Vesivoimaa verkostoista

Talkoolaiset vesienhoitotyössä purolla.

Blogi - Julkaistu 7.2.2019

Vastikään menettämämme mäkihyppylegendan sanoja mukaillen: Vesiensuojelussa on tullut takapakkia, joskus etupakkiakin. Suomen vesistöt olivat 1960-luvun lopussa paikoin surkeassa kunnossa. Noin puolet väestöstä asui lievästi tai pahoin likaantuneiden vesien äärellä. Pitkäjänteisen suojelun ansiosta vesistöihin päätyvä pistekuormitus on alentunut melkoisesti, ja järvistämme jopa noin 85 prosenttia on tänä päivänä hyvässä tai erinomaisessa tilassa.

Tekemistä vesien tilan parantamisessa on silti edelleen. Rannikkovedet ja monet pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä. Jokia kuormittavat haja- ja jätevedet sekä vesirakentaminen. Uudet haitalliset aineet ja mikromuovit tihkuvat kaikkialle ympäristöömme. Ilmastonmuutos tuo uusia, vaikeasti ennakoitavia haasteita koko vesitalouden hallintaan. Tarvitaan koko valuma-aluetta tarkastelevaa ja eri sektoreilla tapahtuvaa vesienhoitoa.

Selkänojana alueelliselle vesiensuojelutyölle toimivat vesien- ja merenhoitosuunnitelmat, joita mikään valtiollinen tai yksityinen taho ei pysty yksinään toteuttamaan tai rahoittamaan. Vesien- ja merenhoidon kärkihanke on tuonut lisää mahdollisuuksia vesien kunnostajille. Verkostot laajenevat edustavasti eri puolilla maata ja uusia tekijöitä on saatu mukaan yhteistyöhön. Mukana on ollut valtava joukko tutkimuslaitoksia, säätiöitä, yhdistyksiä, järjestöjä, yrityksiä, viranomaisia, vesilaitoksia ja oppilaitoksia.

Ryhmäkuva Leijonat puhtaan veden puolesta - hankkeen tilaisuudesta.
”Vesiensuojelutyö on elämänpelastustyötä, jota ei tehdä puolella sydämellä. Mahtavaa, että ministeriö kokoaa vesiensuojetyön ammattilaiset yhteen tekemään porukalla töitä euromääräisen rahoituksen ohella. Yhdessä ollaan vaikuttavimmillamme!”, totesi työhön osallistunut projektipäällikkö Karoliina Vilander Lions-Liitosta.

Arvokasta työtä on tehty jo vuosikymmeniä eri puolilla. Siellä missä vesiensuojelua ei vielä ole, tarvitaan ensi tilassa yhteinen ”vesivisio.” Jokainen huonokuntoinen vesistö tarvitsee neuvottelukunnan tai suojeluyhdistyksen. Siellä missä visio jo on, se pitää viestiä. Havaintojen ja ideoiden jakoon tarvitaan kanavia. Vesien ja merenhoidon kärkihanke on auttanut niin pitkällä vesiensuojelussa olevia kuin innostanut mukaan ihan uusia toimijoita.

Kumppanuudet eivät toivottavasti pääty viimeisten kärkihankkeiden päättyessä vuonna 2020, vaan luovat vankan pohjan työlle, joka ei lopu koskaan. Saavutettua vesien hyvää tilaa täytyy myös ylläpitää. Vuonna 2019 käynnistyvän vesiensuojelun tehostamisohjelman ansiosta verkostojen toimintaedellytyksiä ja yhteistyötä voidaan entisestään parantaa. SYKEn koordinoima Vesistökunnostusverkosto kokoaa tietoa ja toimijoita yhteen.

Vesiensuojelussa on ehdottomasti etupakin aika – viitosta silmään siis, ja keula kohti puhtaina siintäviä suomalaisia vesiä!

 

Blogin kirjoittaja Jenni Jäänheimo toimii vesien- ja merenhoidon kärkihankkeiden projektipäällikkönä ympäristöministeriössä.

Yhteydenotot:
Jenni Jäänheimo, jenni.jaanheimo@ym.fi, puh. 0295 250 349, Twitter @JenniJaanheimo

Lue lisää:

Ympäristöministeriö: Vesien- ja merenhoidon kärkihanke
Nosta rahat pintaan – hae rahoitusta ja asiantuntija-apua
Vesistökunnostusverkosto

Artikkelin pääkuva: Teijon Punassuon Lohiojan purotalkookunnostus elokuussa 2018. Kuva: Maiju Oikarinen/Valonia

Vesien- ja merenhoidon kärkihanke on ollut yksi Sipilän hallituksen kiertotalouden kärkihankkeista, joiden avulla pyritään edistämään ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua. Kevään 2019 aikana kärkihankekoordinaattorit kertovat työnsä tuloksista Biotalous.fi:n Ravinteet kiertoon –blogisarjassa.

Lue sarjan aiemmat kirjoitukset täältä.


AGENDA 2030

Vesien- ja merenhoidon hankkeet vähentävät maalla tapahtuvien toimintojen, kuten roskaamisen ja ravinnekuormituksen, aiheuttamaa merten saastumista. Hankkeissa on myös suojeltu ja ennallistettu vesiekosysteemejä sekä tuettu ja vahvistettu paikallisyhteisöjen osallistumista vesistöjen hallintaan. Monissa hankkeissa on kehitetty sellaisia maanviljelykäytäntöjä, jotka auttavat ekosysteemien suojelussa, parantavat asteittain maaperän laatua ja vahvistavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, äärimmäisiin sääoloihin, kuivuuteen, tulviin ja muihin tuhoihin.

Tämä hanke on edistänyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteita:

  • Tavoite 2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta
  • Tavoite 6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille
  • Tavoite 14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä

Lue lisää artikkeleita samasta kestävän kehityksen tavoitteesta:

2. Ei nälkää6. Puhdas vesi ja sanitaatio14. Vedenalainen elämä

Lue seuraava artikkeli: Hevosenlanta - ongelmasta mahdollisuudeksi »