Herkullinen Ruoka 4.0 muuttaa maataloutta ja tapaamme viljellä

Blogi - Julkaistu 20.11.2019

Vuonna 2050 ruokaa tarvitaan 60 % enemmän kuin nyt. Mitä tulevaisuudessa syödään? Miten ruokimme nälkäiset suut eettisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla? Tulevaisuuskuva on haasteita täynnä, mutta VTT:n visio Ruoka 4.0 näyttää tietä kohti viisaampaa ruoantuotantoa. Matkan varrelle mahtuu älykkäämpää alkutuotantoa, raaka-aineiden maksimaalista hyödyntämistä, solutehtaita, hyvinvointia ja ruokaelämyksiä.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden vähentyminen ja väestönkasvu haastavat ihmiskunnan pohtimaan ruoantuotantoa uudella tavalla. Tutkimukset ja raportit puhuvat karua kieltään: nykyinen tapamme kuluttaa ja tuottaa ruokaa on ympäristömme ja oman terveytemme kannalta kestämätöntä. Ruokaketju tuottaa jopa 30 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä ja samalla kolmannes ihmisistä kärsii vääränlaisesta ravitsemuksesta.

Nyt onkin korkea aika siirtyä ruoantuotannossa seuraavaan vaiheeseen. VTT:n visio Ruoka 4.0 tarjoaa ratkaisuja uudelle aikakaudelle, jossa hyödynnämme luonnonvaroja kestävästi ja edistämme samalla omaa hyvinvointia ja terveyttämme. Millaisia askelmerkkejä on näkyvissä?

Paluu tehostetusta kasvinviljelystä maanviljelyyn

Viljelykelpoisen maa-alan vähentyessä on kriittistä, että otamme kasveista kaiken irti: pelloilla tulisi kasvattaa ruokaa suoraan ruokapöytään. Tekemällä paluun äärimmilleen tehostetusta kasvinviljelystä maanviljelyyn, keskitymme maaperän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Monipuolisilla viljelytekniikoilla, viljelykierrolla ja lajikejalostuksella voimme lisätä luonnon monimuotoisuutta ja hiilensidontaa sekä parantaa maan kasvukuntoa ja satoisuutta.

Ruoantuotannon prosesseja ja raaka-aineita tulisi uudistaa siten, että tuttujakin raaka-aineita voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti ja täysin uudella tavalla. Olemme jo ruokapöydissämme käytännössä kokeneet, kuinka kaurasta voi valmistaa muutakin kuin puurohiutaleita.

Solumaataloudesta ruokaratkaisuja ja elämyksiä

Nykyisten tuotantoketjujen kehittämisen rinnalla solumaatalous tarjoaa uudenlaisen tavan tuottaa ruokaraaka-aineita. Mikrobit voidaan valjastaa valmistamaan käytännössä mitä vain: solutehtaat vievät meitä kohti eettisempiä ruokaratkaisuja, kun muna saadaan aikaiseksi ilman kanaa ja maidosta voidaan nauttia ilman lehmää. Jo nyt Yhdysvalloissa on saatavilla jäätelöä, jossa on käytetty valmistusaineena mikrobien tuottamia maitoproteiineja.

Ei ole yhdentekevää, miltä tulevaisuuden ruoka maistuu ja tuoksuu, tai millaisia tunteita se herättää. Emme ole menossa kohti pillereiden tai harmaan solumassan syömistä, vaan ruoalta saa ja pitää odottaa myös tulevaisuudessa nautintoa. Se mitä laitamme suuhun, on tärkeää niin ravitsemuksen kuin henkisen hyvinvointimme takia.

Ei sivuvirtoja, vain päävirtoja

Kaikki edellä kuvatut ratkaisut tähtäävät raaka-aineiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja jätteen määrän minimoimiseen. Monet nykyiset ruokaprosessit perustuvat siihen, että syötäväksi kelpaavasta erotellaan jotain ”pois”. Tulevaisuudessa kaikki biomateriaalivirrat pyritään käyttämään mahdollisimman järkevästi. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kauran akanoista valmistettu paketti kaurahiutaleille?

Erityisen mielenkiintoista on selvittää, miten solumaatalouden ratkaisuja voidaan integroida nykyisen teollisuuden ja ruuantuotannon prosesseihin. Miten esimerkiksi metsäteollisuuden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää solutehtaiden raaka-aineena? On tärkeää pohtia, mitä solut syövät ja onko se kestävästi tuotettua. Myös veden kierrätys ja solumassan hyötykäyttö edelleen ravintolähteenä esimerkiksi rehuksi tai energian tuotannossa pitää ratkaista.

Maailman ruoantuotanto on monitahoinen haaste, johon ei löydy yhtä simppeliä ratkaisua. Ratkaisut tulisi suunnitella kunkin kohdemaan olosuhteiden ja luonnonvarojen ehdoilla – kestävämpää ruoantuotantoa olemassa olevia rakenteita ja systeemejä hyödyntäen.

Tulevaisuus on täynnä muutoksia – ja mahdollisuuksia

Kun autoteollisuus kasvoi vuosisadan puolivälissä USA:ssa, kauranviljelijät pelkäsivät, mitä heidän toimeentulolleen tapahtuu, kun kauraa syövät hevoset poistuvat liikenteestä. Muutoksessa onkin tärkeää visioida myös sitä, kuinka vanhoista rakenteista luovutaan.

Ruoka 4.0 -muutokseen tarvitaan kaikkien suomalaisten tuki. Kyse ei ole pelkästään tutkimukseen panostamisesta ja teknisistä harppauksista. Meidän pitää kehittää myös lainsäädäntöä, vaikuttaa kuluttajien ruokailutottumuksiin, sekä tukea viljelijöitä ja maataloustuottajia. Yhteistyöllä ja ymmärryksellä haasteiden selättäminen on mahdollista.

Kyse ei myöskään ole vain selviytymisstrategiasta, sillä koko ruoantuotannon ”pelikenttä” on avautumassa uudella tavalla. Tämä mahdollistaa esimerkiksi liiketoiminnan näkökulmasta uudenlaisia, yli toimialojen ulottuvia yhteistyökuvioita. Elintarvikeyritysten joukossa on nähty jo nyt uusia avauksia ja rohkeita investointeja. Muutos onkin aina myös mahdollisuus, niin bisneksessä kuin elämässä ylipäätään.