3.3 Kilpailukykyinen toimintaympäristö

Biotalouden toimintaympäristöä määrittää kotimainen, EU-tason sekä kansainvälinen toimintaympäristö siihen liittyvine säädös- ja politiikkaympäristöineen. Biotalouden investoinnit edellyttävät varsin pitkää takaisinmaksuaikaa ja toimijoiden on pystyttävä luottamaan säädös- ja politiikkaympäristön ennakoitavuuteen. Toisaalta mikäli tavat käyttää uusiutuvia raaka-aineita muuttuvat esimerkiksi enemmän arvonlisää tuottavaan suuntaan, nykyisessä toimintaympäristössä voi olla piirteitä, jotka eivät tue tätä.  EU-sääntely muodostaa tärkeän osan suomalaisen biotalouden sääntely-ympäristöstä. Esimerkiksi rahoitukseen, teollisuuspolitiikaan, tutkimus ja kehityspolitiikkaan sekä maatalous- ja ympäristöpolitiikkaan liittyy EU-sääntelyä. Uudet biojalostamoinvestoinnit sekä nykyisten laitosten kehittäminen on tärkeää, jotta biotalouden korkean arvonlisän tuotteita saadaan markkinoille.

TOIMENPITEET

Selvitetään ekosysteemipalveluiden kaupalliseen käyttöön liittyvän toimialan ja yrittäjyyden piirteet sekä mahdolliset insentiivit

• Selvitetään ekosysteemipalvelujen kaupalliseen käyttöön liittyvän toimialan ja yrittäjyyden piirteitä  (metsäsektorilla erityisesti ”metsästä saadut muut tulot”) sekä minkätyyppisiä insentiivejä (ml. verotus) arvonlisän kehittämiseen olisi hyödyllistä käyttää

Vastuu:  MMM, VM, TEM

Toimijoita: tutkimuslaitokset

Jatketaan biotuotantolaitosten luvitusprosessien sujuvoittamista viranomaisyhteistyötä vahvistamalla investointien houkuttelemiseksi

• Kehitetään ja vakiinnutetaan viranomaisten ja hakijoiden yhteistyötä
• Hyödynnetään digitaalista tietoa hakuprosessissa

Vastuu: YM, TEM

Toimijoita: ELY-keskukset, AVIt, bio- ja kiertotalouden osaamiskeskittymät

Edistetään julkisten rahoitusinstrumenttien käyttöä biotalouden arvoketjujen kehittämisen eri vaiheisiin

• Tuodaan toimijoille nykyistä paremmin tietoon biotalouden rahoitusinstrumenttien käyttömahdollisuudet sekä kehitetään niihin liittyvää neuvontaa
• Kehitetään takaus- ja rahoitusinstrumenttejä, jotta niiden kautta voidaan entistä vaikuttavammin tukea biotalouden startup-yrityksien kasvua
• Lisätään pk-yrityksille suunnattua yritysneuvontaa ja parannetaan tiedonvälitystä käytettävissä olevista rahoitusmahdollisuuksista
• Varmistetaan, että julkiset panostukset logistiikkaratkaisujen, tietoliikenneverkkojen ja liikenneinfran kehittämiseen ovat riittäviä, että ne tukevat uusia biojalostamoinvestointeja ja muuta biotalouden liiketoimintaa ottaen huomioon tuotannossa ja kulutuksessa tapahtuvat muutokset.

Vastuu: TEM, MMM, YM, LVM

Toimijoita: ELY-keskukset, Business Finland, Finnvera, Tapio Oy, alueet

Lisätään kestävän rahoituksen ja uusien tulosperusteisten rahoitusmallien vaikuttavuutta

• Selvitetään yksityistä sijoituspääomaa hyödyntävän tulosperusteisen rahoitusmallin käytettävyyttä biotalouden tavoitteiden edistämiseen
• Lisätään tiedotusta kestävän rahoituksen ekosysteemeistä yksityisen sijoituspääoman ohjautumiseksi biotalouden keskeisten haasteiden ratkaisemiseen ja kasvumahdollisuuksien vauhdittamiseen

Vastuu: TEM, MMM, YM

Toimijoita: Ilmastorahasto, Tesi, Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus

Kannustetaan rajat ylittävään yhteistyöhön

• Valmistellaan yhteisymmärryspöytäkirjoja (MoU) tärkeiden kumppanuusmaiden kanssa yritysten ja toimijoiden tarpeiden pohjalta
• Vahvistetaan kahdenvälistä yhteistyötä Ruotsin ja muiden lähialueiden maiden kanssa biotalouden aloilla mm. tutkimuksessa
• Tuetaan toimijoiden osallistumista EU:n yhteisiin biotalouden verkostoihin ja hankkeisiin

Vastuu: TEM, MMM

Toimijoita: ELY-keskukset, Business Finland, alueet, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset