3.5 Arvonlisän kasvattaminen eri sektoreilla

Uusia metsiin perustuvia tuotteita ja palveluita on kehitteillä ja tulossa markkinoille useita, joista hyviä esimerkkejä ovat elintarvikepakkaukset, tekstiilit sekä biohiili ja -komposiitit. Puupohjaisilla biohajoavilla materiaaleilla korvataan lisääntyvissä määrin fossiilipohjaisten muovien käyttöä. Myös metsien monikäyttö ja metsiin perustuvat palvelut monipuolistuvat ja lisääntyvät. Digitalisaation merkitys alalla kasvaa esimerkiksi kaupankäynnissä ja toimitusketjun kiinnostus automatiikan, robotiikan, koneoppimisen, tekoälyn ja massadatan hyödyntämiseen lisääntyy. Ne tarjoavat edellytyksiä myös resurssitehokkuuden parantamiseen, mikä edistää raaka-aineiden kestävämpää käyttöä. Käytännössä tehokkuuden nosto raaka-aineen käytössä tarkoittaa, että samasta määrästä puuta saadaan enemmän tuotteita ja arvonlisää. Sivuvirrat hyödynnetään mahdollisimman korkean jalostusasteen käytössä. Puiden sekä puutuotteiden toimiminen hiilinieluina tai -varastoina lisää osaltaan sektorin ansaintamahdollisuuksia.

Metsäsektorin tavoitteena on vakiinnuttaa välituotteiden (esim. selluloosa) lisäksi myös korkeamman jalostusasteen tuotteiden valmistusta Suomeen, nostaa tuoteportfolion arvonlisän muodostumista uusien tuotteiden ja palveluiden avulla, tehostaa materiaalivirtojen hallintaa mm. digitalisaation keinoin, sekä lisätä sivuvirtojen hyödyntämistä korkean jalostusasteen tuotteissa kiertotalouden periaatteita kunnioittaen. Uudet ansaintalogiikat tukevat osaltaan tavoiteltua kehitystä.

Metsien kestävä hoito ja käyttö ovat metsiin perustuvan biotalouden ytimessä. Monipuoliset ja luonnoltaan monimuotoiset metsät ovat ekologinen perusta, jolle kaikki metsien hoito ja käyttö rakentuu. Myös metsien hiilensidontakyvystä pidetään huolta. Monet tavoitteet huomioidaan tasapainoisesti metsätalouden suunnittelussa ja kestävää biotaloutta edistettäessä.

Kemiallinen metsäteollisuus

Paperimarkkinoiden hiipuessa kemiallinen metsäteollisuus on joutunut etsimään uusia liiketoiminta-alueita. Uutta liiketoimintaa etsitään erilaisista biomateriaalisovelluksista, joista biopohjaiset kemikaalit ja polttoaineet, pakkaukset, tekstiilit ja biokomposiitit ovat mielenkiintoisia tulevaisuuden markkina-alueita.  Näille markkinoille meno vaatii sekä uuden teknologian ja osaamisen kehittämistä että uusia liiketoimintamalleja ja yhteistyörakenteita.

Suomalainen selluloosaosaaminen on erittäin korkeatasoista ja se tarjoaa mahdollisuuden pyrkiä̈ biopohjaisten materiaalien markkinoille uusilla ja edistyneillä̈ selluloosamateriaaleilla.

TOIMENPITEET

Yrityksiä kannustetaan käynnistämään uusia teollisia ekosysteemejä tavoitteena kehittää teknologioita ja liiketoimintakonsepteja uusien biotuotteiden ympärille 

• Hyödynnetään puusta saatavaa sellukuitua uusissa käyttökohteissa kuten tekstiileissä, biokomposiiteissa, pakkauksissa jne.
• Hyödynnetään metsäteollisuuden sivuvirtoja uusiksi tuotteiksi (mm. ligniini, uuteaineet, hemiselluloosat)

Edistetään biopohjaisten pakkausten arvonlisän nostamista

• Vauhditetaan selluloosapohjaisten pakkausten ja niihin liittyvien materiaalineutraalien teknologioiden kehittämistä globaalin elintarvike- ja juomateollisuuden tarpeisiin
• Varmistetaan suomalaisten biopohjaisten pakkaustuotteiden turvallisuus sekä kilpailu- ja ympäristösuorituskyky elintarvikepakkauksissa TKI-ohjelman avulla ja osaamista vahvistamalla
• Tuetaan pakkausten kiertoa digitaalisilla ratkaisuilla ja panttijärjestelmillä
• Kannustetaan yhteistyöhön koko pakkausarvoketjussa

Vastuu: TEM, MMM

Toimijoita: Business Finland, VTT, CLIC Innovation, yritykset, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset

Vahvistetaan metsäsektorin resurssi- ja kustannustehokkuutta digitalisaation avulla

• Panostetaan puunhankinnan ja biojalostuksen prosessien digitalisaatioon ja big datan vauhdittamaan täsmäohjaukseen siten, että koko arvoketjun resurssi- ja kustannustehokkuutta parannetaan sekä lisätään näin käytössä olevan raaka-aineen määrää
• Lisätään metsäbiotalouden arvonlisän muodostumista tehostamalla big datan käyttöä siten, että raaka-aine ohjautuu mahdollisimman korkean arvonlisän tuotteisiin ja palveluihin

Vastuu: MMM, TEM

Toimijoita: Metsäkeskus, LUKE, Business Finland, VTT, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, yritykset

Puutuoteteollisuus ja –rakentaminen

Kestävän puurakentamisen ja muiden puutuotteiden mahdollisuudet hiilensidontaan ja -varastointiin ovat merkittävät, sillä ne toimivat pitkäkestoisesti hiilivarastoina. Sahateollisuuden ja puutuotteiden valmistajien haasteet ja mahdollisuudet liittyvät erityisesti materiaalien resurssitehokkaaseen käyttöön läpi koko valmistus- ja loppukäyttöprosessien sekä rakentamisessa käytettävien fossiilisten materiaalien ja tuotteiden korvaamiseen puutuotteilla.

Rakentamisen tehokkuutta ja tuottavuutta pitää merkittävästi parantaa. Teollinen puurakentaminen antaa mahdollisuuden koko rakennusalan tuottavuusloikalle. Tämä edellyttää alan tuotekehityksen lisäksi koko rakennusprosessin kehittämistä; suunnittelun, teollisen esivalmistuksen ja työmaatoimintojen kokonaisoptimointia. Fokus pitää olla suunnittelu- ja tuotevakioinnissa, teollisen esivalmistuksen prosessikehityksessä ja työmaatoimintojen optimoinnissa teollisen esivalmistuksen mahdollistamalla tavalla. Digitaalisten työkalujen kehittäminen tukee ja on edellytys teollisen puurakentamisen prosessin kokonaisoptimoinnille. Puurakentamisessa on tarvetta tuotekehitykseen, erityisesti materiaalien kierrätyksen ja uudelleenkäytön kuin myös vähähiilisten kuitupohjaisten eristysmateriaalien kohdalla. Tavoitteena pitää olla rakennusten optimaalinen suorituskyky minimaalisin ympäristö- ja ilmastovaikutuksin.

TOIMENPITEET

Parannetaan puutuoteteollisuuden ja -rakentamisen resurssitehokkuutta energian, raaka-aineiden, työn, tiedon ja pääoman käytössä

• Hyödynnetään puutuotteiden ja -rakentamisen edistämisessä EU:n ja kansallisia vähähiilisen rakentamisen ohjelmia, joissa tuetaan kehittyneitä asumisen, rakentamisen ja infrastruktuurin kokonaisratkaisuja
• Kannustetaan uusien teknologioiden käyttöönottoa energia- ja materiaalitehokkuuden nostamiseksi
• Kehitetään kokonaisvaltaisia kannolta asiakkaalle ulottuvia informaatiojärjestelmiä
• Hyödynnetään raaka-ainepohjaa entistä paremmin tuotantoprosesseissa ja asiakasratkaisuissa

Parannetaan puun tuoteominaisuuksia nykyisillä käyttöalueilla ja laajennetaan puun käyttöä uusille käyttösovellusalueille

• Parannetaan puun pitkäaikaiskestävyyttä puun modifiointi- ja pintamuokkausteknologioita hyödyntäen
• Kehitetään kuitupohjaisia eristemateriaaleja
• Kehitetään biopohjaisia kemikaaleja, kuten kyllästys-, liimaus- ja pintakäsittelyaineita

Edistetään puun ja muiden luonnonmateriaalien käyttöä uudisrakentamisessa

• Edistetään kotimaisten uusiutuvien rakennustuotteiden kehitystä ja käyttöä suuntaamalla tutkimus- ja kehityspanoksia uusiutuviin rakennusmateriaaleihin, tuoteosiin ja rakentamisen prosessikehitykseen. Kehittämiskohteita puurakentaminen kokonaisuudessaan, liimat, eristeet, maalit, paloturvallisuusratkaisut, infrarakentaminen, lisäkerrosrakentaminen jne.
• Edistetään kerrostalorakentamisen järjestelmäloikkaa panostamalla teollisen puurakentamisen laaja-alaiseen kehittämiseen, kuten digitaaliseen kehittämiseen, alan asiantuntijoiden osaamistason (erityisesti vaativat puurakenteet) nostamiseen, teollisen puurakentamisen kokonaisprosessin (suunnittelu – teollinen esivalmistus – työmaatoiminnot) kehittämiseen sekä rakentamisen prosessien roolituksen kehittämiseen ja rakennuttajaosaamiseen.
• Edistetään puurakentamista julkisissa hankinnoissa.

Tuetaan puun jalostusarvoa lisäävien rakennustuotteiden kehittämistä ja edistetään niiden vientiä

• Käynnistetään hirsi- ja massiivipuurakenteisten rakennusten vientiohjelma tukemalla teollisia investointeja ja vientiä ja lisäämällä hirren ja massiivipuun ainutlaatuiseen ilmasto- ja ympäristöprofiiliin perustuvia kannustimia
• Edistetään puupohjaisten rakennusosien vientiä tukemalla teollisia investointeja, kehittämällä komponenttien vientiä ja verkostoitumalla rakentamisen toimialan kanssa kohdemarkkinoilla tuoteviennin kautta

Vastuu: YM, MMM, TEM

Toimijoita: VTT, SYKE, LUKE, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, Suomen metsäkeskus, alan teollisuus ja yritykset

Monipuolinen ruoantuotanto ja korkealaatuisten tuotteiden vienti tulevat muuttamaan maataloutta ja elintarviketeollisuuden prosesseja. Esimerkiksi lisääntyvä tarve uusille kasvipohjaisille ruokatuotteille tuo mahdollisuuksia koko elintarvikeketjulle. Lisäksi monet muut kehitteillä olevat ratkaisut, kuten vertikaalinen viljely ja solumaatalous, voivat avata uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia suomalaisille maatalous- ja elintarviketuotteille.

Elintarvikesektorin osuus Suomen biotalouden arvonlisästä on kasvussa.  Arvonlisän kasvu edellyttää, että parannetaan viljelytekniikoita ja otetaan käyttöön uusia viljelykasveja sekä lisätään omavaraisuutta mm. rehujen osalta.  Lähivuosina arvonlisää luodaan koti- ja vientimarkkinoilla sekä laadukkailla ruoka- ja juomatuotteilla että tuotteen vastuullisuudesta kertovan digitaalisen tiedon avulla.

Elintarvikesektorin tavoitteena on nostaa tuoteportfolion arvoa, tehostaa tuotantopanosten käyttöä digitalisaation kautta ja hyödyntää alueelliset vahvuudet elintarvikeketjussa. Kiertotalouden keinojen avulla tavoitellaan erityisesti ravinteiden kierron tehostamista. Tuotantoteknologioiden ja -menetelmien kehityksessä hyödynnetään laajasti digitalisaation mahdollisuudet.

TOIMENPITEET

Maa- ja elintarviketaloutta kehitetään kuluttajalähtöisesti tavoitteena kestävä ja kannattava maa- ja elintarviketalous

• Kehitystyössä hyödynnetään uusia teknologioita ruoan koko arvoketjun osalta
• Kehitetään määrätietoisesti ja systemaattisesti kasvipohjaisiin raaka-aineisiin (ml. luonnontuotteet) perustuvaa tuotantoa ja tuotteita ruoaksi (ml. synteettinen ruoka), kasvualustaksi, tekstiileiksi, rakennusmateriaaleiksi jne.
• Kehitetään maa- ja elintarviketalouden sivuvirroista korkean arvonlisän raaka-aineita ja tuotteita sekä koti- että vientimarkkinoille
• Vahvistetaan digitalisaatiota ja dataa arvonlisän ja uusien palvelujen pohjaksi (ml. luonnonmukaisen tuotannon edellyttämä tiedonkeruu)
• Osallistutaan alan kansainvälisiin verkostoihin ja arvoketjupohjaisiin kehityshankkeisiin, kuten EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeisiin

Vastuu: MMM ja TEM

Toimijoita: LUKE, VTT, muut tutkimuslaitokset, ammattilliset oppilaitokset, korkeakoulut, yritykset

Hyödynnetään geenivaroja aikaisempaa monipuolisemmin ja luodaan mahdollisuuksia jalostusprosessien tehostamiseen

• Uusien geenitekniikoiden käyttöönottoa koskevaa lainsäädäntöä mukautetaan tieteen ja tekniikan kehityksen pohjalta

Vastuu: MMM, STM, TEM, VNK

Toimijoita: kasvi- ja eläinjalostuksen toimija

Biotaloudella on Suomessa merkittävä rooli energiantuotannossa. Bioenergia eli biomassoista tuotettu energia on tärkein uusiutuvan energian lähteemme. Biomassojen materiaalikäytön kasvun ja suuremman arvonlisän odotetaan siirtävän ennen suoraan energiaksi käytettyjä sivutuotevirtoja jatkojalostukseen. Toisaalta mm. turpeen energiakäytön alasajon odotetaan lisäävän biomassojen ja erityisesti puupolttoaineiden kysyntää energiantuotannossa lähivuosina.

TOIMENPITEET

Nostetaan bioenergian raaka-aineiden ja tuotannon tehokkuutta

• Tehostetaan arvoketjua biomassan korjuusta ja varastoinnista aina energialaitosten konversio- ja talteenottoteknologioihin
• Kehitetään edelleen energiabiomassojen hankinnan ja varastoinnin logistiikkaa huoltovarmuusnäkökohdat huomioon ottaen sekä kehitetään kotimaisten energiabiomassojen saatavuuden ja riittävyyden ennustettavuutta
• Kehitetään biokaasuun perustuvia arvoketjuja, mm. maatilojen yhteyteen rakennetaan biokaasulaitoksia ja toteutetaan biokaasun puhdistus- ja kuljetusprosesseja, rakennetaan biokaasun jakeluverkostoa ja kehitetään kierrätyslannoitteiden jakelumarkkinoita

Toimijoita: energia- ja metsäalan toimijat, Energiavirasto, Tukes, Huoltovarmuuskeskus, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut, Suomen metsäkeskus

Tuetaan sähköpolttoaineiden kehitystä ja tuotantoa

• Tuetaan bioenergiahybridien pilotteja ja demoja teknologian valmiustason nostamiseksi
• Kehitetään BIO-CCU prosesseja tavoitteena teollisuuden negatiiviset hiilipäästöt
• Luodaan hybridikonsepteja ja prosessi-integraatteja, joissa energian lisäksi tuotetaan materiaaleja

Vastuu: TEM, MMM

Toimijoita: VTT, Business Finland, tutkimuslaitokset, ammatilliset oppilaitokset, korkeakoulut

Suomessa on ainutlaatuiset sisävesistöt, rannikko ja saaristoalue, runsaat kalavarat, suuret makea- ja pohjavesivarannot sekä toimiva vesihuolto. Nämä resurssit yhdistettynä edistykselliseen teknologiaan ja osaamiseen mahdollistavat sekä vesiluonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen että vesihuollon ratkaisuihin perustuvan liiketoiminnan huomattavan kasvun. Ilmastonmuutos sekä kaupungistuminen korostavat toimivan vesihuollon merkitystä ja siihen liittyy myös merkittävä teknologian ja osaamisen viennin mahdollisuus (Kasvuportfolio 2.0). Digitalisaation, automaation, robotisaation ja alustatalouden kaltaisten uusien teknologioiden hyödyntäminen mahdollistavat myös arvonlisän kasvua.

Monilla alueilla Suomessa on jo syntynyt vesiosaamiskeskittymiä, ekosysteemejä ja verkostoja,  joissa on mukana alueen kuntia, vesi-, energia- ja jätealan toimijoita, muita yrityksiä ja oppilaitoksia. Alueellisten ja maakunnallisten osaamiskeskittymien välistä sekä valtakunnallista yhteistyötä on kuitenkin edelleen vahvistettava.

Vesihuollossa etenkin jätevesi nähdään resurssina ja siitä voidaan ottaa talteen ravinteita sekä muita arvokkaita aineita, kuten metalleja. Jätevedestä voidaan ottaa talteen myös lämpöenergiaa ja jäteveden puhdistuksen sivutuotteena syntyvästä lietteestä voidaan tuottaa biokaasua. Huomattavaa kestävää kasvupotentiaalia on myös vesiviljelyssä sekä levien, runsaslukuisten vajaasti hyödynnettyjen kalalajien (esim. särkikalat ja silakka) ja kalateollisuuden sivuvirtojen jalostamisessa elintarviketuotteiksi ja korkean arvonlisän tuotteiksi (lisäravinteet, kosmetiikkateollisus ja lääkkeenkaltaiset valmisteet).

TOIMENPITEET

Turvataan laadukas ja toimiva vesihuolto sekä hyödynnetään siihen liittyvää vienti- ja kasvupotentiaalia julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä

• Kehitetään vesialan kokeilu- ja pilotointiympäristöjä, referenssi- ja pilottihankkeita sekä teollisia symbiooseja uusien innovaatioiden ja teknologioiden testaamiseksi ja hyödyntämiseksi, esim. yhdyskuntajätevesien sisältämien energia- ja materiaaliresurssien talteenotto ja hyödyntäminen, uusioveden tuotanto, haitta-aineiden poistaminen sekä lietteiden kestävä hyödyntäminen.
• Edistetään teknologisten innovaatioiden sekä uusien menetelmien ja liiketoimintamallien jalkauttamista vesi-infrastruktuurin saneeraukseen ja modernisointiin. Hyödynnetään julkisia vesisektorin investointeja referensseinä vientiliiketoiminnan kehittämisessä

Vastuu: MMM, TEM, YM

Toimijoita: yritykset, vesi-, energia- ja jätealan toimijat, tutkimus- ja oppilaitokset, kunnat, alueelliset viranomaiset

Moninkertaistetaan vesibiomassojen jalostusarvo

• Tuetaan kotimaisen kalatalouden kestävää kasvua ja uudistumista suuntaamalla kehittämis- ja investointitukea suurimpiin ja resurssikestävimpiin kasvumahdollisuuksiin. Erityisenä tavoitteena edistää runsaslukuisten vajaasti hyödynnettyjen kalalajien, levien sekä kalateollisuuden sivuvirtojen jalostamista elintarvikkeiksi ja korkean arvonlisän tuotteiksi (lisäravinteet, kosmetiikkateollisus ja lääkkeenkaltaiset valmisteet) sekä niiden viennin vauhdittamista
• Edistetään maalla, sisävesillä ja avoimilla merialueilla uuden vesiviljelyteknologian ml. kiertovesilaitosten kehittämistä ja käyttöönottoa huomioiden vesien ja meren hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito. Kestävä vesiviljely avaa mahdollisuuksia kalojen ja levien tuotannon kestävälle kasvulle sekä niihin liittyvän teknologian ja osaamisen viennille. Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöllä vauhditetaan uusien kestävien toimintamallien ja vesiensuojelua edistäviä teknologioita, kuten ravinnepäästöjä vähentäviä toimien kehittämistä ja käyttöönottoa

Vastuu: MMM, TEM, YM

Toimijoita: LUKE, VTT, SYKE ja yritykset

Investointien ja uuden teknologian lisäksi biotalouden kehittymistä voidaan vauhdittaa erilaisten palvelujen avulla. Biotalouden arvoketjuihin sisältyy vahvaa palvelutuotantoa, joka liittyy bioresurssien kasvattamiseen, korjuuseen ja kuljetukseen. Suomessa sekä teknologian toimittajat että konsulttiyritykset ovat osaavia  ja kansainvälisesti arvostettuja. Viime vuosina teknologiatoimittajat ovat kasvattaneet merkittävästi tuotteisiinsa liittyvää palveluliiketoimintaa.

Teknisten palvelujen ja biotalouden konsultoinnin arvioidaan kasvavan ja monipuolistuvan merkittävästi digitaalisuuden vauhdittamana. Digitalisaation liittäminen palveluihin tuo uusia mahdollisuuksia myös kuluttajien saavuttamiseksi.

Luonnontuoteala

Luonnontuotteista (marjat, sienet, yrtit, mahla ja koristekasvit) voidaan kehittää korkean arvonlisän kuluttajatuotteita, joilla on myös vientipotentiaalia. Luonnontuotealalla toimii satoja  yrityksiä, jotka harjoittavat luonnontuotteiden keruuta, viljelyä tai puoliviljelyä. Luonnontuotteiden  kaupallinen talteenotto on kasvussa elintarvike-, hyvinvointi- ja kosmetiikkateollisuuden tuotteissa sekä ravitsemisalalla. Luonnontuotealalla voidaan hyödyntää luomusertifiointia.

Kasvatetaan luonnontuotealan arvonlisää

• Edistetään luonnontuotteiden käyttöä elintarvike-, bioteknologia-, kosmetiikka- sekä lääke- ja rohdosteollisuudessa.
• Luodaan uusia liiketoimintamalleja yhdistämällä luonnontuotteita hyvinvointipalveluihin, terveyteen ja matkailuun.
• Vahvistetaan toimialarajat ylittävää verkostomaista yhteistyötä luonnontuotteisiin liittyvien innovaatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämiseksi.
• Kehitetään luonnontuotealan liiketoimintaekosysteemiä ja alan arvoverkon toimintaa

Vastuu: MMM, TEM

Muut Toimijoita: Ruralia-instituutti, Suomen metsäkeskus

Luontomatkailu

Luonnon ekosysteemien monimuotoisuuteen perustuva matkailuliiketoiminta monipuolistuu, kasvaa ja löytää uusia ansaintalogiikoita. Luonto ympäristönä mahdollistaa monipuoliset aktiviteetit (ml. pyöräily, kalastus ja metsästys) niin maalla, vedessä kuin ilmassa ympärivuotisesti. Luonto tarjoaa raaka-aineita ruokamatkailun kehittämiselle ja toimintaympäristön luontoon perustuvalle hyvinvointimatkailulle. Luonnon ekologisesti kestävä hyödyntäminen on varmistettava matkailupalveluiden tarjonnassa.

Tuotteistetaan ja markkinoidaan luontoa hyödyntäviä palveluita sekä kotimaisille että ulkomaalaisille asiakkaille

• Edistetään luonnon ekosysteemeihin kuten metsiin ja vesistöihin tukeutuvien matkailupalveluiden sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden toimintaedellytyksiä
• Edistetään luontomatkailu- ja muiden luontoyrittäjien yhteistyötä
• Vahvistetaan innovaatiotoimintaa, asiakaslähtöistä markkinointia ja myyntiä
• Kannustetaan teknologian ja digitalisaation hyödyntämiseen luontomatkailun myynnin ja markkinoinnin prosesseissa sekä tuotekehityksessä
• Viestitään rahoitusmahdollisuuksista pk-yrityksille ja kehitetään olemassa olevia instrumenttejä tukemaan kehitys- ja kokeilutoimintaa
• Toteutetaan luontoympäristön laadun turvaamiseksi uusien rahoitus- ja toimintamallien käytännön kokeiluja ja niitä tukevaa tutkimusta. Kehitetään luontomatkailun ja virkistyskäytön tilastointia niiden erottamiseksi muusta matkailusta

Vastuu: TEM, MMM, YM

Toimijoita: Luke, Metsähallitus, yritykset, Suomen metsäkeskus

Bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja muiden tekstiilituotannossa tarvittavien materiaalien jalostamisella ja niihin liittyvien teknologioiden ja osaamisen kehittämisellä ja viennillä voidaan kasvattaa biotalouden raaka-aineista saatavaa arvonlisää ja vientiä sekä samalla vähentää tekstiilialan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa käytettävistä raaka-aineista valtaosa on edelleen primääriraaka- ja vaateteollisuuden yleisin raaka-aine on öljystä valmistettava polyesteri. Nykyinen aineita raaka-ainetuotanto kuluttaa runsaasti energiaa, vettä, kemikaaleja ja uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä. Tekstiileihin käytetään EU:ssa neljänneksi eniten luonnonvaroja ja niistä aiheutuu viidenneksi suurimmat hiilidioksidipäästöt. Globaalisti tekstiilisektori tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin laiva- ja lentoliikenne yhteensä. Tekstiiliala tähtää kohti kestävämpiä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, joilla ilmasto- ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää.

Bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja muiden tekstiilituotannossa tarvittavien materiaalien jalostamisella ja niihin liittyvien teknologioiden ja osaamisen kehittämisellä ja viennillä voidaan kasvattaa biotalouden raaka-aineista saatavaa arvonlisää ja vientiä sekä samalla vähentää tekstiilialan haitallisia ympäristövaikutuksia. Tekstiili- ja vaateteollisuudessa käytettävistä materiaaleista valtaosa on edelleen primääriraaka-aineita ja vaateteollisuuden yleisin materiaali öljystä valmistettava polyesteri. Nykyinen raaka-ainetuotanto kuluttaa runsaasti energiaa, vettä, kemikaaleja ja uusiutumattomia luonnonvaroja ja aiheuttaa päästöjä.

Tekstiiliala tähtää kohti kestävämpiä ja kiertotalouden mukaisia toimintamalleja, joilla ilmasto- ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Tärkeä rooli on kestävästi tuotetuilla bio- ja jätepohjaisilla raaka-aineilla, materiaalien kierrätyksellä ja suljetuilla kierroilla sekä niihin liittyvien teknologioiden, innovaatioiden ja osaamisen kehittämisellä. Suomessa kehitetyillä puhtailla teknologioilla ja innovatiivisilla bio- ja jätepohjaisilla kuiduilla voidaan korvata tulevaisuudessa perinteisten materiaalien, kuten puuvillan, viskoosin tai polyesterin, käyttöä tekstiilituotteissa. Uusien bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen kehittäminen on globaalisti merkittävä tutkimus- ja kehittämisalue, jossa Suomella on paljon vientipotentiaalia.

EU:n jätedirektiivin velvoittamana kaikissa EU:n jäsenmaissa on käynnistettävä poistotekstiilien erilliskeräys viimeistään vuoden 2024 loppuun mennessä. Suomessa erilliskeräys aloitetaan jo vuoden 2023 alussa ja Suomessa on kehitetty pitkälle poistotekstiilien lajittelua, tunnistusta, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiiliä laajamittaisesti teollisuuden uusiokäyttöön käsittelevä jalostuslaitos valmistui Paimioon vuonna 2021 ja toinen valtakunnallisesti kaikki kotitalouksien poistotekstiilit käsittelevä jalostuslaitos on valmistumassa vuonna 2023.  Poistotekstiilien jalostuslaitokset voivat vastaanottaa poistotekstiilivirtoja myös muista maista osana EU:ssa vuodesta 2025 käynnistyvää pakollista tekstiilien erilliskeräystä ja kierrätystä. Poistotekstiileihin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien  tuotantoteknologioiden kehittäminen ja osaaminen avaavat myös uusia vientimahdollisuuksia.

TOIMENPITEET

Käynnistetään bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen ja materiaalien ja niiden korkean arvonlisän jatkojalostuksen kehittämisohjelma 

• Täydennetään ja kehitetään tekstiilialan suljetun kierron ja korkean arvonlisän tuotannon edellyttämää arvoketjua ja sen puuttuvia osia (mm. langan kehräys ja kankaan kutominen) Suomessa
• Kannustetaan alan toimijoita osallistumaan kansainvälisiin verkostoihin ja arvoketjuihin ja hyödyntämään EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta
• Edistetään Suomen profiloitumista bio- ja jätepohjaisen tekstiilisektorin keskittymänä EU-tasolla osana tekstiilialan suljetun kierron arvoketjun vahvaa rakentumista Suomeen.
• Kehitetään tekstiiliteollisuuden raaka-ainepohjaa: maa- ja metsätalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen ja uusien kasvilajien ja muiden biopohjaisten raaka-aineiden käyttäminen tekstiiliteollisuudessa
• Kehitetään uusia biopohjaisia väriaineita ja apukemikaaleja
• Kehitetään uusia teknologioita ja menetelmiä bio- ja jätepohjaisten tekstiilikuitujen hyödyntämiseen sekä poistotekstiilien tunnistamis- ja lajitteluteknologioita.
• Kehitetään tekstiilien ympäristö- ja ilmastokestävyyden arviointia ja siihen liittyvää tiedonkulkua kuluttajiin asti
• Kehitetään sekä teollisuustekstiilien että vaatteiden tuotesuunnittelua ja kiertotalouden mukaisia liiketoimintamalleja

Vastuu: YM,TEM, MMM

Toimijoita: VTT, LUKE, SYKE, Suomen Tekstiili & Muoti ry., tekstiilialan yritykset, korkeakoulut

Kemianteollisuudessa on käynnissä raaka-ainemurros. Fossiilisista raaka-aineesta siirrytään biopohjaisiin, kierrätys- ja synteettisiin raaka-aineisiin. Kemianteollisuuden teettämässä hiilineutraalisuusskenaariossa biopohjaisten ja kierrätysraaka-aineiden osuus kasvaisi 83 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Biopohjaisia kemian tuotteita saadaan metsäteollisuuden sivuvirroista, kasvinviljelystä ja sen sivuvirroista sekä yhdyskuntajätteestä, joista voidaan tuottaa peruskemikaaleja, liikennepolttoaineita, liuottimia ja komposiitteja.  Biopohjaisten muovien kysyntä on kasvussa ei pelkästään öljypohjaisten muovien korvaajana vaan myös niiden monipuolisten ominaisuuksien vuoksi. Teknologioiden kehittäminen on vielä kesken ja vaatii lisäpanostuksia.

Biomassojen kompleksinen ja vaihteleva koostumus vaatii uusia ja parannettuja prosesseja niin komponenttien erotukseen ja fraktiointiin kuin konvertointiin ja tuotteiden puhdistukseen. Tämä koskee myös biomassajalostuksen sivuvirtoja ja kierrätettyjä biopohjaisia tuotteita raaka-aineina.

Biopohjaisten kemikaalien kysyntä kasvaa tasaisesti. Biopohjaisten tuotteiden edellytykset vahvistuvat, kun yhä useampi poliittinen päätös rajoittaa fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja kuluttajat vaativat enenevissä määrin uusiutuvia vaihtoehtoja.

TOIMENPITEET

Käynnistetään laajoja ekosysteemihankkeita biomassapohjaisten kemikaalien ja polttoaineiden kehittämiseksi

• Varmistetaan biopohjaisten ja sivuvirtoihin perustuvien raaka-aineiden saatavuus uusien tuotantolaitosinvestointien vauhdittamiseksi
• Kehitetään biomassapohjaisten kemikaaalien valmistusprosessien tarvitsemat erotus- ja puhdistusteknologiat
• Hyödynnetään bioteknologian uusi työkaluja, kuten synteettistä biologiaa ja geenisaksia
• Kehitetään biopohjaisten muovien valmistusteknologioita

Vastuu: TEM, YM, MMM

Toimijoita: yritykset, Business Finland, VTT, korkeakoulut, ilmastorahasto, muut alan toimijat