Suomalaiset kuluttajat ja viljelijät valmiita uusien genomitekniikoiden käyttöön kasvintuotannossa

Blogi - Julkaistu 15.12.2025

EU on keventämässä kasvien perimää muokkaavien teknologioiden käytön lainsäädäntöä. Uusien teknologioiden käyttö voi tehostaa kasvinjalostusta uusien haasteiden edessä. Kuluttajat ja viljelijät ovat yleisesti valmiita ottamaan uusia lajikkeita käyttöön, selviää Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Vuoden 2000 jälkeen kehitetyt uudet genomitekniikat, kuten geenieditointi, mahdollistavat kasvin perimän muokkaamisen ilman ulkopuolista geneettistä materiaalia. Menetelmät täydentävät kasvinjalostajien työkalupakkia, jossa ne mahdollistavat aiempaa huomattavasti tarkemman ja tehokkaamman lajikkeiden kehittämisen.

Uusien genomitekniikoiden hallinta perustuu EU:ssa geenimuunneltuja organismeja koskevaan lainsäädäntöön ja sen oikeudelliseen tulkintaan. Aiemmilla kasvin perimään kohdentuneilla menetelmillä tuotettiin lajikkeita, joita ei voisi syntyä luonnossa, esimerkiksi siirtämällä perimää yhdestä organismista toiseen. Uusilla genomitekniikoilla ja riittävällä tiedolla voidaan kehittää uusia kasvilajikkeita niin, että tehdyt muutokset olisivat myös luonnossa mahdollisia geenimuunnoksia.

EU:n genomitekniikkaa koskeva lainsäädäntö on ollut maailman mittaluokassa tiukka. Tämä on rajoittanut maatalouden mahdollisuuksia ylläpitää kansainvälistä kilpailukykyä sekä sopeutua ilmastonmuutoksen ja luontokadon haasteisiin.

Lainsäädännön uusia genomitekniikoiden käyttöä ja kehittämistä koskeva kevennysehdotus on juuri alustavasti hyväksytty Euroopan unionin neuvostossa. Ehdotus sallisi luonnollisen kaltaisten lajikkeiden markkinoillepääsyn todentamisen jälkeen ilman lopputuotemerkintää. Luomuviljelyssä ei saisi jatkossa käyttää lajikkeita, joiden perimää on muokattu. Ehdotus sulkisi pois myös torjunta-aineita sietävien kasvien kehittämisen ja käytön.

Lainsäädännön muutos ja uusien kasvilajikkeiden kehittäminen eivät kuitenkaan takaa niiden markkinoille pääsyä. Arvoketjun päät – viljelijät tuottajina ja kansalaiset kuluttajina – ovat olennainen osa markkinoiden syntymistä.

Kuluttajien uusien genomitekniikoiden hyväksymisen ja käyttöhalukkuuden osalta on jonkin verran aiempaa tutkimusta, mutta viljelijöiden osalta tietoa ei ole. Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopisto selvittivätkin suomalaisten kuluttajien ja viljelijöiden käyttöhalukkuutta, näkemyksiä, tietotasoa ja uskomuksia uusiin genomitekniikoihin liittyen Kavedit-tutkimushankkeessa.

Kansalaisten tietotaso kasvinjalostuksesta ja perimästä paljastui samankaltaiseksi kuin Ruotsissa ja Norjassa – tietoa ja ymmärrystä tarvitaan lisää perusteltujen mielipiteiden muodostamiseksi. Mielipiteiden muodostumisessa olennaiseksi tekijäksi muodostui luonnollisuuden käsite. Jos luonnollisuus koettiin mustavalkoiseksi, uusien genomitekniikoiden hyväksyminen oli vaikeampaa kuin niillä, jotka näkivät luonnollisuuden jatkumona. Keskusteluissa ja kyselyissä havaittiin, että uusista genomitekniikoista tarjottu ja vapaaehtoisesti haettu tieto muutti näkemyksiä yleisesti myönteisemmäksi niitä kohtaan.

Keskustelujen ja laajojen kyselyjen perusteella suomalaisten enemmistö niin kuluttajien, kuin viljelijöidenkin osalta olisi valmis ottamaan uusilla genomitekniikoilla tuotettuja kasvilajikkeita ostoskoriin (87 %) ja pelloille (83 %). Molemmat ryhmät pitivät tärkeimpinä kasvinjalostuksen tavoitteina torjunta-aineiden vähentämistä ja ääriolosuhteisiin sopeutumista.

Vaikka luonnonmukaisen tuotannon viljelijät olivat yleisesti muita viljelijöitä vähemmän halukkaita ottamaan uusia lajikkeita käyttöön, kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista luomutuottajista olivat siihenkin valmiita.

Kirjoittajat: Erikoistutkija Janne Artell (janne.artell(at)luke.fi) & johtava tutkija Sirja Viitala (sirja.viitala@luke.fi), Luonnonvarakeskus

Lisätietoja

Alla olevista linkeistä löydät loppuseminaarin videotallenteen, jossa tarkastellaan tutkimushankkeen tuloksia, sekä lyhyen animaation kasvinjalostuksesta ja uusista genomitekniikoista.

Euroopan unionin neuvoston alustavan hyväksynnän voit lukea tästä linkistä.

Lue lisää uusista genomitekniikoista EU:ssa Euroopan unionin neuvoston nettisivuilta.