3.4 Bioresurssien ja muiden ekosysteemipalveluiden käytettävyys ja kestävyys

Bioresursseilla tarkoitetaan kaikkea bioperäistä materiaalia kuten kasveja, eläimiä, mikrobeja ja bioperäisiä prosessien sivuvirtoja. Suomen runsaisiin uusiutuviin luonnonvaroihin ja vesistöihin perustuva kestävä biomassojen tuotanto luo vankan perustan biotalouden arvoketjuille, joista tällä hetkellä ovat merkittävimpiä maatalous, ruokajärjestelmä, metsätalous, metsäperäiset tuotteet ja materiaalit, puurakentaminen, puutuotteet ja bioenergia sekä vesistä tuotettava ruoka, energia ja muut hyödykkeet. Vesien biomassoissa on edelleen käyttämättömiä mahdollisuuksia (mm. vajaasti hyödynnettävät kalalajit ja levät).  Metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä sekä kasvinjalostuksella varmistetaan bioresurssien ja ekosysteemipalveluiden saatavuus myös muuttuvassa ilmastossa.

Bioresurssien saatavuuden perusedellytyksenä on kannattava maa- ja metsätalous sekä kalastus ja vesiviljely samalla, kun turvataan ekologinen kestävyys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö tulee kasvamaan siirryttäessä fossiilitaloudesta biotalouteen samalla, kun maailman väkiluvun voimakas kasvu lisää myös elintarvikkeiden kysyntää.  Bioresurssien kestävää tuotantoa voidaan lisätä monilla eri keinoilla  luonnon monimuotoisuuden turvaaminen huomioon ottaen.

Suomen biotalouden kasvumahdollisuudet syntyvät pitkälti biomassa-varojemme resurssitehokkaasta hyödyntämisestä ja niihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden arvonlisän kasvattamisesta. Tarvitaan tutkimukseen perustuvaa tietoa biomassavarojen saatavuudesta ja kestävästä käytöstä, uusia liiketoimintamalleja ja rahoitusmalleja sekä toimialarajat ylittävää yhteistyötä.

Ekosysteemipalvelut on ympäristötaloustieteessä kehitetty käsite, jolla tarkoitetaan luonnon prosessien tuottamia aineellisia ja aineettomia palveluja. Ne muuttuvat ihmisten toiminnan avulla hyödykkeiksi, joille voidaan määrittää rahallinen arvo. Maa- ja vesiekosysteemien toiminta turvataan ylisukupolvisesti.

TOIMENPITEET

Lisätään tietoa biomassojen ja sivuvirtojen kysynnästä, saatavuudesta ja kilpailutilanteesta tilastointia parantamalla ja huolehtimalla siitä, että tieto on toimijoiden saatavilla. Kehitetään digitaalisia alustoja ja niitä lisätään yhteistyössä eri toimijoiden kesken 

• Selvitetään hiilikompensaation vaikutukset biomassojen kestävälle tuotannolle, käytölle ja markkinoille
• Hyödynnetään ja kehitetään olemassa olevia digitaalisia sivu- ja jätevirtojen markkinapaikkoja
• Kannustetaan eri alan yrityksiä alueelliseen yhteistyöhön sivu- ja jätevirtoihin perustuvan liiketoimintaekosysteemin kehittämiseen
• Kehitetään seurantamenetelmiä biomassojen alkuperän ja kestävyyden osoittamiseksi kuluttajalle saakka mukaan lukien uusien teknologioiden ja prosessien ympäristökestävyys
• Otetaan käyttöön geenitekniikan uusia työkaluja, hyödynnetään geenivaroja aikaisempaa monipuolisemmin ja tehostetaan jalostusprosesseja

Vastuu: MMM, TEM, YM, STM

Toimijoita: Luke, MML,VTT, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, Suomen metsäkeskus

Kasvatetaan ekosysteemipalveluihin perustuvien elinkeinojen arvonlisää parantamalla ekosysteemipalvelujen tarjontaa ja  vahvistamalla luonnontuotealaa

• Selvitetään ekosysteemipalveluiden kestävää arvonlisäpotentiaalia ja kehitetään niihin perustuvia liiketoimintamalleja ja markkinoita sekä kehitetään tarvittaessa teknologioita (esimerkiksi maaperän hiilensidonta ja hiilivarastojen ylläpito teknologioita kehittämällä, terveysmatkailu, ilmastonmuutokseen sopeutuminen)
• Kehitetään entisillä turvetuotantoalueilla kasvatettavien biomassojen tuotantomenetelmiä ja -kasveja sekä uusia liiketoimintamalleja

Vastuu: MMM, TEM

Toimijoita: Neuvontajärjestöt, tutkimuslaitokset, yritykset, maanomistajat, Suomen metsäkeskus