viljelijöiden valmiudesta käyttää kipsiä pelloillaan, potentiaalisista levityspinta-aloista, toimintatavoista ja logistiikasta kipsin laajaa peltokäyttöä varten. Hankkeessa suunnitellaan kipsipilotti yhteen Itämeren rantavaltioon ja selvitetään sopiva rahoitusmalli. Samalla lisätään maatalouden ympäristönsuojelun toimijoiden yhteistyötä sekä tietoa Itämeren suojelusta Itämeren rantavaltioissa. Hanke luo edellytyksiä sille, että kipsin käyttö olisi tunnistettu rehevöitymistä vähentävänä keinona Itämeren suojelukomission (HELCOM) Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ja Itämeren alueen ravinnekierrätysstrategiassa.

Suomessa on tutkittu noin kymmenen vuoden ajan kipsin vaikutusta maan kykyyn pidättää fosforia ja rajoittaa fosforin huuhtoumista vesiin. Viimeksi asiaa ovat tutkineet Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SAVE-hankkeessa 2016-2018. Tutkimusten mukaan kipsi vähentää fosforikuormitusta ja eroosiota noin 50 prosenttia. Kipsi vähentää merkittävästi myös orgaanisen hiilen huuhtoumaa.

”Peltojen kipsikäsittely on merkittävä mahdollisuus Itämeren suojelun näkökulmasta. Suomessa kipsikäsittelyn avulla voitaisiin tutkijoiden mukaan vähentää Itämereen päätyvää fosforikuormitusta 300 tonnilla vuosittain”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa toteutetaan laajamittainen kipsin levityshanke Saaristomeren valuma-alueella 2019-2023.

Tarjouspyynnöstä on ilmoitettu julkisten hankintojen HILMA-ilmoituskanavassa (www.hankintailmoitukset.fi). Tarjoukset lähetetään sähköisesti viimeistään 15.10.2019 klo 9.00. Lisätietoja annetaan tarjouspyynnössä:

Tarjouspyyntöaineisto (HILMA)

Lisätiedot:
Yhteydenotot ja kysymykset tarjouskilpailusta ensisijaisesti sähköpostitse.
Ohjelmapäällikkö Tarja Haaranen, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 282
Ympäristöneuvos Laura Saijonmaa, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. 0295 250 261

Ympäristöministeriön tiedote 11.9.2019 

Maa- ja metsätaloudesta uusia kasvutarinoita kestävän kehityksen ratkaisemiseksi

Rinteen hallitusohjelman mukaan Suomesta luodaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen yhteiskunta vuoteen 2030 mennessä. Hiilineutraalisuudesta, cleantechista, kierto- ja biotaloudesta ja resurssiniukkuudesta luodaan uusia kasvutarinoita perinteisten menestysalojen rinnalle.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla hallitusohjelmaa toteutetaan kotimaisen ruoan tuotannon ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön ratkaisuilla sekä luomalla edellytyksiä niihin perustuville elinkeinoille ja hyvinvoinnille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio uskoo, että uusia kasvutarinoita saadaan muun muassa bio- ja kiertotalouden yhteensovittamisella.

”Meillä on useita mahdollisuuksia ratkaista kestävän kehityksen haasteita. Edistämällä sivuvirtojen ja jätteiden hyötykäyttöä säästämme uusien raaka-aineiden käyttöä. Voimme korvata myös öljypohjaisia tuotteita puusta ja muista biomassoista saatavilla tuotteilla. Lisäksi ruokajärjestelmäämme voimme kehittää entistä kestävämmäksi”, hän totesi Luonnonvara- ja biotalouspäivien avajaispuheenvuorossa Joensuussa.

MMM:n hallinnonalan strategia on sidottu myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin.
”Suomella on mahdollisuudet vaikuttaa YK:n globaalien tavoitteiden saavuttamiseen”, Husu-Kallio sanoi.

Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert arvioi puheenvuorossaan, että Suomi on tulevaisuuden ruoka-aitta ja tutkimuksen avulla voidaan entisestään lisätä ruuan kestävyyttä.
”Tutkimuksella voidaan saada aikaan menestystä ja kestävää tulevaisuuta. Haastan elinkeinoelämää sitoutumaan kunnianhimoiseen tutkimukseen.”

Pohjois-Karjalan ely-keskuksen ylijohtaja Ritva Saarelainen kertoo, että maaseutubarometrin perustella maakunnan sisällä pitäisi kehittää entisestään muun muassa elintarvikkeiden vientiä ja jatkojalostusta, etäyhteyksien varassa olevia palveluita sekä matkailua.

Aamupäivän puheenvuoroissa pohdittiin metsäbiotalouden tulevaisuuden tuotteita ja palveluja sekä sitä, miten toimintaa Suomessa tulisi kehittää, jotta luodaan kilpailukykyinen ja kestävä toimintaympäristö kansainvälistyvälle metsä- ja biotaloudelle.

Iltapäivällä keskusteltiin suomalaisen maatalouden roolista globaalissa ruokajärjestelmässä. Muun muassa professori Juha Helenius Helsingin yliopistosta esitteli ruuantuotannon agroekologisen symbioosin mallin, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä.

Yli 100 osallistujaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta keskusteli 4.–5.9.2019 Joensuussa järjestettävillä luonnonvara- ja biotalouspäivillä siitä, miten hallinnonalana toimintaa edelleen kehittämällä saavutettaisiin hallitusohjelman tavoite kestävän talouden, elinvoimaisen ja yhdenvertaisen sekä innovaatioiden Suomesta.
Luonnonvara- ja biotalouspäivät järjesti maa- ja metsätalousministeriö yhteistyössä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, 0400 291 910, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen, +358 29 516 2270, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Luonnonvara- ja biotalouspäivien esitykset lisätään myöhemmin MMM:n verkkosivulle.

Sosiaalisessa mediassa päivää seurattiin tunnisteilla: #luonnonvarapaivat2019 #biotalous

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen 4.9.2019 

Neuvottelut uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi alkoivat – uudet päämäärät valmistellaan vuosille 2030, 2040 ja 2050

Neuvottelut uudesta kansainvälisestä luonnon monimuotoisuuden strategiasta ja siihen sisältyvistä tavoitteista alkoivat 27.-30.8. Nairobissa. Strategia tulee sisältämään pitkän ja lyhyen tähtäimen keinot luonnon monimuotoisuuden edistämiselle.

Euroopan unioni edisti Suomen johdolla onnistuneesti päätöstä, jonka mukaan tavoitteita valmisteleva avoin työryhmä ryhtyy laatimaan luonnon monimuotoisuudelle päämääriä ja mitattavia tavoitteita vuosille 2030, 2040 ja 2050.

Suomi koordinoi EU-puheenjohtajamaana unionin kantoja kokouksessa ja neuvottelee EU:n puolesta. Kokoukseen osallistui yli 500 edustajaa 120 maasta.

”On hienoa, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle valmistellaan vahvat tavoitteet, joiden etenemistä pystytään seuraamaan. Eri puolilla maailmaa on selvästi herätty siihen, että tarvitsemme pikaisia toimia luonnon monimuotoisuuskriisin ratkaisemiseksi”, kertoo Suomen delegaation puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg.

”Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen on elintärkeää. Suomen nykyinen hallitus on nostanut luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintansa kärkeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Uusi strategia valmistellaan siten, että se on linjassa muiden merkittävien ympäristösopimusten, kuten Pariisin ilmastosopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

Maailman maiden on määrä sopia nyt valmisteltavista luonnon monimuotoisuuden tavoitteista YK-kokouksessa Kiinassa lokakuussa 2020.

Tavoitteita valmistelevan avoimen työryhmän seuraava kokous järjestetään 24.-28.2.2020 Kunmingissä, Kiinassa.

YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus

YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen vuoden 2020 jälkeisen strategian, niin kutsutun post 2020 kehyksen, valmistelusta päätettiin sopimuksen 14. osapuolikokouksessa Egyptissä vuonna 2018.

Strategian ja siihen sisältyvien luonnon monimuotoisuuden tavoitteiden valmistelua varten perustettiin avoin työryhmä, johon osallistuvat kaikki luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen osapuolet yhdessä järjestöjen, yritysten ja alan tutkijoiden kanssa.

YK:n luonnon monimuotoisuutta koskeva yleissopimus on keskeisin luonnon monimuotoisuutta turvaava sopimus. Sopimuksen on ratifioinut 196 maata, mukaan lukien Euroopan unioni. Sopimus astui voimaan 1993.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, marina.weissenberg@ym.fi, p. +358 295 250 321

Ministerin erityisavustaja Antti Heikkinen, antti.heikkinen@ym.fi, p. 050 348 1406

Ympäristöministeriön tiedote 30.8.2019

Tutkimus: Maaseutuohjelman rahoitus luo työpaikkoja maaseudulle

Maaseudun työllisyys ja aluetalous vahvistuvat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman avulla. Ilman rahoitusta alueille olisi syntynyt vähemmän työpaikkoja, todetaan tuoreessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimuksessa.

Kehittämishankkeiden sekä yrityksille suunnattu rahoitus on tunnistanut ja tasannut alueellisia kehityseroja. Kehittämishankerahoituksella on tuettu paikallista kehittämistä, joka vastaa paikallisia tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Siten rahoitus on kohdentunut eniten tarvitseville. Maatalouden rakennetuen merkittävin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja uudistumiskykyyn.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien aluetalous- ja työllisyysvaikutukset –tutkimuksessa tarkasteltiin maaseudun kehitystä asumisen, työn ja yrittämisen näkökulmista sekä arvioitiin syntyneitä aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia. Tämän lisäksi julkaisussa tarkastellaan vuosien 2007-2013 toimien kohdentumista alueille. Näitä toimenpiteitä ovat maatalouden investointituet, yritysrahoitus sekä kehittämishankerahoitus.

Suomi on edelleen eurooppalaisessa vertailussa maaseutumainen maa. Monipaikkaisuus ja kausiväestö ovat uudentyyppisiä esimerkkejä erilaisten maaseutualueiden käytöstä.

– Tutkimuksen keskeinen oppi on, että politiikkatoimien kohdentamisessa alueellinen räätälöinti ja paikkaperustainen politiikka on hyvin tärkeää, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.

Rahoitusta saaneiden yritysten tuloksellisuus vakuuttaa

Rahoitusta saaneiden yritysten työpaikkakehitys, taloudellinen tuloksellisuus ja aluetalousvaikutus ovat olleet mittavampia kuin vertailtavien yritysten. Yritysrahoitus on kohdennettu ensi sijassa kasvuyrityksille.

Tutkimuksen aineistossa hyödynnettiin eurooppalaisittainkin ainutlaatuista verotusaineistoa. Näin saatiin vertailuasetelma rahoitusta saaneiden ja muiden yritysten välille ja pystyttiin erottamaan vaikutus rahoitusta saaneiden yritysten kehityksessä.

–  Aluetalous- ja työllisyysvaikutukset ovat alueittain erilaisia riippuen alueen toimialarakenteesta, yritysten iästä, tukitoimenpiteestä sekä sijainnista. Julkisen yritysrahoituksen kerrannaisvaikutus aluetalouden työpaikkoihin on noin 1,51. Tämä korostaa rahoituksen merkitystä myös sitä saamattomien yritysten näkökulmasta – niihin syntyy puolikas työpaikka jokaista yritysrahoituksella tuettua työpaikkaa kohden, painottaa tutkija Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.

Rakennetuki luo työpaikkoja maatiloille

Maataloudessa rakennetukea saaneiden tilojen liikevaihto on kasvanut nopeammin kuin tiloilla keskimäärin. Ne myös työllistävät muita tiloja enemmän ulkopuolista työvoimaa. Tutkimuksen mukaan rakennetuen merkittävin ja pitkävaikutteisin aluetaloudellinen vaikutus liittyy tuotannon tason säilymiseen ja tuotannon jatkuvuuteen.

Varsinaisen maataloustuotannon lisäksi maatalous synnyttää muuta tuotantoa alueilla ja työllistää muilla aloilla hankkiessaan tavaroita ja palveluita.

Arviointi on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 arviointia.

Lisätietoja: 
  • Ohjausryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Sanna Sihvola, MMM (etunimi.sukunimi@mmm.fi), p. 02951 62264
  • Tutkimuksen vastuullinen johtaja, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen, Luonnonvarakeskus (etunimi.sukunimi@luke.fi), p. 0295326633​​

Arviointi ja sen julkistamistilaisuuden materiaalit (Linkki maa- ja metsätalousministeriön tiedotteeseen 29.8.2019)