Selvitys: Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtyminen vaatii järjestelmätason muutoksen

Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymisessä tarvitaan järjestelmätason muutosta, todetaan RuokaMinimi-hankkeen loppuraportissa.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaan kuuluvassa RuokaMinimi-hankkeessa tarkasteltiin ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hankkeessa arvioitiin myös, miten ilmasto- ja ravitsemushyötyjä tuottava ruokavaliomuutos vaikuttaisi suomalaiseen maa- ja elintarviketalouteen ja minkälaisilla politiikkakeinoilla ja toimenpiteillä muutosta voidaan tukea.

Ruokavaliomuutos, lihan kulutuksen vähentäminen ja peltojen hiilivarannosta huolehtiminen ovat tehokkaita tapoja vähentää ruoan kulutuksesta aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Hallittu muutos kohti ravitsemuksellisesti täysipainoista ja ilmastoystävällistä ruokavaliota vaatii kuitenkin tuekseen ruokajärjestelmän läpi vaikuttavia toimenpiteitä. Ilmastoystävällinen ruokajärjestelmä voi olla myös terveellinen, kilpailukykyinen ja sosiaalisesti kestävä, jos sen vaatimaa muutosta samalla tuetaan ja hallitaan.

Ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää lihan kulutuksen selvää vähentämistä

Ilmastoystävällinen ja ravitsemussuositusten mukainen keskimääräinen ruokavalio voi pitää sisällään erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita, mutta ilmastohyötyjen tavoittaminen edellyttää keskimääräisen lihan kulutuksen selvää vähentämistä. Jos ilmastohyötyjä tavoitellaan ruokavaliomuutoksella, on ravintoaineiden riittävään saantiin kiinnitettävä erityistä huomiota väestötasolla ja etenkin erityisryhmien kohdalla. RuokaMinimi-selvityksen tuloksena todettiin, että ruokavalion muuttuessa osa keskeisistä ravitsemukseen liittyvistä haasteista saattaa helpottua, mutta uusia voi tulla tilalle.

Suomalainen ruokapolitiikka on korostanut elintarvikealan vapaaehtoisia toimia vastuullisen ruokaketjun rakentamisessa. RuokaMinimin tulosten mukaan elintarvikealan omat toimet tarvitset tuekseen yhteisesti sovittuja julkisia tavoitteita ja säädöksiä sekä vaikuttavia tiedollisen ja taloudellisen ohjauksen yhdistelmiä. Esimerkiksi ympäristökriteerien vahvempi integroiminen ravitsemussuosituksiin auttaisi julkisia ruokapalveluja kehittämään toimintaansa kestävämmäksi.

Tukia ja verotusta on arvioitava uudelleen

Julkinen ohjaus vaikuttaa myös elintarvikkeiden hinnan muodostukseen. Maataloustukien ja verotuksen ohjausvaikutuksia on arvioitava vahvemmin yhdessä ilmasto- ja terveysvaikutusten osalta. Terveys- ja ympäristöperusteisten verojen vaikuttavuutta on tärkeää tarkastella yhdessä, ja erilaisten veromallien vaikutuksia on arvioitava myös kustannusten ja oikeudenmukaisuuden kannalta.

Ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos mullistaisi maa- ja elintarviketalouden tuotantorakenteen. Elintarviketaloudessa tuotannon arvo voisi kuitenkin säilyä nykytasolla. Sen sijaan maatalouden tuotannon arvon säilyminen edellyttää, ettei eläintuotanto poistu kokonaan. Muutokseen tarvitaan kasviperäisten tuotteiden tuotantoon tehtäviä investointeja, ja sinne syntyviä uusia arvoketjuja. Maataloustukien suuntaaminen tuotantokasvivalikoiman monipuolistamiseen auttaa maataloustuotantoa uusiutumaan.

Maaperän hiilivarantoon on kiinnitettävä huomiota

Peltomaiden hiilidioksidipäästöillä on keskeinen rooli ruokavalion ilmastovaikutuksissa ja niiden vähentämisessä. Hallitsemalla nykyistä paremmin peltomaiden hiilidioksidipäästöjä voidaan ruokavalion ilmastovaikutusta vähentää tehokkaasti erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävissä ruokavalioissa. Viljelyn monipuolistamiseen, viljelykiertoihin ja muihin maaperän hiilivarantoa ruokkiviin toimiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos nurmia hyödyntävien märehtijöiden määrä vähenee lihattoman ruokavalion yleistyessä. Muuten on vaarana, että peltojen hiilivarastojen pieneneminen jatkuu ja mahdollisesti jopa lisääntyy.

Lisätiedot:

Erikoistutkija Merja Saarinen, Luonnonvarakeskus, merja.saarinen(at)luke.fi, 029 532 6506, erikoistutkija Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus, minna.kaljonen(at)ymparisto.fi, 029 251 252, professori Jyrki Niemi, Luonnonvarakeskus, jyrki.niemi(at)luke.fi, 029 532 6390

 

Maa- ja metsätalousministeriön ja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tiedote  19.8.2019 

Talousmetsien luonnonhoito kiinnostaa metsänomistajia – Monimetsä-neuvojat kertovat metsälenkeillä erilaisista luonnonhoitomahdollisuuksista

Yksityiset kansalaiset – noin 620 000 suomalaista – omistavat 60 prosenttia Suomen tuottavasta metsämaasta. Heidän päätöksensä ratkaisevat, miten näitä metsiä hoidetaan. Monimetsä-hanke vie tulevan syksyn aikana metsänomistajia ja metsäammattilaisia metsiin keskustelemaan talousmetsien luonnonhoidosta. Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkkejä järjestetään eri puolilla Suomea noin kaksikymmentä.

Parhaat keinot suomalaisen metsän kestävään hoitoon on koottu metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden yhdessä laatimiin metsänhoidon suosituksiinLinkki toiselle sivustolle, jotka perustuvat aina viimeisimpään tutkimustietoon. Suosituksia noudattamalla yksityiset metsänomistajat voivat toteuttaa omia tavoitteitaan niin taloudessa kuin metsäluonnon tilan parantamisessa.

Vuonna 2016 käynnistetty valtakunnallinen Monimetsä-hankeLinkki toiselle sivustolle on kehittänyt ja kokeillut toimintamalleja, jotka edistävät metsänhoidon suosituksissa kuvattujen luonnonhoitokeinojen käyttöä talousmetsissä. Toimintamalleja vietiin viime vuonna käytäntöön yhteensä 22 koulutustilaisuudessa eri puolilla Suomea.  Yli 700 metsäammattilaista sai tilaisuuksissa koulutusta siihen, miten luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu voidaan ottaa talousmetsissä entistä paremmin huomioon.

Tänä vuonna hankkeessa otetaan seuraava askel, kun metsäammattilaiset ottavat Monimetsä-toimintamalleja avuksi välittäessään metsänomistajille tietoa erilaisista luonnonhoidon keinoista. Metsänomistajille suunnatuilla Laatuloikka luonnonhoitoon -lenkeilläLinkki toiselle sivustolle esitellään kustannustehokkaita keinoja ja toimintatapoja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi. Metsäammattilaiset ovat tiedonvälityksessä muutenkin tärkeässä roolissa, koska he ovat säännöllisesti yhteydessä metsänomistajiin ja voivat näin osaltaan vaikuttaa metsänomistajien luonnonhoitoa koskeviin ratkaisuihin.

Metsälenkkien lisäksi Monimetsä-ohjelmaan kuuluu muun muassa webinaareja sekä sähköisen luonnonhoidon oppimis- ja testiympäristön rakentaminen. On tärkeää, että metsänomistajille kerrotaan monipuolisesti luonnonhoidon keinoista ja kuunnellaan metsänomistajien omia toiveita keinojen käyttöön liittyen. Toimien toteutusvaiheessa on lisäksi tärkeä varmistaa, että asiat todella tehdään suunnitellulla tavalla ja että tieto kulkee toteuttajalle saakka.

Parhaillaan on valmisteilla myös pidempi hankekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan talousmetsien luonnonhoitokeinojen laaja ja vakiintunut käyttö osana jokapäiväistä metsänhoitoa ja metsäpalvelutoimintaa. Metsäluonnon monimuotoisuus ja puuntuotanto pyritään sovittamaan hankkeessa yhteen paikkatietoa hyödyntävien palvelujen avulla. Metsänomistajille suunnattavien kohdennettujen palvelujen kehittämistyöhön osallistuvat Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Metsäteollisuus ry ja MTK ry.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Monimetsä-hanke on osa metsien käytön kokonaiskestävyyteen tähtäävän Suomen kansallisen metsästrategian toteuttamista. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön ohella ympäristöministeriö, MTK ry, Metsäteollisuus ry, Suomen metsäkeskus, Tapio Oy, Suomen riistakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Tiedote on maa- ja metsätalousministeriön, Suomen metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n yhteinen.

Lisätietoja:

• Katja Matveinen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2287, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Sanna Kotiharju, Monimetsä-hankkeen projektipäällikkö, Suomen metsäkeskus, p. 050 911 9388, etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
• Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio Oy, p. 040 573 9168, etunimi.sukunimi@tapio.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 16.8.2019

MMM:n talousarvioehdotus 2020: Kilpailukykyistä ruokaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2020 toiminnan painopisteitä ovat entistä kilpailukykyisempi maa- ja elintarviketalous sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Keinovalikoimaan kuuluvat biotalous, tehokas kierrätys ja puhtaat ratkaisut.

Luonnonvaratalouden määrärahoilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle. Lisäksi sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla. Luonnonvaratalouteen kuuluvat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat.

Toimialueen määrärahat kasvavat runsaalla 27 miljoonalla eurolla hallitusohjelmakirjausten myötä. Lisäpanostuksia esitetään muun muassa maankäyttösektorin ilmastopolitiikan toteutukseen 15 miljoonaa, vesivarojen käytön ja hoidon menoihin 1,4 miljoonaa, vesi- ja kalataloushankkeiden toteuttamiseen 1,6 miljoonaa, metsäluonnon hoidon edistämiseen 5,0 miljoonaa ja elinkeinokalatalouden edistämiseen 2,7 miljoonaa.

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahoilla varmistetaan hallinnonalan merkittävimmän tutkimuslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, toiminta. Toimialueen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 11 miljoonalla eurolla johtuen pääosin tutkimusmäärärahojen lisäyksestä hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

Vastuullinen ruokaketju tuottaa laadukasta ja turvallista ruokaa

Maa- ja elintarviketalouden määrärahoilla parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua sekä varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus.

Maatilatalouden kehittämisrahastoon (Makera) on tässä vaiheessa ehdotettu siirrettäväksi runsaat 58 miljoonaa euroa kevään kehyspäätöksen mukaisesti. Tähän ei sisälly myöhemmin päätettäviä hallitusohjelman ns. tulevaisuusinvestointien määrärahoja, joihin kuuluvat myös ympäristökorvauksen ja luonnonhaittakorvauksen vuoden 2020 lisämäärärahat. Toimialueen määrärahat pienenevät nettomääräisesti runsaalla 128 miljoonalla eurolla, missä ei ole otettu huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointien määrärahoja.

Maaseudun kehittäminen tähtää siihen, että maaseudulla on hyvät edellytykset monenlaiselle yritystoiminnalle ja eri-ikäisten ihmisten asumiselle. Koska maaseutu ammentaa luonnonvaroistaan, on ympäristön hoito tärkeä maaseudun kehittämisen tavoite.

Puhdas luonto, viihtyisä ympäristö ja toimivat palvelut houkuttelevat maaseudulle uusia asukkaita ja muita kävijöitä. Tavoitteita tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä neuvonnan avulla.

Keskeisiä välineitä ovat Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 sekä työ, joka tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa. Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 7 miljoonalla eurolla.

Lisäpanostuksilla turvataan paikkatiedon monipuolisen käyttöönoton edellytykset

Maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen määrärahoilla tuotetaan kiinteistö- ja maastotietoja. Niihin perustuvia paikannus- ja paikkatietoja hyödynnetään yhä laajemmin turvallisuuden lisäämisessä, elinkeinoelämässä, arkipäivän asiointitehtävissä sekä harrastustoiminnassa.

Ministeriö ehdottaa 2 miljoonan euron lisäystä paikkatietoselonteon toimeenpanoon. Määrärahan avulla otetaan käyttöön sekä kehitetään uusia toimintamalleja.

Maanmittauksen ja tietovarantojen toimialueen määrärahat kasvavat nettomääräisesti runsaalla 7 miljoonalla eurolla johtuen pääosin kertaluonteisten vähennysten palautuksista sekä panostuksesta paikkatietoselonteon toimeenpanoon.

Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

MMM:n hallinnonalan määrärahat vähenevät

Hallinnonalalle ehdotetaan ensi vuodeksi määrärahoja runsaat 2,5 miljardia euroa. Budjettiesityksessä määrärahat vähenevät nettomääräisesti 95 miljoonaa euroa kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna johtuen pääosin maatalouden ympäristökorvausten pienentymisestä maaseutuohjelman toteuttamisen mukaisesti.

Tulokertymäarvio vuodelle 2019 on runsaat 1,0 miljardia euroa, mikä on noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu johtuu EU:n rahoittamien maaseudun kehittämiskorvausten lisääntymisestä.

Maa- ja elintarviketalouden osuus pääluokan määrärahoista on 66 prosenttia (1 660,6 milj. euroa), maaseudun kehittämisen 18 prosenttia (448,5 milj. euroa), luonnonvaratalouden 9 prosenttia (217,0 milj. euroa), hallinnon ja tutkimuksen viisi prosenttia (137,1 milj. euroa), maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen kaksi prosenttia (50,8 milj. euroa) ja Metsähallituksen vajaa prosentti (7,8 milj. euroa).

Budjettiesityksen valmistelu etenee

Valtion ensi vuoden budjettiesityksen valmistelut jatkuvat viikolla 35. Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset budjettineuvottelut käydään 28.–29.8.

Hallitus kokoontuu Säätytalolle 17.–18.9. neuvottelemaan talousarvioesityksestä vuodeksi 2020 sekä julkisen talouden suunnitelmasta (JTS). Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 7.10., kun se on käsitelty käsittely ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisavustaja Satu Haapaniemi (ruoka-asiat), p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi@mmm.fi
erityisavustaja Teppo Säkkinen (luonnonvara-asiat), p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi@mmm.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski p. 0295 162022, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 16.8.2019 

Ympäristöministeriön ehdotus hallinnonalan vuoden 2020 talousarvioksi

Ympäristöministeriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioesitykseen omalle hallinnonalalle on yhteensä 235,5 miljoonaa euroa, mikä on 31,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuodelle 2019. Lisäys johtuu erityisesti hallitusohjelmaan sisältyvistä toimista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymiseksi.

Ympäristön- ja luonnonsuojeluun ehdotetaan 137,7 miljoonaa euroa. Alueidenkäyttöön, asumiseen ja rakentamiseen ehdotetaan 30,9 miljoonaa euroa. Hallinnonalan toimintamenoihin ehdotetaan 66,9 miljoonaa euroa. Talousarvion ulkopuolisen valtion asuntorahaston varoja arvioidaan käytettävän talousarviomäärärahojen lisäksi noin 157,6 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon kuusi miljoonaa euroa.

Budjettiehdotus ei sisällä vielä hallituksen kertaluonteisia tulevaisuusinvestointeja. Ministeriöiden ehdotukset tulevaisuusinvestoinneiksi käsitellään myöhemmin elo-syyskuussa, ja ne sisällytetään osaksi lopullista budjettiesitystä.

Luonnonsuojeluun merkittävä lisäpanostus

Hallitusohjelman mukaan luonnonsuojelun rahoitusta lisätään kokonaisuudessaan merkittävästi. Lisärahoituksella käynnistetään elinympäristöjen parantamisen toimintaohjelma, jonka avulla suojellaan ja ennallistetaan valtakunnallisesti arvokkaita suoalueita ja perinneympäristöjä sekä kunnostetaan lintuvesiä. Rahoitusta ohjataan myös tutkimukseen ja tietojärjestelmiin. Lisäksi rahoituksen turvin vahvistetaan luonnonsuojelun henkilöresursseja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa ja lisätään Metsähallituksen luonnonsuojelutehtävien rahoitusta.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpanoa jatketaan ja rahoitusta ehdotetaan lisättävän kahdeksalla miljoonalla eurolla. Itämeren ja sisävesien tilaa parannetaan vesiensuojelun tehostamisohjelmaan osoitettavalla 15 miljoonalla eurolla. Ohjelmassa toteutetaan alueellisena yhteistyönä maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimenpiteitä sekä vesistökunnostuksia, vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä ja edistetään hylkyjen tyhjentämistä öljyistä.

Luontopaneelin työn jatkaminen turvataan.

Siirtymistä hiilineutraaliin yhteiskuntaan tuetaan, kiertotalouden edistämiseen miljoona euroa

Kuntien ja alueiden ilmastotyön tukemiseen varataan miljoona euroa vuositasolla. Ilmastopaneelin vaikuttavuutta vahvistetaan korottamalla sen rahoitus 750 000 euroon vuodessa, kun se on aiemmin ollut 300 000 euroa vuodessa. Avustuksia sähköautojen latausinfran tukemiseen jatketaan.

Strategisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen varataan miljoona euroa vuosittain. Jätealan tietojen raportoinnin ja seurannan ylläpitoon varataan jatkossa lisää määrärahaa. Lisäksi kiertotaloutta ja jätealaa palvelevan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan eli Materiaalitorin ylläpitoon varataan määräraha.

Asuntorakentamista vauhditetaan, kuntoarvioihin ja korjaussuunnitteluun tukea

Hallitusohjelman mukaan kaupunkiseuduilla lisätään kohtuuhintaista ARA-asuntotuotantoa. Tämän mahdollistamiseksi korkotukilainojen valtuudeksi ehdotetaan 1 650 miljoonaa euroa, jossa korotusta tämän vuoden tasoon olisi 240 miljoonaa euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Erityisryhmien investointiavustuksiin esitetään 90 miljoonaa euroa.

Hallitusohjelman mukaan vuonna 2020 otetaan käyttöön avustus kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitelmien laatimiseen, ja siihen esitetään 2,3 miljoonan euron määrärahaa. Avustusta voitaisiin myöntää sisäilmaongelmaisten rakennusten kuntotutkimuksiin asunto-osakeyhtiöille ja pientalon omistajille. Lisäksi avustusta myönnettäisiin asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten suunnittelukustannuksiin.

Suurimpien kaupunkiseutujen uusia maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia MAL-sopimuksia on valmisteltu ja sopimuksia kehitetään hallitusohjelman linjausten pohjalta. Sopimusten toteutumisen tueksi YM ehdottaa käynnistysavustuksia pitkän korkotuen tuotannolle yhteensä 30 miljoonaa euroa ja kunnallistekniikka-avustuksia 20 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 talousarvioesityksen käsittely

Ministeriöiden ja valtiovarainministeriön väliset neuvottelut ensi vuoden talousarvioesityksestä käydään 28.−29.8. Hallitus käsittelee talousarviota budjettiriihessään 17.−18. syyskuuta. Samalla käsitellään julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2020–2023. Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma käsitellään valtioneuvostossa 7. lokakuuta.

Lisätiedot:
kaikkien sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@ym.fi

Luontoympäristö
ylijohtaja Ari Niiranen, p. 0295 250 071

Ympäristönsuojelu
ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, p. 0295 250 023

Rakennettu ympäristö
Rakennusneuvos Timo Tähtinen, p. 0295 250 306

Ympäristöministeriön talousarvioehdotuksen valmistelu
talouspäällikkö Timo Jaakkola, p. 0295 250 214

Ympäristöministeriön tiedote 16.8.2019

BLOOM-projektista potkua biotalousviestintään Euroopassa

Biotalous, ja tarkemmin ottaen kiertobiotalous, on nyt polttava aihe Euroopassa. Tämä kävi ilmi myös Helsingissä heinäkuussa järjestetyssä European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa.

Tarvitsemme nopeita toimenpiteitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuluttajilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa merkittävä rooli ja tiedämme, että heidän täytyy muuttaa kulutuskäyttäytymistään kestävämpään suuntaan. Saadaksemme aikaan muutoksen, on meidän lisättävä ihmisten tietoisuutta heidän elintapojensa ja kuluttamiensa tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Vaikka tietoa on tänä päivänä rutkasti saatavilla, on biotalouden käsite sekä sen mahdollisuudet globaalien haasteiden ratkaisemisessa vielä varsin tuntemattomia monelle EU:ssa. Biotaloudesta tulisikin viestiä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin sen tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä roolia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Sidosryhmien osallistamista ja yhteistyötä

Eurooppalainen BLOOM-projekti perustettiin näiden haasteiden ratkomiseksi. Projekti koostuu viidestä, ympäri Eurooppaa muodostetusta alueellisesta yhteistyöverkostosta, joiden tehtävänä on osallistaa paikallisia sidosryhmiä. Tavoitteena on tuoda eri toimijoiden asiantuntemus yhteen ja luoda yhdessä ideoita, miten biotaloudesta tulisi viestiä.

Yhteistyöverkostot ovat kukin keskittyneet omaan biotalouden osa-alueeseensa. Pohjoisen yhteistyöverkoston (Nordic hub)  muodostavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) sekä ruotsalainen Vetenskap & Allmänhet, VA (Kansalaiset & Tiede).

BLOOMin Pohjoisen yhteistyöverkoston tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä metsäbiotaloudesta sekä puupohjaisista tuotteista ja materiaaleista. Tiedolle on tarvetta, sillä järjestäessämme työpajoja sidosryhmiemme kanssa olemme huomanneet, että ihmiset tietävät yllättävän vähän puun erilaisista mahdollisuuksista ja roolista globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Projektin tavoitteena on paitsi jalkauttaa Euroopan biotalousstrategiaa käytäntöön niin myös tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi viestinnän päätavoitteista on korostaa biotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välistä yhteyttä.

Dialogia ja kohdennettua viestintää

Järjestettyämme useita työpajoja Suomessa ja Ruotsissa sekä tehtyämme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa opimme, että tärkeintä on rohkaista ihmisiä kriittiseen ajatteluun tarjoamalla heille riittävästi informaatiota. Lisäksi on tärkeää luoda neutraaleja kohtauspaikkoja, jotka mahdollistavat avoimen keskustelun biotalouden eduista ja haasteista. Näin ihmiset saavat parhaat eväät omien vaikutustensa arvioimiseksi erilaisista näkökulmista, mikä on tärkeää, sillä ratkaisut eivät juuri koskaan ole mustavalkoisia – etenkään kun puhutaan biotaloudesta ja kestävästä kehityksestä sen kaikkine osa-alueineen.

Työpajoihimme kutsutut sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että nuoret, ja erityisesti nuoret naiset, ovat huolestuneita ympäristön tilasta ja he haluavat tehdä kestävämpiä valintoja arjessaan. Koska tulevaisuus on nuorten käsissä, me valitsimme nuoret pohjoisen yhteistyöverkostomme kohderyhmäksi.

Tuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksia koskevaa informaatiota ei aina ole helposti (jos lainkaan) saatavilla ja toisinaan se voi olla jopa harhaanjohtavaa tai ristiriitaista. Kestävä kehitys ja biotalous näkyvät usein kauniina sanoina markkinointikampanjoissa ilman, että tuotteen ympäristövaikutuksista on osoittaa mitään tieteellistä tai perusteltua tietoa. Kenen tahansa on siten vaikea tietää, mitkä ratkaisut ovat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta todella kestävämpiä. Tämä aiheuttaa kuluttajissa väistämättä epävarmuutta ja hämmennystä, mitä meidän tulee pyrkiä välttämään, kuten Christine Lang Saksan biotalousneuvostosta totesi European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa Helsingissä. On siis tärkeää, että biopohjaisista tuotteista jaetaan todellista, tieteeseen perustuvaa tietoa ja se tulee tehdä neutraalilla tavalla. Oleellista on myös luoda selkeä viesti, jonka haluamme biotaloudesta antaa ja sen on oltava yhdenmukainen kautta linjan.

Tiedämme mitä tehdä – nyt viestimään!

Tavoittaaksemme nuoret, meidän on ajateltava kuin nuoret!

Vaikka meillä olisi paljon hyviä ideoita siitä, miten biotaloudesta tulisi nuorille viestiä, on heidän parasta antaa tehdä se itse, sillä kukapa muu tietäisi paremmin! Kuuntelemalla ja keskustelemalla paikallisten nuorten kanssa saamme parhaan käsityksen siitä, miten, missä ja milloin biotaloudesta kannattaa viestiä ja minkälaista informaatiota nuoret haluavat.  Viestin on oltava heidän mielestään kiinnostavaa ja sen tulee koskettaa heidän arkeaan – muuten heidän huomiotaan on mahdoton saada.

Suomessa olemme tehneet yhteistyötä Jyväskylän nuorisovaltuuston kanssa. Monet innokkaat ja kestävästä elämäntavasta kiinnostuneet nuoret osallistuivat työpajoihimme ja loivat yhdessä hyviä ideoita viestintämme. Näitä ideoita lähdemme jalostamaan ja viemään eteenpäin. Suurin haasteemme tulee olemaan nuoriin vetoavien mielipidevaikuttajien mukaan saaminen. Mutta erityisesti heillä on avaimet vaikuttaa nuorten tapaan ajatella biotaloudesta osana kestävää elämäntapaa.

Ruotsissa järjestettiin kesäkuussa ensimmäinen viestintätoimenpide työpajoissa kehitettyjen ideoiden pohjalta. Kyseessä oli Järvaveckan-tapahtuma, jossa BLOOM-projekti oli näkyvästi esillä. BLOOM:in teltalla vierailijalla oli mahdollisuus paitsi tutustua metsäaiheiseen näyttelyyn niin myös osallistua tiedekahveihin, joiden aiheena oli metsä ja sen rooli tulevaisuudessa. Tiedekahveilla kävijät pääsivät keskustelemaan biotaloudesta niin tutkijan, maatalousalan opiskelijan, dokumentaristin, opettajan kuin tutkimuskeskuksen edustajan kanssa. Tapahtumassa oli yhteensä noin 14 000 kävijää.

Meillä BLOOM:in Pohjoisessa yhteistyöverkostossa on paljon ideoita, miten tavoittaa ihmisiä erilaisin viestinnällisin toimenpitein seuraavan puolentoista vuoden aikana. Ideat vaihtelevat biotalousaiheisesta tiedeteatterista kestävän muodin muotinäytöksiin.

Kuten olemme huomanneet, ei todella ole mitään, mihin kiertobiotalous ei pystyisi! Vain taivas (ja projektin budjetti) on rajana! Joten anna sinäkin mielikuvituksesi hetki lentää ja jaa meille oma ideasi, miten biotaloudesta tulisi nuorille viestiä!

­­­­­

Haluatko tulla mukaan? Tervetuloa osaksi Pohjoista yhteistyöverkostoamme!

Tulevia tapahtumiamme tänä vuonna ovat:

Lisätietoa hankkeesta: bloom-bioeconomy.eu

Blogin kirjoittajat Aino Voutilainen ja Lotta Tomasson koordinoivat BLOOM-projektin Pohjoisen yhteistyöverkoston toimintaa. Projektiasiantuntija Aino Voutilainen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa biotalous- ja kiertotalousaiheiden parissa BLOOM (H2020) ja Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (OKM) -hankkeissa. Tiedeviestijä Lotta Tomasson on viestintäsuunnittelija (Communication Strategist) sekä vanhempi projektipäällikkö itsenäisessä ruotsalaisessa voittoa tavoittelemattomassa jäsenjärjestössä nimeltä Vetenskap & Allmänhet VA (Kansalaiset & Tiede). VA edistää dialogia ja avoimuutta tutkijoiden ja kansalaisten välillä.

Yhteydenotot:
Aino Voutilainen: aino.voutilainen@jamk.fi, +358 40 186 7549, Twitter: @voutilaisenaino
Lotta Tomasson: Lotta@v-a.se, +46 707289720, Twitter: @vetenskapoallm

BLOOM-projekti (Boosting European citizens knowLedge and awareness of BiOeconOMy research and innovation) on EU:n Horizon 2020 –ohjelman rahoittama projekti. Projektissa on mukana 12 kumppania kahdeksasta Euroopan maasta ja sitä koordinoi itävaltalainen Zentrum für Soziale Innovation (ZSI). Pohjoisen yhteistyöverkoston toimintaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä ruotsalaisen Vetenskap & Allmänhet
–organisaation kanssa.


AGENDA 2030

Muutos kohti kestävämpää yhteiskuntaa vaatii muutoksen niin ihmisten ajattelutavassa kuin kulutustottumuksissa. Muutos vaatii rajat ylittävää yhteistyötä sekä ihmisten tietoisuuden lisäämistä biopohjaisista tuotteista ja materiaaleista. BLOOM-projekti edistää seuraavien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten Vastuullisen kuluttamisen (SDG 12), Ilmastotekojen (SDG 13) sekä Yhteistyön ja kumppanuuden (SDG 17) toteutumista. Kiertobiotalouden avulla voidaan kuitenkin saavuttaa myös monia muita tavoitteita, kuten Ei nälkää (SDG 2), Edullista ja puhdasta energiaa (SDG 7), Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8), Kestävää teollisuutta, Innovaatioita ja infrastruktuureja (SDG 9), Vedenalainen elämä (SDG 14) ja Maanpäällinen elämä (SDG 15).

Maankäytön ilmastovaikutukset otetaan Suomessa vakavasti

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC käsittelee uusimmassa raportissaan maankäyttöä suhteessa ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Maankäytön ilmastovaikutukset ja tarvittavat ratkaisut ovat erilaisia eri puolilla maailmaa, Suomessa tarkastelun keskiössä ovat laajat metsät ja turvemaat.

Metsät kattavat Suomen maapinta-alasta yli 70 prosenttia, ja metsää on viime vuosina siirtynyt rakennetuksi maaksi ja maatalousmaaksi noin 0,1 prosenttia vuodessa. Suomen maa-alasta noin kolmannes on soita ja turvemaita, joiden käytöllä on mineraalimaita suuremmat ilmastovaikutukset. Metsätalouden käytössä turvemaista on noin puolet ja maatalouden käytössä noin kolme prosenttia. Turvepeltojen osuus kaikista pelloista on noin 10 prosenttia, ja metsien puustosta turvemailla kasvaa noin neljäsosa.

Keväällä 2019 päivitetyssä kansallisessa metsästrategiassa painotetaan metsien hoidon ja käytön merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa, ja esimerkiksi suometsien käsittelystä on tarjolla runsaasti tietoa. Suometsien erityistarpeet huomioidaan metsänhoidonsuosituksissa ja metsäammattilaisille on tarjolla aiheesta myös koulutusta. Tutkijat tuottavat lisäksi jatkuvasti uutta tietoa siitä, miten turvemaiden haitallisia vesistö- ja ilmastovaikutuksia voidaan ehkäistä parhaiten. Ilmaston lämpenemiseen liittyviä tuhoja – kuten hyönteistuhoja, kasvitauteja ja metsäpaloja – ehkäistään lisäksi meillä aktiivisesti.

Puuston määrä Suomen metsissä on kasvanut yhtäjaksoisesti viimeisten 50 vuoden ajan. Metsänhoitomenetelmiä monipuolistettiin metsälakia uudistettaessa, ja metsänhoitosuosituksia päivitetään säännöllisesti uuden tutkimustiedon perusteella – viimeksi kesäkuussa peitteisen metsänhoidon ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta. Luonnon monimuotoisuutta vahvistetaan muun muassa  METSO-ohjelmalla ja panostamalla talousmetsien luonnonhoitoon.

Maatalouden ilmastotoimien toimeenpanossa tärkeimpiä välineitä ovat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukitoimet ilmasto- ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tukea saa esimerkiksi talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, suojavyöhykkeistä, luonnonhoitopelloista ja viljelyn monipuolistamisesta. Ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimet tulevat olemaan EU:n maatalouspolitiikassa keskeisiä myös seuraavalla rahoituskaudella.

Maankäyttösektorille tulossa oma ilmasto-ohjelma

Pääministeri Rinteen hallituksen  ohjelmassa huomioidaan hyvin maankäyttösektorin merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Hallituksen tavoitteena on laatia kokonaisvaltainen maankäyttösektorin ilmasto-ohjelma, jolla edistetään muun muassa metsitystä ja ehkäistään metsän raivaamista muuhun maankäyttöön. Tavoitteena on lisäksi käynnistää kokeiluohjelma hiilensidonnan ja -varastoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi sekä kehittää ja pilotoida maankäyttösektorin hiilikorvausjärjestelmiä.

Hallitus käynnistää myös tutkimus-, tieto- ja kehittämisohjelman, jolla tuetaan maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman ja sen osa-alueiden toimeenpanoa. Ohjelman yhtenä tavoitteena on edistää pitkäikäisten puutuotteiden tuotantoa ja puurakentamista ns. substituutiovaikutuksen vahvistamiseksi. Fossiilisten raaka-aineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla voidaan oikeilla toimilla kasvattaa edelleen.

Hallitusohjelmassa korostetaan, että päästövähennykset toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Ratkaisujen löytämisessä ja toimeenpanossa tarvitaan yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä, mutta ennen kaikkia politiikkatoimia ja ratkaisuja, jotka ottavat huomioon kohteena olevat alueelliset ja paikalliset olosuhteet ja toimijat.

IPCC:n Climate Change and Land -raportti
Kts. myös ympäristöministeriön ja Luonnonvarakeskuksen tiedote 8.8.2019 sekä
elinkeinoministeri Katri Kulmunin ja maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän blogikirjoitus IPCC-aiheesta

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Erityisasiantuntija Elias Hurmekoski (IPCC:n raportti, metsien ilmastovaikutukset), p. 0295162092
Neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen (maankäytön ilmastovaikutukset yleisesti), p. 029 516 2270
Erityisasiantuntija Milja Keskinen (maatalouden ilmastovaikutukset), p. 029 516 2255
Neuvotteleva virkamies Saara Lilja-Rothsten (ilmastonmuutokseen sopeutuminen), p. 029 516 2060
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 8.8.2019 

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit: ilmastokriisi ja ylikulutuksen aiheuttama luonnon köyhtyminen vaativat yhteisiä ratkaisuja

EU:n ympäristö- ja ilmastoministerit keskustelivat EU:n ja kansainvälisten ilmastotoimien vauhdittamisesta epävirallisessa kokouksessaan. Kokouksen ensimmäisen päivän aiheina olivat EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategia sekä viestit syyskuiseen YK:n pääsihteerin ilmastokokoukseen. Ministerit keskustelivat myös EU:n tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi.

Epävirallinen ympäristöministerikokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Helsingissä. Myös ilmastotoimista ja energia-asioista vastaava komissaari Miguel Arias Cañetesekä ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaava komissaari Karmenu Vellaosallistuivat kokouksen ensimmäiseen päivään.

Talous ja hyvinvointi rakennettava kestävälle pohjalle

Ministerit totesivat, että ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ovat osa samaa kestävyyskriisiä ja myös niiden ratkaisut ovat yhteneviä. Seuraavan kahden vuosikymmenen aikana talous ja hyvinvointi on rakennettava uudelle, kestävälle pohjalle, mikä vaatii merkittäviä muutoksia ihmisten ja yritysten tapaan tuottaa ja kuluttaa.

”Euroopan tulevaisuus riippuu siitä, että pystymme ratkaisemaan nämä ongelmat. Tarvitsemme EU:lle kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja konkreettisia tavoitteita luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Meillä on oltava kirkas visio tulevaisuudesta, jotta voimme lähivuosien aikana tehdä tarvittavat päätökset talouden uudistamiseksi”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, joka toimii kaksipäiväisen kokouksen puheenjohtajana.

Tavoitteena kunnianhimoinen ilmastostrategia vuoteen 2050

Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeimpiä tavoitteita on saavuttaa yhteisymmärrys EU:n pitkän aikavälin ilmastostrategiasta. Suomi vie keskustelua eteenpäin Eurooppa-neuvoston kesäkuisten päätelmien pohjalta eri neuvoston kokoonpanoissa. Epävirallisessa ministerikokouksessa aiheesta käytiin vapaamuotoinen keskustelu.

”Jotta EU:n ilmastopolitiikka voisi olla 1,5 asteen mukaista, tavoitteena olisi oltava nettonollapäästöt eli päästöjen ja nielujen tasapaino viimeistään vuonna 2050. Keskustelu tänään oli erittäin avoin ja auttaa kartoittamaan keskeisiä kysymyksiä sovun aikaansaamiseksi vuoden loppuun mennessä. Moni maa tukee jo tätä tavoitetta, mutta muutamia yksityiskohtia on vielä hiottava. Siirtymä päästöttömään yhteiskuntaan täytyy tehdä reilusti ja kansalaisten huoliin on vastattava”, ministeri Mikkonen toteaa.

Ministerit korostivat, että EU:n globaalia ilmastojohtajuutta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. EU johtaa esimerkillään ja on jo vienyt nykyiset päästövähennyssitoumukset lainsäädäntöön. Ilmasto on sisällytetty myös osaksi kaikkia politiikkasektoreita ja budjettia.

”On tärkeää, että EU on jo muuttanut sanoja teoiksi. Mutta myös meidän on tehtävä enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pyrimme Suomen puheenjohtajakaudella käymään keskusteluja, jotka valmistavat EU:ta päivittämään vuoden 2030 päästövähennyssitoumukset. Monet maat toivoivat myös komissiolta analyysia tueksi tähän työhön”, ministeri Mikkonen sanoo.

Vuosi 2020 avainasemassa luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä

Suomen puheenjohtajakauden aikana valmistellaan EU:n kantaa vuonna 2020 järjestettävään YK-kokoukseen, jossa on määrä sopia uusista tavoitteista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Ministerit korostivat, että EU:n tulee johtaa työtä monimuotoisuuden edistämiseksi. Tavoitteena on saada aikaan kunnianhimoiset, mitattavat tavoitteet ja selkeät askelmerkit vuosille 2030, 2040 ja 2050.

”Nykyiset toimet eivät ole riittäviä. Kehitys täytyy kääntää nopeasti, jos haluamme välttää peruuttamattomat muutokset. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin tarve nopeuttaa ja parantaa työtämme luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. EU:n on pystyttävä tarkastelemaan kaikkia toimiaan monimuotoisuuden vahvistamisen näkökulmasta. Kyse on elinehtojemme turvaamisesta”, ministeri Mikkonen sanoo.

Luonnon monimuotoisuudesta ministereille piti puheenvuoron Cristiana Paşca Palmer, joka on YK:n biodiversiteettisopimuksen johtaja ja YK:n apulaispääsihteeri. Ministerit jatkavat keskustelua EU:n ponnistuksista luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ympäristöneuvostossa ensi syksynä. Tavoitteena on valmistella neuvoston päätelmät aiheesta ennen vuodenvaihdetta.

Suomi toimii Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajana 1.7.–31.12.2019. Suomi johtaa puhetta sekä Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä neuvoston virallisissa kokouksissa että Suomessa pidettävissä epävirallisissa ministerikokouksissa. Suomi järjestää kaudellaan kuusi epävirallista ministerikokousta ja useita virkamiestason kokouksia Helsingissä Finlandia-talossa.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. +358 50 414 1682, etunimi.sukunimi@ym.fi
Suomen ilmastopääneuvottelija Outi Honkatukia, p. +358 50 341 1758, etunimi.sukunimi@ym.fi (ilmasto)
Neuvotteleva virkamies Marjo Nummelin, p. +358 40 523 3710, etunimi.sukunimi@ym.fi (ilmasto)
Neuvotteleva virkamies Marina von Weissenberg, p. +358 295 250 321, etunimi.sukunimi@ym.fi (luonnon monimuotoisuus)
Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, p. +358 50 5762604, etunimi.sukunimi@ym.fi (haastattelupyynnöt)

Ympäristöministeriön tiedote 11.7.2019 

Ympäristöministeriö rahoittaa tutkimusta rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa

Veden vuoro - Logo

Ympäristöministeriö käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeet rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona. Tavoitteena on selvittää rakennekalkin ja kuitulietteiden käytön vaikutukset vesistöön ja maaperään. Hankkeet ovat osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Hankkeissa selvitetään rakennekalkin ja kuitulietteiden peltokäytön vaikutuksia valuma-alueen mittakaavassa. Lisäksi rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa laaditaan käytännön oppaat. Hankkeet toteutetaan 2019-2021.

”Hankkeet antavat kaivattua kotimaista tietoa nopeasti vaikuttavista maatalouden vesiensuojelukeinoista. On hienoa, että pääsemme kokeilemaan niitä yhdessä viljelijöiden kanssa”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rakennekalkki on maanparannuskalkkia, johon on lisätty poltettua ja/tai sammutettua kalkkia. Rakennekalkki parantaa maan rakennetta sitomalla saveshiukkasia, jolloin myös fosfori pysyy pellolla. Kuitulietteet, kuten nollakuitu ja eri tavoin käsitellyt sekalietteet, ovat metsäteollisuuden sivutuotteita. Kuitujen mukana maaperään tulee hitaasti hajoavaa hiiltä, joka aktivoi mikrobitoimintaa ja parantaa näin maan rakennetta. Tämä vähentää ravinteiden huuhtoutumista.

Rakennekalkkia koskevan tutkimushankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy ryhmittymänä Pyhäjärvi-instituutin, ProAgria Länsi-Suomen, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Turun kaupungin kanssa. Kuitulietteitä koskevan tutkimushankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ryhmittymänä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman 2019-2023 tavoitteena on Itämeren ja vesien hyvä tila, ja sen on merkittävä panostus vesiensuojeluun. Ohjelman avulla vähennetään maatalouden ravinteiden joutumista vesiin, kunnostetaan vesistöjä, kehitetään kaupunkivesien hallintaa, saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä.

Lisätietoja:

Tarja Haaranen, vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö, p. 029 525 0282, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 10.7.2019 

Uusia vientilupia maitotuotteille Kiinaan

Kiinan viranomaiset ovat myöntäneet vientiluvat neljälle uudelle maitoalan laitokselle 8.7. Kiinan vientioikeudet saivat Valion Jyväskylän, Joensuun ja Riihimäen laitokset sekä Sillankorvan Yrttijuusto.

Kiinan vientioikeudet omaavien suomalaisten maitolaitosten määrä melkein tuplaantui, sillä laitoksia on Kiinan viranomaisen listalla nyt yhteensä yhdeksän. Vientiluvat kattavat laitoskohtaisesti useita erilaisia maitotuotteita.

Vientilupien avaamista on valmisteltu yritysten sekä maa- ja metsätalousministeriön, Pekingin Suomen suurlähetystön ja Ruokaviraston yhteistyöllä.

– Olen erittäin tyytyväinen, että hallituksen panostukset elintarvikevientiin tuottavat jälleen tulosta. Viennin merkitys maatalouden kannattavuudelle on erittäin merkittävä. Pitkäjänteistä työtä vienninedistämisen eteen jatketaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Maitotuotteille saadut vientiluvat ovat jatkoa hyville uutisille, alkuvuodesta pääsy Kiinan markkinoille avautui suomalaisille kalatuotteille.

– Yhteistyö elintarvikeviennin edistämiseksi ja hyvät ja toimivat yhteydet Kiinan viranomaisiin tuottavat nyt tulosta. Uskon että vientimahdollisuuksia avautuu myös jatkossa, toteaa ylitarkastaja Riitta Rahkila Ruokavirastosta.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Riitta Rahkila, Ruokavirasto p. 050 591 4790
erityisavustaja Satu Haapaniemi, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 400 5193
kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriö, p. 040 029 1910

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 10.7.2019

Euroopan biotalousasiantuntijat koolla Helsingissä

Yli 350 biotalouden asiantuntijaa eri Euroopan maista on tänään koolla Helsingissä maa- ja metsätalousministeriön ja Euroopan komission kutsumina. European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssin tavoitteena on lisätä alan tunnettuutta ja edistää keskustelua biotalouteen siirtymisestä. Konferenssi on yksi merkittävimmistä Suomen puheenjohtajuuskaudella Helsingissä järjestettävistä tapahtumista.

”Elämme rajallisten resurssien maailmassa, ja lisäpaineita aiheuttavat globaalit haasteet kuten ilmastonmuutos ja väestönkasvu. Tilanne pakottaa meidät pohtimaan tapoja, joilla tuotamme, kulutamme ja hävitämme tavaroita. Biotaloudella on vielä paljon käyttämätöntä potentiaalia vastata moniin näistä haasteista”, sanoi Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen konferenssin avauspuheenvuorossaan.

”Ihmiskunta on kohdannut monitahoisen kestävyyshaasteen, jota ei ole mahdollista ratkaista kerralla ja nopeasti”, Katainen sanoi. Komissio on vastannut haasteeseen hyväksymällä useita eri toimenpiteitä, kuten kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman ja vuoteen 2030 ulottuvan kattavan ilmasto- ja energiapaketin. Vuonna 2018 komissio esitteli päivitetyn biotalousstrategian, jossa hahmotellaan kokonaisvaltaista tapaa edistää ja lisätä uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Biotaloudella keskeinen asema hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä

Euroopan unionin päivitetty biotalousstrategia ja toimintasuunnitelma sisältävät 14 toimenpidettä, joilla tuetaan siirtymistä kestävään, maapallon kestokyvyn rajat huomioivaan biotalouteen. Tutkimus ja innovaatiot ovat keskeisiä, kun haetaan ratkaisuja, joiden avulla jäsenvaltiot voivat toteuttaa oikeudenmukaisen siirtymän kestävään biotalouteen.

Biotalous on yksi EU:n suurimmista ja tärkeimmistä toimialoista. Se kattaa maa- ja metsätalouden, kalatalouden, elintarviketeollisuuden, bioenergian tuotannon ja muut biopohjaiset teollisuudenalat. Alan vuotuinen liikevaihto on yhteensä noin 2 biljoonaa euroa ja se työllistää noin 18 miljoonaa ihmistä. Helsingin konferenssi tarjoaa biotalousalan tutkijoille, poliittisille päättäjille, yritysten edustajille, kansalaisjärjestöille ja muille sidosryhmille mahdollisuuden vaihtaa tietoja, koordinoida toimintaa ja keskustella uusista toimista.

Pääteemana sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus

”Olen mielissäni siitä, että Suomella on ollut mahdollisuus rakentaa yhdessä Euroopan komission kanssa korkean tason tapaaminen biotalouden ympärille”, sanoi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. ”Tavoitteenamme on löytää erityisvahvuuksia, joiden varaan jäsenvaltiot voivat perustaa omat biotalousstrategiansa. Konferenssin keskeisenä teemana on sosiaalinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus.

Suomen vahvuutena ovat mittavat luonnonvarat, erityisesti metsät, jotka ovat edelleen biotaloutemme selkäranka”, Leppä sanoi. Suomi julkisti oman kansallisen biotalousstrategiansa vuonna 2014. Sen tavoitteina on turvata biotalouden toimintaedellytykset, edistää teknologian kehittämistä, vahvistaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä turvata biovarojen käytettävyys.

”Suomen biotalouspolitiikka on ollut menestys”, ministeri Leppä sanoi. ”Biotalouden kasvuvauhti on ollut nopeampi kuin talouden keskimäärin, ja alalla on toteutettu merkittäviä investointeja. Kestävä ilmasto- ja energiapolitiikka on myös nykyisen hallitusohjelman keskiössä, ja aiomme jatkaa Suomessa biotalouden kehittämistä.”

European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssi käynnistyi 8. heinäkuuta Helsingin kaupungin tervetulovastaanotolla, jota isännöi pormestari Jan Vapaavuori. Huomenna 10. heinäkuuta ohjelmassa on retkiä, joiden aikana kokousvieraat tutustuvat biotalouteen käytännössä. Retkikohteet sijaitsevat Suur-Helsingin alueella sekä Keski- ja Itä-Suomessa.

Konferenssiohjelma (englanniksi)
Tapahtuman verkkosivut (englanniksi)

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriössä:
Apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa, p. +358 29 516 2429, liisa.saarenmaa(at)mmm.fi
Janne Impiö, viestintäjohtaja, p. +358 50 330 6065, janne.impio(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön tiedote 9.7.2019

Luonnollista paranemista: UPM:n FibDex®-haavasidos pohjautuu puupohjaiseen nanoselluloosaan synteettisten materiaalien sijasta

Uusi puupohjainen haavanhoitotuote tuo merkittäviä hyötyjä niin potilaille kuin sairaaloillekin. FibDexille on myönnetty CE-merkki, joka mahdollistaa tuotteen myynnin Euroopan markkinoilla.

Haavojen tehokas ja mahdollisimman miellyttävä hoito on erittäin tärkeää potilaiden toipumiselle. UPM, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala ovat yhdistäneet asiantuntemuksensa ja kehittäneet tähän tarkoitukseen uuden innovaation, FibDex®-haavasidoksen. Potilaiden ja sairaaloiden saamien hyötyjen lisäksi mielenkiintoista on, että tuote valmistetaan kestävästä ja luonnollisesta puupohjaisesta raaka-aineesta.

Miellyttävämpi tunne ja myönteisiä vaikutuksia arpeutumiseen

FibDex on loistava esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta biolääketieteen innovaatiosta, sillä haavasidoksen valmistuksessa käytetään synteettisten materiaalien sijasta uusiutuvaa ja vastuullisesti hankituttua suomalaista koivua. FibDexissä UPM käyttää uudella tavalla ihmisen solujen ja kudosten kanssa yhteensopivaa koivupohjaista nanoselluloosaa, ja jalostaa sen edelleen lopputuotteeksi. Prosessissa käytettävän patentoidun teknologian ansiosta tuotteen ominaisuudet ja hyödyt ovat erinomaiset.

Potilaat ovat kertoneet FibDexin käytön olevan miellyttävää koko hoidon ajan. Vain yksi haavasidos on tarpeen koko paranemisen ajaksi ja sidos myös irtoaa itsestään haavan parannuttua. FibDex myös nopeuttaa paranemista, sillä se muodostaa haavoille ihanteellisen kostean paranemisympäristön ja imee haavan eritteitä. Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi FibDexillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia ihon arpeutumisen kannalta

Perusteelliset testit takaavat turvallisuuden

FibDex on kehitetty yhteistyössä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkijoiden sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan palovammakeskuksen kirurgien ja hoitohenkilökunnan kanssa. Ennen CE-merkin saamista FibDex on käynyt läpi perusteelliset prekliiniset turvallisuus- ja tehokkuustestit. Kliinisessä tutkimuksessa FibDex-haavasidosta testattiin ihonsiirteiden ottokohtahaavojen hoidossa.

FibDex on suunniteltu ja testattu EU:n lääkinnällisille laitteille asetettujen standardien ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. CE-merkin ansiosta FibDexiä voidaan nyt myydä terveydenhuollon ammattilaisille eurooppalaisiin sairaaloihin ja klinikoille.

FibDex on kolmas UPM:n kaupallistama uusiutuvaan ja vastuulliseen puuraaka-aineeseen pohjautuva biolääketieteen tuote.

UPM Biomedicals

Linkki tiedotteeseen: UPM:n innovatiiviselle puupohjaiselle FibDex®-haavanhoitotuotteelle on myönnetty CE-merkki

Yhteydenotot ja lisätiedot:

Jane Spencer-Fry, johtaja, UPM Biomedicals
Sähköposti: biomedicals@upm.com, Puhelinnumero: +44 7881 557511  

Artikkelin on kirjoittanut Aino Saarelainen, UPM

UPM tarjoaa uusiutuvia ja vastuullisia ratkaisuja ja innovoi tulevaisuuden vaihtoehtoja fossiilisen talouden ratkaisuihin kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 19 000 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10,5 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. UPM Biofore – Beyond fossils. www.upm.fi


Agenda 2030

Toiminnalla edistetään seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

Tavoite 3 – Terveyttä ja hyvinvointia: FibDex-haavanhoitotuote on biolääketieteen innovaatio, joka tuo monia etuja potilaille ja tukee terveyttä sekä hyvinvointia.

Tavoite 9 – Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja: FibDex on loistava esimerkki kestävän kehityksen mukaisesta biolääketieteen innovaatiosta, joka pohjautuu vastuullisesti hankittuun uusiutuvaan puuraaka-aineeseen.

Uusi EU-lannoitevalmisteasetus vauhdittaa orgaanisten ja jätepohjaisten lannoitevalmisteiden käyttöä

Lannoitevalmisteasetuksessa vahvistetaan yhteiset säännöt, jotka koskevat erilliskerätyn biojätteen ja muiden jätepohjaisten aineiden muuntamista raaka-aineiksi, joita voidaan käyttää CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Asetus tulee voimaan 14.7.2019 ja sitä sovelletaan 16.7. 2022 alkaen.

Aikaisemmin EU:n lannoitelainsäädäntö koski vain epäorgaanisia lannoitteita ja osaa kalkitusaineita, mutta uuden asetuksen myötä se koskee myös orgaanisia lannoitteita, orgaanisia kivennäislannoitteita, kalkitusaineita, maanparannusaineita, kasvualustoja, inhibiittoreita, kasvibiostimulantteja sekä lannoitevalmisteiden mekaanisia seoksia. Asetuksessa määritellään turvallisuutta, laatua ja merkintöjä koskevat vaatimukset, jotka kaikkien lannoitevalmisteiden on täytettävä, jotta niillä voidaan käydä kauppaa vapaasti koko EU:n alueella. Samoin asetuksessa säädetään sallituista raaka-aineista ja niitä koskevista vaatimuksista.

Uusia sääntöjä sovelletaan kaikkiin edellä mainittuihin EU-lannoitevalmistetuoteluokkiin maaperän suojelun takaamiseksi. Asetuksella otetaan käyttöön ensimmäistä kertaa EU:ssa myös enimmäis- raja-arvo fosforilannoitteiden kadmiumpitoisuudelle: 60 milligrammaa kadmiumia fosforipentoksidikiloa kohden (60 mg Cd/ kg P205).  Suomi ja Ruotsi, joilla on jo nyt kadmiumpoikkeus, saavat kuitenkin pitää alhaisemmat raja-arvonsa.

Suomessa fosforilannoitteissa saa olla kadmiumia 22 milligrammaa fosforipentoksidikiloa tai 50 milligrammaa fosforikiloa kohden (22 mg Cd/ kg P205 = 50 mg Cd/ kg P) siihen saakka, kunnes koko unionissa sovelletaan yhdenmukaista raja-arvoa, joka on saman tasoinen tai alhaisempi. Suomen raja-arvo on yksi EU:n alhaisimpia, joten maassamme myytävät fosforilannoitteet ovat jatkossakin EU:n puhtaimpia ja näin turvaavat Suomen puhdasta, turvallista elintarviketuotantoa.

Markkinoilla tuleekin jatkossa olemaan CE-merkittyjen EU-lannoitevalmisteiden lisäksi kansallisia lannoitevalmisteita, joita voidaan edelleen markkinoida EU:ssa vastavuoroisen tunnustamisen perusteella.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1009 EU-lannoitevalmisteiden asettamista saataville markkinoilla koskevien säädösten vahvistamisesta ja asetusten (EY) N:o 1069/2009 ja (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen 1107/2009 muuttamisesta sekä asetuksen N:o 2003/2003 kumoamisestaPDF 4.3MB

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Pirjo Salminen, p. 02951 62188, pirjo.salminen(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 3.7.2019 

Luonnon köyhtyminen täytyy pysäyttää – Ympäristöministereiltä vahva kannanotto luonnon puolesta Trondheimista

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen antoi yhdessä 13 maan ympäristöministerien kanssa vahvan kannanoton luonnon monimuotoisuuden puolesta Trondheimin konferenssissa 2.7. Ministerit sitoutuvat edistämään kansainvälisten monimuotoisuustavoitteiden kunnianhimon nostamista. Uusista tavoitteista sovitaan vuonna 2020.

Ministeri Mikkonen on iloinen, että Trondheimin kannanotto tukee Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitetta luoda tiekartta luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ja tilan parantamiseksi. Tiekarttaan on tarkoitus hahmotella tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.

”Nyt on aika toimia luonnon puolesta. Suomi näyttää tässä erinomaista esimerkkiä, sillä hallitus on sitoutunut merkittäviin luonnonsuojelutoimiin, kuten lisäämään luonnonsuojelun rahoitusta 100 miljoonalla eurolla vuodessa. On tärkeää, että rahoitusta, lainsäädäntöä ja yritysten sitoutumista luonnon tilan parantamiseen lisätään niin Suomessa kuin maailmalla”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Kannanoton antoivat Suomen, Kanadan, Kiinan, Kolumbian, Costa Rican, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Indonesian, Japanin, Norjan, Serbian, Etelä-Afrikan ja Ugandan ministerit tai varaministerit.

Yhdeksättä kertaa järjestetty Trondheimin konferenssi tukee kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen edistämistä. Konferenssin järjestävät YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristö (CBD), YK:n ympäristöohjelma (UNEP) ja Norjan hallitus.

Lisätietoja:

Ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 050 414 1682, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ympäristöneuvos Marina von Weissenberg, p. 0295 250 321, etunimi.sukunimi@ym.fi

Ympäristöministeriön tiedote 2.7.2019 

Uusi siemenlaki voimaan heinäkuun alussa 2019

Siemenlain uudistuksen tavoitteena on ollut saada laki vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Uudistuksessa huomioitiin myös EU:n lainsäädännöstä tulevat muutostarpeet. Uusi siemenlaki tulee voimaan 1.7.2019.

Lain nimi muuttui siemenkauppalaista siemenlaiksi

Siemenlain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää korkealaatuista kasvintuotantoa turvaamalla hyvälaatuisten ja Suomen kasvuolosuhteisiin sopivien siementen tuotantoa ja käyttöä sekä tarvittavien tietojen antamista siemenistä. Siemenlaissa säädetään tarkemmin mm. viljakasvien, nurmi- ja rehukasvien, siemenperunan, öljy- ja kuitukasvien, vihannesten sekä juurikkaiden siemenkaupasta ja annetaan valtuudet säädöksille, joilla asioista säädetään tarkemmin.

Kaiken myynnissä ja markkinoilla olevan kylvötarkoitukseen käytetyn siemenen on oltava sertifioitua ja siementen pakkaaminen on luvanvaraista toimintaa. Siemenlaissa mainituissa tehtävissä valvontaviranomaisena toimii Ruokavirasto ja maahantuonnin valvonnassa lisäksi Tulli. Siementen sertifiointiviranomainen on Ruokavirasto.

Keskeisiä lain sisältöön tehtyjä päivityksiä

Aiemman lain sisältöä on ajantasaistettu ja selkeytetty. Joitakin aiemmin asetuksen tasolla olleita asioita, kuten viralliset lajikekokeet ja mahdollisuus yksityisen laboratorion perustamiseen, on nyt nostettu lain tasolle.

Pakkaamohyväksyntä voidaan jatkossa myöntää 10 vuodeksi nykyisen 5 vuoden sijaan. Uudessa laissa hyväksytään koneellinen allekirjoitus, joten päätökset sekä asian käsittelyyn liittyvät asiakirjat on mahdollista allekirjoittaa koneellisesti. Aiemman lain vaatimusten tavoin myös uudessa laissa on mm. ilmoitusvelvollisuus, velvollisuus tiedoston pitämiseen ja vahingonkorvausvelvollisuus.

Valvontaviranomaiselle on lisätty mahdollisuus tunnistautumatta tilata toimijoilta näytteitä etäviestintävälineiden välityksellä myytäväksi tarjottavista siemenistä. Uutena asiana laissa on myös mahdollisuus käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia eli droneja valvonnassa.

Uusi hallinnollinen pakkokeino laissa on seuraamusmaksu. Seuraamusmaksua voidaan käyttää, jos huomautus tai varoitus on liian lievä ja muu laissa säädetty seuraamus on liian ankara.  Siementen verkkokaupan lisääntyessä on lakiin kirjoitettu mahdollisuus sulkea internetsivut. Ruokavirasto voi määrätä toimijan hallinnoiman tai käyttämän internetsivuston suljettavaksi, jos sivuilla markkinoille saatettavat siemenet eivät vastaa lain ja asetusten edellytyksiä tai markkinointi on harhaanjohtavaa.

Siemenlakiin liittyvät asetukset tullaan päivittämään lähiaikoina vastaamaan uuden lain mukaista sisältöä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
erityisasiantuntija Kati Lassi, p. 0295 16 2070, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen, p. 0295 16 2439, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi

Katso myös: Siemenlaki (Finlex)

Siementarkastuksen juhlavuosi 2019

Suomessa juhlitaan tänä vuonna siementarkastuksen 100-vuotista historiaa. Siementen tarkastus aloitettiin vuonna 1919 Valtion siementarkastuslaitoksessa ja toiminta jatkuu edelleen Ruokavirastossa. Ruokaviraston siementarkastusyksikkö sijaitsee Loimaalla.

Ruokaviraston siementarkastusyksikön toimintaan ja siementarkastukseen pääsee tutustumaan Okra-maatalousnäyttelyn aikana (3-6.7.2019), kun yksikössä on avoimet ovet (klo 9:00–15:00, osoite Tampereentie 51, 32200 Loimaa). Juhlavuonna siementarkastukseen liittyvät asiat ovat esillä myös Okra-näyttelyssä ja muissa yhteyksissä.  Sosiaalisessa mediassa juhlavuoden hashtag on #siemen100.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  1.7.2019

Kipsiä, kalkkia ja kuitua – tehostamisohjelma vauhdittaa maatalouden vesiensuojelua

Vesiensuojelutyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Uuden Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitus mahdollistaa huippuluokan osaamisen ja monipuolisten vesiensuojelumenetelmien paremman käytäntöön viennin. Maatalouden ravinteiden päätymistä vesistöön voidaan vähentää esimerkiksi tutkitusti tehokkaalla kipsillä. Rakennekalkki ja kuituliete ovat esimerkkejä uusista potentiaalisista bio- ja kiertotalouden ratkaisuista maatalousmaan parantamiseksi ja ravinteiden pidättämiseksi.

Maatalouden vesiensuojelua vauhditetaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla tehostamisohjelmalla. Pellon vesitalous ja maan kasvukunto ovat nousseet maanviljelijöiden keskusteluun etenkin sateisten kesien myötä; ilmastossa tapahtuvat muutokset lisäävät painetta toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa pitkäjänteisesti maan kasvukuntoa ja minimoida ravinteiden huuhtoutumista.

Käytännöt vaihtelevat alueiden erityispiirteiden mukaan ja viljelijöiden tavoitteet huomioiden. Parhaiden mahdollisten käytäntöjen ja vesiensuojelun menetelmien löytämiseksi ohjelmassa tuodaan yhteen viljelijät, paikalliset toimijat ja neuvojat. Yhtenä tavoitteena on myös pilotoida valuma-aluetason toimintamallia.

Kipsi, rakennekalkki ja kuituliete vastaavat vesiensuojelun haasteisiin?

Kipsi on fosforilannoitetuotannon sivutuote, jonka käyttöä maatalouden vesiensuojelussa on tutkittu yli kymmenen vuotta. Se on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi menetelmäksi viljelyaloilta tulevan fosforikuormituksen merkittävään vähentämiseen. Viljelijän näkökulmasta kipsin käyttö ei edellytä muutoksia viljelykäytäntöihin, eikä se vaikuta viljelyalaan tai satoon negatiivisesti.

Helsingin yliopiston SAVE-tutkimushankkeessa on kerätty kokemuksia kipsin käytöstä Saaristomeren ja koko Itämeren tilan parantamisessa. Nyt toteutettavan ohjelman puitteissa laitetaan isompi vaihde silmään: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla tehdään laajamittainen kipsinlevitys Saaristomeren valuma-alueella. Tavoitteena on, että kaikki halukkaat viljelijät saavat kipsiä pelloilleen valmiiksi toimitettuna ja levitettynä; käsiteltyjä hehtaareja tavoitellaan jopa 80 000!

Osallistumalla kipsitalkoisiin viljelijät ovat mukana alansa ympäristönsuojelun kehittämisessä. Kipsin levitys on myös yksi potentiaalinen toimenpide lisättäväksi maatalouden tukijärjestelemään piiriin.

Kipsissä on potentiaalia vähentää merkittävästi maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Sen käyttö on herättänyt kiinnostusta myös muissa Itämeren maissa. (Kuva: Oona Lavonsalo/John Nurmisen Säätiö)

Ohjelmassa toteutetaan myös rakennekalkista ja kuitulietteestä laajat T&K-hankkeet. Rakennekalkki on maanparannuskalkkia, jonka teho perustuu reaktiivisen kalkin ja saveksen reaktioihin. Rakennekalkittu pelto kestää paremmin sadetta, eikä pellon pinta liety rankemmillakaan sateilla. Kuitulietteitä syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena. Niiden ominaisuudet vaihtelevat tehtaan ja maanparannusainevalmistajan prosessien mukaan, minkä vuoksi tarvitaan kuitulietekohtaisia käyttöohjeita.

Vaikka rakennekalkin ja kuitulietteen käyttö maataloudessa ei ole uutta, on niistä vain vähän kotimaista tutkimustietoa. Ohjelman tavoitteena on selvittää menetelmien vesiensuojeluvaikutuksia sekä vaikutuksia maaperään.

Lähivesistöjen eteen tehdään hartiavoimin töitä

Maatalouden lisäksi ohjelmalla vaikutetaan vesien tilaan laajasti eri teemojen kautta. Teemoissa vaikutetaan paitsi vesistöjen veden laatuun, myös luonnon monimuotoisuuteen, maisemansuojeluun sekä kalatalouden ja virkistyskäytön edellytysten parantumiseen. Paikallisia kunnostushankkeita ja asiantuntijaverkostojen kehittämistä vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi tuetaan kaikkien ELY-keskusten kautta haettavina avustuksina, joita myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Töitä riittääkin tekijöille eri puolilla Suomea.

Paikallista tietotaitoa ja hartiavoimaa hyödyntävät hankkeet ovat usein merkitykseltään kokoaan suurempia; paikallisten asukkaiden sitoutuminen hankkeisiin on suurta, kun työtä tehdään omien lähivesistöjen eteen. Talkootyöllä voidaan myös korvata hankkeiden rahoituksessa vaadittava omarahoitusosuus. Ohjelmassa onkin saatu runsaasti positiivisia yhteydenottoja kunnostushankkeiden toteuttajilta.

Artikkelin kirjoittaja Tarja Haaranen toimii Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä.

Lisätietoja ja yhteydenotot: tarja.haaranen@ym.fi, p. 0295 250 282

Linkkejä:

Ympäristöministeriön sivuilla: Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ohjelmaan kuuluvan Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teeman haku

Artikkelin pääkuva: Kipsiä levitetään nurmijärveläiselle pellolle. (Kuva: Ilkka Vuorinen/John Nurmisen Säätiö)

Julkaistu: 28.6.2019


Agenda 2030

Tehostamisohjelman tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteisiin 2, 6, 14 ja 15.

European Bioeconomy Scene -konferenssi tuo 350 biotalouden asiantuntijaa Helsinkiin

Biotalous luo uutta kasvua ja mahdollisuuksia. Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä Euroopan komission kanssa on päättänyt nostaa eurooppalaisen biotalouden uudelle tasolle European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa Helsingissä 8.-10.7.2019. Biotalouskonferenssin tavoitteena on viedä eurooppalainen bio- ja kiertotalous uuteen aikakauteen tavalla, joka heijastaa sosiaalista kestävyyttä, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Konferenssin nimi ’European Bioeconomy Scene – Eurooppalaisen biotalouden näyttämö 2019’ viittaa siihen, kun viime lokakuussa julkaistu EU:n uusi biotalousstrategia esitellään yleisölle. Komission ja jäsenvaltioiden edustajien keskustuissa aiheena on, kuinka uutta strategiaa voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kaikissa jäsenvaltioissa. Biotalouteen siirtyminen on liiketoiminnan kannalta viisasta, ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi se on myös välttämätöntä.

– Olemme rakentaneet näyttämön European komission ja jäsenvaltioiden väliselle vuoropuhelulle. Tavoitteena on löytää tapoja toteuttaa biotalouden vahvuuksia tavalla, joka rakentuu kunkin jäsenvaltion omalle osaamiselle. Kestävä hyvinvointi ei perustu ainoastaan älykkääseen ja vastuulliseen luonnonvarojen käyttöön vaan myös vahvaan yhteistyöhön jäsenvaltioiden välillä, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Eurooppa on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Muutosvoimat kuten ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys, kilpailu hupenevista luonnonvaroista, globaalitalouden murros, muutokset arvoissa ja asenteissa, väestörakenteen muutokset ja kaupungistuminen vaikuttavat meihin kaikkiin, kaikkialla maailmassa. Maailma tarvitsee kestäviä ratkaisuja, joiden avulla voidaan turvata puhtaan ruuan ja juomaveden saanti, edistää kestävää luonnonvarataloutta ja varmistaa maaseutualueiden säilyminen elinvoimaisina.

Konferenssissa esitellään viimeisimpiä tutkimustuloksia kestävästä biotaloudesta sekä alan eurooppalaisten asiantuntijoiden verkostoitumista. Konferenssi kokoaa yhteen laajan joukon bio- ja kiertotalousalan asiantuntijoita sekä tutkijoita, päättäjiä ja teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.

EUBioScene19 -konferenssi tulee olemaan yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden kohokohdista. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden määrätä eurooppalaisen biotalouden suunnasta tulevina vuosina.

Katso suoraa lähetystä

Konferenssin verkkosivut

Lisätietoja

Henni Purtonen, viestintäasiantuntija, p. +358 504705114, henni.purtonen(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 27.6.2019 

Ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkonen EU:n ympäristöneuvostoon Luxemburgiin – agendalla veden uudelleenkäyttö, kestävä kemikaalipolitiikka ja EU:n ilmastotavoitteet

Ministeri Krista Mikkonen matkustaa Luxemburgissa 26.6. pidettävään EU:n ympäristöministerikokoukseen. Ministerit keskustelevat mm. EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteista, kestävästä kemikaalipolitiikasta sekä veden uudelleenkäytöstä. Kokouksen päätteeksi ministeri Mikkonen esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman EU:n ympäristö- ja ilmastoministereille.

Ministereiden on tarkoitus hyväksyä yleisnäkemys veden uudelleenkäyttöä koskevasta asetusehdotuksesta sekä neuvoston päätelmät kestävästä kemikaalipolitiikasta. Veden uudelleenkäyttöasetus koskee puhdistetun yhdyskuntajäteveden käyttöä maatalouden kasteluvetenä. Asetuksen tavoitteena on vastata veden vähyyden aiheuttamaan haasteeseen eräissä jäsenmaissa ja toisaalta varmistaa, että veden uudelleenkäyttö on turvallista. Kestävän kemikaalipolitiikan päätelmillä ministerit välittävät uudelle komissiolle jäsenmaiden poliittisen tahdon tehdä kunnianhimoista ja korkean suojelun tason takaavaa kemikaalipolitiikkaa.

Ministerit keskustelevat myös EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteesta. Tavoitteesta ei päästy sopuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa viime torstaina, vaan kantojen yhteensovittaminen jäi heinäkuun alussa alkavalle Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

”Olen luottavainen, että löydämme vielä yhteisen sävelen. Jäsenmaat ymmärtävät hyvin, että EU voi tulevaisuudessa hyvin vain, jos onnistumme ratkaisemaan ilmastokriisin”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Ministeri Mikkonen tapaa neuvoston kokouksen yhteydessä ympäristö-, meri- ja kalastusasioista vastaavan komissaarin Karmenu Vellan sekä ilmasto- ja energiakomissaari Arias Cañeten ja osallistuu ilmastopolitiikaltaan kunnianhimoisten EU-maiden Green Growth Groupin (GGG) tapaamiseen.

Lisäksi ministeri Mikkonen esittelee Suomen puheenjohtajuuskauden ohjelman. Suomi haluaa nostaa kestävyyskriisin ja sen ratkaisut EU-politiikan ytimeen. Tärkeitä teemoja ovat kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, kiertotalouden ulottaminen selvästi jätepolitiikkaa laajemmalle sekä luonnon köyhtymisen pysäyttäminen.

Luxemburgin kokouksen jälkeen ministeri Mikkonen johtaa puhetta seuraavissa EU:n ympäristö- ja ilmastoministerien kokouksissa, kun Suomen EU-puheenjohtajuus alkaa 1. heinäkuuta. Epävirallinen ympäristöministerikokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta Helsingissä.

Lisätietoja
Kansainvälisten asiain neuvos Liisi Klobut, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. +358 295 250 131 (ympäristöneuvosto)

Ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. +358 295 250 023 (kemikaalipolitiikka, veden uudelleenkäyttö)

Viestintäpäällikkö Riikka Lamminmäki, etunimi.sukunimi@ym.fi, p. +358 29 525 0343 (haastattelupyynnöt)

Ympäristöministeriön tiedote 25.6.2019

Tandem Forest Values -ohjelmassa toteutettava yhteishankehaku

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta (LT) osallistuu kesäkuussa avattavaan Tandem Forest Values -ohjelman (TFV) hakuun yhdessä ruotsalaisten ja suomalaisten organisaatioiden kanssa. Ruotsia edustavat Forskningsrådet för hållbar utveckling (FORMAS), Kempestiftelserna, Kungliga Skogs- och Lantbruksakademien (KSLA) sekä Wallenbergstiftelserna. Suomesta mukana ovat Maa- ja metsätalousministeriö, Suomen Akatemia ja Ympäristöministeriö.

Haun ydinteemat ovat: biomass production, forest management planning, new methods and technologies, wood construction and new sustainable products and processes.

Haun kautta rahoitetaan konsortiomuotoisia hankkeita, joissa konsortion osapuolet ovat Suomesta ja Ruotsista. Hakemuksessa tulee olla vähintään yksi ja korkeintaan kaksi partneria kummastakin maasta. Konsortiota johtaa nuoreen tutkijasukupolveen kuuluva tutkija, jollaon enintään kymmenen vuotta ensimmäisestä tohtorin tutkinnosta.

Hakuilmoitus ja arviointikriteerit julkaistaan ohjelman kotisivuilla:

www.ksla.se/anslag-stipendier/tandem-forest-values/

Yhteyshenkilö Suomen Akatemiassa:

Tiedeasiantuntija Ulrika Jakobsson, Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen vastuualue, Suomen Akatemia, p. 029 533 5038, etunimi.sukunimi (at)aka.fi

CAP-uudistus ja kalastus puhuttivat EU:n maatalous- ja kalastusneuvostoa

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 18. kesäkuuta Luxemburgiin Romanian puheenjohtajakauden viimeiseen kokoukseen keskustelemaan mm. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Suomea ministerikokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Neuvosto kävi kokoavan keskustelun CAP-uudistuspaketista puheenjohtajamaa Romanian laatiman edistymisraportin pohjalta. Keskustelussa jäsenmaat luettelivat aiheita, jotka tarvitsevat vielä jatkokeskusteluja. Jäsenmaat kiittivät Romaniaa maan tekemästä työstä ja toivottivat onnea Suomen EU-puheenjohtajakaudelle.

Suomi jatkaa omalla puheenjohtajakaudella uudistusten käsittelyä. Uudistusten etenemiseen vaikuttaa mm. monivuotisen rahoituskehyksen ratkaisu sekä Euroopan parlamentti, joka aloittaa työnsä kesän 2019 aikana.

Neuvosto saavutti osittaisen yleisnäkemyksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan asetusehdotuksen keskeisistä osista. Ehdotuksen käsittely jatkuu Suomen puheenjohtajakaudella asetuksen avoinna olevista kohdista ja tavoitteena on edetä loppuvuodesta kolmikantaneuvotteluihin neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä. Neuvosto keskusteli myös vuoden 2020 kalastusmahdollisuuksista sekä Itämeren itäisen turskakannan elvyttämistä koskevista hätätoimenpiteistä.

Neuvoston yhteydessä ministeri Jari Leppä tapasi mm. muita jäsenmaita, instituutioita sekä sidosryhmiä keskustellen pian alkavasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta. Suomen kaudella ensimmäinen maatalous- ja kalastusneuvosto järjestetään 15. heinäkuuta Brysselissä.

Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies Ahti Hirvonen, p. 02951 62337, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Orian Bondestam, p. +358 295 162 494, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Neuvotteleva virkamies Timo Halonen, p. +358 295 162 411, etunimi.sukunimi@mmm.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.6.2019 

EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin jälleen uusia lajeja

EU:n luetteloa haitallisista vieraslajeista täydennettiin jälleen viime viikolla jäsenmaiden yhteisellä päätöksellä. Aiemmin 49 lajia sisältäneessä luettelossa on nyt tehdyn lisäyksen jälkeen yhteensä 66 lajia, joiden maahantuonti, myynti, kasvatus, käyttö ja ympäristöön päästäminen on kiellettyä koko EU:ssa.
Uusina kasvilajeina luetteloon lisättiin siniakaasia, haisujumaltenpuu, oranssivarrasheinä, ilmapalloköynnös, rusopampaheinä, kapinnyppyheinä, brasilianvesiasteri, japaninhumala, kampakiipijäsaniainen, kiinanpensasapila, meksikonmeskite, poimukellussaniainen ja kiinantalipuu. Eläinlajeista luetteloon lisättiin kaksi kalalajia eli aurinkoahven ja juovakorallimonni, yksi lintu eli pihamaina sekä laakamatoihin kuuluva uudenseelanninlattana.

EU:n vieraslajiluetteloon lisättiin jälleen uusia lajeja
Uusista vieraseläinlajeista Suomen luonnossa tavataan todennäköisesti vain aurinkoahventa. Kuva: Lauri Urho

Luetteloon lisättyjä uusia lajeja koskevat kiellot ja rajoitukset tulevat voimaan vielä tämän kesän aikana. Lajien maahantuonti on sen jälkeen kiellettyä ja vanhat varastot pitää pääsääntöisesti hävittää. Yritykset voivat kuitenkin vielä kahden vuoden ajan myydä lajeja sellaiseen tutkimuskäyttöön tai lääketieteelliseen tuotantoon, johon on myönnetty erikseen lupa. Kuluttajille lajeja voi myydä vielä vuoden ajan edellyttäen, että yksilöitä pidetään ja kuljetetaan suljetussa säilössä samalla varmistaen, etteivät ne voi lisääntyä eivätkä karata. Näiden määräaikojen jälkeen yritykset eivät saa enää varastoida lajeja.

Vuoden 2016 alussa voimaan tullut kansallinen laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta koskee EU:n vieraslajiluettelossa mainittujen lajien lisäksi Suomen kansallisessa vieraslajiluettelossa mainittuja lajeja. Myös kansalliseen vieraslajiluetteloon lisättiin muutama viikko sitten uusia lajeja.

Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa vapauttaa takaisin vesistöön

EU:n vieraslajiluetteloon lisätyistä uusista eläinlajeista Suomessa tavataan luontoon levinneenä todennäköisesti vain aurinkoahventa. Pohjois-Amerikasta alun perin kotoisin olevia aurinkoahvenia on ainakin Lounais-Suomessa päästetty akvaarioista useampaan lampeen, joista muutamissa laji on myös tuottanut jälkeläisiä. Aggressiivisena pesän puolustajana ja voimakkaana kilpailijana aurinkoahven uhkaa levitessään alkuperäisiä kalalajejamme ja muuta vesieliöstöä.

Aurinkoahvenen värikäs, sivulta litistynyt, korkeahko ruumiinmuoto pilkkuineen ja raitoineen muistuttaa muodoltaan kurpitsansiementä, mistä se onkin saanut englanninkielisen nimensä (pumpkinseed). Saaliiksi saatua aurinkoahventa ei saa päästää takaisin vesistöön, ja mahdollisista havainnoista luonnossa tulee ilmoittaa joko Kansalliseen vieraslajiportaaliin tai Luonnonvarakeskuksen Kalahavainnot-palveluun

EU-luetteloon lisätyistä uusista kasvilajeista haisujumaltenpuuta voi löytyä Suomessa kasvitieteellisistä puutarhoista ja ilmapalloköynnöstä harvinaisena koristekasvina viljeltynä. Japaninhumalaa saattaa löytyä myynnistä joko siemeninä tai taimina. Vesikasveista ainakin brasilianvesiasteria, intianvesitähdikkiä ja poimukellussaniaista voi löytyä myytävänä akvaariokasveiksi. Useimmat nyt kielletyt akvaariokasvit on mahdollista korvata haitattomilla muilla lajeilla.

Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella tuonut lajin luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Haitallisia vieraslajeja ovat sellaiset vieraslajit, joiden on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai aiheuttavan muuta vahinkoa luonnonvaraiselle eliöstölle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle. EU:n vieraslajiasetuksen ja -luettelon noudattamista valvoo Suomessa ELY-keskus, ja maahantuontia koskevien vieraslajisäännösten noudattamista Tulli.

Lisää haitallisista vieraslajeista: vieraslajit.fi

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
neuvotteleva virkamies, Johanna Niemivuo-Lahti, puh. 029 516 2259
lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, puh. 029 516 2456
Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön ja Tullin tiedote  18.6.2019 

Luomukeruualueet karttapalveluun ja tuotteen luomuna maailmalle

Kesäkuun puolivälistä alkaen metsänomistajat ovat voineet ilmoittaa Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelun kautta halukkuutensa liittää metsänsä luomukeruualueeksi. Metsänomistajalle palvelu on maksuton, ja sen tavoitteena on laajentaa kustannustehokkaasti Suomen kansainvälisesti merkittävää luomukeruupinta-alaa, ja saada yhä suurempi osa metsien marjoista, sienistä, mahlasta ja luonnonyrteistä kaupallisesti hyödynnettyä.

– Luomukeruualueiden digitalisoiminen Metsään.fi-palveluun helpottaa luomukeruualueiden selvittämistä ja karttatyötä. Luomumarjojen valtti on alkuperän todentaminen, sillä erityisesti kansainvälisillä elintarvikemarkkinoilla alkuperän todennettavuus on olennaista, toteaa neuvotteleva virkamies Tero Tolonen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Luomulainsäädännön mukaan luomuna voidaan myydä luonnontuotteita, jotka on kerätty ELY-keskusten luomuvalvonnan piirissä olevista, sertifiointikriteerit täyttävistä metsistä. Keskeinen vaatimus on, ettei poiminta-alueilla ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmena edellisenä vuonna.

– Yksinkertainen ja metsänomistajalle vaivaton tapa liittää metsänsä luomukeruualueeseen on tehdä se Metsään.fi-palvelun kautta. Metsään.fi-palvelun käyttö on metsänomistajalle maksutonta. Palvelussa tehdyn ilmoituksen jälkeen metsänomistajan valtuuttama selvittäjä tarkistaa alueen luomukelpoisuuden ja liittää metsän luomuvalvontajärjestelmään, kertoo metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen Suomen metsäkeskuksesta.

Luomukeruualueen kartat muodostaa selvittäjä. Luomusitoumus näkyy Metsään.fi-palvelussa metsänomistajan lisäksi ainoastaan toimijoille, joilla on käyttöoikeus metsänomistajan tietoihin joko tämän antamaan suostumukseen, asiakkuuteen tai jäsenyyteen perustuen.

Käytännössä suomalaiset metsän käsittelytavat täyttävät hyvin luomulainsäädännön edellytykset, yli 90 prosenttia Suomen metsistä soveltuu luomukeruualueeksi, jolta kerätyt luonnontuotteet olisi mahdollista myydä ja tuotteistaa luomuna. Metsänomistajan kannalta ei välttämättä ole eroa, kerätäänkö hänen metsistään jokamiehenoikeuden turvin marjoja luomuna vai tavallisina, mutta marjoja jalostaville ja hyödyntäville yrityksille luomusertifikaatilla on valtava merkitys. Suomalaisella luomuluonnontuotteilla on kasvava kysyntä vientimarkkinoilla, ja moni elintarvikealan yritys tarvitsee luomuraaka-ainetta tuotannossaan.

Suomen metsissä kasvavista, jokamiehenoikeudella tai maanomistajan luvalla kerättävissä olevista raaka-aineista vain murto-osa on nyt hyötykäytössä. Luonnontuotealan kasvumahdollisuudet riippuvat luomuraaka-aineen saatavuudesta ja metsänomistajien halukkuudesta liittyä luomukeruualueeseen.

– Metsätalous ja luomusertifiointi eivät sulje pois toisiaan. Metsänomistaja voi hyödyntää luomukeruualueeseen liittämiään metsiään valitsemallaan tavalla, aivan kuten ennenkin. Lannoitteissa ja kantokäsittelyaineissa on meillä yleisesti käytössä myös luomukeruualueelle soveltuvia vaihtoehtoja, kertoo johtava asiantuntija Niina Riissanen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jos esimerkiksi luomusertifioidun metsän jollakin kuviolla tehdään kasvatuslannoitus luonnonmukaisessa tuotannossa kielletyllä kemiallisella lannoitteella, metsänomistaja ilmoittaa tästä etukäteen Metsään.fi-palveluun, jolloin kyseinen kuvio on poissa luomupinta-alasta kolmen vuoden määräajan. Muiden kuvioiden luomuisuuteen ilmoituksella ei ole vaikutusta. Ilmoitusominaisuus otetaan Metsään.fi-palvelussa käyttöön syksyllä 2019.

– Meillä on maailman puhtain pohjavesi ja ilma, luomukeruualueen laajeneminen voi osaltaan vahvistaa Suomen maakuvaa ja viestiä luonnon puhtaudesta. Luomu on kuluttajien arvostama brändi ja tuotantotapa, ja meille vielä suurelta osin hyödyntämätön mahdollisuus lisätä metsäluonnon monikäyttöä, toteaa Riissanen.

Lisätietoja:

johtava asiantuntija Niina Riissanen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2339, niina.riissanen(at)mmm.fi
neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2326, tero.tolonen(at)mmm.fi
metsänomistajien palvelupäällikkö Veikko Iittainen, Suomen metsäkeskus, p. 040 544 8030, veikko.iittainen(at)metsakeskus.fi
lakimies Pauliina Pelto-Piri, Ruokavirasto, p. 050 386 8408, pauliina.pelto-piri(at)ruokavirasto.fi

Luomukeruualueeseen hakeutuneita metsänomistajia:
Pohjois-Karjala: Merja Laakkonen, p. 050 095 7890, merja.laakkonen(at)laakkonen.fi
Etelä-Savo: Noora Ruuth, Luonto-Taipale, p. 040 758 5180, luontotaipale(at)gmail.com
Etelä-Savo: Matleena Pulkkinen, p. 050 5943681, matleena.pulkkinen(at)gmail.com
Päijät-Häme: Heini Katajisto, p. 040 7464179, heini(at)katajisto.fi

Luomukeruualueen selvittäjä:
asiantuntija Eija Vuorela, Youngfour Oy, p. 040 715 1820, eija.vuorela(at)4h.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 18.6.2019

Metsänhoidon suosituksia päivitettiin jatkuvan kasvatuksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta

Metsänhoidon suosituksia päivitettiin jatkuvan kasvatuksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta

Metsien kasvatus- ja käsittelytapoja on tarve monipuolistaa, jotta metsänomistajien erilaisiin tavoitteisiin voidaan vastata aiempaa paremmin. Ilmaston lämpenemiseen varautuminen vaatii puolestaan metsänhoidolta suunnitelmallisuutta ja aktiivisuutta. Metsänhoidon suosituksia on nyt päivitetty molempien asiakokonaisuuksien osalta.

Metsänhoidon suositukset ovat metsä-, ympäristö- ja energia-alan toimijoiden yhdessä laatima, vapaaehtoisesti noudatettava ohjeistus metsänhoidon perusteista ja menetelmistä. Suositukset tarjoavat metsien käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voi kulloinkin valita itselleen sopivimman. Suosituksilla kannustetaan metsänomistajia metsien aktiiviseen, monipuoliseen ja kestävään käyttöön ja niitä päivitetään jatkuvasti Tapio Oy:n johdolla uusimpien kokemusten ja tutkimustiedon perusteella.

”Metsänhoidon suositukset on mainittu myös tuoreessa hallitusohjelmassamme. On hienoa, että parhaiksi havaitut käytännöt saadaan suositusten avulla nopeasti metsänomistajien ja metsäammattilaisten tietoisuuteen. Kiitos kaikille päivitystyöhön osallistuneille. On tärkeää, että eri tahot keskustelevat säännöllisesti saman pöydän ääressä hyvästä metsänhoidosta ja sen käytännön toteutuksesta”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

Jatkuva kasvatus sopii parhaiten turvemaille

Jatkuvaan kasvatukseen liittyvä ohjeistus lisättiin Metsänhoidon suosituksiin vuonna 2014 metsälain uudistamisen yhteydessä. Suosituksissa kuvataan muun muassa sitä, mitä eri tekijöitä on hyvä ottaa huomioon kasvatustapaa valittaessa. Metsänomistajan omat tavoitteet ja arvostukset sekä metsän ominaisuudet määrittävät sen, miten metsää kannattaa hoitaa ja käyttää.

Jatkuvaan kasvatukseen liittyviä suosituksia tarkennettiin nyt erityisesti turvemaiden ja männyn ylispuukasvatuksen osalta. Parhaimpia kohteita jatkuvan kasvatuksen soveltamiseen ovat juuri turvemaat. Ylispuukasvatus, jossa siemenpuita jätetään tavallista enemmän, sopii puolestaan suositusten mukaan hyvin valtaosalle männyn kasvupaikkoja.

”Uudistuneet suositukset jatkuvan kasvatuksen menetelmistä tulevat hyvään aikaan. Menetelmät kiinnostavat, joten on tärkeää, että saatavilla on uusimpaan tutkimukseen sekä käytännön kokemuksiin pohjautuvaa tietoa”, sanoo neuvotteleva virkamies Satu Rantala maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsätuhoja voidaan ehkäistä hyvällä metsänhoidolla

Ilmaston muuttuminen aiempaa lämpimämmäksi ja sään ääriolosuhteiden voimistuminen lisäävät olennaisesti riskiä metsätuhoihin. Tuhoriskiä voidaan kuitenkin pienentää suunnitelmallisella ja aktiivisella metsänhoidolla, jossa tavoitteeksi asetetaan metsien monipuolisesta puu- ja eläinlajistosta sekä puuston terveydestä huolehtiminen. Elinvoimainen ja monimuotoinen metsä kestää paremmin myrskyjä ja kuivuusjaksoja ja on vastustuskykyisempi myös erilaisia tuholaisia kohtaan.

”Muuttuva ilmasto tuo haasteita ja mahdollisuuksia metsänhoitoon. Nyt tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uusia keinoja. Meidän on syytä varautua ilmaston lämpenemisen aiheuttamiin muutoksiin kuten tuhoriskien kasvuun ja puunkorjuuolojen vaikeutumiseen. On ilmastoviisasta ennakoida muuttuvat olosuhteet metsänhoidossa”, sanoo neuvotteleva virkamies Tatu Torniainen maa- ja metsätalousministeriöstä.

Metsänhoitosuositukset ovat osa Kansallisen metsästrategian toteutusta, ja niiden ylläpitoa ja päivittämistä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Päivitetty julkaisu löytyy osoitteesta Metsanhoitosuositukset.fi.

Aiheesta lisää:
• Jatkuva kasvatus tarjoaa kiinnostavan vaihtoehdon – Metsänhoidon suositukset 2019
• Ilmastonmuutokseen sopeudutaan metsiä hoitamalla – Metsänhoidon suositukset 2019
• Metsänhoidon suositukset koulutuskiertue 2019 – metsäneuvonta, jatkuva kasvatus ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Lisätietoja:
• Satu Rantala, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2045, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Tatu Torniainen, neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2162, etunimi.sukunimi@mmm.fi
• Olli Äijälä, Metsänhoidon suositusten ohjausryhmän puheenjohtaja, liiketoimintajohtaja, Tapio Oy, p. 040 582 9676, etunimi.sukunimi@tapio.fi

 

Maa- ja metsätalousministeriön ja Tapio Oy:n tiedote 17.6.2019 

EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset tasot vahvistettu vuodelle 2018

Hallitus vahvisti vuoden 2018 EU:n tuotantosidonnaisten palkkioiden lopulliset yksikkötasot. Tuesta maksettiin ensimmäisessä erässä viime vuoden joulukuussa normaalia suurempi osuus etupainotteisesti johtuen kuivuuden aiheuttamista taloudellisista haasteista ja kannattavuuskriisistä.

Edellä mainitusta syystä nautaeläinten yksikkötasot ovat kesäkuun toisessa maksuerässä aiempaa alhaisempia.  Teuraskaritsoiden ja –kilien sekä ulkosaariston uuhien palkkiota jouduttiin alentamaan johtuen ennakoitua suuremmasta tukivuoden eläinmäärästä. Sen sijaan AB-tukialueen- ja Ahvenanmaan uuhien määrän vähentyminen ennakoidusta johti palkkion korotukseen. Lisäksi tärkkelysperunan, rukiin sekä avomaanvihannesten peltokasvipalkkiota voitiin hieman korottaa.

Koska 1.1. – 15.9.2018 välisenä aikana tilalla palkkiokelpoisina olleille nautaeläimille maksettiin ensimmäinen maksuerä poikkeuksellisen korkeana, voi joillekin tuenhakijoille aiheutua tämän vuoksi takaisinperintää loppuerän maksun yhteydessä. Tällaisia viljelijöitä ovat esimerkiksi loppuvuoden 2018 kuluessa eläinten pidon lopettaneet tai merkittävästi eläimiään vähentäneet. Tästä on tiedotettu ministeriön joulukuun 2018 tiedotteessa.

Tuotantosidonnaisia palkkioita voidaan maksaa yhteensä 102,7 miljoonaa euroa, josta naudanlihantuotannolle 54,2 miljoonaa euroa, maidontuotannolle 32 miljoonaa euroa, lampaan- ja vuohenlihantuotannolle 2,8 miljoonaa euroa ja tietyille peltokasveille 13,7 miljoonaa euroa.

Palkkioiden tasot on laskettu jakamalla kunkin toimenpiteen enimmäiseuromäärä lopullisella palkkiokelpoisella pinta-alalla tai tukivuoden keskimääräisellä eläinmäärällä. Nautaeläinten, lampaiden ja vuohien palkkiokelpoisuus perustuu eläinrekisterien tietoihin. Keskimääräinen eläinmäärä lasketaan siten, että eläinten hallinnassa olon aikana kertyneet palkkiokelpoiset päivät lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan 365:lla.

Ennen maksua palkkioihin tehdään ns. rahoituskurileikkaus. Leikattu osuus ohjataan kriisirahastoon, josta rahoitetaan EU:n yhteisiin maatalouspoliittisiin kriiseihin varautumista. Leikkausprosentti vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2018 leikkausprosentti on noin 1,41. Vähennys tehdään EU:n rahoittamien suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävään osaan. Rahoituskurin vuoksi leikattu tuen määrä palautetaan viljelijöille seuraavana vuonna, jos kriisirahaston varoja ei käytetä. Lisäksi ennen maksua tehdään suorien tukien enimmäismäärän ylittymisen vuoksi ns. lineaarinen eli suoraviivainen leikkaus.

Tuet 6-2019

 

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

erityisasiantuntija Auli Nurmi, p. 0295 162304, etunimi.sukunimi@mmm.fi
neuvotteleva virkamies Suvi Ruuska p. 0295 162248, etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  13.6.2019 

Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia

Kiertotalous ratkaisee kestävän kehityksen ongelmia

Suomi on bio- ja kiertotalouden ratkaisuillaan yksi luonnonvarojen kestävän käytön johtavista maista. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus haastavat yhteiskunnan eri toimijat pohtimaan ratkaisuja kestävän kehityksen tavoitteisiin. Globaalin kiertotalouden seuraava askel edellyttää pohjoismaisten arvojen, kuten ympäristön suojelun ja yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumista.

Eurooppa on matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastonmuutos, teknologian nopea kehitys ja kilpailu ehtyvistä luonnonvaroista sekä maailmantalouden murros ovat muutosvoimia, jotka vaikuttavat globaalilla tasolla. Kestävä tulevaisuus rakentuu ratkaisuista, joilla voidaan turvata turvallisen ja terveellisen ruuan ja puhtaan veden saatavuus sekä kestävän kehityksen mukainen luonnonvaratalous kaikille maailman asukkaille.

Millainen sitten on kestävän kehityksen mukainen ja resurssejaan viisaasti käyttävä yhteiskunta?

Suomen vahvuus bio- ja kiertotalouskentällä on kestävä luonnonvarojen tuotanto ja käyttö sekä tehokas teollisuus. Metsäteollisuuden sivuainevirtojen hyödyntämisessä Suomi on todellinen edelläkävijä. Ruokajärjestelmässä syntyvien sivuvirtojen hyödyntämiseen olemme myös kehittäneet tehokkaita keinoja. Pienen maan valttina on se, että täällä uusia asioita ja menetelmiä pystyy kokeilemaan paremmin kuin suuremmissa talouksissa.

Suomalaisen teknologiaosaamisen avulla voitaisiinkin ratkaista monia kehittyvien maiden ongelmia, kuten pulaa puhtaasta juomavedestä ja toimivasta sanitaatiosta. Luonnonvarojen niukkenemisen ja ilmastonmuutoksen hallinta edellyttävät kuitenkin valtavia investointeja globaalisti. Yksityistä pääomaa tarvitaan myös kansallisten kestävään kehitykseen ja systeemisiin muutoksiin liittyvien kysymysten, kuten bio- ja kiertotalouden ratkaisujen edistämiseen.

– Vesihuollossa suomalaiset innovaatiot ravinteiden ja energian talteenotossa, biokaasun valmistuksessa sekä puhdistetun jäteveden uudelleenkäytössä ovat maailman huippua, maa- ja metsätalousministeriön johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta sanoo tyytyväisenä.

Suomalainen bio- ja kiertotalous perustuu metsien, veden ja ruoan tuotannon välisiin riippuvuuksiin ja yhteistyöhön. Suomella on vahva metsätaloushistoria ja puupohjaisten innovaatioiden kehitystyö on johtanut moniin uusiin läpimurtoihin muun muassa pakkausteollisuudessa. Suomalainen bio- ja kiertotalousosaaminen on ratkaisu fossiilisten ja uusiutumattomien luonnonvarojen korvaamiseksi uusiutuvien luonnonvarojen kestävällä käytöllä.

– Resurssien viisas käyttö, oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus ovat kansainvälisiä kilpailuvaltteja. Suomella on paljon aitoa ympäristölle hyvää tuottavaa liiketoimintaa. Maailman ensimmäisen biotalousstrategian laatinut Suomi on osaltaan myös kannustanut muita maita laatimaan kestävään kasvuun tähtääviä strategioita, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

EU:sta globaali kiertotalouden johtaja

Suomalainen kiertotalouden huippufoorumi (WCEF2019) houkutteli Helsinkiin yli 2000 kiertotalousvaikuttajaa 90 eri maasta. WCEF2019-tapahtumassa esiteltiin ja luotiin uudenlaisia keinoja rakentaa tehokkaampaa ja luonnonvarojen rajallisuuden huomioivaa taloutta. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, kuten jakamiseen ja vuokraamiseen.

Kolmatta kertaa järjestetty WCEF-kiertotalousfoorumi tarttui maailmantalouden uudistamisen reiluuteen ja ratkaisujen globaaliin skaalaamiseen. Tapahtumassa esiteltiin ja jaettiin tietoa maailman parhaista kiertotalousratkaisuista. Sitra järjesti tapahtuman yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä muun muassa Maailmanpankin, Euroopan investointipankin ja Euroopan komission kanssa.

Katso myös koostevideo tapahtumasta

Lisätietoja:

neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, 0295162346, birgitta.vainio-mattila[at]mmm.fi

johtava vesitalousasiantuntija Olli-Matti Verta, 0295162123, olli-matti.verta[at]mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön uutinen  6.6.2019

CH-Bioforce mullistaa biopohjaisten materiaalien tuotannon

CH-Bioforce on kehittänyt täysin uudenlaisen tavan käsitellä biomassaa. Menetelmän avulla biomassasta voidaan erotella sen kaikki kolme ainesosaa – selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini – ja käyttää ne raaka-aineina esimerkiksi pakkauksissa, tekstiilileissä ja kemianteollisuudessa.  

Tällä hetkellä puun biomassasta pystytään hyödyntämään tehokkaasti lähinnä selluloosa, jota on puun massasta alle puolet. Loput poltetaan useimmiten energiaksi, vaikka myös hemiselluloosa ja ligniini olisivat loistavia raaka-aineita moneen arkielämän tuotteeseen. CH-Bioforce on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan erotella kaikki biomassan pääkomponentit kustannustehokkaasti ja erittäin korkealaatuisina. Teknologia on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, sillä tähän mennessä kukaan muu ei ole pystynyt valmistamaan samassa prosessissa sekä selluloosaa, hemiselluloosaa että ligniiniä. Nykyisin käytössä olevat menetelmät tuottavat yleensä vain yhtä biomateriaalia.

Biomateriaaleista voidaan valmistaa tekstiilejä, muoveja ja jopa elintarvikkeita

CH-Bioforcen uudenlaiset biomateriaalit tarjoavat vaihtoehdon öljy- ja ruokapohjaisille raaka-aineille paitsi ominaisuuksiensa, myös hinnan osalta. Hemiselluloosaa voidaan käyttää esimerkiksi korvaamaan tärkkelystä elintarvikkeissa, tai vaikkapa stabiloijana kosmetiikkatuotteissa. Ligniini puolestaan on luonnon oma liima-aine, joka pitää biomassan kuidut yhdessä. Sitä voidaan käyttää muovien, liimojen ja maalien valmistukseen fossiilisten raaka-aineiden sijasta.

Erittäin puhdasta selluloosaa eli liukoselluloosaa käytetään jo nyt tekstiiliteollisuudessa korvaamaan öljypohjaisia materiaaleja ja puuvillaa. CH-Bioforcen liukoselluloosa on mahdollista jalostaa myös nanoselluksi, jota voidaan käyttää korkean jalostusasteen tuotteissa, kuten lääketieteen sovelluksissa.

CH-Bioforcen prosessista tekee poikkeuksellisen myös sen monipuolisuus. Lähes mitä tahansa biomateriaalia voidaan käyttää raaka-aineena. Monet puulajit ovat helposti hyödynnettävissä, kuten koivu, mänty, kuusi ja eukalyptus. Raaka-aineeksi sopii myös heikompilaatuinen puu ja hakkuujäte. Prosessissa voidaan käyttää jopa teollisuuden sivuvirtoja, kuten sahanpurua, olkea tai tekstiilijätettä, jotka eivät sovellu yleisesti käytössä oleviin fraktiointimenetelmiin.

Teknologia on täysin skaalautuva. Perinteinen sellutehdas edellyttää miljardiluokan investointeja, mutta CH-Bioforcen prosessi on taloudellisesti kannattava myös pienemmällä tuotantokapasiteetilla. Tämä mahdollistaa pienempienkin toimijoiden investoinnit korkealaatuisten biomateriaalien tuotantoon.

CH-Bioforcen ympäristöystävällinen menetelmä hyödyntää biomassan kokonaisuudessaan

CH-Bioforcen menetelmän perustana oleva innovaatio on lähtökohtaisesti ympäristöystävällisempi kuin perinteiset biomassan fraktiointimenetelmät. Prosessi on rikitön, ja sen suljetussa vesikierrossa pystytään hyödyntämään myös biomassassa oleva neste. Lähtömateriaalina voidaan hyödyntää hyvin erityyppisiä biomassoja, jopa teollisuuden sivuvirtoja, ja silti tuloksena saadaan erittäin puhtaita ja laadukkaita biomateriaaleja.

CH-Bioforcen biomateriaaleilla voidaan korvata öljy- ja ruoka-ainepohjaisia raaka-aineita lukemattomissa sovelluskohteissa. Näin voidaan vastata moniin ilmastonmuutokseen ja kestävään maatalouteen liittyviin haasteisiin ympäri maailman.

CH-Bioforcen innovaatio tulee mullistamaan biomateriaalien valmistuksen globaalisti. Pilottilaitoksissamme tuotettuja materiaaleja on testattu laajalti yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lisätietoja: www.ch-bioforce.com
CH-Bioforce Twitterissä, LinkedInissä

 

Artikkelin kirjoittaja ja yhteydenotot:
Mari Taipale, Chief Operating Officer, +358 40 539 6609, mari.taipale@ch-bioforce.com

Yhteydenotot myös:
Sebastian von Schoultz, Chief Business Officer, Co-founder, +358 40 516 0559, sebastian.schoultz@ch-bioforce.com

 

CH-Bioforce Oy on perustettu vuonna 2016 kaupallistamaan täysin uudentyyppistä biomassan fraktiointiteknologiaa. Yrityksen pääomistajia ovat kemianteollisuudessa toimiva Chemec Oy, sekä teknologian kehittäjät. CH-Bioforcen pääkonttori on Espoossa, ja tuotekehitys sekä pilottilaitos Raisiossa. Omistajien lisäksi tuotekehitystä ovat rahoittaneet Business Finland sekä EU:n H2020 SME Instrument.


Agenda 2030

CH-Bioforcen toiminta edistää seuraavia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:
2. Ei nälkää – CH-Bioforcen biomateriaaleilla voidaan korvata ruokapohjaisia raaka-aineita, kuten tärkkelystä, mikä vapauttaa peltopinta-alaa ruoan tuotantoon.
9. Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja – CH-Bioforce tarjoaa täysin uudentyyppisen ja ympäristöystävällisen teknologian korkealaatuisten biomateriaalien valmistukseen.
12. Vastuullista kuluttamista – CH-Bioforcen biomateriaaleilla voidaan korvata fossiilia raaka-aineita lukemattomissa kuluttajatuotteissa.
15. Maanpäällinen elämä – CH-Bioforcen prosessissa voidaan hyödyntää myös maa- ja metsätalouden sivuvirtoja, ja tuottaa niistä korkealaatuisia biomateriaaleja.

 

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyy syksyllä – koekäyttöä tuetaan neuvontapalvelulla

Ympäristöministeriön valmistelema rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä siirtyy koekäyttöön elokuussa 2019. Koekäytön myötä käynnistyy myös Green Building Council Finlandin tarjoama neuvontapalvelu, joka auttaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä.

Arviointimenetelmän oli tarkoitus siirtyä koekäyttöön jo kevään 2019 aikana, mutta koekäytön siirtämisellä hanke pystytään sovittamaan paremmin tulevan hallitusohjelman tavoitteisiin.

”Arviointimenetelmän kehittäminen on edistynyt suunnitelmien mukaan. Sen tarkistaminen hallitusohjelman mukaiseksi auttaa meitä kuitenkin saamaan parhaan hyödyn tulevasta koekäytöstä”, sanoo erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä.

Ympäristöministeriö tulee myöntämään koekäyttöön osallistuville hankkeille avustusta, jolla voidaan kattaa osa vähähiilisyyden arvioinnista aiheutuvista aloituskuluista. Avustusta voidaan hakea sekä julkisiin että yksityisiin uudis- ja korjausrakentamisen hankkeisiin. Avustusta myönnetään erityisesti asuinkerrostaloihin ja julkisiin palvelurakennuksiin kohdistuville hankkeille.

Neuvontapalvelu vastaa kysymyksiin

Vähähiilistä rakentamista tukee myös Green Building Council Finlandin käynnistämä neuvontapalvelu, joka on sekä julkisten että yksityisten toimijoiden käytettävissä. Green Building Council Finland on voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää kestävää kehitystä kiinteistö- ja rakentamisalalla.

”Siirtyminen kohti vähähiilistä rakentamista on välttämätöntä, jos haluamme rajoittaa ilmastonmuutoksen seuraukset siedettävälle tasolle. Hiilijalanjäljen arviointi herättää kuitenkin paljon tunteita ja monia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia. Neuvontapalvelulla pyritään vastaamaan juuri tähän tarpeeseen”, sanoo vanhempi asiantuntija Lauri Tähtinen Green Building Council Finlandista.

Tietoa vähähiilisen rakentamisen laskentamenetelmästä kerätään jo ennen neuvontapalvelun käynnistymistä osoitteeseen www.elinkaarilaskenta.fi.

Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyy perjantaina 30.8.2019 klo 9 ympäristöministeriössä järjestettävällä seminaarilla. Tilaisuus on kaikille avoin, mutta edellyttää ilmoittautumista.

Lisää aiheesta

Lisätietoja

Matti Kuittinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö, puhelin 0295 250 268, matti.kuittinen(a)ym.fi

Lauri Tähtinen, vanhempi asiantuntija, Green Building Council Finland, 040 486 5400, lauri.tahtinen(a)figbc.fi

Ympäristöministeriön tiedote 4.6.2019

Tee Se Suomessa -kampanja nostaa esiin kestävää ja ilmastoystävällistä kotimaanmatkailua

Tee Se Suomessa -kampanja nostaa esiin kestävää ja ilmastoystävällistä kotimaanmatkailua

Aiotko tänä kesänä matkata Kolille vai Balille? Valinnalla on ilmaston kannalta iso merkitys. Jos päätät matkailla kotimaassa, elämyksellisyydestä sinun ei tarvitse joustaa. Kotimaan elämykset yllättävät ja ihastuttavat erilaisuudellaan.

Tänä kesänä suomalaisia kiinnostaa kotimaan matkailu. Suomen Matkailuorganisaatioiden yhdistys Suoman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia kotimaan matkailusta ilmastosyistä. Matkailun ilmastopäästöistä valtaosa johtuu liikenteestä, jolloin lähellä vietetty loma tuottaa ilmastopäästöjä vähiten.

Tee Se Suomessa –lähimatkailukampanja nostaa esiin mielenkiintoisia matkailukohteita eri puolilta Suomea. Kampanjan tarkoituksena on korostaa sitä, että Suomessa voi viettää elämyksellisen loman ja se on merkittävästi ilmastoystävällisempää kuin matkailu lentäen kauemmas.

Kampanjasivustolla esitellään yli 200 matkailukohdetta eri puolilta Suomea. Kohteet on jaoteltu maakunnittain, joten koko loman matkailuvinkit saa koottua yhdeltä sivustolta. Joukosta löytyy jokaiselle jotakin ja kohteita eri puolilta Suomea.

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät

Matkailu työllistää yli 140 000 suomalaista. Varsinkin maaseudulla matkailukohteen vaikutus lähialueelle on merkittävä: matkailukohde luo kysyntää alueen muillekin yrityksille, esimerkiksi kaupalle ja palvelualalle. Matkailun taloudelliset vaikutukset ovat suuret esimerkiksi Lapissa ja Etelä-Savossa. Lapissa 70 prosenttia maaseudulla sijaitsevien yritysten investointirahoituksesta on myönnetty matkailuyrityksille.

Matkailu on kasvuala: Suomen matkailu kasvaa neljän prosentin vuosivauhtia. Kotimaiset matkailuyritykset ovat tehneet EU:n maaseuturahaston siivittämänä 120 miljoonan euron investoinnit vuosina 2014–18.

– Maaseudun yritysrahoitus on monelle matkailuyrittäjälle se tekijä, joka mahdollistaa tai vauhdittaa investointia. Ilman tätä rahoitusta moni investointi olisi jäänyt tekemättä, sanoo maatalousneuvos Taina Vesanto. 

Matkailuyrityksissä käytetty raha on saanut liikkeelle myös yksityistä rahaa – 30 miljoonan euron tuella on saatu aikaan 120 miljoonan euron investoinnit.

Hankkeet luovat pohjaa matkailun menestystarinoille

Matkailuala on saanut 20 miljoonan euron rahoituksen kehittämishankkeisiin vuosina 2014–18. Hankkeissa matkailualan toimijat ovat muun muassa kehittäneet yhteismarkkinointia, yhteisiä tuotteita tai palveluita.

Lisäksi EU:n maaseuturahaston rahoituksella on rakennettu ja kunnostettu tuhansia luonto- ja liikuntakohteita kuten laavuja, reitistöjä, uimarantoja ja leikkipaikkoja ympäri Suomen. Monet näistä kohteista ovat henkeäsalpaavia retkeilypaikkoja, jotka houkuttelevat paikallisen väestön lisäksi vieraita kauempaakin ja ovat käytettävissä ilman pääsymaksuja.

Kolille vai Balille? Etsi oma kotimaan kohteesi osoitteesta www.teesesuomessa.fi

Tee Se Suomessa -kampanja käynnistyy 1. kesäkuuta ja päättyy heinäkuun lopussa. Suomen maaseutuverkosto on koonnut sivustolle www.teesesuomessa.fi yli 200 suomalaista matkailukohdetta, joita on rahoitettu EU:n maaseuturahastosta. Joukosta löytyy jokaiselle jotakin ja kohteita eri puolilta Suomea.

Kampanjan on ideoinut Euroopan unionin maaseutuohjelman viestintäverkosto, johon kuuluu viestinnän ammattilaisia eri puolilta Suomea, ja sen taustalla ovat maaseutuverkostopalvelut, Ruokavirasto sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Kampanjaan voi osallistua sosiaalisessa mediassa tunnisteella #TeeSeSuomessa. Suosittelemme myös maaseutuohjelman tunnisteen #MaaseutuFi-käyttöä.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

  • Juuso Kalliokoski, johtava asiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p.040 487 3893, etunimi.sukunimi@mmm.fi
  • Meri Kiikkala, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 042,etunimi.sukunimi@mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 3.6.2019

Elinvoimainen ruokajärjestelmä vahvistaa taloutta ja ruokaturvaa – uusi malli auttaa alkuun

Elinvoimainen ruokajärjestelmä vahvistaa taloutta ja ruokaturvaa – uusi malli auttaa alkuun

Suomessa toteutetussa kokeiluhankkeessa kehitettiin monistettavaksi soveltuva malli elinvoimaisesta ruokajärjestelmästä. Malliin voivat tukeutua esimerkiksi kunnat halutessaan vahvistaa alueensa ruokajärjestelmän ekologista ja taloudellista kestävyyttä.

Vuosina 2017-2018 toteutetun hankkeen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö, ja sen tausta oli Suomen kiertotaloustiekartassa, jossa kestävät ruokajärjestelmät ovat yksi painopistealue. Hankkeen tehtävä oli määritellä, mitä alueellinen kestävä ruokajärjestelmä tarkoittaa ja miten sellaista voitaisiin kehittää. Hankkeen toteutti elintarvikealan liiketoiminnan ja markkinoinnin kehittämiseen erikoistunut Invenire Market Intelligence Oy.

– Ruuantuotanto on yksi keskeisimmistä ympäristövaikutusten aiheuttajista maailmassa – sillä on suora kytkös ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen ja vesistöjen rehevöitymiseen. Sillä, missä ja miten ruoka on tuotettu ja jalostettu on taloudellista merkitystä, mutta myös merkitystä ihmisten terveyden, tasa-arvon toteutumisen ja alueiden elinvoimaisuuden kannalta, toteaa neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila maa- ja metsätalousministeriöstä

– Silti ruokajärjestelmämme malli on monilta osin edelleen sellainen, joka hukkaa ravinteita, energiaa ja materiaaleja, tuottaa negatiivisia ympäristövaikutuksia, jakaa taloudellisen arvon epäreilusti ketjussa eikä toimi yksilön ehdoilla.

Hanke osoitti, että pelkkä ruokajärjestelmän rakenteiden ja toiminnan tarkasteleminen ei riitä. Kestävyys lähtee siitä, että tunnistetaan ja tunnustetaan ruokajärjestelmällä olevan paljon muutakin arvoa kuin vain tuottaa ruokaa mahdollisimman paljon, tehokkaasti ja edullisesti. Ruokajärjestelmä voi – ja sen pitäisi – myös esimerkiksi tuottaa positiivisia ympäristövaikutuksia sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen välisiä siteitä. Tällaisia ovat tulevaisuuden elinvoimaiset ruokajärjestelmät.

– Avain ruokajärjestelmien kehittämiseen löytyy yksilöistä. Jokainen meistä syö joka päivä ruokaa, ja jo sitä kautta olemme kaikki automaattisesti osa ruokajärjestelmää, ruokakansalaisia. Järjestelmät ja rakenteet eivät muutu itsestään vaan muutokseen tarvitaan tässäkin tapauksessa tekijöitä. Tätä on aktiivinen ruokakansalaisuus, toteaa hankkeen vetäjä Johanna Tanhuanpää Invenirestä.

Ruokakansalaisen rooli ei rajoitu kuluttamiseen. Ruokakansalaisuutta voi toteuttaa ruuan tuottajana ja valmistajana tai vaikka poliittisena päätöksentekijänä tai tutkijana. Aktiivisen ruokakansalaisuuden ytimessä on yksilön ymmärrys ruokajärjestelmästä, halu kehittää sitä kestäväksi ja kyky tunnistaa omia monipuolisia mahdollisuuksiaan toimia, yhdessä muiden kanssa.

Suomessa toteutetussa hankkeessa kehitetty malli on julkaistu Hungry for Åland -verkkokurssin ja pelikirjan muodossa englanniksi. Kestävän ruokajärjestelmä malliin voi tutustua myös suomeksi ja englanniksi julkaistujen podcastien kautta.

Lisätietoja:
Johanna Tanhuanpää, Invenire Market Intelligence Oy, johanna.tanhuanpaa(at)invenire.fi, p. 040 8228 140
Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö, birgitta.vainio-mattila(at)mmm.fi, p. 040 508 3437

 

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote  31.5.2019

Ympäristöministeriö rahoittaa vesiensuojelua ja ravinnekierrätystä edistäviä hankkeita

Vesien- ja merenhoidon hankkeissa pyritään vähentämään vesistöihin kohdistuvaa sisäistä ja ulkoista kuormitusta. Helsingin yliopisto kehittää järven ravinnepitoisen alusveden pumppaamista ja ravinteiden talteenottoa. Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunta jatkaa vuonna 2017 tehdyn kemikaalikäsittelyn ympäristövaikutusten seurantaa ja tulosten analysointia. Satakunnan alueella Pyhäjärvi-instituutti tehostaa alueellista vesistöneuvontaa. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys suunnittelee yhdessä maanomistajien kanssa vesiensuojelutoimenpiteitä Loimijoen valuma-alueella.

Kärkihankeavustuksella tuetaan myös useamman kunnan yhteishankkeita ja -työtä. Uudellamaalla kehitetään Helsingin seudun ympäristöpalveluiden johdolla yhteistä mallia pumppaamopäästöjen hallintaan. Pohjanmaalla kolme kuntaa – Ylivieska, Raahe ja Kempele – rakentavat kosteikkoja hulevesien viivyttämiseksi ja niiden sisältämän ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseksi. Kunnat pyrkivät tehostamaan myös tulvasuojelua ja vähentämään Selkämereen ja Kalajokeen kohdistuvaa ravinnekuormitusta.

Ravinnekierrätyksen uusina teemoina kaupunkiviljely ja ruokakansalaisuus

Tänä vuonna ympäristöministeriö myönsi avustusta myös ravinteita kierrättävän kaupunkiviljelyn sekä aktiivisen ja ruokaa arvostavan ruokakansalaisuuden edistämiseksi. Maa- ja kotitalousnaiset luovat toimintamallin yhdessä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimijoiden kanssa. Ahvenanmaalla Invenire Market Intelligence Oy aktivoi ruokakansalaisuutta osana paikallista ravinteita kierrättävää ruokajärjestelmää. Jalotus ry kehittää Keravan kartanon alueesta arjen kiertotaloustoiminnan ja kestävän elämän mallialueen. Hämeen ammattikorkeakoulu puolestaan rakentaa Hämeenlinnaan hajautetun kaupunkiviljelyn toimintamallin, jota voitaisiin hyödyntää muissakin kaupungeissa.

Aalto-yliopisto kehittää jätevesien ravinteiden hyödyntämistä varten pilot-laitteistoa, jolla pystytään käsittelemään jätevesiä tehokkaammin. Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä laatii toimintamallin, jonka avulla pyritään hyödyntämään haja-asutuksen sako- ja umpikaivolietteet tehokkaammin. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa tukee Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen hanke, jossa seurataan rakennekalkin ja ravinnekuidun ravinnehuuhtoumia.

Lisätietoja:

Vesien- ja merenhoidon hankkeet: projektipäällikkö Jenni Jäänheimo, p. 0295 250 349, etunimi.sukunimi@ym.fi
Ravinteidenkierrätysohjelma: projektipäällikkö Arja Nykänen, p. 0295 250 053, etunimi.sukunimi@ym.fi

 

Ympäristöministeriön tiedote 29.5.2019

Helsinki – biotalouden näyttämö heinäkuussa

Merellinen Helsinki tarjoaa pohdittavaa luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvasta talouskasvusta kiinnostuneille. Biotalouskonferenssi, European Bioeconomy Scene 2019, järjestetään 8.-10.7. Sen tavoitteena on välittää ajankohtaista tutkimustietoa kestävästä biotaloudesta ja edistää eurooppalaisten biotalousasiantuntijoiden verkostoitumista.

Suomen maa- ja metsätalousministeriö ja Euroopan komissio järjestävät yhteistyössä konferenssin, joka on yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden päätapahtumista. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna konferenssi on ainutlaatuinen mahdollisuus määritellä eurooppalaisen biotalouden suuntaviivoja tuleville vuosille.

Biotalouskonferenssin avauspuheenvuoron pitää Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen. Hän vastaa komission uuden työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelman toteuttamisesta. Konferenssin pääpuheenvuoroissa puolestaan kuullaan päivitettyyn Euroopan biotalousstrategiaan pohjautuvia näkemyksiä kestävästä ja yhteiskunnan eri alueet huomioivasta biotaloudesta.

Aamupäivän pääpuhujana on tohtori John Bell, joka työskentelee biotaloudesta vastaavana linjajohtajana Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosastossa. Bell vastaa biotalouden eri osa-alueita koskevan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan määrittelystä ja toteuttamisesta sekä tutkimus- ja innovaatiopoliittisista investoinneista biotalouteen.

Konferenssin toinen pääpuhuja, dosentti Christine Lang, puolestaan toimii puheenjohtajana Saksan biotalousneuvostossa, konsultoi Saksan hallitusta ja on myös bioteknologian yrittäjä. Hän on myös Berliinin teknillisen yliopiston mikrobiologian ja molekyyligeneettisen osaston dosentti ja Saksan yleisen ja soveltavan mikrobiologian yhdistyksen (VAAM) varapuheenjohtaja. Puheenvuorossaan hän maalaa kuvaa biotalouden tulevaisuudesta.

Konferenssiin osallistuu suuri joukko bio- ja kiertotalousalan asiantuntijoita, tutkijoita ja päättäjiä sekä elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ympäri Eurooppaa. Biotalouskonferenssin puheenvuoroissa biotaloutta lähestytään niin uusiutuviin materiaaleihin pohjautuvan kestävän tuotannon ja kulutuksen kuin meriin ja järviin liittyvän sinisen biotalouden näkökulmasta.

– Biotalouskonferenssilla halutaan vahvistaa Euroopan unionin päivitetyn biotalousstrategian toimeenpanoa ja kannustaa toimijoita osallistumaan kestävän biotalouden kehittymistä tukeviin toimiin niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo.

Biotalous pyrkii löytämään ratkaisuja tämän ajan haasteisiin, vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ja hillitsemään ilmastonmuutosta. Biotalouden avulla pyritään myös ehkäisemään ekosysteemien köyhtymistä sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti.

Voit seurata konferenssia myös live-striimauksen välityksellä.

Median akkreditoituminen tapahtumaan

Lisätietoja:

Henni Purtonen, viestintäasiantuntija, puh. 0295162057, henni.purtonen(at)mmm.fi

Maa- ja metsätalousministeriö  29.5.2019 

Tapahtuman verkkosivut: European Bioeconomy Scene 2019