BLOOM-projektista potkua biotalousviestintään Euroopassa

Biotalous, ja tarkemmin ottaen kiertobiotalous, on nyt polttava aihe Euroopassa. Tämä kävi ilmi myös Helsingissä heinäkuussa järjestetyssä European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa.

Tarvitsemme nopeita toimenpiteitä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuluttajilla on ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa merkittävä rooli ja tiedämme, että heidän täytyy muuttaa kulutuskäyttäytymistään kestävämpään suuntaan. Saadaksemme aikaan muutoksen, on meidän lisättävä ihmisten tietoisuutta heidän elintapojensa ja kuluttamiensa tuotteiden ympäristövaikutuksista.

Vaikka tietoa on tänä päivänä rutkasti saatavilla, on biotalouden käsite sekä sen mahdollisuudet globaalien haasteiden ratkaisemisessa vielä varsin tuntemattomia monelle EU:ssa. Biotaloudesta tulisikin viestiä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin sen tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä roolia YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Sidosryhmien osallistamista ja yhteistyötä

Eurooppalainen BLOOM-projekti perustettiin näiden haasteiden ratkomiseksi. Projekti koostuu viidestä, ympäri Eurooppaa muodostetusta alueellisesta yhteistyöverkostosta, joiden tehtävänä on osallistaa paikallisia sidosryhmiä. Tavoitteena on tuoda eri toimijoiden asiantuntemus yhteen ja luoda yhdessä ideoita, miten biotaloudesta tulisi viestiä.

Yhteistyöverkostot ovat kukin keskittyneet omaan biotalouden osa-alueeseensa. Pohjoisen yhteistyöverkoston (Nordic hub)  muodostavat Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) sekä ruotsalainen Vetenskap & Allmänhet, VA (Kansalaiset & Tiede).

BLOOMin Pohjoisen yhteistyöverkoston tavoitteena on lisätä ihmisten ymmärrystä metsäbiotaloudesta sekä puupohjaisista tuotteista ja materiaaleista. Tiedolle on tarvetta, sillä järjestäessämme työpajoja sidosryhmiemme kanssa olemme huomanneet, että ihmiset tietävät yllättävän vähän puun erilaisista mahdollisuuksista ja roolista globaalien haasteiden ratkaisemisessa.

Projektin tavoitteena on paitsi jalkauttaa Euroopan biotalousstrategiaa käytäntöön niin myös tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Yksi viestinnän päätavoitteista on korostaa biotalouden ja kestävän kehityksen tavoitteiden välistä yhteyttä.

Dialogia ja kohdennettua viestintää

Järjestettyämme useita työpajoja Suomessa ja Ruotsissa sekä tehtyämme yhteistyötä sidosryhmiemme kanssa opimme, että tärkeintä on rohkaista ihmisiä kriittiseen ajatteluun tarjoamalla heille riittävästi informaatiota. Lisäksi on tärkeää luoda neutraaleja kohtauspaikkoja, jotka mahdollistavat avoimen keskustelun biotalouden eduista ja haasteista. Näin ihmiset saavat parhaat eväät omien vaikutustensa arvioimiseksi erilaisista näkökulmista, mikä on tärkeää, sillä ratkaisut eivät juuri koskaan ole mustavalkoisia – etenkään kun puhutaan biotaloudesta ja kestävästä kehityksestä sen kaikkine osa-alueineen.

Työpajoihimme kutsutut sidosryhmät olivat yhtä mieltä siitä, että nuoret, ja erityisesti nuoret naiset, ovat huolestuneita ympäristön tilasta ja he haluavat tehdä kestävämpiä valintoja arjessaan. Koska tulevaisuus on nuorten käsissä, me valitsimme nuoret pohjoisen yhteistyöverkostomme kohderyhmäksi.

Tuotteiden ja materiaalien ympäristövaikutuksia koskevaa informaatiota ei aina ole helposti (jos lainkaan) saatavilla ja toisinaan se voi olla jopa harhaanjohtavaa tai ristiriitaista. Kestävä kehitys ja biotalous näkyvät usein kauniina sanoina markkinointikampanjoissa ilman, että tuotteen ympäristövaikutuksista on osoittaa mitään tieteellistä tai perusteltua tietoa. Kenen tahansa on siten vaikea tietää, mitkä ratkaisut ovat ympäristön ja yhteiskunnan kannalta todella kestävämpiä. Tämä aiheuttaa kuluttajissa väistämättä epävarmuutta ja hämmennystä, mitä meidän tulee pyrkiä välttämään, kuten Christine Lang Saksan biotalousneuvostosta totesi European Bioeconomy Scene 2019 -konferenssissa Helsingissä. On siis tärkeää, että biopohjaisista tuotteista jaetaan todellista, tieteeseen perustuvaa tietoa ja se tulee tehdä neutraalilla tavalla. Oleellista on myös luoda selkeä viesti, jonka haluamme biotaloudesta antaa ja sen on oltava yhdenmukainen kautta linjan.

Tiedämme mitä tehdä – nyt viestimään!

Tavoittaaksemme nuoret, meidän on ajateltava kuin nuoret!

Vaikka meillä olisi paljon hyviä ideoita siitä, miten biotaloudesta tulisi nuorille viestiä, on heidän parasta antaa tehdä se itse, sillä kukapa muu tietäisi paremmin! Kuuntelemalla ja keskustelemalla paikallisten nuorten kanssa saamme parhaan käsityksen siitä, miten, missä ja milloin biotaloudesta kannattaa viestiä ja minkälaista informaatiota nuoret haluavat.  Viestin on oltava heidän mielestään kiinnostavaa ja sen tulee koskettaa heidän arkeaan – muuten heidän huomiotaan on mahdoton saada.

Suomessa olemme tehneet yhteistyötä Jyväskylän nuorisovaltuuston kanssa. Monet innokkaat ja kestävästä elämäntavasta kiinnostuneet nuoret osallistuivat työpajoihimme ja loivat yhdessä hyviä ideoita viestintämme. Näitä ideoita lähdemme jalostamaan ja viemään eteenpäin. Suurin haasteemme tulee olemaan nuoriin vetoavien mielipidevaikuttajien mukaan saaminen. Mutta erityisesti heillä on avaimet vaikuttaa nuorten tapaan ajatella biotaloudesta osana kestävää elämäntapaa.

Ruotsissa järjestettiin kesäkuussa ensimmäinen viestintätoimenpide työpajoissa kehitettyjen ideoiden pohjalta. Kyseessä oli Järvaveckan-tapahtuma, jossa BLOOM-projekti oli näkyvästi esillä. BLOOM:in teltalla vierailijalla oli mahdollisuus paitsi tutustua metsäaiheiseen näyttelyyn niin myös osallistua tiedekahveihin, joiden aiheena oli metsä ja sen rooli tulevaisuudessa. Tiedekahveilla kävijät pääsivät keskustelemaan biotaloudesta niin tutkijan, maatalousalan opiskelijan, dokumentaristin, opettajan kuin tutkimuskeskuksen edustajan kanssa. Tapahtumassa oli yhteensä noin 14 000 kävijää.

Meillä BLOOM:in Pohjoisessa yhteistyöverkostossa on paljon ideoita, miten tavoittaa ihmisiä erilaisin viestinnällisin toimenpitein seuraavan puolentoista vuoden aikana. Ideat vaihtelevat biotalousaiheisesta tiedeteatterista kestävän muodin muotinäytöksiin.

Kuten olemme huomanneet, ei todella ole mitään, mihin kiertobiotalous ei pystyisi! Vain taivas (ja projektin budjetti) on rajana! Joten anna sinäkin mielikuvituksesi hetki lentää ja jaa meille oma ideasi, miten biotaloudesta tulisi nuorille viestiä!

­­­­­

Haluatko tulla mukaan? Tervetuloa osaksi Pohjoista yhteistyöverkostoamme!

Tulevia tapahtumiamme tänä vuonna ovat:

Lisätietoa hankkeesta: bloom-bioeconomy.eu

Blogin kirjoittajat Aino Voutilainen ja Lotta Tomasson koordinoivat BLOOM-projektin Pohjoisen yhteistyöverkoston toimintaa. Projektiasiantuntija Aino Voutilainen työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa biotalous- ja kiertotalousaiheiden parissa BLOOM (H2020) ja Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (OKM) -hankkeissa. Tiedeviestijä Lotta Tomasson on viestintäsuunnittelija (Communication Strategist) sekä vanhempi projektipäällikkö itsenäisessä ruotsalaisessa voittoa tavoittelemattomassa jäsenjärjestössä nimeltä Vetenskap & Allmänhet VA (Kansalaiset & Tiede). VA edistää dialogia ja avoimuutta tutkijoiden ja kansalaisten välillä.

Yhteydenotot:
Aino Voutilainen: aino.voutilainen@jamk.fi, +358 40 186 7549, Twitter: @voutilaisenaino
Lotta Tomasson: Lotta@v-a.se, +46 707289720, Twitter: @vetenskapoallm

BLOOM-projekti (Boosting European citizens knowLedge and awareness of BiOeconOMy research and innovation) on EU:n Horizon 2020 –ohjelman rahoittama projekti. Projektissa on mukana 12 kumppania kahdeksasta Euroopan maasta ja sitä koordinoi itävaltalainen Zentrum für Soziale Innovation (ZSI). Pohjoisen yhteistyöverkoston toimintaa koordinoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä ruotsalaisen Vetenskap & Allmänhet
–organisaation kanssa.


AGENDA 2030

Muutos kohti kestävämpää yhteiskuntaa vaatii muutoksen niin ihmisten ajattelutavassa kuin kulutustottumuksissa. Muutos vaatii rajat ylittävää yhteistyötä sekä ihmisten tietoisuuden lisäämistä biopohjaisista tuotteista ja materiaaleista. BLOOM-projekti edistää seuraavien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten Vastuullisen kuluttamisen (SDG 12), Ilmastotekojen (SDG 13) sekä Yhteistyön ja kumppanuuden (SDG 17) toteutumista. Kiertobiotalouden avulla voidaan kuitenkin saavuttaa myös monia muita tavoitteita, kuten Ei nälkää (SDG 2), Edullista ja puhdasta energiaa (SDG 7), Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (SDG 8), Kestävää teollisuutta, Innovaatioita ja infrastruktuureja (SDG 9), Vedenalainen elämä (SDG 14) ja Maanpäällinen elämä (SDG 15).