5. Liitteet

5.1  Liite 1: Biotalousstrategian päivityksen tekeminen

5.1.1  Organisaatio

Biotalousstrategian päivitystä varten TEM asetti 1.7.2020 ohjausryhmän, koordinaatiosihteeristön ja kansallisen biotalouspaneelin.

Ohjausryhmän tehtävänä oli ohjata biotalousstrategian päivitystyön etenemistä, päättää tarvittavista selvityksistä ja muista toimenpiteistä, esittää ehdotukset strategian tavoitteista ja rajauksista ja linjata strategiatyön valmistelun keskeiset suuntaviivat ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän linjausten mukaisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi TEM:n alivaltiosihteeri Petri Peltonen ja jäseninä edustajat seuraavista ministeriöistä: TEM, MMM, YM, OKM, STM, VM, LVM ja VNK.

Koordinaatiosihteeristö vastasi strategiapäivityksen käytännön etenemisestä ja aikataulusta sekä varsinaisen päivitetyn biotalousstrategian kirjoittamisesta hyödyntäen mm. teetettyjä taustaselvityksiä, valmistuneita skenaariotarkasteluja, biotalouspaneelin työpajojen ja muiden kuulemistilaisuuksien aineistoja, asiantuntijoiden ja tiedemaailman näkemyksiä sekä muita aiheeseen liittyviä raportteja ja tietoja, kuten EU:n päivitettyä biotalousstrategiaa ja Euroopan vihreän kehityksen -ohjelmaa toimintaohjelmineen. Sihteeristössä olivat edustettuina TEM, MMM, YM, OKM, STM ja LVM.

Biotalouspaneelin roolina oli osallistua valmistelutyöhön ja linjauksiin neuvoa antavana elimenä. Sen kautta saatiin käytyä vuoropuhelua kattavasti sidosryhmien kanssa sekä sitoutettua koko toimintakenttä strategian tavoitteisiin ja toimeenpanoon. Paneeli jatkaa myös valmisteluvaiheen päätyttyä siltana yli hallituskausien.

5.1.2  Taustaselvitykset

Toimintaympäristöanalyysin avulla luotiin kuva biotalouden toimintaympäristön muutoksesta vuoden 2014 biotalousstrategian julkistamisen jälkeen. Skenaarioilla laadittiin biotalouden tulevaisuudenkuva, kuvattiin biotalouden merkitystä kansantaloudelle sekä arvioitiin biotalouden vahvuudet eli ns. kova ydin, jolla voidaan nostaa biotalouden arvonlisää. Toimeksiannosta laadittu selvitys tuotti arvioita arvonlisästä sekä niistä toimenpiteistä, jolla arvonlisää voidaan nostaa biotalouden eri toimialoilla.  Skenaariotyössä syntyi SWOT-analyysi.

Alueellisissa biotalousfoorumeissa kartoitettiin, mitkä ovat alueiden näkökulmasta biotalouden mahdollisia tulevaisuuden menestystekijöitä ja miten niiden kehittymistä voidaan tukea. Vertailevalla selvityksellä muiden maiden biotalousstrategioista kerättiin vertailevaa tietoa muiden maiden ratkaisuista. Otakantaa.fi –sivustolla kaikilla suomalaisilla oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä biotalousstrategiasta.

Biotalouspaneelin strategiatyöpajoissa sidosryhmät toivat omia näkemyksiä visioon ja toimenpiteisiin eri toimialojen vähähiilitiekarttojen ja läpileikkaavien teemojen kautta.

Päivityksessä on lisäksi hyödynnetty jo olemassa olevia tai valmistelussa olevia strategioita ja ohjelmia, joissa on selkeästi linkityksiä biotalouteen.

5.1.3  Viestintä

Biotalousstrategian päivittäminen käynnistyi elokuussa 2020. Päävastuu strategian päivitystyöstä on ollut työ- ja elinkeinoministeriöllä. Päivitysprosessista viestittiin pääosin ministeriöiden normaalien viestintäkanavien kautta. Viestinnän painopisteitä prosessin etenemisen lisäksi olivat alueellinen biotalousfoorumi, kesällä 2021 toteutettu kansalaiskysely ja Biotalous.fi -sivuston normaalin uutisvirran ylläpito.

Biotalouspaneeli käsitteli alkuvuonna 2021 neljässä työpajassa strategian päivitystä toimialojen vähähiilisyystiekarttojen pohjalta ja läpileikkaavat teemat huomioiden.

Maa- ja metsätalousministeriön vastuulla on ollut erityisesti alueiden kuuleminen ja siinä yhteydessä esiin nousevien näkökulmien tuominen mukaan strategiaan.

Eri maakunnat kehittävät biotaloutta omien vahvuuksiensa ja erityisominaisuuksiensa pohjalta. Alueiden välinen yhteistyö koettiin biotalouden kannalta tärkeänä.

Otakantaa.fi-palvelussa avattiin 18.6.2021 kansalaiskysely, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa siihen, mihin suuntaan strategiaa tulee päivityksessä kehittää. Tulokset hyödynnettiin strategiaan sisältyvien toimenpiteiden laadinnassa. Strategian päivitys oli lausunnoilla Lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa 1.11.-7.12.2021.

Viestinnän organisointi

Päivitetyn biotalousstrategian viestinnän tehtävänä on vahvistaa ymmärrystä biotalouden merkityksestä Suomelle ja EU:lle, kertoa avoimesti biotalousstrategian tavoitteista, sisällöstä ja toimeenpanosta, luoda vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa sekä vaikuttaa siihen, että biotalous nousee vahvemmin esiin EU:ssa.

Tätä varten on olemassa viestintäryhmä, jossa on edustus työ- ja elinkeinoministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä ja Tapio Oy:stä. Ryhmän toimintaa ohjaa strategian koordinaatiosihteeristö strategian ohjausryhmän linjausten mukaisesti.

Viestintäryhmää täydennetään tarpeen mukaan niiden organisaatioiden viestijöillä, joilla on vastuita strategian toimeenpanossa muun muassa muissa ministeriöissä ja hallinnon aloilla.

Myös Kansallisen biotalouspaneelin organisaatioiden viestintäasiantuntijat tukevat viestintää. He toteuttavat paneelin tarkoitusta vahvistaa vuoropuhelua strategian sidosryhmien kanssa.

Viestintä luo synergiaa hallituksen muiden biotaloutta sivuavien strategioiden ja ohjelmien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmasto- ja energiastrategia, kiertotalouden strateginen ohjelma, muovitiekartta, ilmastoruokaohjelma ja kansallinen metsästrategia 2025.

Biotalouden viestintäkanavana toimii ensimmäisen biotalousstrategian laadinnan yhteydessä vuonna 2012 perustettu Biotalous.fi-sivusto, jota ylläpitää Tapio Oy. Sen toimitusneuvostoon kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö.