1.5 Koulutus ja osaaminen

Osaaminen ja sen varmistaminen ovat strategian määrittämässä biotalouden toimintaympäristössä ensijaisen tärkeitä.  Biotaloustoimijat ovat tunnistaneet toimialakohtaisia ja yleisiä teknologisia toimintaympäristöön ja liiketoimintaankin kytkeytyviä erikoisosaamisen kehittämistarpeita niin koulutuksessa kuin työelämässä.

Biotalousalan osaajien kouluttaminen ja uuden tiedon tuottaminen on oleellista. Siihen liittyy kansallinen kyky hyödyntää Suomessa tuotetun tiedon lisäksi myös muualla maailmassa tuotettua uutta tietoa. Biotalouden tutkimus ja sen avulla koulutetut osaajat ovat innovaatioiden edellytys. Sekä julkinen että yksityinen tutkimus on merkittävää ja niiden vuorovaikutusta tulee tiivistää esimerkiksi ohjelmien kautta. Tiedon synnyttämisen ja soveltamisen osalta biotalous on monitieteinen ympäristö, jossa tutkitaan kestävää tapaa käyttää uusiutuvia luonnonvaroja biopohjaisten tuotteiden, ravinnon, energian ja palveluiden tuottamiseen. Biotalouteen liittyy kasvavassa määrin digitalisaation hyödyntäminen kuten esimerkiksi tekoäly ja esineiden internet.

Korkeakoulujen biotalouteen liittyvä koulutustarjonta on laajentunut. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on kymmeniä biotalousalaan liittyviä tutkintoon johtavia koulutusohjelmia perustasolta biotalouden erikoistumismahdollisuuksiin (www.opintopolku.fi). Esimerkiksi biotalouden erikoistumiskoulutus on kymmenen ammattikorkeakoulun ja kahden yliopiston toteuttama koulutuskokonaisuus.

Avoin korkeakoulutus tarjoaa mahdollisuuksia kehittää osaamista oman kiinnostuksen pohjalta tai työelämän rinnalla. ”Biotalousasiantuntijan osaamissalkku” on korkeakoulujen tarjoma opintokokonaisuus, joka sisältää biotalouden opintojaksoja monen eri korkeakoulun avoimen korkeakoulutuksen tarjonnasta.

Ammatillisessa koulutuksessa ja sen suunnittelussa pyritään ennakoimaan alojen nousevat osaamistarpeet mukaan lukien biotalouden uusiutuminen. Tällä hetkellä kohdataan haasteita ammatillisen koulutuksen tarjonnan ja ammattiosaajien tarpeen välillä.

Ammatilliseen koulutukseen on esitetty uusia osaamistarpeita ja resilienssin vahvistamiseen liittyviä toiveita. Työelämässä osaamisvaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja ammatillista osaamista tulisi päivittää säännöllisesti, koska tehtävät muuttuvat ja uudet teknologiat haastavat työtekijöitä. Pelkästään luonnontieteet ja biotalouteen erikoistuminen eivät riitä, vaan koulutuksen tulee kehittää myös yhteistyöhön ja liiketalouteen liittyvää osaamista:  johtamistaidot, strategiaprosessien ymmärtäminen ja toteutus, projektityöskentelyn osaaminen ja muut yhteistyötaidot. Kiertotalouden ja ekosysteemisten toimintatapojen yleistyessä erilaisten liiketoimintamallien ymmärrys ja hyödyntämistaidot tulevat merkittävästi haastamaan yrityskulttuuriamme.