Kipsiä, kalkkia ja kuitua – tehostamisohjelma vauhdittaa maatalouden vesiensuojelua

Vesiensuojelutyöllä on Suomessa pitkät perinteet. Uuden Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitus mahdollistaa huippuluokan osaamisen ja monipuolisten vesiensuojelumenetelmien paremman käytäntöön viennin. Maatalouden ravinteiden päätymistä vesistöön voidaan vähentää esimerkiksi tutkitusti tehokkaalla kipsillä. Rakennekalkki ja kuituliete ovat esimerkkejä uusista potentiaalisista bio- ja kiertotalouden ratkaisuista maatalousmaan parantamiseksi ja ravinteiden pidättämiseksi.

Maatalouden vesiensuojelua vauhditetaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla tehostamisohjelmalla. Pellon vesitalous ja maan kasvukunto ovat nousseet maanviljelijöiden keskusteluun etenkin sateisten kesien myötä; ilmastossa tapahtuvat muutokset lisäävät painetta toimenpiteisiin, joilla voidaan parantaa pitkäjänteisesti maan kasvukuntoa ja minimoida ravinteiden huuhtoutumista.

Käytännöt vaihtelevat alueiden erityispiirteiden mukaan ja viljelijöiden tavoitteet huomioiden. Parhaiden mahdollisten käytäntöjen ja vesiensuojelun menetelmien löytämiseksi ohjelmassa tuodaan yhteen viljelijät, paikalliset toimijat ja neuvojat. Yhtenä tavoitteena on myös pilotoida valuma-aluetason toimintamallia.

Kipsi, rakennekalkki ja kuituliete vastaavat vesiensuojelun haasteisiin?

Kipsi on fosforilannoitetuotannon sivutuote, jonka käyttöä maatalouden vesiensuojelussa on tutkittu yli kymmenen vuotta. Se on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi menetelmäksi viljelyaloilta tulevan fosforikuormituksen merkittävään vähentämiseen. Viljelijän näkökulmasta kipsin käyttö ei edellytä muutoksia viljelykäytäntöihin, eikä se vaikuta viljelyalaan tai satoon negatiivisesti.

Helsingin yliopiston SAVE-tutkimushankkeessa on kerätty kokemuksia kipsin käytöstä Saaristomeren ja koko Itämeren tilan parantamisessa. Nyt toteutettavan ohjelman puitteissa laitetaan isompi vaihde silmään: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla tehdään laajamittainen kipsinlevitys Saaristomeren valuma-alueella. Tavoitteena on, että kaikki halukkaat viljelijät saavat kipsiä pelloilleen valmiiksi toimitettuna ja levitettynä; käsiteltyjä hehtaareja tavoitellaan jopa 80 000!

Osallistumalla kipsitalkoisiin viljelijät ovat mukana alansa ympäristönsuojelun kehittämisessä. Kipsin levitys on myös yksi potentiaalinen toimenpide lisättäväksi maatalouden tukijärjestelemään piiriin.

Kipsissä on potentiaalia vähentää merkittävästi maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen. Sen käyttö on herättänyt kiinnostusta myös muissa Itämeren maissa. (Kuva: Oona Lavonsalo/John Nurmisen Säätiö)

Ohjelmassa toteutetaan myös rakennekalkista ja kuitulietteestä laajat T&K-hankkeet. Rakennekalkki on maanparannuskalkkia, jonka teho perustuu reaktiivisen kalkin ja saveksen reaktioihin. Rakennekalkittu pelto kestää paremmin sadetta, eikä pellon pinta liety rankemmillakaan sateilla. Kuitulietteitä syntyy metsäteollisuuden sivutuotteena. Niiden ominaisuudet vaihtelevat tehtaan ja maanparannusainevalmistajan prosessien mukaan, minkä vuoksi tarvitaan kuitulietekohtaisia käyttöohjeita.

Vaikka rakennekalkin ja kuitulietteen käyttö maataloudessa ei ole uutta, on niistä vain vähän kotimaista tutkimustietoa. Ohjelman tavoitteena on selvittää menetelmien vesiensuojeluvaikutuksia sekä vaikutuksia maaperään.

Lähivesistöjen eteen tehdään hartiavoimin töitä

Maatalouden lisäksi ohjelmalla vaikutetaan vesien tilaan laajasti eri teemojen kautta. Teemoissa vaikutetaan paitsi vesistöjen veden laatuun, myös luonnon monimuotoisuuteen, maisemansuojeluun sekä kalatalouden ja virkistyskäytön edellytysten parantumiseen. Paikallisia kunnostushankkeita ja asiantuntijaverkostojen kehittämistä vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteuttamiseksi tuetaan kaikkien ELY-keskusten kautta haettavina avustuksina, joita myönnetään kaksi kertaa vuodessa. Töitä riittääkin tekijöille eri puolilla Suomea.

Paikallista tietotaitoa ja hartiavoimaa hyödyntävät hankkeet ovat usein merkitykseltään kokoaan suurempia; paikallisten asukkaiden sitoutuminen hankkeisiin on suurta, kun työtä tehdään omien lähivesistöjen eteen. Talkootyöllä voidaan myös korvata hankkeiden rahoituksessa vaadittava omarahoitusosuus. Ohjelmassa onkin saatu runsaasti positiivisia yhteydenottoja kunnostushankkeiden toteuttajilta.

Artikkelin kirjoittaja Tarja Haaranen toimii Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä.

Lisätietoja ja yhteydenotot: tarja.haaranen@ym.fi, p. 0295 250 282

Linkkejä:

Ympäristöministeriön sivuilla: Veden vuoro – vesiensuojelun tehostamisohjelma

Ohjelmaan kuuluvan Kaupunkivesien hallinta ja haitallisten aineiden vähentäminen -teeman haku

Artikkelin pääkuva: Kipsiä levitetään nurmijärveläiselle pellolle. (Kuva: Ilkka Vuorinen/John Nurmisen Säätiö)

Julkaistu: 28.6.2019


Agenda 2030

Tehostamisohjelman tavoitteet kytkeytyvät tiiviisti Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 tavoitteisiin 2, 6, 14 ja 15.